Puolustusrutiinit organisaation oppimisessa

Tutkimuksessa selvitettiin Chris Argyriksen käsitettä puolustusrutiinit. Koska niiden tutkimus on jäänyt vähäiseksi, työn tarkoitus oli selvittää, voidaanko kohdeorganisaatiossa osoittaa olevan käyttäytymismalleja, jotka viittaisivat puolustusrutiinien olemassaoloon. Teoriaosassa lukija johdateltiin aiheeseen selvittämällä, kuinka organisaatio on osa ympäröivää maailmaa ja sitten, kuinka tärkeää oppiminen on yrityksen menestymiselle ja olemassaololle. Puolustusrutiinien teoriaa tutkittiin pääasiassa Chris Argyriksen materiaalin avulla. Tutkimus oli laadullinen puolistrukturoitu yksilöhaastattelu valitussa kohdeyrityksessä. Empiriaosuuden alussa kerrottiin haastateltavista sekä kohdeyrityksestä ja tutkimuksen suorittamisesta. Lopuksi haastattelujen tulokset esiteltiin lukijalle. Tutkimuksen tuloksien mukaan kohdeorganisaatiossa voitiin havaita lukuisia tilanteita, joissa puolustusrutiinit vaikuttivat jopa hyvinkin voimakkaasti. Lisäksi eri organisaatiotasojen välillä havaittiin toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Siksi organisaation jäsenet eivät pystyneet muodostamaan yhtenäistä käsitystä organisaation toiminnasta ja ongelmista. Tämä vaikeuttaa organisaation oppimista, ympäristön muutokseen reagointia ja lopulta yrityksen menestymistä. (Argyris 1996, 67)

Winner-Loser Performance and Macroeconomic Effects during three last Economic Crises in Finnish Stock Market

The main purpose of this thesis is to investigate winner-loser performance when financial markets are facing crisis. This is examined through the idea that does the prior loser portfolios outperform the prior winner portfolios during the three major crises: The depression of the 1990s, the IT-Bubble and the Subprime -crisis. Firstly, the winner and loser portfolios superiority is counted by using the cumulative excess returns from the examination period. The portfolios were formed by counting the excess returns and locating them in to the order of superiority. The excess returns are counted by using one year pre-data before the actual examination period. The results of this part did not support the results of De Bondt & Thaler’s (1985) paper. Secondly, it is investigated how the Finnish and the US macroeconomic factors are seen to be affecting the stock market valuation in Finnish Stock Markets during economic crises. This is done to explain better the changes in the successes of the winner-loser performance. The crises included different amount of selected macro factors. Two latest crises involved as well few selected US macro factors. Exclusively the IT-Bubble -crisis had the most statistically significant results with the US factors. Two other crises did not receive statistically significant results. An extra research was produced to study do the US macro factors impact more significantly on Finnish stock exchange after lags. The selected lags were three, six, nine and twelve months. Three and six month lagged US macro factors during the IT-Bubble -crisis improved the results. The extra research did not improve the results of the Subprime -crisis.

Competitive flexibility in systems supplier companies in mechanical engineering industry

Systems suppliers are focal actors in mechanical engineering supply chains, in between general contractors and component suppliers. This research concentrates on the systems suppliers’ competitive flexibility, as a competitive advantage that the systems supplier gains from independence from the competitive forces of the market. The aim is to study the roles that power, dependence relations, social capital, and interorganizational learning have on the competitive flexibility. Research on this particular theme is scarce thus far. The research method applied here is the inductive multiple case study. Interviews from four case companies were used as main source of the qualitative data. The literature review presents previous literature on subcontracting, supply chain flexibility, supply chain relationships, social capital and interorganizational learning. The result of this study are seven propositions and consequently a model on the effects that the dominance of sales of few customers, power of competitors, significance of the manufactured system in the end product, professionalism in procurement and the significance of brand products in the business have on the competitive flexibility. These relationships are moderated by either social capital or interorganizational learning. The main results obtained from this study revolve around social capital and interorganizational learning, which have beneficial effects on systems suppliers’ competitive flexibility, by moderating the effects of other constructs of the model. Further research on this topic should include quantitative research to provide the extent to which the results can be reliably generalized. Also each construct of the model gives possible focus for more thorough research.

Nalle-kerhossa opitaan lukuja ja lukumääriä. Matemaattinen kehittämisohjelma varhaiskasvatuksessa

Tutkimus oli osa Varhaisten oppimisvalmiuksien kehittämisohjelmaa (VarhOVa) ja koski kehittämisohjelman pilottiosaa. Tutkimuksen tarkoitus oli tuottaa tietoa kehittämisohjelman varsinaista loppututkimusta varten. Tutkimus soveltuu myös varhaiskasvatuksen matemaattisista kuntoutusohjelmista kiinnostuneille ja niitä suunnitteleville henkilöille. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus, johon sovellettiin fenomenografista tutkimusotetta. Tutkimuksen kohteena olivat kolmessa eri päiväkodissa pienryhmiä vetävät neljä lastentarhanopettajaa ja heidän pienryhmistään valitut lapset. Haastattelin lastentarhanopettajat, lasten äidit sekä yhden lapsen isän. Lasten matemaattiset tutkimustulokset sain ennen pienryhmää tehdystä alkumittauksesta, pienryhmän jälkeen tehdystä loppumittauksesta ja puoli vuotta loppumittauksen jälkeen tehdystä viivästetystä loppumittauksesta. Tutkimuksen lopputuloksena voidaan pitää kehittämisohjelmasta esiin nouseva ajatus kehittävästä ja innostavasta toimintamallista, millä oli vaikutus jokaiseen osapuoleen. Tutkija ohjasi tutkimuksen ajan ohjaajia, ohjaajat ohjasivat lapsia ja vanhemmat saivat opetusta Karhukirjeiden välityksellä. Osa lapsista opetteli Karhukirjeiden leikkejä vanhempien kanssa. Tutkija sai kaikista osapuolista tutkimustuloksia, jotka ohjasivat häntä suunnitteluprosessissa. Osa vanhemmista kiinnostui Nalle-matematiikasta, jota lisäsi lasten innostus ja oppiminen 1-vaiheen toimintamallin aikana. Osa vanhemmista koki ongelmana sen, että he eivät tienneet, miten ohjata lasta kotona. Vanhemmille ei pidetty ohjaus- ja keskustelutilaisuutta toimintamallista, joten osa heistä koki itsensä ulkopuoliseksi. Tutkimuksen lapsille kymmenen viikkoa kestävä Nalle-matematiikka mahdollisti osallistumisen uuteen tulevaisuuden oppimisvalmiuksia tukevaan pedagogiseen toimintamalliin. Lapset saivat yksilöllisempää pienryhmissä tapahtuvaa oppimisen ohjausta. Kahden lapsen matemaattiset tulokset kehittyivät pilottitutkimuksen aikana ja yhden lapsen tuloksista osa laski jopa alkumittausta heikommiksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin kehittämisohjelman soveltuvuutta päiväkotikontekstiin. Kehittämisohjelman vaikeutena olivat käytännön järjestelyt, jotka vaativat henkilökunnalta joustavuutta. Nalle-matematiikkaa ohjattiin kolmella eri tavalla ja jokainen ohjaaja toteutti ohjaamista persoonallisesti. Havainnoimalla lapsia eri tilanteissa aikuiset huomasivat mitä lapset osasivat ja millaisia valmiuksia heillä oli. Näiden pohjalta aikuiset pystyivät ohjaamaan lasten oppimista. Varhaisten oppimisvalmiuksien kehittämisohjelman pilottitutkimuksen vastuullisena tutkijana toimi KT Aino Mattinen Niilo Mäki Instituutista. Hän vastasi käytännön järjestelyistä, koulutuksesta ja päivähoidon henkilökunnan ohjauksesta. Pilottitutkimuksen rahoittaja oli Raha-automaattiyhdistys ja toteuttaja Niilo Mäki Instituutti yhteistyössä Turun yliopiston kanssa.

Small scale energy production in Helsinki Metropolitan area in emission trading point of view

Emission trading with greenhouse gases and green certificates are part if the climate policy the main target of which is reduce greenhouse gas emissions. The carbon dioxide and fine particle emissions of energy production in Helsinki Metropolitan area are calculated in this study. The analysis is made mainly by district heating point of view and the changes of the district heating network are assessed. Carbon dioxide emissions would be a bit higher, if the district heating network is expanded, but then the fine particle emissions would be much lower. Carbon dioxide emissions are roughly 10 % higher, if the district heating network is expanded at same rate as it has in past five years in the year 2030. The expansion of district heating network would decrease the fine particle emissions about 40 %. The cost of the expansion is allocated to be reduction cost of the fine particle emissions, which is considerably higher than the traditional reduction methods costs. The possible new nuclear plant would reduce the emissions considerably and the costs of the nuclear plant would be relatively low comparing the other energy production methods.

Implementointimetodologia ja projektinhallinta menestyksekkään konsultointitoiminnan tekijöinä Case: ADVOCORP OY

Työn teettäjä yrityksen ADVOCORP Oy:n tavoitteena oli löytää ja nimetä näkökulmia, joihin sen toiminnankehityssuunnitelmassa olisi osattava ottaa kantaa. Suurin osa kuluista syntyy projektityöstä. Pienessä (noin 10 henkilön) yrityksessä korostuu oikeisiin asioihin keskittyminen. Tässä työssä tarkastellaan käytössä olevan projektimetodologian sopivuutta nykyisiin asiakasprojekteihin. Lisäksi laadullisen projektin- ja tiedonhallinnan kautta pyritään tunnistamaan ja nimeämään toiminnankehityskohteita. Tuloksena esitetään ohjeellinen lausunto kehityssuunnitelman tekemiseksi yrityksessä. ADVOCORP Oy:n projektimetodologia perustuu Adaytumin julkaisemaan Planning-projektien läpivientiin suunniteltuun implementointimetodologiaan. Projektimetodologian tarkoitus on tarjota etukäteen suunniteltu malli toimitusprosessien systemaattiseksi läpiviemiseksi. Konsultoinnin ollessa yrityksen toimiala, työssä lähdetään liikkeelle tekijöiden tarkastelusta, joihin onnistunut konsultointityö perustuu. Projektimetodologian kehittämisen ohella työssä tarkennetaan nykyisen metodologiamallin sisältökuvausta ja eri projektivaiheissa toimitettavia asioita.

Capital Structure of Finnish SMEs and Financial Constraints

This thesis studies capital structure of Finnish small and medium sized enterprises. The specific object of the study is to test whether financial constraints have an effect on capital structure. In addition influences of several other factors were studied. Capital structure determinants are formulated based on three capital structure theories. The tradeoff theory and the agency theory concentrate on the search of optimal capital structure. The pecking order theory concerns favouring on financing source over another. The data of this study consists of financial statement data and results of corporate questionnaire. Regression analysis was used to find out the effects of several determinants. Regression models were formed based on the presented theories. Short and long term debt ratios were considered separately. The metrics of financially constrained firms was included in all models. It was found that financial constrains have a negative and significant effect to short term debt ratios. The effect was negative also to long term debt ratio but not statistically significant. Other considerable factors that influenced debt ratios were fixed assets, age, profitability, single owner and sufficiency of internal financing.

IT architecture for category driven corporate procurement measurement

The purpose of this thesis was to investigate creating and improving category purchasing visibility for corporate procurement by utilizing financial information. This thesis was a part of the global category driven spend analysis project of Konecranes Plc. While creating general understanding for building category driven corporate spend visibility, the IT architecture and needed purchasing parameters for spend analysis were described. In the case part of the study three manufacturing plants of Konecranes Standard Lifting, Heavy Lifting and Services business areas were examined. This included investigating the operative IT system architecture and needed processes for building corporate spend visibility. The key findings of this study were the identification of the needed processes for gathering purchasing data elements while creating corporate spend visibility in fragmented source system environment. As an outcome of the study, roadmap presenting further development areas was introduced for Konecranes.

Opettajien työelämäjaksojen kehitysprojektien mallintaminen osaksi Etelä-Karjalan ammattiopiston toimintaa

Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää, kuinka pilottiprojektien pohjalta voidaan kehittää toimiva prosessimalli. Prosessi, johon uudenlaista kehitystapaa lähdettiin hakemaan, oli Etelä-Karjalan ammattiopiston opettajien työelämäjaksojen toteutusprosessi. Opettajien työelämäjakson erilaisia toteutusmalleja oli testattu jo useammassa eri erilaisten rahoitusten avustuksella perustetuissa pilottiprojektissa. Ulkopuolisen rahoituksen päättyessä tuli ajankohtaiseksi kehittää Etelä-Karjalan ammattiopistolle oma työelämäjaksojen toteutusmalli. Mallin kehitystyössä voitiin hyödyntää aikaisemmista projekteista saatuja palautteita, jolloin mallin kehitystyö lähti liikkeelle tiedossa jo olevista asiakkaan toiveista ja tarpeista. Toimintaa kehitettiin prosessina, koska Etelä-Karjalan ammattiopistossa on alettu satsaamaan voimakkaasti laatuun ja laadun jatkuvaan parantamiseen. Laatua taas ei synny ilman, että toiminnat määriteltäisiin ja kuvattaisiin prosesseina. Koska koulutusorganisaatioille prosessiajattelu on vielä aika vierasta, tässä työssä selvitettiin ensin teoriakatsauksen pohjalta, mitä prosessiajattelu tarkoittaa ja mitä hyötyjä sillä voidaan saavuttaa julkisella sektorilla. Lisäksi kartoitettiin niitä tapoja ja keinoja, joiden avulla prosesseja voitaisiin parantaa ja uudistaa. Prosessin uudistamisprosessiin löytyi teorian pohjalta työkalu, jota muokattiin niin, että sitä voitiin hyödyntää juuri tämäntyyppisessä uudistustyössä. Työn lopputuloksena syntyi työelämäjakson toteutusta kuvaava prosessimalli, jota on jatkossa tarkoitus testata ja kehittää työelämäjaksoilta saadun palautteen perusteella.

Erikoiskielen yhdyssanojen rakenne erikoiskielen erityisluonteen kuvaajana

Tutkimuksen tarkoitus on osoittaa erikoiskielten erityisluonne omana kielimuotonaan vertailemalla erikois- ja yleiskielen yhdyssanoja. Eri erikoiskieliä on käsitelty tutkimuksessa yhtenä ryhmänä. Tutkimuksen lähtökohta on erikoiskielinen yhdyssana-aineisto, jota tarkastellaan suhteessa yleiskielisen vertailuaineiston asettamaan normiin. Tutkimuksessa käytetty aineisto käsittää 162 erikoiskielistä ja 151 yleiskielistä yhdyssanaa. Tutkimus yhdistelee terminologian ja leksikologian teorioita. Tutkimuksessa on huomioitu myös uudet sosioterminologiset suuntaukset, joiden ohjaamana tutkimuskohteeksi on valittu valmis erikoiskielinen sanasto, jota tarkastellaan deskriptiivisestä näkökulmasta. Tutkimuksessa käytetty tutkimusote on kvantitatiivinen ja vertaileva, mutta työssä on nostettu esimerkkejä myös kvalitatiiviseen tarkasteluun. Tutkimus osoittaa, että erikoiskielen yhdyssanojen rakenne eroaa kvantitatiivisesti tarkasteltuna yleiskielen yhdyssanojen rakenteesta. Kielimuotojen välisten erojen lisäksi tutkimuksessa havaitaan myös yhtäläisyyksiä tutkittujen yhdyssanastojen välillä. Tutkimuksen perusteella erikoiskielen yhdyssanoja yleiskielestä erottavia rekisteripiirteitä ovat seuraavat: 1) yhdyssanojen määrä on erikoiskielessä yleiskieltä suurempi, 2) erikoiskielen yhdyssanat ovat yleiskielen yhdyssanoja useammin substantiiveja, 3) erikoiskielen yhdyssanat ovat keskimäärin pidempiä kuin yleiskielen yhdyssanat ja 4) erikoiskielen yhdyssanat sisältävät yleiskielen yhdyssanoja useammin valmiita yhdyssanoja ja lyhenteitä ja harvemmin prefiksinkaltaisia yhdysosia. Erikois- ja yleiskielen yhdyssanoja puolestaan yhdistävät seuraavat tekijät: 1) määritysyhdyssanojen suuri määrä ja muiden yhdyssanatyyppien häviävän pieni osuus ja 2) muiden kuin nominatiivi- ja yhdysosamuotoisten määriteosien harvinaisuus yhdyssubstantiiveissa.

Hammaslääkärin ura. Odotukset ja kokemukset. [Career Expectations and Experiences of Dentists]

Tutkimuksella selvitettiin eri tekijöiden merkitystä hammaslääkärien tehdessä uraansa koskevia valintoja lähtien ammatinvalinnasta. Tutkimuksessa verrattiin erilaisissa työpaikoissa toimivien hammaslääkärien sekä hammaslääketieteen opiskelijoiden odotuksia ja kokemuksia. Tutkimus tehtiin kyselynä postitse lähetetyin lomakkein. Kyselyyn osallistui 350 hammaslääkäriä ja 115 opiskelijaa. Kiinnostus lääketieteeseen ja työn konkreettisuus olivat keskeisimmät syyt lähteä hammaslääketiedettä opiskelemaan. Suurin osa sekä hammaslääkäreistä että opiskelijoista valitsisi vähintään todennäköisesti saman ammatin uudelleen, hammaslääkäreistä yksityishammaslääkärit useimmin. 69 % hammaslääkäreistä oli aloittanut työuransa terveyskeskuksessa, opiskelijoista 46 % toivoi työpaikkaa yksityissektorilta ja 37 % terveyskeskuksesta. Hammaslääkärit kokivat työn mielekkyyden, positiivisen kaiun, työn ja elämän reunaehtojen sekä taloudellisen turvallisuuden vaikuttaneen ensimmäiseen työpaikkaan menoon vähemmän kuin opiskelijat arvioivat niiden vaikuttavan. Työssä tärkeänä sekä hammaslääkärit että opiskelijat pitivät hyviä työolosuhteita ja mielekästä työn sisältöä. Toimiva yhteistyö työparin kanssa oli myös erittäin tärkeää. Hammaslääkärit pitivät hyviä työoloja ja autonomiaa tärkeämpinä kuin opiskelijat, joille puolestaan uralla eteneminen ja työajan joustot olivat tärkeämpiä. Hammaslääkärit arvostivat työtä ja työssä suoriutumista sekä hyvää työpaikkaa enemmän kuin opiskelijat. Parhaiten työssään toteutuvana suhteessa asian merkitykseen hammaslääkärit kokivat autonomian ja huonoiten ilmapiirin. Naiset kokivat asioiden toteutumisessa enemmän puutteita kuin miehet. Työpaikkaansa heikosti sitoutuneita oli 8 %, joista valtaosa terveyskeskushammaslääkäreitä. Heikosti sitoutuneet kokivat sitoutuneita huonompina varsinkin työilmapiirin, työolosuhteet ja mahdollisuuden uralla etenemiseen. Hammaslääkärit olivat halukkaampia jatkokoulutukseen kuin kokivat siihen olevanmahdollisuuksia; 25 % oli harkinnut erikoistumista, mutta luopunut ajatuksesta, ja20 % halusi erikoistua, mutta koki siihen käytännön esteitä. Jatkossa tulisi tarkemmin analysoida ja toistettavin tutkimuksin seurata hammaslääkärien urakokemuksia ja valintoja sekä koetun työssä vallitsevan tilanteen ja asioiden merkityksen välistä suhdetta. Myös opiskelijoiden urasuunnitelmia ja arvostuksia tulisi tutkia säännöllisin väliajoin.

Innovaatiokyvykkyyden mittaaminen suorituskyvyn johtamisen näkökulmasta

Tavoitteena oli tutkia, miten voidaan osoittaa innovaatiopohjaisten tutkimus- ja kehittämismenetelmien hyödyt organisaatioiden innovaatiokyvykkyyteen. Tutkimuksen tarkoitus oli kehittää suorituskyvyn johtamisen näkökulmasta viitekehys innovaatiokyvykkyyden ja sen vaikutusten mittaamiseen. Empiirinen aineisto kerättiin workshoppien, haastattelujen ja ryhmätyösessioiden avulla. Innovaatiokyvykkyyden kehittäminen on nykyisin keskeisessä asemassa, kun organisaatiot toimivat hyvin haasteellisissa toimintaympäristöissä. Kuitenkin innovaatiokyvykkyyden mittaaminen organisaatioissa on hyvin harvinaista muun muassa mittaamisen haasteellisuuden ja abstraktin luonteen vuoksi. Mittaaminen on kuitenkin oleellinen osa innovaatiokyvykkyyden kehittämistä ja siten tärkeää organisaatioiden tulevaisuuden menestyksen kannalta. Tutkimuksen tuloksena syntyi viitekehys innovaatiomenetelmien vaikutusten arviointiin. Viitekehys koostuu viidestä näkökulmasta. Innovatiivisen suorituskyvyn näkökulmassa mitataan innovaatiokyvykkyyden taustatekijöitä ja innovaatiotoiminnan tuloksia. Lisäksi talous-, asiakas-, sisäisten prosessien ja henkilöstön näkökulmasta mitataan innovaatiokyvykkyyden kehityksen vaikutuksia organisaation toimintaan. Mittariston tavoitteet asetetaan innovaatiomenetelmien soveltamisen aikana, joten menestystekijät ja mittarit määritetään tapauskohtaisesti. Työssä annetaan kuitenkin ohjeita menestystekijöiden ja mittarien määrittämiseen. Näkökulmat pysyvät samoina tapauksesta riippumatta.

Alueverkkojen yhteisöllisyyden edistäminen, vaihtoehtojen arviointi ja yhteisöverkkoportaalin toteutus

Internetin yhteisöpalvelut ovat saavuttaneet suuren suosion. Ne mahdollistavat digitaalisten yhteisöjen ja yhteisöllisyyden tunteiden aikaansaamisen käyttäjien välille. Kehittyneet verkkoyhteydet ja sisältötekniikat ovat antaneet mahdollisuuden monipuolisten vuorovaikutustyökalujen toteuttamiseksi. Sähköinen yhteisöllisyys on nouseva trendi, joka tukee arkipäivästä todellisuutta. Verkkojen paikallinen kehitys, niin laajakaistan kuin erilaisten alueverkkojen avulla on nostanut ajatuksia luoda myös paikallista yhteisöllisyyttä globaalien yhteisöpalvelujen rinnalle. Nopeiden alueverkkojen laajentuminen ovat tuoneet edistyneet verkkoyhteydet niin lähiöihin kuin taajamienkin ulkopuolelle. Avointen alueverkkojen mallissa verkko ja palvelukerros ovat eriytetty toisistaan. Ulkopuoliset palveluntarjoajat voivat tarjota palveluitaan suoraan alueverkon käyttäjille lähempänä verkkotasoa, verrattuna perinteiseen yhden verkkooperaattorin malliin. Tämä mahdollistaa uusien innovatiivisempien palveluiden kehittelyn. Tässä diplomityössä tutkittiin mahdollisuuksia joilla voidaan edistää yhteisöllisyyttä paikallisissa alueverkoissa ja hyödyntää niiden paikallista suorituskykyä, sekä resursseja palveluiden toteutuksessa. Työssä selvitettiin ensin mistä käsitteet yhteisö ja yhteisöllisyys ovat muodostuneet. Selvityksen pohjalta tutkittiin mitä teknisiä menetelmiä on yhteisöjen ja yhteisöllisyyden tunteen aikaansaamiseksi olemassa. Selvityksen tuloksena syntyi teknologinen tiekartta tietoverkkoyhteisöllisyyteen, sekä sosiaalisten palvelualustojen luokittelukaavio, joiden tarkoitus on yhdessä kuvastaa yhteisöllisyyttä tukevia palvelumahdollisuuksia. Työn viimeisessä vaiheessa toteutettiin yhteisöllinen alueverkkopalvelu, sekä yhteisövalvontajärjestelmä – lisäarvopalvelukonsepti, jotka pyrkivät hyödyntämään paikallisen alueverkon tarjoamaa suorituskykyä ja resursseja.

"Aquí es redacten i s'esculpeixen inscripcions" : aproximació al corpus epigràfic de la ciutat de Girona

La idea primera d'aquest projecte d’investigació, sobre les escripturesexposades del Claustre de la Catedral de Santa Maria de Girona, va sorgir d'unsenzill treball de classe de doctorat. Es tractava de fer un estudi que tractés sobre elmón de la mort: el ritual, la cerimònia, l'enterrament, el dol, etc. Tot el que envolta elsprimers dies de la mort d'un individu i com el seu record pretén ser etern. Si bél'època històrica que tractaven era l'antiguitat, el treball que jo pretenia dur a termeera d'una època diferent la qual cosa ja presentava una sèrie de reptes com el fet detractar-se d'un estudi inèdit degut al plantejament que pretenia portar a la pràctica.Es tractava, doncs, de l'anàlisi de l'actitud socio-cultural de la dona i l'home davant lamort a partir dels testimonis escrits en les seves tombes. Amb la qual cosa es podiaveure l'evolució del pensament humà en vers un dels temes que més va preocupar ipreocupa i interessa al llarg de tots els temps històrics

Aproximació a les intervencions educatives en el temps lliure

La dècada dels 90 es presenta com una dècada amb interessants canvis dins elmón educatiu pel que fa a Catalunya i a l'Estat Espanyol. D'una banda, la implantacióde la Llei d'Ordenació General del Sistema Educatiu motiva una gran quantitat derecerques i reflexions a l'entorn de l'educació i de les funcions que aquesta ha d'exercir.D'altra banda cal considerar els Nous Plans d'Estudis Universitaris, en especial,els relacionats amb el món de l'educació. Els anys noranta prometen ser uns anysd'importants innovacions en el terreny educatiu