Supplier process development

Tämän diplomityön tarkoituksena on parantaa Timberjackin ja Timberjackin toimittajien välistä yhteistyötä ja saattaa Timberjackin toimintatavat toimittajien tietoisuuteen. Aiheen laajuuden vuoksi yksittäisten aihepiirien syvällinen tutkiminen jäi vähäiseksi. Monet globaalit yhtiöt ovat nykyisin ottaneet selkeäksi strategiakseen toimintojensa ulkoistamisen ja tällöin yhtiölle itselleen jää ainoastaan lopputuotteiden kokoonpanon työvaiheet. Tämä tarkoittaa, että ulkoisilta toimittajilta ostetaan entistä enemmän komponentteja ja tuotekokonaisuuksia. Toisaalta taas harvalla toimittajalla on vielä tarvittavaa tieto-taitoa tai resursseja vastata päämiehen lisääntyviin tarpeisiin. Tämä on syy miksi suuret maailmanluokan yhtiöt panostavat nykyisin huomattavia voimavaroja toimittajaketjun kehittämiseen. Diplomityön ensimmäisessä osiossa paneudutaan teoria-asioihin, jotka tulee olla tiedossa kehitettäessä yhteistyötä toimittajien kanssa. Toisessa osassa tutkitaan Timberjackin toimintatapoja, tuotantomallia ja nykyisiä toimittajia. Nämä tiedot ovat välttämättömiä, kun luodaan kokonaiskuvaa toimittajaprosessista ja kun kehitetään uusia työkaluja helpottamaan toimittajien ja Timberjackin välistä yhteistyötä. Työn tuloksena Timberjackilla on nyt toimittajakäsikirja, joka sisältää tietoja, jotka toimittajien tulee huomioida toimiessaan Timberjackin kanssa ja myös ohjeita siitä, kuinka toimittajat voivat kehittää omia prosessejaan.

Pientuulivoimaloiden markkinapotentiaalin arviointi Suomessa ja globaalisti

Työn tavoitteena on selvittää pientuulivoimaloiden markkinapotentiaali Suomessa sekä muualla maailmassa, ja kartoittaa alalla toimivat kilpailijat. Tarkoituksena on myös arvioida kuinka tilanne tulee jatkossa kehittymään ja, mitkä ovat Hafmex Windforce Oy:n mahdollisuudet kilpailla kyseisillä markkinoilla. Lisäksi tarkastelun kohteena on selvittää millä edellytyksillä pientuulivoimaloita voidaan liittää paikalliseen sähkönjakeluverkkoon. Työssä on myös esitelty kaupallisten tuulivoimaloiden perusperiaatteita, sekä tällä hetkellä käytössä olevaa teknologiaa. Tarkemmin on keskitytty pientuulivoimaloiden toiminnan periaatteisiin. Työn teoriapohjassa tarkastellaan markkinatutkimuksen suorittamisen erityispiirteitä, markkinapotentiaalin määrittämiseen liittyviä käsitteitä ja kilpailija-analyysin suorittamista. Teoriaosa perustuu alan kirjallisuudesta, lehtiartikkeleista sekä internetistä kerättyyn materiaaliin.

ELEKTRONIIKKATEHTAAN PAIKALLISESTIVALMISTETTUJEN KOMPONENTTIEN HANKINTAKETJUN KEHITTÄMINEN

Varastojen vähentämiseksi ehdotetaan usein eräkokojen pienentämistä. Tämä sopii sellaiseen toimintaympäristöön, jossa voidaan ostaa nimikkeitä oman valmistuksen ja myynnin tahdissa. Kun kiihkeärytmisessä elektroniikkabisneksessä alihankkijoilta ja varustetoimittajilta sitovasti tilataan hyvin lyhyellä toimitusajalla, ei oston eräkokojen pienentäminen kevennä materiaalivirtaa. Täytyy ottaa löysät pois hankintaketjun toimitusajoista. Monessa toimitusketjussa jalostava työ vaatii vain murto-osan toimitusajasta, ja loppuaika kuluu varastoissa odotteluun, kuljettamiseen ja moninkertaiseen tarkastamiseen. Hukka-ajan leikkaamisen ohessa haetaan muita kustannussäästöjä. Korkeiden työvoimakustannusten rasittama teollisuus on pyrkinyt teknisillä ratkaisuilla korvaamaan palkkatyövoiman erilaisilla mekaanisilla järjestelmillä. Pisimmällä ollaan pienerä- ja yksittäisvalmistusta harjoittavissa konepajoissa, joissa on investoitu FM-järjestelmiin. Diplomityössä on esitetty kaksi nivoutuvaa tutkimusprojektia, joista ensimmäinen keskittyy miehittämättömän käytön kehittämiseen ja toinen keventää hankintaketjun materiaalivirtaa. Ensin esiteltävä projekti on elektroniikkateollisuudelle uusi aluevaltaus. Siksi asiassa on jouduttu tekemään runsaasti perustutkimusta ja etenemään etappi kerrallaan. Projektin tuloksena on saatu aikaan automaattinen, joustava kuljetin, joka yksinään pystyy toimimaan ilman työvoimaa niin pitkään kunnes sen akut pitää ladata. Joustavan kuljettimen sisältävän järjestelmän muita elementtejä ei projektissa nostettu samalle miehittämättömän käytön tasolle, vaan ensin päätettiin hankkia kokemuksia kuljettimen toiminnasta. Toinen projekti syventää yhteistyötä yrityksen alihankkijan kanssa. Alihankkija on yksi harvojen Suomesta hankittavien komponenttien toimittaja. Siksi on pidetty tärkeänä tiivistää toimitusaikaa lähemmäs yrityksen sitovan tilauskannan pituutta. Tutkittavaksi valittiin mahdollisuus siirtää alihankkijan tuotantolaite yrityksen välittömään läheisyyteen, jolloin yrityksen tuotanto voisi tilata komponenttierän alihankkijan koneelta, kun se lähtötilanteessa tilataan komponenttivarastosta. Ennusteen perusteella tilattaisiin vain raaka-aine, mutta arvoa lisäävä työ tehtäisiin vain ja ainoastaan tilauksen mukaisesti.

Partnering in the International Marketplace: The Role of Culture for Trust Development in Multicultural Partnerships

Tutkimuksen tarkoitus oli kasvattaa tietämystä kultuurin vaikutuksesta luottamuksen rakentamiseen monikulttuurisissa partnerisuhteissa. Kulttuurin oletettiin aiheuttavan hankaluuksia pitkäaikaisen suhteen luomisessa, etenkin luottamuksen ollessa kyseessä, sillä kulttuurit ja tavat olivat erilaisia toimittajan ja asiakkaan päässä. Tutkimus käsitteli johtajan nakökulmaa: mikä oli johtajien mielestä kriittistä luottamuksen ja yhteistyön onnistumiselle. Empiirinen osa suoritettiin UPM-Kymmenellä ja sen kolme partneria valittiin case-esimerkeiksi. Tutkimus keskittyi ostaja-myyjä –suhteeseen. Materiaali kerättiin case-asiakkaista vastuussa olevia myyntijohtajia haastattelemalla. Tulos oli, että johtajille tärkeintä yhteistyössä olivat samanlaiset organisaatiokulttuurit sekä normit. Kansallisella kulttuurilla oli merkittävä vaikutus suhteen alussa sekä liikeasioiden mennessä huonosti. Luottamuksen havaitseminen eri kultuurien välillä todettiin vaikeaksi. Eri arvot, viestintätyylit, jopa kieli joissain tapauksissa vaikeuttivat luottamuksen rakentamista. Luottamus oli erilaista maasta riippuen, sen tyyli ja määrä vaihteli.

Projektin sisäinen viestintä. Työntekijäryhmien viestintäkäsitykset järjestelmäprojektin käyttöönottovaiheesta nykypäivään, tapaustutkimus Tieliikelaitoksessa

Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä piirteitä ja eroja on löydettävissä eri työntekijäryhmien käsityksissä sisäisen viestinnän toimivuudesta ja mitä ominaisuuksia nämä käsitykset heijastavat yhteisöstä. Tavoitteeseen pyritään laadullisella tapaustutkimuksella, jossa tutkimusmenetelmänä käytetään teemahaastattelua. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta projektin sisäisen viestinnän piirteiden heijastavan hyvin viestinnän eri toimintaympäristöjä. Projektin sisällä toimintaympäristöt voidaan erottaa jopa työntekijäryhmittäin. Viestintäkäsitykset paljastavat myös sisäisen viestinnän jatkuvan muutostilan, joka voidaan havaita integroivan ja dissipatiivisen viestinnän vahvuuksien vaihtelulla. Tutkimus vahvisti käsitystä pelkän integroivan viestinnän riittämättömyydestä sisäisen viestinnän myönteisenä kokemiseen. Nykypäivänä myös mekanistisesti toimivissa ympäristöissä tulisi edistää horisontaalisia, vuorovaikutuksellisia ja avoimia kommunikaatiokäytäntöjä. Tutkimus vahvisti edelleen käsitystä johdon ja esimiesten näkyvyyden ja kuuluvuuden merkityksestä hallita mekanistisessa ympäristössä, mutta johdolta odotetaan myös yhä enemmän dialogiin perustuvien viestintävalmiuksien hallintaa. Ymmärtämällä kolmen erilaisen toimintaympäristön olemassaolo, voidaan sisäisen viestinnän resursseja kohdistaa tehokkaasti ympäristön ominaisuuksien ja tavoitteiden suuntaisesti.

Myytit ja ”hyvä” johtajuus sotilasdiskurssissa

Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälainen kuva kadettikurssilaisten puheessa rakentuu hyvästä johtajuudesta, keitä he mainitsevat ihanteellisina johtajina ja mitä sankaruus heille merkitsee. Kadettien näkemyksiä tarkastellaan puolustusvoimien ”perinteisen” ja uuden syväjohtamisen mukaisen johtajakoulutuksen valossa. Tutkimus on kvalitatiivinen ja menetelmänä käytetään diskurssianalyysiä. Ympäröivä kulttuuri muokkaa, mallintaa ja uusintaa ihmisten sosiaalista todellisuutta. Puolustusvoimien johtajakoulutuksella, sotilasorganisaation kulttuurilla ja historian esikuvallisilla sotilasjohtajilla on keskeinen merkitys kadettikurssilaisten hyvä johtaja –kuvan muodostumisessa. Diskursseissa käsitys hyvästä johtajuudesta rakentuu sekä perinteisesti maskuliinisina pidettyjen että ”uusien” pehmeämpien johtamisarvojen kautta. Kadettien mukaan sotilasjohtaja voi olla niin käskijä ja valvoja kuin alaiset huomioiva, osallistuva johtaja. Suomalaisista sotilasjohtajista esille nostetaan Carl Gustav Mannerheim, Lauri Törni ja Adolf Ehrnrooth. Kadettikurssilaiset säilyttävät puheessaan sekä perinteiseen sotilasjohtamiseen liittyviä myyttejä että rakentavat syväjohtamisen mallia mukailevia johtamisarvoja.

Sähkönmyyntisopimusten markkinalähtöinen hinnoittelu

Vuonna 1995 alkanut sähkömarkkinoiden vapautuminen on muuttanut sähköyhtiöiden myyntisopimusten hinnoittelua merkittävästi. Ennen markkinauudistusta voitiin sähkön myyntisopimukset hinnoitella perustuen oman sähkön tuotannon kustannuksiin ja haluttuun katteeseen. Nykyään sähköpörssissä noteerattava sähkön hinta muodostaa perustan kaikkien myyntisopimusten hinnoittelulle. Sähkön markkinahinnan lisäksi on myyntisopimusten hinnoittelussa otettava huomioon sähkömarkkinoiden ominaispiirteistä aiheutuvat riskit sähkön myyjälle. Tässä työssä mallinnetaan Lappeenrannan Energia Oy:n markkinalähtöiset hinnoittelumenetelmät kahdelle sähkönmyyntisopimustyypille. Lisäksi tutkitaan markkinalähtöisen hinnoittelun tärkeimpien riskikomponenttien, aluehintaeron sekä profiililisän, merkitystä markkinalähtöisten myyntisopimusten hinnoittelussa. Aluehintaeron hyväksikäyttöä myyntisopimusten hinnoittelussa on tutkittu selvittämällä Suomen hinta-alueen CfD-johdannaisten riskipreemiot. Profiililisän merkitystä myyntisopimusten hinnoittelussa on tutkittu havainnoimalla profiililisän muutoksia hinta- ja kulutusaikasarjoissa sekä suojaushinta ja tehotasossa tapahtuneiden muutosten suhteen. Ennustetun ja toteutuneen profiililisän eroja on tutkittu laskemalla ne seitsemälle Lappeenrannan Energia Oy:n merkittävälle asiakkaalle. Lisäksi on tarkasteltu profiililisän laskentaan tarvittavan hinta-aikasarjan mallintamiseen käytettyjen termiinituotteiden hintojen merkitystä lasketun profiililisän suuruuteen. Työn lopuksi esitetään kaksi vaihtoehtoista sähkösopimusten hinnoittelumenetelmää ja vertaillaan esitettyjä hinnoittelumenetelmiä keskenään. Työssä havaitaan, että aluehintaerolta suojautumiseen käytettävien CfD-johdannaisten avulla olisi ollut mahdollista lisätä markkinalähtöisten myyntisopimusten tuottoa viimeisen kolmen vuoden aikana. Suoritettujen herkkyysanalyysien perusteella voidaan todeta, että toteutuneen ja ennustetun profiililisän erot johtuvat laskentaan käytettävien hinta- sekä kulutusaikasarjojen epätarkkuudesta. Lappeenrannan Energia Oy:n käyttämät profiililisät osoittautuivat ex-post -tarkastelussa liian suuriksi yhtä asiakasta lukuun ottamatta. Lisäksi tarjousaikana laskettujen profiililisien voidaan katsoa muuttuvan täysin samassa suhteessa hinta-aikasarjan mallintamiseen käytettyjen termiinituotteiden volatiliteettien kanssa. Esiteltyjen vaihtoehtoisten myyntisopimusten hinnoittelumenetelmien voidaan katsoa antavan varsin samanlaisia tuloksia kuin Lappeenrannan Energia Oy:n nykyinen hinnoittelumenetelmä. Saatuihin tuloksiin vaikuttavat kuitenkin painokertoimien estimointiin käytetyn vuoden volatiliteetti sekä profiililisän laskentamenetelmä

Innovation Processes: Case M-real

Tässä työssä on tutkittu innovaatiota kirjallisuudessa ja M-realissa. Tekninen kehitys johtuu innovaatioista. Innovaatio on luonteeltaan epävarmaa, polkusidonnaista ja sisältää eri teknologioita. Innovaation vaikutukset ulottuvat usein myös asiakkaisiin ja toimittajiin. Yrityksen eri funktioita ja hierarkiatasoja tarvitaan kaupallistamaan uusi idea tai keksintö. Dynaamiset kyvykkyydet erottavat muutokset ympäristöstä ja niitä tarvitaan innovaatioiden toteuttamisessa. Yrityksen ympäristö muuttuu ja joustavuutta tarvitaan projektien toteuttamisessa. Reaalioptiot tarjoavat joustavuutta projektien toteuttamisessa. M-realissa on vahva tekninen osaaminen, mutta asiakkaat ovat jääneet vähälle huomiolle innovaatioprosessissa. Innovaatiota ei myöskään ajateltu koko yrityksen tehtävänä. Tästä johtuu osittain vaikeudet saada ekstravoittoja. Paino M-realissa on kehittää palveluinnovaatioita.

Intercultural business communication between Arabs of the United Arab Emirates and Finns

Kun kauppaa käydään eri maanosien välillä, törmätään vieraisiin kulttuureihin ja erilaisiin kaupankäyntitapoihin. Tämä tutkimus keskittyy suomalaisten liikemiesten ja - naisten työhön Yhdistyneissä Arabiemiraateissa kulttuurierojen näkökulmasta. Tavoitteena on kuvata kulttuurierojen vaikutuksia kaupankäyntiprosessiin ja löytää niitä ongelmia, joita tämän prosessin aikana kohdataan. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla kulttuurieroista johtuvia ongelmia voidaan vähentää tulevaisuudessa. Tutkimuksen teoreettinen tausta perustuu Hofsteden kulttuurista vaihtelua kuvaaviin dimensioihin ja Ting Toomeyn kulttuurisen identiteetin neuvotteluprosessin malliin. Näihin malleihin perustuen luotiin tähän tutkimukseen oma kulttuurien välisen kohtaamisen malli. Tutkimusongelmia ovat: 1) Miten suomalaiset liikemiehet kuvailevat arabien kaupantekokulttuuria? Kuinka vastapuoli kuvailee omaa kaupantekokulttuuriaan? 2) Minkälainen on suomalaisten ja arabien välinen kaupankäyntiprosessi? 3) Minkälaisia ongelmia kohdataan tehtäessä kauppaa suomalaisten ja arabien kesken? Tutkimus on etnografinen, laadullinen haastattelututkimus (n=12). Haastattelut tehtiin suurimmaksi osaksi Yhdistyneissä Arabiemiraateissa, osin Suomessa. Erilainen kulttuuritausta näkyy kaupankäynnissä. Kollektivistinen, maskuliininen, islamilaisen uskontoon ja vain vähäisessä määrin suoraan kielelliseen koodistoon perustuva kulttuuri heijastuu kaupankäyntiprosessiin. Ystävyyden ja sukulaisten sekä muiden verkostojen merkitys korostuu. Ruumiin kieleen, ilmeisiin ja eleisiin liittyvä kommunikaatio on erilaista ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. Myös aikakäsitys ja sopimuskäytäntö poikkeavat suomalaisesta. Kaikki nämä voivat aiheuttaa ongelmia kaupankäyntiprosessissa. Tärkeimmiksi tekijöiksi ongelmien kohtaamisessa nousivat ammattitaidon lisäksi kärsivällisyys ja joustavuus. Ongelmia voidaan vähentää huolellisella valmistautumisella ennen ulkomaille lähtöä. Toinen tapa on jatkuviin työkokemuksiin perustuen oppia paikallista kulttuuria ja sen piirteitä.

Trust as a source of sustainable competitive advantage

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten luottamus vaikuttaa yrityksen kilpailuetuun. Luottamus on monitieteellinen ilmiö joka on saanut varsin paljon huomiota viimeaikaisissa tutkimuksissa. Myös jatkuvasti kehittyvässä yrityksen teoriassa yrityksen kilpailukyky ja sen pysyvyys ovat olleet mielenkiinnon kohteena. Luottamuksen ja kilpailuedun suhdetta on tästä huolimatta tutkittu vain vähän. Luottamus on nähty ikään kuin implisiittisesti yrityksen teoriassa, mutta ei eksplisiittisesti. Tämä tutkielma analysoi luottamuksen ja yrityksen kilpailukyvyn teorioita sekä näiden yhtymäkohtia. Tutkimuksen lopputuloksena esitellään nämä teoriat toisiinsa yhdistävä malli. Tutkielma on teoreettinen ja osin käsiteanalyyttinen, tutkimusote on syntetisoiva ja exploratiivinen, sillä se pyrkii osoittamaan aiemmin erillisten teorioiden yhtymäkohdat. Esiteltävä malli osoittaa, että luottamuksen ja yrityksen pysyvän kilpailuedun teoriat voidaan liittää toisiinsa, tärkeimmän yhdistävän tekijän ollessa yhteistyökyvykkyys. Luottamus on yhteistyökyvykkyyden välttämätön ennakkoedellytys. Kyky tehdä yhteistyötä on, paitsi jo itsessään erittäin tärkeä dynaaminen kyvykkyys, myös muiden dynaamisten kyvykkyyksien luomista ja hyväksikäyttöä edesauttava tekijä. Sikäli yhteistyö voidaan nähdä yrityksen teoriassa muut dynaamiset kyvykkyydet mahdollistavana meta-kyvykkyytenä ja luottamus sen edellytyksenä.

ASP-malli ja sen alustavien kohdesegmenttien määrittely. Case: Novo Group Oyj

Tutkielman tavoitteena oli selvittää ASP-, eli sovellusvuokrausmallin erityis-piirteitä sekä määrittää alustavat kohdesegmentit toiminnan-, talouden- ja henkilöstönohjausjärjestelmille ASP-ratkaisuna. Työ on kaksiosainen. Tutkimuksen teoreettisessa osassa keskitytään segmentoinnin teorioihin, tietojärjestelmien ulkoistamisen motiiveihin sekä etuihin ja haittoihin sekä ASP-malliin kokonaisuudessaan. Tutkimuksen empiiristä osuutta varten suoritettiin kvalitatiivinen tutkimus, joka koostui 20 haastattelusta 18 eri organisaatiossa. Haastateltavat olivat pääasiassa asiakasyritysten tietohallintopäällikköjä. Alustavat kohdesegmentit muodostettiin teoreettisessa osassa esitettyjen ASP-mallin erityispiirteiden sekä haastattelututkimuksesta saadun informaation perusteella. ASP on uusi malli tietojärjestelmien hankintaan. ASP on käsitteenä vain noin kolme vuotta vanha tutkielman tekohetkellä. Kyseessä on malli, jolle tutkimuslaitokset ovat tehneet lupaavia kasvuennusteita IT-markkinoilla. Markkinoiden kasvu ei ole kuitenkaan ollut ennusteiden mukaista. ASP-ratkaisuna hankittu tietojärjestelmä on kokonaisvaltainen ulkoistusmalli. Kaikki mahdollinen ASP-ratkaisuna hankittavaan järjestelmään tai sovellukseen liittyvä ulkoistetaan palveluntarjoajalle. Tutkimuksessa selvisi, että kiinnostusta mallia kohtaan on olemassa. Mallin edut nähdään suurempina kuin haitat. ASP-ratkaisun käyttöönotolla asiakasyritykselle mahdollistuu resurssien kohdentaminen ydinliiketoimintaan.

Yrityskulttuuri –interventio: case MeritaNordbanken

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää MeritaNordbankenin (nyk. Nordea) Suomessa pidettyjen yrityskulttuuriseminaarien jälkeistä aikaa ja mahdollisia vaikutuksia pankin Suomen organisaatiossa, sen suomalaisten työntekijöiden kautta. Tutkimus on laadullinen teemahaastattelututkimus. Sen empiirinen aineisto koostuu MeritaNordbankenin Suomen organisaatiossa suoritetuista teemahaastattelusta, jotka on tehty Helsingin alueella. Tutkimuksen viitekehys rakentuu voimakkaasti kulttuuriin liittyvien teorioiden ympärille. Tutkimuksen mukaan kulttuuriseminaari –intervention pohjalta ei ollut syntynyt konkreettisia organisaatiokulttuuriin liittyviä kehitystoimenpiteitä. Kuitenkin haastatteluista käy ilmi, että seminaari on muokannut osallistujien käsityksiä yksilötasolla. Intervention sisäistäminen ja eteneminen organisaatiossa tapahtuu siis yksilöiden toimintatapojen ja asenteiden muutosten kautta. Jos yrityskulttuuriseminaari on pystynyt vaikuttamaan siihen, että siihen osallistunut henkilö jäsentää toimintatapojaan ja asenteitaan uudestaan, on kulttuuriseminaari onnistunut.

Sosiaalityö ja maahanmuuttajat. Lastensuojelun ammattilaisten ja asiakkaiden vuorovaikutus ja tulkinnat

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mitä maahanmuuttajia koskevat erityiskysymykset suomalaisessa lastensuojelun sosiaalityössä ovat ja miten näitä kysymyksiä lastensuojelussa käsitellään. Teoreettismetodologisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi. Etnisten suhteiden tutkimusperinteessä työ paikantuu keskusteluun, jossa kulttuuri ja etnisyys nähdään sosiaalisesti rakentuvina ja muuntuvina. Analyysissä sovelletaan diskurssianalyyttistä metodologiaa. Tutkimus rakentuu yhteenveto-osiosta ja neljästä artikkelista. Maahanmuuttajasosiaalityötä ja lastensuojelua tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden, muiden ammattilaisten ja asiakkaiden kielenkäytön kautta. Aineisto koostuu 11 lastensuojelun asiakaskeskustelusta ja niiden jälkeen keskustelun osapuolille tehdyistä haastatteluista, joita on yhteensä 35. Tutkimuksessa analysoidaan seuraavia kysymyksiä: Miten sosiaalityöntekijät tulkitsevat maahanmuuttajasosiaalityön erityisyyttä oman ammatillisen tehtävänsä näkökulmasta? Minkälaisia ominaisuuksia sosiaalityöntekijät rakentavat maahanmuuttaja-asiakkaille? Miten lastensuojelun keskusteluissa puhutaan monikulttuurisuuteen liittyvistä teemoista, kuten erilaisuudesta ja samanlaisuudesta sekä kulttuuri- ja rasismikysymyksistä? Miten maahanmuuttajalasten ja -nuorten osallisuus lastensuojelun asiakaskeskusteluissa rakentuu aikuisten ja lasten itsensä tuottamana? Mitä ja miten maahanmuuttajalapset ja -nuoret puhuvat kokemuksistaan lastensuojelussa ja suomalaisessa yhteiskunnassa? Maahanmuuttajien erityiskysymyksiä ovat kieleen, kulttuuriin ja valtayhteiskunnan toimintaan liittyvät ymmärtämisvaikeudet, kokemukset arkipäivän rasismista sekä perheen ja yhteisön merkittävä, osin ristiriitainen rooli. Lapsilla ja nuorilla kulttuuri on muuntuvaa ja jatkuvien neuvottelujen kohteena. Aineiston lastensuojelutilanteiden taustalla on usein kouluympäristöön liittyviä vaikeuksia. Haastatteluissa lapset kertovat kokemuksistaan ja toimijuudestaan perheeseen, yhteisöön ja kouluun paikantuvissa tilanteissa. Asiakaskeskusteluissa lasten puhuja-asema on usein heikko, jos aikuiset eivät aktiivisesti vahvista sitä. Jotkut lapset ottavat itse vahvan puhuja-aseman. Asiakaskeskusteluissa maahanmuuttajien erityiskysymyksistä puhutaan harvoin eksplisiittisesti. Haastatteluissa sosiaalityöntekijät enemmän tai vähemmän tietoisesti paikantavat maahanmuuttajasosiaalityötä vieraannuttavaan, sopeuttavaan, tasa-arvoistavaan, kulttuuritietoiseen, rasismitietoiseen ja osallistavaan kehykseen. Kehykset nostavat sosiaalityön tavoitteista, menetelmistä ja asiakkaasta keskeisiksi erilaisia asioita. Tulkinnat ovat muuntuvia, vaikka osoittavat myös tiettyä säännönmukaisuutta. Kulttuuri on keskeinen käsite erilaisuuden ja samanlaisuuden ymmärtämiseksi. Sekä työntekijät että asiakkaat perustelevat toivottavia elämäntapoja "omalla kulttuurillaan" ja selittävät ongelmia ”erilaisella kulttuurilla”. Kulttuurin käsitettä voidaan myös käyttää työvälineenä asiakaskeskusteluissa avattaessa asiakkaan omaa näkökulmaa korostavaa dialogia. Perheen ja kulttuurisen yhteisön merkitys on tärkeää arvioida lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja kulttuurisen identiteetin kehittymisen näkökulmasta. Sosiaalityöntekijöillä on merkittävä välittäjän rooli yhtäältä valtayhteiskunnan ja maahanmuuttaja-asiakkaiden, toisaalta vanhempien, yhteisöjen sekä lasten ja nuorten välillä. Lastensuojelussa haasteena on arkipäivän rasismin tiedostaminen sekä siihen pureutuvien työmenetelmien kehittäminen.

Uuden tanssin uskontokulttuuriset ulottuvuudet

Tarkastelen tässä pro gradu -tutkielmassa uutta tanssia kulttuurisena ilmiönä. Selvitän minkälaisia uskontokulttuurisia vaikutteita uudessa tanssissa on ja käsittelen myös sitä, millä tavalla tanssi vaikuttaa tanssijan maailmasuhteeseen. Uusi tanssi on nykytanssin kenttään kuuluva tanssimuoto, joka lähestyy tanssia holistisesta näkökulmasta ruumiin ja mielen yhdistävien tekniikoiden avulla. Osoitan työssäni näiden holististen lähestymistapojen yhteyden ns. itämaisiin uskontokulttuurisiin traditioihin ja niiden ruumiintekniikoihin. Lähestyn tanssia uskonnonkaltaisena ilmiönä ja rinnastan tanssin käsitteen uskonnon käsitteeseen. Työni kuuluu uskontotieteellisen ruumiillisuuden tutkimuksen ja tanssin antropologisen tutkimuksen kenttään. Perustavana näkökulmana on uskonnon paikantuminen kulttuuriin ja uskonnon ruumiillinen ulottuvuus. Sekä uskonnon että tanssin perustava sijainti on ihmisen mielen ja ruumiin muodostama kokonaisuus, jonka luonnetta tarkastelen uuden tanssin näkökulmasta. Tutkielmani tärkeimpinä teoreettisina lähteinä ovat tanssiantropologi Judith Lynne Hannan To Dance is Human, A Theory of Nonverbal Communication ja siinä esitettävä kommunikatiivinen teoria tanssista, Cynthia Novackin Sharing the Dance, Contact Improvisation and American Culture sekä filosofi ja tanssintutkija Jaana Parviaisen Tanssi ihmisen eksistenssissä, Filosofinen tutkielma tanssista. Myös monet uskontotieteelliset ruumiillisuudentutkimuksen teokset ovat olleet merkittäviä tutkielman teossa. Keskityn tutkimaan itämaisten ajatusrakenteiden ja niihin liittyvien henkisfyysisten harjoitusmenetelmien vaikutusta uuden tanssin kehitykseen ja siinä käytettäviin holistisiin tekniikoihin, mutta otan yhtä lailla huomioon myös länsimaisen ajattelun ja dualistisen ihmiskäsityksen vaikutukset taidetanssin olemukseen. Johtoajatuksena läpi tutkielman on, että tanssi ei vain heijasta kulttuuria, vaan se on prosessi, jossa kulttuuri tapahtuu ja tulee olevaksi. Päädyn toteamaan, että tanssi vaikuttaa tanssivaan ihmiseen kokonaisvaltaisesti ja uuden tanssin tekniikat pyrkivät tukemaan tätä ihmisen kokonaistumisen prosessia. Uusi tanssi horjuttaa länsimaisen kulttuurin esteettisyyteen ja visuaalisuuteen perustuvaa taidetanssikäsitystä holistisella näkemyksellään, jossa ruumiillisuus nähdään dynaamisena muutosprosessina. Uuden tanssin näkökulmasta liikettä ja todellisuutta tutkitaan jatkuvasti kulttuurin mukana elävästä ja muuttuvasta näkökulmasta.

Security in multicast communication

Multicast is one method to transfer information in IPv4 based communication. Other methods are unicast and broadcast. Multicast is based on the group concept where data is sent from one point to a group of receivers and this remarkably saves bandwidth. Group members express an interest to receive data by using Internet Group Management Protocol and traffic is received by only those receivers who want it. The most common multicast applications are media streaming applications, surveillance applications and data collection applications. There are many data security methods to protect unicast communication that is the most common transfer method in Internet. Popular data security methods are encryption, authentication, access control and firewalls. The characteristics of multicast such as dynamic membership cause that all these data security mechanisms can not be used to protect multicast traffic. Nowadays the protection of multicast traffic is possible via traffic restrictions where traffic is allowed to propagate only to certain areas. One way to implement this is packet filters. Methods tested in this thesis are MVR, IGMP Filtering and access control lists which worked as supposed. These methods restrict the propagation of multicast but are laborious to configure in a large scale. There are also a few manufacturerspecific products that make possible to encrypt multicast traffic. These separate products are expensive and mainly intended to protect video transmissions via satellite. Investigation of multicast security has taken place for several years and the security methods that will be the results of the investigation are getting ready. An IETF working group called MSEC is standardizing these security methods. The target of this working group is to standardize data security protocols for multicast during 2004.