Sähkönmyyntisopimusten markkinalähtöinen hinnoittelu

Vuonna 1995 alkanut sähkömarkkinoiden vapautuminen on muuttanut sähköyhtiöiden myyntisopimusten hinnoittelua merkittävästi. Ennen markkinauudistusta voitiin sähkön myyntisopimukset hinnoitella perustuen oman sähkön tuotannon kustannuksiin ja haluttuun katteeseen. Nykyään sähköpörssissä noteerattava sähkön hinta muodostaa perustan kaikkien myyntisopimusten hinnoittelulle. Sähkön markkinahinnan lisäksi on myyntisopimusten hinnoittelussa otettava huomioon sähkömarkkinoiden ominaispiirteistä aiheutuvat riskit sähkön myyjälle. Tässä työssä mallinnetaan Lappeenrannan Energia Oy:n markkinalähtöiset hinnoittelumenetelmät kahdelle sähkönmyyntisopimustyypille. Lisäksi tutkitaan markkinalähtöisen hinnoittelun tärkeimpien riskikomponenttien, aluehintaeron sekä profiililisän, merkitystä markkinalähtöisten myyntisopimusten hinnoittelussa. Aluehintaeron hyväksikäyttöä myyntisopimusten hinnoittelussa on tutkittu selvittämällä Suomen hinta-alueen CfD-johdannaisten riskipreemiot. Profiililisän merkitystä myyntisopimusten hinnoittelussa on tutkittu havainnoimalla profiililisän muutoksia hinta- ja kulutusaikasarjoissa sekä suojaushinta ja tehotasossa tapahtuneiden muutosten suhteen. Ennustetun ja toteutuneen profiililisän eroja on tutkittu laskemalla ne seitsemälle Lappeenrannan Energia Oy:n merkittävälle asiakkaalle. Lisäksi on tarkasteltu profiililisän laskentaan tarvittavan hinta-aikasarjan mallintamiseen käytettyjen termiinituotteiden hintojen merkitystä lasketun profiililisän suuruuteen. Työn lopuksi esitetään kaksi vaihtoehtoista sähkösopimusten hinnoittelumenetelmää ja vertaillaan esitettyjä hinnoittelumenetelmiä keskenään. Työssä havaitaan, että aluehintaerolta suojautumiseen käytettävien CfD-johdannaisten avulla olisi ollut mahdollista lisätä markkinalähtöisten myyntisopimusten tuottoa viimeisen kolmen vuoden aikana. Suoritettujen herkkyysanalyysien perusteella voidaan todeta, että toteutuneen ja ennustetun profiililisän erot johtuvat laskentaan käytettävien hinta- sekä kulutusaikasarjojen epätarkkuudesta. Lappeenrannan Energia Oy:n käyttämät profiililisät osoittautuivat ex-post -tarkastelussa liian suuriksi yhtä asiakasta lukuun ottamatta. Lisäksi tarjousaikana laskettujen profiililisien voidaan katsoa muuttuvan täysin samassa suhteessa hinta-aikasarjan mallintamiseen käytettyjen termiinituotteiden volatiliteettien kanssa. Esiteltyjen vaihtoehtoisten myyntisopimusten hinnoittelumenetelmien voidaan katsoa antavan varsin samanlaisia tuloksia kuin Lappeenrannan Energia Oy:n nykyinen hinnoittelumenetelmä. Saatuihin tuloksiin vaikuttavat kuitenkin painokertoimien estimointiin käytetyn vuoden volatiliteetti sekä profiililisän laskentamenetelmä

Electricity market reform which started in 1995 has changed pricing of electricity contracts tremendously. Before electricity market reform electricity retailer could price its electricity contract according to its cost and target profit margin. Nowadays the market price of the electricity forms the basis for all electricity contract pricing. In addition, electricity retailer must take into account all the risks (caused by the special characteristics) of the electricity markets in the pricing of the electricity contracts. This thesis presents market-based pricing method for two different electricity contracts of Lappeenrannan Energia Oy. In addition, two most important components of the pricing, i.e., area price difference and profile margin are studied individually. Capitalization of area price difference in pricing is studied by investigating the risk premiums of the CfD-derivatives in the Finnish price area. The importance of the profile margin to the pricing of the electricity contracts has been studied by analyzing how differences in price and in electricity consumption time series affect the perceived profile margin. Also the differences between estimated and realized profile margins are investigated by calculating those for seven important customers of Lappeenrannan Energia Oy. Because forward prices are used to form price time series required in calculating profile margin, also their impact on the perceived profile margin is studied. In the end of the thesis two alternative market-based pricing methods are presented and their benefits and drawbacks are evaluated. The results showed that it had been possible to increase return of the presented electricity contracts with the help of the CfD-derivatives in the Finnish price area. According to sensitivity analyses performed, differences between forecasted and realized profile margin are mainly due to poor predictability of the price and electricity consumption time series used in calculating the profile margin. Forecasted profile margins of the six customers of the Lappeenrannan Energia Oy proved to be too high afterwards. The estimated profile margin compared to the realized one was too low only for one customer. In addition it was noticed that calculated profile margin varied during the offer period according to the volatility of the forwards used to form the price time series. Alternative market-based pricing methods presented gave almost equal prices than the current pricing method of Lappeenrannan Energia Oy. However, results obtained are affected by both the calculation method used in estimating profile margin and the volatility of the year used in estimating weight factors.