Lämmittävän ja ääneneristetyn lattiaratkaisun asiakastarvekartoitus QFD-menetelmällä

Työn tavoitteena on selvittää lämmittävän ja ääneneristetyn lattiaratkaisun asiakastarpeet ja määrittää tärkeimmät kehitettävät tuoteominaisuudet, joita voidaan sitten hyödyntää lattiaratkaisun jatkokehityksessä ja markkinoinnissa. Tavoitteena on myös saada asiakastarvekartoitus –prosessi osaksi yrityksen jokapäiväistä toimintaa. Työssä käytettiin apuna Asiakastarpeista tuotteiksi – Kehitystoiminnan työvälineet -kansion tarjoamia työkaluja ja menetelmiä. Ensin selvitettiin tuotetta koskevat vaatimukset haastattelemalla sekä yrityksen sisäisiä että ulkoisia asiakkaita. Haastattelut toteutettiin henkilökohtaisesti kysymyslomaketta apuna käyttäen. Vaatimuksista johdettiin todelliset asiakastarpeet, joiden perusteella määritettiin tarpeet täyttävät tuoteominaisuudet QFD-matriisilla.Toimenpide-ehdotuksena esitetään kyseisen lattiaratkaisun tuotteistamista, jonka myötä asiakas voi tilata lattiaratkaisun yhden toimittajan kautta. Konseptointi edellyttää muun muassa logististen virtojen kehitystä eri osapuolten välillä, koulutusta, ohjeistusta sekä markkinointia varten erilaisten tukimateriaalien tekemistä. Asiakastarvekartoituksesta olisi hyvä saada jatkuva toimintamalli toteutettavaksi tiimikokousten yhteyteen noin kolmen vuoden välein.

Assessing e-procurement System for Improving the Purchasing Operations

Diplomityön tavoitteena oli luoda suunnitelma elektronisen hankintatoimen aloittamiseksi, analysoimalla nykyisiä ostoprosesseja ja konsernin laajuista elektronista hankintajärjestelmää. Työ pohjautuu yritysten väliseen elektroniseen kauppaan, elektroniseen hankintatoimeen ja systeemisuunnitteluun liittyvään kirjallisuuteen. Työssä tehdyn suunnitelman tarkoituksena on auttaa Siemens Oy:tä siirtymään uuteen elektroniseen ostotoimintaan. Elektroniselle ostotoiminnalle suunniteltiin tavoitteet ja näitä vastaavat vaatimukset. Elektronisen hankintajärjestelmän analysointi perustuu kirjallisuudessa esitettyihin järjestelmän elinkaari-mallin vaiheisiin. Analysoinnin tarkoituksena oli saada selville järjestelmän soveltuvuus Siemens Oy: n liiketoimintaympäristöön, prosesseihin ja vaatimuksiin. Elektronisen hankintatoiminnan etuja ovat liiketoiminta prosessien johtamisen parantuminen, kustannusten väheneminen sekä taloudellisen suorituskyvyn lisääntyminen. Elektronisen hankintatoiminnan aloittaminen vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua. Työssä tehdyt suunnitelmat ja analysoinnit auttavat arvioidessa järjestelmän sopivuutta Siemens Oy: n vaatimuksiin. Oikean ja toimivan järjestelmän valinta ei kuitenkaan takaa elektronisesta hankintatoiminnasta hyötymistä. Tärkeimpiä jatkotoimenpiteitä onkin suorittaa kustannus/hyöty analyysi ja arvioida toimittajien halukkuutta ja kykyjä osallistua markkinapaikkaan.

Delivery Chain Management in the Elevator Industry

Tämän työn tarkoituksena oli kehittää toimintamalli, joka yhdenmukaistaisi Kone Elevators:in modernisointiliikealueen logistiset käytännöt. Toimintamalli luotiin kartoittamalla euroopan maayksiköiden nykyisiä logistisia käytäntöjä sekä perehtymällä asiaankuuluvaan kirjallisuuteen, case study:ihin sekä sähköisiin artikkeleihin. Tärkeää osaa työssä esittivät maayksiköiden sekä Koneen toimittajayksiköiden edustajien haastattelut. Haastatteluiden tuloksia vertailtiin ja analysoitiin. Niiden pohjalta huomattiin, että logistiset toimintatavat vaihtelevat maittain. Ongelmat ovat kuitenkin hyvin samanlaisia; tiedonkulun katkot toimitusprosessin aikana. Muiden Koneen liikealueiden toimintatapoja tutkimalla, haastattelujen tuloksia käyttämällä sekä kirjallisuustutkimuksen pohjalta muodostettiin näkemys parhaasta toimintatapamallista. Modernisointiliikealueen toimitusprosessi tullee perustumaan keskitettyyn ohjaukseen, mutta paikalliseen koordinointiin. Se tullee hyväksikäyttämään ulkoistetun logistiikan tarjoamia mahdollisuuksia sekä sähköistä tiedonsiirtoa. Fyysiselle siirrolle tarjotaan kolmea vaihtoehtoa, joista maayksiköt voivat valita tilanteeseen parhaiten sopivan.

Työminäkuva strategiaprosessissa. Case: Teknillinen korkeakoulu - Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää työminäkuvan ja strategiaprosessin välistä yhteyttä laadullisen tutkimuksen keinoin. Tutkimus on luonteeltaan fenomenografinen eli se keskittyy selvittämään, miten ihmiset kokevat maailman ilmiöineen. Aineiston hankinnassa on hyödynnetty triangulaatiota eli ilmiötä tarkastellaan kolmen aineiston valossa. Aineistoa on kerätty haastatteluin, osallistuvalla havainnoinnilla sekä tutustumalla valmiisiin dokumentteihin, ja analysoitu koodaten ja luokitellen. Koska työntekijän ammatillinen identiteetti vaikuttaa hänen tapaansa ratkaista ongelmia ja tehdä päätöksiä, voidaan tutkimustuloksiin perustuen sanoa, että työminäkuva heijastuu strategiaprosesissa näkyvään ajatteluun ja käyttäytymiseen. Tulokset osoittavat myös, että strateginen työskentely kehittää työminäkuvaa edelleen. Resurssiperusteisen strategianmuodostuksen teoriaa soveltaen voidaan todeta olevan kyse jatkuvasta prosessissa, jossa kehitystä tapahtuu sekä organisaatio- että yksilötasolla

Implementing IAS 2 and IAS 36. Case: Eimo Oyj

Tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia IFRS -standardiston vaikutuksia esimerkkiyrityksessä. Tutkimuksen kohteena olivat varastot sekä omaisuuserien arvonalentuminen. Varastojen käsittelyn osalta työn tarkoituksena oli luoda malli valmistuksen yleismenojen aktivointia varten. Omaisuuserien arvonalentumista koskevassa osassa tarkoituksena oli selvittää arvonalentumistestauksen tärkeimmät vaiheet sekä ehdottaa rahavirtaa kerryttäviä yksiköitä esimerkkiyritykselle. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen case-tutkimus. Empiiristä tutkimustietoa kerätään osallistuvan havainnoinnin, haastattelujen ja keskustelujen avulla. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että IFRS -standardien vaikutukset ovat laajasti koko esimerkkiyritystä koskevia. Varastoja koskevassa osassa todettiin, että valmistuksen yleismenot tulee allokoida muovitehtaille ruiskupuristustuntien perusteella ja muottitehtaille miestyötuntien perusteella. Omaisuuserien arvonalentumista koskien todettiin liiketoiminnan nopeasti muuttuvan luonteen vaikeuttavan ennusteiden laatimista. Rahavirtaa kerryttäviksi yksiköiksi ehdotettiin tehdastasoa.

Balanced Scorecard (BSC) TE-keskusten strategisessa ohjauksessa

Kauppa- ja teollisuusministeriö yhdessä työministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa ohjaavat työvoima- ja elinkeinokeskuksia (TE –keskuksia). Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ohjausprosessi, jonka avulla ministeriöt ohjaavat TE –keskuksia sekä analysoida TE –keskusten ohjauksen työkalua, Balanced Scorecardia, ja antaa sitä koskevia kehitysehdotuksia. Tutkimusmetodologia on toiminta-analyyttinen. Teoreettinen viitekehys koostuu tulosohjauksen teoriasta ja Balanced Scorecardin teoriasta. Empiirinen aineisto kerätään tekemällä haastatteluja. Tärkeimmät TE –keskusten Balanced Scorecardia koskevat kehitysehdotukset koskevat mittaristoa ja raportointia. Mittaristossa suurin kehittämistarve on TE -keskusten yhteisillä mittareilla sekä mittariston näkökulmien syy-seuraussuhteiden selventämisellä. Jotta Balanced Scorecard toimisi parhaalla mahdollisella tavalla, on henkilöstön koulutus erityisen tärkeää.

Projektitoimintaa harjoittavan yrityksen valuuttahallinnon kehittäminen

Tämän tutkielman päätavoitteena on selvittää liittyykö tutkittavan, projektitoimintaa harjoittavan yrityksen valuuttahallinnon järjestämiseen kehitystarpeita, ja miten yrityksen käyttämät suojausmenetelmät vaikuttavat valuuttahallinnon organisointiin ja valuuttasuojauksen onnistumiseen. Tutkimuksessa käytetään toiminta-analyyttistä tutkimusotetta. Tutkimuksen toimeksiantaja on Andritz-Ahlstrom Oy. Tutkielman teoriaosuudessa on määritelty muuttujia, jotka vaikuttavat erityisesti valuuttahallintoon projektiympäristössä. Empiriaosuudessa on esitelty Andritz-Ahlstrom Oy:n valuuttahallinnon nykytilaa ja analysoitu sen kehitystarpeita sekä käytettyjen valuuttasuojausmenetelmien toimivuutta yrityksessä tehdyn osallistuvan havainnoinnin, vertailulaskelmien ja vapaamuotoisten haastattelujen perusteella.

Työssä jaksaminen. Case: Lappeenrannan kaupunki

Tämän pro gradu –tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitkä tekijät työyhteisössä vaikuttavat työssä jaksamiseen. Tutkimus on kvalitatiivinen ja sen empiirinen aineisto on kerätty haastattelemalla työntekijöitä kolmessa Lappeenrannan kaupungin yksikössä. Työssä jaksaminen kuvaa työntekijän suhtautumista työhönsä. Jaksaminen on tärkeää niin työntekijälle, työnantajalle kuin myös yhteiskunnalle. Olennaisiksi jaksamiseen vaikuttaviksi tekijöiksi katsotaan niin työympäristö ja työolot, itse työ ja sen hallinta sekä osaaminen, työyhteisön toiminta ja sen kehittäminen kuin myös henkinen jaksaminen ja oma fyysinen sekä psyykkinen terveys. Tämän tutkimuksen mukaan työntekijät kokivat työn hyvän hallinnan ja omien vaikutusmahdollisuuksien edesauttavan jaksamista. Samoin toimivat ja läheiset suhteet lähimpiin työtovereihin auttoivat kestämään työpaineita ja stressiä.

Liiketoiminnan ohjausraportoinnin kehittäminen

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli määritellä kohdeyrityksen, Paroc Oy Ab:n, liiketoimintaprosessiin liittyvät keskeiset alueet ja mahdolliset ongelmakohdat sekä kehittää ennakointia mahdollistavaa raportointia. Päätavoite jaettiin kolmeen keskeiseen aihealueeseen. Ensimmäinen aihealue käsitti kokonaistoimintaprosessin kuvauksen ohjattavuuden näkökulmasta, liiketoimintaprosessissa toiminnan sujumiseen keskeisimmin vaikuttavien kohtien kuvauksen ja raportoinnin kytkeytymisen näihin kohtiin. Toinen aihealue käsitti Rakennuseristeiden kotimaan myynnin raportoinnin ja kolmas aihealue raporttikartan ja sen kehittämisen. Tutkimus toteutettiin pääosin konstruktiivisella tutkimusotteella, vaikka alussa tehtiinkin käsitemäärittelyjä työn vaatimassa laajuudessa. Tutkimukseen liittyy osittain toiminta-analyyttisen tutkimusotteen piirteitä.Työn teoreettinen osa tehtiin kirjallisuustutkimuksena. Teoreettisessa osassa käytiin työhön liittyen läpi seuraavat käsitteet: liiketoimintaprosessi, logistiikka, ohjaus, raportointi ja kannattavuus. Teoreettisessa osassa luodun viitekehyksen tarkoitus oli tukea tutkimuksen empiiristä osaa.Empiirinen osa toteutettiin case-tutkimuksena. Sen yhteydessä käytiin kohdeyrityksen sisäiseen ja ulkoiseen käyttöön tarkoitettua materiaalia läpi sekä tehtiin kysely Rakennuseristeiden eri toiminnoissa työskenteleville henkilöille. Kyselyn avulla tutkittiin päätöksentekotilanteita ja tiedontarvetta, ongelmatilanteita, raportointia sekä mahdollisia puutteita.Tutkimuksessa on tarkasteltu kohdeyrityksen liiketoimintaprosessiin liittyviä toimintoja ja tietojärjestelmiä sekä budjetointiprosessia. Rakennuseristeiden kotimaan myynnin raportoinnin osalta on tutkittu teknistä toteutusta, raporttien hyväksikäyttöä, poikkeamien analysointia ja myynnin tasoon vaikuttavia tekijöitä. Raporttikartan kehittämisen yhteydessä on tutkittu päätöksentekoon liittyvää tiedon tarvetta sekä raportointia. Näiden perusteella on esitetty kehittämiskohteita ja mahdollisia jatkotutkimuksen aiheita.Keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi nostettiin myynnin perusraportoinnin laajentaminen, tietojärjestelmien välisen tiedon kulun parantaminen ja tietojärjestelmiä koskevan integraation kehittäminen sekä eri toiminnoissa työskentelevien henkilöiden välisen yhteistyön parantaminen. Näitä kehittämällä parannetaan ennakointia mahdollistavaa ohjausraportointia johdon päätöksenteon tueksi.

Asiakassuhteen kannattavuuden määrittäminen toimintolaskennan avulla - Case: Internet -liiketoimintayksikkö

Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, miten ja mitkä eri tekijät vaikuttavat asiakassuhteen kannattavuuteen sekä luoda pohjaa asiakassuhteiden kannattavuuden laskemiselle case-yrityksessä. Tutkimuksen alatavoitteena on selvittää toimintolaskennan hyödyntämismahdollisuuksia asiakaskannattavuuden tutkimisen eri vaiheissa. Tutkimuksen tavoitteeseen pyritään yhdistämällä tutkielman teoriaosan käsiteanalyyttinen tutkimusmetodologia empiirisen osan case-tutkimukseen. Toimintolaskenta on hyvä apukeino asiakassuhteen tuottoja ja kustannuksia selvitettäessä sekä asiakaskannattavuuksia analysoitaessa. Toimintolaskennan avulla voidaan kohdistaa kustannukset oikeille asiakkasille ja löytää näin eroja kustannusten muodostumisessa eri asiakkaiden tai asiakasruhmien välillä. Asiakassuhteen kannattavuuslaskennan ja -seurannan onnistuminen edellyttää kuitenkin tukea myös muilta yrityksen laskenta- ja seurantajärjestelmiltä tarvittavan informaation saannin mahdollistamiseksi.

Riskianalyysi sisäisen valvonnan apuvälineenä

Tutkielman tavoitteena oli pyrkiä selvittämään Ilmatieteen laitoksen toiminnalliset ja taloudelliset riskit. Tämä toteutettiin Ilmatieteen laitoksen ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien haastatteluiden perusteella. Riskeistä rakennettiin Ilmatieteen laitokselle riskianalyysimalli, jonka kautta riskejä voidaan laitoksessa systemaattisesti tarkastella. Riskianalyysin on myös tarkoitus toimia apuvälineenä laitoksen sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa kehitettäessä. Riskianalyysissä riskejä arvioitiin riskiin sisältyvän kahden komponentin, todennäköisyyden ja seurausten, avulla. Näin saatiin riskit karkeasti vertailukelpoiseksi keskenään. Riskeistä muodostettiin ensin toimintokohtainen riskianalyysi, jonka jälkeen riskejä analysoitiin myös koko laitoksen tasolla. Riskejä ilmeni hyvin erilaisia: osaamiseen ja henkilöstöön liittyviä ja toisaalta pitkän tähtäimen strategisiin valintoihin liittyviä. Ilmatieteen laitoksen täytyy hallita toimintaansa ja toimintaympäristöönsä liittyvät muutokset ja olla uudistumiskykyinen. Täytyy myös huomata, että riskianalyysin lisäksi sisäisen valvonnan kehittämisessä on organisaation johdolla ja sisäisellä tarkastajalla tärkeä rooli.

Risk assessment tool for radical technologies – Case Technology A and Technology B

Työssä testataan radikaalien teknologioiden liiketoimintariskien evaluointityökalua. Työn teoreettinen tausta koostuu teknologia- ja innovaatioteorioista hyödyntäen myös resurssipohjaista yritysteoriaa täydennettynä evolutionäärisellä teorialla. Teoreettisessa osuudessa rakennetaan viitekehys, jolla liiketoimintariskejä voidaan arvioida ja muodostaa riskiprofiili. Liiketoimintariskien muuttujina ovat markkina-, teknologia- ja organisaatioriskit. Primäärisenä tietolähteenä käytettiin teema- ja strukturoituja haastatteluita. Ensimmäinen haastattelu käsitti evaluointityökalun käytettävyyttä ja riskienhallintaa yleensä. Loput haastattelut liittyivät teknologian A ja teknologian B liiketoimintariskien arvioimiseen. Tulokset osoittavat molemmat teknologiat sisältävän radikaaleille teknologioille ominaisia epävarmuustekijöitä. Riskiprofiilin hyödyllisyys liittyy liiketoimintariskien samanaikaiseen havaitsemiseen auttaen näin päätöksenteossa. Tärkeää evaluoinnissa on kiinnittää huomiota näkökulmaan, josta riskejä tarkastellaan riskiprofiilin validiteetin parantamiseksi.

Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun alueellinen vaikuttavuus

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun (LTKK:n) koulutuksellista ja taloudellista vaikuttavuutta Etelä-Karjalassa ja kehittää sitä kuvaavia mittareita. Lisäksi selvitetään sidosryhmien näkemystä LTKK:n imagosta sekä osaamisen ja inhimillisen pääoman alueellista merkitystä. Tutkimus on luonteeltaan toiminta-analyyttinen, mutta sisältää myös käsite-analyyttisiä ja nomoteettisia piirteitä. Lähtökohtana vaikuttavuuden tarkastelussa pidetään yliopiston yhteiskunnallisia funktioita. Nämä funktiot ovat: opetus, tutkimus sekä olemassaolo ja toiminta. Tässä tutkimuksessa yliopisto nähdään inhimillisen pääoman kartuttajana, työvoiman tuottajana, työllistäjänä, rahavirtojen lähteenä, yhteistyökumppanina ja innovaatiokeskuksena. Myös yliopiston imagoa pidetään yhtenä vaikuttavuuden osatekijänä. Tutkimus sisältää sekä teoreettisen että empiirisen osan. Teoriaosassa käsitellään yliopiston vaikuttavuuteen liittyviä käsitteitä ja malleja, osaamisen alueellista merkitystä ja yliopiston roolia inhimillisen pääoman tuottajana sekä yliopiston imagon merkitystä. Tutkimukseen liittyi LTKK:sta vuonna 1997 – 2000 valmistuneille tehty kyselytutkimus sekä sidosryhmiin kohdistettu teema-haastattelu. Tutkimuksen empiriaosassa mitataan LTKK:n alueellista vaikuttavuutta opetukseen, tutkimukseen sekä olemassaoloon ja yhteistyöhön liittyvien mittareiden perusteella. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että LTKK:n merkitys työvoiman tuottajana on voimakkaasti kasvanut, samoin kuin valmistumisen jälkeen Etelä-Karjalaan jäävien osuus. LTKK:sta valmistuneet pitävät koulutuksen antamia valmiuksia pääosin hyvinä, mutta työnantajat näkevät puutteita muun muassa johtamis- ja sosiaalisissa taidoissa. LTKK saa toiminnallaan aikaan huomattavia rahavirtoja ja on tärkeä yhteistyökumppani alueen muiden toimijoiden kannalta, lukuun ottamatta pienyrityksiä. LTKK:n imago on maakunnassa positiivinen, mutta sen valtakunnallinen tunnettuus on huono.

Tilitoimisto pienyrityksen taloushallinnon asiantuntijana

Tämän tutkielman päätavoitteena oli selvittää, miten tilitoimistojen tuottamat palvelut vastaavat pienyrityksen johtamisen, ja erityisesti talousjohtamisen tarpeita ja auttavat yritystä menestymään. Alatavoitteina oli selvittää ja analysoida pienyrityksen johtamista, taloushallintoa ja menestystekijöitä, sekä asiantuntijapalveluita ja tilitoimistoja ja niiden palvelutarjonnan rakennetta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin käsiteanalyyttistä tutkimusotetta. Aikaisemmin julkaistuun tutkimusdoktriiniin, joka sisälsi niin teoreettisia kuin empiirisiäkin tieteellisiä tutkimuksia, ammattikirjallisuutta ja -lehtiartikkeleita, perehtymällä pyrittiin ratkaisemaan asetetut tavoitteet. Tutkimustulos osoittaa, että tilitoimistoilla on hyvät valmiudet palvella asiantuntevasti pienyritystä ja auttaa sitä menestymään tuottamalla tarvittavaa taloushallinnon informaatiota ja muita palveluita. Yrityksen rahoituksen laskentatoimen osalta tilitoimistojen palvelut vastaavat hyvin pienyrityksen johtamisessa tarvittavaa tietoa, johdon laskentatoimen osalta tuotettavat palvelut ovat vielä suurelta osin alikehittyneitä johtuen osaksi tilitoimistojen osaamistasosta, mutta myös pienyritysten haluttomuudesta vastaanottaa laskentatoimen tuottamaa informaatiota ja johdon heikosta talous- asioiden hallinnasta.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan julkinen rahoitus suuryrityksissä

Tässä tutkielmassa on pyritty selvittämään suomalaisten suuryritysten t&k-toiminnan julkista rahoitusta. Aihetta on tarkasteltu monesta eri näkökulmasta: teoriaan, postikyselyvastauksiin ja yksittäisen yrityksen toiminnan kuvaukseen pohjautuen. Tavoitteena on selvittää tällä tavoin kerättyjen tietojen avulla suuryrityksille suunnattuja ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuuksia sekä luoda lisävalaistusta siihen, millaista on tehokas julkisen t&k-tuen hakeminen ja käsittely suuryrityksissä. Tutkielma jaoteltiin niin, että ensimmäiseksi tarkastellaan t&k-toimintaa, sen julkista rahoitusta ja tuenantajia. Toisessa osassa käsitellään suuryritysten käytännön kokemuksia t&k-toiminnan julkisrahoitukseen liittyvistä seikoista. Kolmannessa osassa käydään tarkemmin läpi yhden yrityksen t&k-hankkeiden julkista rahoitusta. Tarkastelussa voidaan havaita suuryritysten tukeutuvan julkisen tuen hakemisessa lähinnä Tekesin ja Euroopan unionin teknologiahankkeisiin. Kuitenkin myös muita ulkopuolisen rahoituksen lähteitä oli käytetty. Yritykset pitivät saatua t&k-tukea toimintansa kannalta merkittävänä, vaikka se vaatii yrityksiltä tuenantajasta riippuen enemmän tai vähemmän panostuksia. Monet projektit olisivat jääneet tekemättä ilman tuen saamista. Tutkielman tuloksista voidaan nähdä kansainvälistymisen merkityksen korostuvan yleisesti t&k-toiminnassa. Yrityksen t&k-toiminnan julkisen rahoituksen ollessa tehokasta, on havaittavissa puolestaan yhteys hyvin organisoidun t&k-tuen hakemisen, korkean julkista rahoitusta koskevan tietotason ja tuenantajia koskevan tyytyväisyyden välillä.