Miten Pohjois-Kymen OP-Kiinteistökeskuksen tulisi toimia Kouvolan seudun Osuuspankin vision ja strategian mukaan

Osuuspankkiryhmä on valinnut markkinointistrategiakseen asiakassuuntautuneen palvelutavan. Pankin puolella uskotaan, että näin toimimalla on mahdollista saavuttaa pitkäaikainen asiakkuus ja sitä kautta saada kilpailuetua muihin pankkeihin nähden. Koska pankkimaailma, myös Osusspankkiryhmä, on etsinyt yhteistyökumppaneita esimerkiksi vakuutusyhtiöistä, tässä tutkimustyössä on käsitelty myös suhdemarkkinointia, joka on asiakassuhdemarkkinointia laajempi käsite. Valtakunnallisessa OP-Kiinteistövälitys -ketjussakin on valittu sama strategia kuin pankin puolella. Lisäksi alueet voivat tehdä oman strategian valtakunnallisen pohjalta. pohjois-Kymen OP-Kiinteistökeskus Oy on paikallisen pankin, Kouvolan Seudun Osuuspankin, omistama yritys, joten voidaan väittää, että kiinteistövälityksen varsinainen tehtävä on tukea konsernin liiketoiminnan ydintä, pankkitoimintaa. Tutkielmani tarkoitus on pohtia, miten Pohjois-Kymen OP-Kiinteistökeskuksen tulisi toimia pankin vision ja strategian mukaan, huomioituna se, että kiinteistövälitys on asiantuntija organisaatio ja sillä on oma valtakunnallinen strategia.

Miinantorjunnan nykytila ja kehityssuunnat Itämerellä

Miinantorjunta on taistelua merimiinoja vastaan. Toistaiseksi ase, merimiina, on näyttänyt vetävän pidemmän korren tässä kilpailussa. Tehokas miinantorjunta edellyttää usempien eri menetelmien yhteiskäyttöä. Tämä sitoo paljon resursseja ja on aikaa vievää. Tästä huolimatta tulokset perustuvat aina todennäköisyksiin. Miinojen kehittyminen, miinantorjunnan järjestelmien kallistuminen ja henkilöstön turvallisuuden korottaminen pakottavat kehittämään myös miinantorjuntaa.

Marketing plan for a new service concept: case Taksipalvelu MPS Oy

Markkinointisuunnitelmatutkimukset koostuvat pääosin tuotantoalalle tai suurille yrityksille tehdyistä markkinointisuunitelmista. Vaikuttaa siltä, että pienet yritykset tekevät suunnitelmansa ilman nimenomaisesti heille suunniteltua mallia, jos tekevät suunnitelmaa ollenkaan. Kuten sanottu, sovellukset palveluyrityksille ja pk-yrityksille puuttuvat markkinointisuunnitelmiin kohdistuvasta tutkimuksesta, mikä lisää tämän tutkimuksen arvoa keskittyen juuri kyseisiin markkinointisuunnitelman osa-alueisiin. Tutkimusta sovelletaan uuteen palvelukonseptiin, jota case-yritys Taksipalvelu MPS Oy on lanseeraamassa. Palvelu on kohdistettu venäläisille matkailijoille sekä Lappeenrannan alueella eläville venäläisille, ja se perustuu ennen kaikkea korkeaan laatuun. Tutkimus on tärkeä, sillä taksiala on hyvin säännelty, mutta säännöstelyn piirissä on todennäköisesti paljon potentiaalia palveluiden differentaatioon. Segmentointi ja palveluiden kohdistus tiettyihin asiakasryhmiin on taksialalla myös hyvin minimaalista. Tutkimalla kohdistetun palvelun kysyntää ja arvoa saadaan selville olisiko tällainen toiminta kannattavaa vai ei. Venäläisten asiakkaiden määrä on kasvanut Lappeenrannan alueella paljon, minkä potentiaalia ei ole ehkä vielä täysin hyödynnetty. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda hyödyllinen markkinointisuunnitelma case-yritykselle kiinnittäen erityisesti huomiota toimialaan ja kohdeasiakasryhmään. Tarkoituksena on antaa suuntaviivoja kuinka lähestyä kohdeasiakkaita ja kuinka markkinoida palvelua oikein. Tavoitteena on myös selvittää onko valitulla asiakassegmentillä kysyntää vai tulisiko kohdistaminen tehdä toisia määritteitä käyttäen.

Logistinen palvelutarjonta Etelä-Suomessa. Logistiikkasektorin asiakasnäkökulma

Tässä tutkimuksessa on selvitetty logistiikkasektorin asiakastoimialojen, kaupan ja teollisuuden alojen yritysten näkemyksiä logistiikka-alan palvelutarjonnan kehittämistarpeista ja mahdollisista palvelupuutteista. Aihepiiriin liittyy tiiviisti yritysten logistiikkatoimintojen ulkoistaminen sekä yritysten oma logistiikkaosaaminen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös logistiikkasektorin asiakastoimialojen näkemyksiä logistisen toimintaympäristönsä kehittämistarpeista. Tutkimuksessa luodaan aluksi viitekehys logistiikkatoimintojen ulkoistamiseen; saataviin hyötyihin sekä logistiikkatoimintojen ulkoistamiseen liittyviin potentiaalisiin riskeihin. Tutkimuksen empiirinen osio on toteutettu haastattelemalla logistiikkasektorin asiakastoimialojen (teollisuuden ja kaupan alat) edustajia ja analysoimalla kerättyä aineistoa sisällönanalyyttisin menetelmin. Tutkimuksen empiirisessä osiossa on selvitetty mm. yritysten logististen toimintojen ulkoistamista ja siitä saatavia hyötyjä tai koituvia haittoja sekä logistiikkatoimintojen ulkoistamisella saavutettavaa erityistä lisäarvoa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös logistiikka-alan palvelutarjoajan valintaan liittyviä tekijöitä sekä logistiikkapalveluiden tarvevaatimusten kehittymistä. Tutkimus selvittää vastaajien tyytyväisyyttä logistiikkapalvelutarjonnan eri osa-aloihin sekä havaittuja logistiikka-alan palvelutarjonnan ongelmakohtia ja kehittämistarpeita. Tutkimuksen mukaan on ilmeistä, etteivät kustannussäästöt ole ainoa syy logistiikkatoimintojen ulkoistamiseen. Ulkoistamisella saavutetaan myös palvelutason parantumista tai levikin laajenemista. Lisäksi ulkoistamisratkaisut mahdollistavat yrityksen keskittymisen omaan ydintoimintaansa. Tutkimusta varten haastatellut vastaajat ovat hyvin tyytyväisiä Etelä-Suomen liikenneinfrastruktuuriin; oma sijainti ja käytettävissä oleva liikenneinfrastruktuuri koetaan hyvin toimivina. Vastaajat toivat kuitenkin esiin huolensa kuljetuskustannuksista ja niiden jatkuvasta noususta sekä tie- että meriliikenteessä. Tieliikenteessä jatkuva polttoaineiden hinnan nousu ja meriliikenteessä rikkidirektiivin voimaantulo nähdään yritystoiminnan kustannusrakenteeseen negatiivisesti vaikuttavina tekijöinä. Tutkimusta varten haastateltujen toimijoiden on hyvin vaikea löytää suoranaisia palvelupuutteita Etelä-Suomen logistiikka-alan palvelutarjonnassa. Syyt palvelupuutteiden vähyyteen ovat toisaalta maantieteellisestä sijainnista johtuvia ja toisaalta markkinatekijöihin liittyviä. Mahdolliset puutteet logistisessa palvelutarjonnassa korjautuvat yleensä kun puute logistiikka-alan palvelutarjonnassa ilmenee ja mahdollisuus uudenlaiseen palvelutoimintaan avautuu. Toisaalta Etelä-Suomen rannikkoa seurailevalla satamien ketjulla on oma vaikutuksensa logistisen palvelutarjonnan kasaantumiseen tutkimusalueelle. Hyvä logistiikka-alan palvelutarjonta tutkimusalueella vaikuttaa myös hintakilpailuun; useiden logistiikka-alan yritysten sijainti eteläisen Suomen alueella vaikuttaa hintoja alentavasti kun logistiikka-alan palvelutarjontaa on alueella runsaasti. Joillakin logistiikka-alan erikoispalvelun osa-aloilla palveluiden tarjonta on vähäistä, kapasiteettia on heikosti saatavilla tai aikataulutus saattaa tuottaa ongelmia logistiikkapalvelun ostajalle. Logistiikkapalvelun ostajan näkökulmasta erikoistumisen vaatimaa osaamista ei aina ole tarjolla. Suhteellisen ohuiden tavaravirtojen vuoksi yhteistyön lisääminen logistiikka-alan eri toimijoiden välillä on tärkeää kustannussäästöjen luomiseksi ja palvelutason parantamiseksi. Logistiikkatoimintojen ulkoistaminen on jatkunut kaupan ja teollisuuden alan yrityksissä jo vuosia. Logistiikkatoimintojen ulkoistamisessa piilee riski logistiikkaosaamisen vähenemiseen kaupan ja teollisuuden alan yrityksissä. Toisaalta logistiikkatoimintojen ulkoistaminen mahdollistaa kaupan ja teollisuuden alan yrityksille yhteistyökumppanin logistiikkaosaamisen hyödyntämisen. Muuttuvien volyymien vuoksi henkilöstöresursointi logistiikkatoimintojen osalta koetaan yrityksissä paikoin haastavana tehtävänä. Logistiikkatoiminnon ulkoistamisen sijasta tai ohella henkilöstövuokraus voidaan nähdä keinona jakaa riskejä, tuoda joustavuutta toimintaan tai suorittaa toimintaa kustannustehokkaasti operatiivisella tasolla. Suurimpana logistiikka-alan kehittämistarpeena haastatellut toimijat kokevat logistiikka-alan suuntaamisen innovaatio- ja kehittämisorientoituneeseen suuntaan. Tarvetta kehittämisorientoituneeseen lähestymistapaan nähdään paitsi arkipäiväisessä operatiivisessa toiminnassa, myös pitkäjänteisessä kehittämistyössä. Logistiikka-alan palveluita hyödyntävät yritykset toivovat, että logistiikka-alan yritykset kehittäisivät aktiivisemmin ja oma-aloitteisemmin tarjoamiaan logistisia palveluita, teknisiä ratkaisuja, palvelukonsepteja ja hyviä käytäntöjä ja myös tarjoaisivat niitä aktiivisesti logistisia palveluita ostaville yrityksille. Eniten ulkoistamismahdollisuuksia vastaajat näkevät sisälogistiikassa. Yleisesti ottaen varastointi nähdään potentiaalisena ulkoistamiskohteena. Ulkoistamisen tavoitteena on varastointiin sidottujen pääomien minimointi. Myös keräily- ja pakkaustoiminnoissa nähdään ulkoistamismahdollisuuksia, joskin tuotetuntemuksen tarpeellisuus asettaa omat vaatimuksensa näiden logistiikkatoimintojen ulkoistamiselle. Huolinta koetaan mahdollisena ulkoistamiskohteena erityisesti vientiorientoituneiden yritysten keskuudessa sekä sellaisten yritysten keskuudessa, joille ulkomaanvienti ei ole jokapäiväistä tai jokaviikkoista toimintaa. Ulkoistamismahdollisuuksia nähdään myös sähköisissä tilaus- ja toimitusketjujen hallinta- ja organisointityökaluissa. Sen sijaan kuljetusten osalta usea yritys on jo ulkoistanut kaikki sellaiset kuljetustoimintonsa, jotka ovat ulkoistettavissa.

Meripelastuksen suur- ja monialaonnettomuuden kriisiviestintä hallinnon eri tasoilla

Kauppamerenkulku ja erityisesti öljykuljetukset ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosien aikana Itämerellä. Poikittaisliikenne, rikkonainen saaristo ja pitkä talvimerenkulun kausi aiheuttavat merkittävän riskin onnettomuuden syntymiselle, joka pahimmassa tapauksessa voi olla suur- tai monialaonnettomuus, niin kuin matkustaja-autolautta Estonian uppoaminen vuonna 1994. Tuolloin maailman katseet kääntyivät ilman ennakkovaroitusta kohti onnettomuutta johtavaa organisaatiota – silloista Saaristomeren merivartiostoa. Yhteiskunta, teknologia ja organisaatiot ovat kuitenkin muuttuneet tämän viimeisimmän meripelastustoimea kohdanneen kriisin ajoista.

Assessing Organizational Cultural Fit prior to Integration in the M&A Process

Yritysostojen määrä on historiallisen suuri 2000-luvulla, vaikka melkein puolet niistä epäonnistuu. Aineettomilla tekijöillä, kuten organisaatiokulttuureilla, on keskeinen rooli yritysostojen onnistumisissa. Myös case yritys on aktiivinen yritysostoissa ja haluaa arvioida integraatioprosessinsa tehokkuutta. Siten diplomityön tarkoituksena on luoda työkalu organisaatiokulttuurien yhteensopivuuden arvioimiseksi, jotta ostopäätöksentekoa sekä integraation suunnittelua voitaisiin tukea paremmin yrityksessä. Diplomityö vastaakin kysymyksiin, kuten miten arvioida kulttuurista yhteensopivuutta ennen integraatiota integraatioprosessin parantamiseksi sekä mitkä ovat olleet kaikkein ongelmallisimmat ja toisaalta kaikkein menestyksekkäimmät kulttuuritekijät tutkitussa integraatiossa. Kulttuurisen yhteensopivuuden arviointi tulisi nähdä prosessina osana yrityskauppaa. Prosessin tulisi alkaa kulttuurisen integraation tavoitteiden määrittämisellä sekä organisaatiokulttuurin käsitteen ymmärtämisellä. Kulttuurianalyysi tulisi suorittaa työpajan avulla. Sen tulisi käsitellä ainakin yhdeksän kulttuurin osa-aluetta: innovatiivisuus, päätöksenteko, ihmissuuntautuneisuus, kommunikaatio, kontrolli, asiakassuuntautuneisuus, ajanhallinta, identifikaatio, sekä kollektivismi. Lisäksi kuhunkin dimensioon liittyvään kysymykseen tulisi vastata pisteillä yhdestä viiteen, jolloin voidaan piirtää kulttuurisen yhteensopivuuden kuvio. Tämän jälkeen johdon tulisi keskustella tuloksista vielä kerran tarkemmin ja lopulta koota tulokset kirjalliseksi raportiksi. Tutkitussa integraatiossa parhaiten integraatiota tukivat ihmissuuntautuneisuus sekä ajanhallinta (työn ja vapaa-ajan välinen tasapaino sekä tulevaisuus-suuntautuneisuus). Haasteellisimmat kulttuuritekijät koskivat päätöksentekoa, kommunikaatiota ja kontrollia, jotka vaikuttavat olevan tyypillisiä ongelmia ison yrityksen ostaessa pienemmän yrityksen.

Hitsaustuotannon kehittäminen verkostoyrityksessä

Tässä diplomityössä tarkasteltiin Total Welding Management -menetelmän soveltamista verkostoituneeseen toimintaan. TWM on menetelmä hitsaustuotannon kehittämiseen ja se on tarkoitettu käytettäväksi tilanteessa, jossa yksi yritys vastaa sekä suunnittelusta että hitsauksesta. Verkostoituneessa hitsaustuotannossa tuotteen suunnittelu ja hitsaus eivät välttämättä ole kokonaan saman yrityksen vastuulla. Se tuo oman haasteensa TWM:n implementointiin. Työssä käytiin läpi verkostojen ja TWM:n teoriaa, sekä pohdittiin mahdollisia ongelmia TWM:n soveltamisessa verkostoihin. Käytännön osuudessa TWM:n avulla kehitettiin esimerkkituotteen, jonka suunnittelusta ja hitsauksesta vastaa kaksi eri yritystä, hitsaustuotantoa. Suunnitelluilla kehitystoimenpiteillä arvioitiin olevan mahdollista lyhentää tuotteen valmistusaikaa 11,9 %. Lisäksi todettiin, että TWM soveltuu käytettäväksi myös verkostoissa, vaikkakin se tuo mukanaan lisähaasteita.

AMK‐TULI Länsi‐Suomi 2010 : loppuraportti

Loppuraportissa viitataan lähes kaikkiin TAMKin koulutusaloihin. Projekti toimi moniammatillisena ja poikkitieteellisenä kokonaisuutena.

The success factors of the Danish energy service industry

The objective of the research was to understand the success factors of the Danish energy service industry. The research phenomenon was studied greatly but the aim was to examine it from the service logic point of view. The research was threefold and it examined the phenomena from the company, industrial and national levels. The purpose of the multi-level study was to understand all the success factors and to examine how they are combined together. First, the research problem was approached through the literature review. After that, the empirical part of the study was conducted as a case study and the data was collected by theme interviews. The collected data was analyzed through theoretical point of view and compared with earlier studies. This study shows that the most important success factor was the country, because it has affected to the other aspects of the success. Because the actors of the industry are linked together tightly, communication and common understanding of business is essential to the industry success. The new energy technologies do not produce directly added value for the customers. This has sifted energy business towards service business, and the customers have been included in the value creation process.

Elinkaariajattelun hyödyntäminen yrityksen yhteiskuntavastuun toteuttamisessa

Kiinnostus yhteiskuntavastuuta kohtaan on kasvanut yrityksissä. Myös elinkaariajattelu on ajankohtainen asia ja sen käyttö yrityksissä lisääntyy jatkuvasti. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten elinkaariajattelua voidaan hyödyntää yrityksen yhteiskuntavastuun toteuttamisessa. Tutkielmassa perehdytään yhteiskuntavastuun ja elinkaariajattelun käsitteisiin ja etsitään niille yhdistäviä tekijöitä. Tutkielma on teoreettinen ja pohjautuu aiheeseen liittyviin aikaisempiin tutkimuksiin. Teorian ohella tutkimus sisältää yritysesimerkkejä muutamista tunnetuista yrityksistä. Tutkimusessa havaittiin, että elinkaariajattelun omaksunut yritys voi hyötyä siitä monella tavalla, erityisesti taloudellisen vastuun ja ympäristövastuun toteuttamisessa, jotka ovat tärkeä osa yrityksen yhteiskuntavastuuta. Lisäksi havaittiin, että elinkaariajatteluun liittyy vielä paljon ongelmia ja sitä on tarvetta kehittää huomattavasti.

Marketing Plan of Electric Vehicle Charging Solutions to USA

The purpose of the Thesis was to evaluate the business environment of electrical vehicle charging equipment (EVSE) in USA, find the key issues of entering the US EVSE markets and to form a marketing plan for possible market entry. The external market research analyzed the environment, customers, competitors and demand of EVSEs. In the internal analysis the focus was on resources and capabilities, offering, performance, business relations and US related issues. The research about the business environment was done using already available information from market studies and seminars. In external analysis there were also two semi-structured interviews from market experts used. The internal analysis was done mostly by interviews, but also company’s internal data sources were used. The interviews were semi-constructed and included eight interviewees from each part of EVSE value chain. The research findings were analyzed using SWOT analysis, which was converted to a so called TOWS matrix for extracting strategies. As a result of the Thesis, valuable information about the US markets and their requirements for EVSEs was gained. By matching the strengths of the case company and market requirements, customer segmentation and targeting were done and a marketing plan was constructed for the case company to help their management to evaluate the feasibility of possible market entry and investments to USA.

Tulosyksikkölaskentamallin kehittäminen teollisuusyrityksen ohjauksen välineeksi

Tämän diplomityön kohdeyrityksenä toimii prosessijohtamismallin mukaisesti organisoitunut sellua valmistava ja toimittava yritys. Yritys valmistaa omaa sellua neljällä tehtaalla, jotka sijaitsevat eri paikkakunnilla. Tulosyksikkölaskentaa kehittämällä yritys haluaa tuoda esiin tehtaiden oman toiminnan merkityksen myös prosessijohtamisen toimintamallia noudatettaessa ja saada selville tehtaiden todellisen suorituksen tason. Tutkimusotteeltaan työ on konstruktiivinen, mutta siinä voidaan havaita piirteitä myös toiminta-analyyttisesta tutkimusotteesta. Työn tavoitteena oli kehittää kohdeyrityksen käyttöön yksinkertainen, selkeä ja helppokäyttöinen laskentamalli, jonka avulla yrityksen on mahdollista tarkastella ja vertailla eri tehtaiden tuotantoprosessien toiminnan tehokkuutta sekä sen kehitystä. Mallin rakentaminen perustui ohjattavuuden periaatteeseen pohjautuvaan vastuualuelaskentaan. Lisäksi mallin kehittämisessä hyödynnettiin benchmarkingin ja kapasiteettitarkastelun ajatuksia. Mallintamisen lähtökohtia selvitettiin kohdeyrityksen henkilöstön kanssa suoritettujen teemahaastattelujen avulla. Työn merkittävimpänä tuloksena syntyi teoreettisen aineiston, haastatteluihin perustuvan kvalitatiivisen tiedon sekä yrityksen tietojärjestelmistä saatavan datan avulla luotu laskentamalli. Mallin toimintaa tarkasteltiin sijoittamalla malliin tietyltä ajanjaksolta kerättyä numeerista aineistoa. Mallin avulla yrityksen on mahdollista aiempaa paremmin tarkastella eri tehtaiden onnistumista tuotantotoiminnassaan. Mallissa korostettiin, että tehtaiden on pystyttävä hallitsemaan omat erityispiirteensä, minkä vuoksi mallin antamia tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava myös mahdolliset mallintamisen taustalla vaikuttavat tekijät. Mallintamisen lopputuloksena syntynyt selkeä perusmalli luo hyvät lähtökohdat myös mahdolliselle jatkokehitykselle.

Tuulivoimatoimialan yrityksen nykytilan analyysi ja asiakaslähtöinen liiketoimintastrategia

Tämä tutkimus on tehty tuulivoimatoimialalla toimivan yrityksen toimeksiannosta. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda kohdeyritykselle liiketoimintastrategiaehdotus. Kohdeyrityksen toiveena oli saada tutkimukseen myös teorian näkemys asiakaslähtöisyydestä. Tutkimuksen on tarkoitus antaa yritykselle pohtimisen aihetta liiketoimintastrategian luomiseen ja toimia pohjana, kun yhtiön johto tekee päätöksiä tulevasta strategiasta. Tutkimuksessa tehtiin perusteellinen tuulivoimatoimialan analyysi toimialaraporttien ja yrityksen johdon ja henkilökunnan haastattelujen avulla. Lisäksi kartoitettiin kohdeyrityksen nykytilaa ja strategista asemaa alalla suorittamalla SWOT-analyysi ja toimialan rakenteellinen analyysi. Tutkimuksessa selvitettiin myös keinoja kilpailuedun saavuttamiseksi asiakaslähtöisyyden avulla. Tietoja yrityksen toiminnasta on kerätty haastattelemalla yhtiön johtoa ja henkilökuntaa sekä osallistumalla aktiivisesti yhtiön jokapäiväiseen toimintaan. Tutkimuksen tuloksena syntyi kohdeyrityksen liiketoimintatilanteeseen soveltuva liiketoimintastrategia, jolla on mahdollista saavuttaa kilpailuetua tuulivoimatoimialalla. Asiakaslähtöisyys huomioitiin tutkimuksessa tuomalla asiakasjohtamisen malli strategiatyöhön. Tutkimuksessa luotiin kaksi erilaista segmentointimallia, joiden avulla yritys voi kohdentaa toimintaansa oikeille asiakkaille oikealla tavalla. Asiakaslähtöinen liiketoimintastrategiaehdotus muodostettiin hyödyntämällä teorian näkemyksiä ja työssä tehtyjen analyysien tuloksia.

Pk-yrityksen ylimmän johdon strategiaprosessi - kuka tekee, mitä tekee ja miten tehdään?

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten pk-yrityksen strategiaprosessia käytännössä toteutetaan, keitä siihen osallistuu ja minkälaisia käytäntöjä siihen liittyy. Lisäksi pyrittiin lisäämään ymmärrystä hallituksen sekä hallituksen ja toimitusjohtajan vuorovaikutussuhteista tehtävien, roolien ja vallan jakautumisen näkökulmista strategiaprosessin eri vaiheissa ja päätöstilanteissa hyvän hallintotavan periaatteet huomioiden. Tutkimuksen mielenkiinnon kohteena oli myös jaetun johtajuuden rooli yrityksen ylimmän johdon strategiatyössä. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisella tapaustutkimusmenetelmällä. Tutkimuskohteena toimi pieni suomalainen it-alan yritys, josta haastateltiin sekä toimitusjohtajaa, että hallituksen jäseniä. Tutkimuksen havaintojen ja analyysien perusteella pk-yrityksen toimitusjohtajalla on ratkaiseva rooli yrityksen pääasiallisena strategina, pk-yrityksissä ei toteuteta strategian muodostamisen jälkeen erityisen määrämuotoista strategiaprosessia, vaan strategisia valintoja peilataan kilpailuympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja ylimmän johdon tiedon sosiaaliseen rakentumiseen perustuvilla strategikäytännöillä voidaan savuttaa tehokkuutta strategiatyössä. Myös hallituksen palvelutehtävän painottaminen, johdon ja hallituksen vuorovaikutteinen keskustelukulttuuri ja jaetun johtajuuden periaatteet tuovat lisäarvoa pk-yrityksen strategiatyöhön.

Toiminnanohjausjärjestelmäprojekti pk-yrityksissä

Työn tavoitteena on selvittää millainen on toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprosessi pkyrityksissä sekä millaisia ongelmia, haasteita ja hyötyjä se aiheuttaa. Tarkoituksena on luoda selkeä kuva siitä, millaisia asioita tulee ottaa huomioon käyttöönottaessa toiminnanohjausjärjestelmää ja millaisia resursseja se vaatii pk-yritykseltä. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto pk-yrityksissä on haastava projekti. Se vaatii yritykseltä niin henkisiä, fyysisiä kuin taloudellisia resursseja. Resurssien vähäisyys on yksi syy, miksi pkyritysten tulee pohtia, kannattaako heidän lähteä toiminnanohjausjärjestelmäprojektiin olleenkaan. Vastapainona raskaalle projektille on toiminnanohjausjärjestelmästä saatavat hyödyt. Nämä hyödyt linkittyvät niin yrityksen omaan toimintaan kuin alihankkijoille ja asiakkaille. Tutkimustulokset osoittavat, että toiminnanohjausjärjestelmäprojekti on järkevä investointi pkyrityksille. Se tehostaa yrityksen toimintaa, antaa mahdollisuuden kasvaa tehokkaasti, mutta hallitusti ja parantaa yrityksen seurantaa. Tuloksissa tulee myös esille, että toiminnanohjausjärjestelmä ei ole pelkästään yrityksen itsensä hyöty, vaan se hyödyttää myös yrityksen yhteistyökumppaneita.