Pienten tuotekehityshankkeiden erityispiirteet konepajateollisuuden yrityksessä

Tutkimuksessa on tarkasteltu pienten tuotekehityshankkeiden tehokkuutta suuressa paperikoneita valmistavassa yrityksessä. Tutkimuksen osana on selvitetty sisäisen lanseerauksen kehitystarpeita oman myyntihenkilöstön aktivoinnissa, joka onolennainen osa uuden tuotteen onnistunutta markkinalanseerausta. Tuotekehityksen ja projektin johtamisen teoreettisen tutkimuksen esittelyn jälkeen tutkimuksessa on selvitetty liiketoimintaympäristön asettamia vaatimuksia yrityksen pienille tuotekehityshankkeille. Luodun teoreettisen viitekehikon avulla on tarkasteltu neljää tuotekehitysprojektia ja niiden onnistumiseen vaikuttaneita fundamentteja. Paras kilpailukyky case-liiketoiminnassa saavutetaan korkean teknologian tuotteilla, joiden kehittäminen yrityksen sisällä on strategisesti perusteltua. Matalan teknologian tuotteet tulisi hankkia pienemmiltä kilpailijoilta. Pienten kehitysprojektien nopeampi läpivienti tuoteyksiköissä vaatii yhtenäistä osaamista vaativien tuoteryhmien muodostamista sekä nykyistä selkeämpiä rooleja tuotteiden ja tuotekehityshenkilöstön välille. Organisaatiomuutoksesta johtuen tuoteyksiköiden tulee kehittää kontaktit Service-liiketoimintalinjan alaiseen myyntiverkostoon myynnin tukemiseksi. Sisäisen lanseerauksen laajuus tulee heijastaa uuden tuotteen monimutkaisuutta. Lisäksi tuotetietomyyntiverkostossa ei ole halutulla tasolla ja vaatii kehitystoimenpiteitä jatkossa.

Sisäisen tarkastuksen laatu ja sisäisen tarkastuksen ammattikunnan määrittämä laadunvarmennus

Tutkielmassa tutkitaan miten sisäisen tarkastuksen laatua voidaan määritellä eli mitkä sisäisen tarkastuksen elementit ovatniin kriittisiä, että ne määrittävät sisäisen tarkastuksen arvoa organisaatiolle ja näin ollen sen laatua. Lisäksi tutkielmassa tutkitaan miten sisäiset tarkastajat valvovat oman työnsä laatua ja kuinka hyvin heidän laadunvalvontansa onnistuu varmentamaan sisäisen tarkastuksen työn laatua. Sisäisen tarkastuksen ammattikunnan määrittämät laadunvarmennuksen välineet koostuvat ennakoivista toimenpiteistä ja jälkikäteen tehtävistä laadunvarmennuksista. Ennakoivilla toimenpiteillä tarkoitetaan ammattistandardeja ja eettisiä sääntöjä, joilla pyritään etukäteen varmistamaan työn laadukas toteuttaminen. Jälkikäteen tehtävillä laadunvarmennuksilla tarkoitetaan ammattistandardeissa määritettyä laadunvalvontaa. Ammattistandardit ja eettiset säännöt ovat puutteellisia laadunvalvonnan näkökulmasta. Laadunvalvonnan organisoimista tulisi myös motivoida konkreettisimmilla seuraamuksilla.

Sisäisten tarkastajien ja tilintarkastajien välinen yhteistoiminta Suomessa

Tutkimuksen tavoitteena on ensin selvittää, kuinka ulkoisenja sisäisen tar-kastuksen välisen rajapinnan pitäisi lähdeaineiston perusteellateoriassa muodostua. Teoreettisen viitekehyksen muodostamisen jälkeen tutkimuk-sen empiirisessä osassa pyritään lähdeaineistoon perustuvan kyselytutki-muksen avulla muodostamaan käsitys siitä, millaiseksi sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen välinen rajapinta käytännössä muodostuu. Tutkimuksen em-piirinen osa toteutettiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin 60 suomalaisen yrityksen sisäisen tarkastuksen päällikölle ja päävastuulliselle tilintarkasta-jalle. Sisäisten ja ulkoisten tarkastajien mielipide-erojen tilastollinen mer-kitsevyys testattiin parillisten vastausten t-testillä. Tutkimustulokset osoittavat, että tarkastajien välilläon yhteistyötä ja että he koordinoivat työtään jonkin verran. Parhaiten koordinointitoimenpiteet onnistuvat päällekkäisen työn ehkäisemissä. Jos ja kun osapuolet ovat yh-teistyössä, tapahtuu se yleensä tilintarkastajien aloitteesta; tilintarkastajat päättävät missä ja milloin yhteistyö tapahtuu. Yhteistyön ja koordinaation lisäämiselle on siis paljon tilaa. Rohkaisevaa kuitenkin on, että vastausten perusteella yhteistyö on viime vuosina lisääntynyt.

Laadullisten tekijöiden vaikutus yrityksen luottoluokitukseen -case Nordea Pankki Suomi Oyj

Tutkielman päätavoitteena oli analysoida, mitkä tekijät vaikuttavat pankin luottoluokituksissa laadullisten tekijöiden arviointiin ja mikävaikutus näillä tekijöillä on luottoluokitukseen. Tutkimuksessa myös arvioitiinlaadullisten tekijöiden vaikutusta pankin pääomavaatimukseen. Tutkimuksessa olimu-kana pankin 408 yritysasiakasta. Tutkimuksessa käytettiin tilastollista tut-kimusmenetelmää. Baselin pankkivalvontakomitean asettamat standardit ja rahoitusalan journaaleissa julkaistut tutkimukset muodostivat tutkimuk-sen teoreettisen viitekehyksen. Tutkimusten pohjalta asetettiin tutkimus-hypoteesit. Tutkimustulokset osoittivat, että laadullisten tekijöiden ja taloudellisten te-kijöiden arvioinnin erotukseen eivät vaikuta merkittävästi yrityksen ikä, ko-ko eikä asiakassuhteen kesto. Myöskään toimialalla ei ollut vaikutusta. Konttoreittain laadullisten tekijöiden arvioinnissa oli eroja. Laadullisia teki-jöitäarvioidaan keskimäärin positiivisemmin kuin taloudellisia tekijöitä mut-ta erotolivat koko otantajoukossa hyvin pieniä. Luottoluokitukset nousevat hieman laadullisten tekijöiden vaikutuksesta, jolloin tällä on pääomavaati-musta laskeva vaikutus. Laadullisten ja taloudellisten tekijöiden arvioinnin eroon voi kuitenkinolla olemassa perustellut syyt. Tutkimustulosten perusteellavoidaan todeta, että laadullisten tekijöiden arviointiin eivät vaikuta yksittäiset yrityskohtaiset tekijät. Luokittelijan sub-jektiivisten tekijöiden lisäksi taustalla saattaa vaikuttaa myös monet muut tekijät, joita ei ole tässä tutkimuksessa tutkittu.

Business competence and training needs in Finnish companies operating in the Leningrad Region

Tässä pro gradu -työssä tutkitaan Leningradin alueella, Venäjällä, toimivien suomalaisyritysten liiketoimintaosaamisen koulutustarpeita. Tavoitteena on ollut tutkia, millaisia yritysten koulutustarpeet ovat, sekä lisäksi selvittää yleisemmällä tasolla, miten liiketoimintaosaaminen määritellään. Useat tutkimusta varten haastatellut johtajat pitävät liiketoimintaosaamista erityisesti markkinoilla toimimiseen liittyvänä osaamisena. Myös johtaminen, sekä tuotteet ja teknologia nähdään liiketoimintaosaamisen tärkeinä osina. Yrityksillä on koulutustarpeita seuraavilla alueilla: johtaminen; myynti, markkinat ja asiakkaat; yrityksen sisäinen yhteistyö; kielet, sekä juridiikka ja laskentatoimi. Haastateltavien mukaan markkinoiden nopea kehitys sekä yrityksen kasvu luovat yrityksille koulutustarpeita. Yllättäen myös Venäjän koulutusjärjestelmää itsessään pidetään koulutustarpeiden syynä. Tutkimuksessa mukana olleiden yritysten koulutuskäytännöt ovat keskenään melko erilaisia: koulutusbudjetti, koulutuspäivien määrä ja koulutusorganisaation valintakriteerit vaihtelevatyrityksestä riippuen. Joka tapauksessa yleisin koulutusmuoto näyttää olevan yrityksen sisäinen koulutus. Monet haastateltavat painottavat suuresti uusien työntekijöiden kouluttamista. Selvästikin rekrytointi ja uusien työntekijöiden koulutus vievät suuren osan tutkimusta varten haastateltujen johtajien ajasta. Tärkeä huomio koulutusmarkkinoihin liittyen on se, että lyhyiden, kaikille avoimien koulutusten kohdalla markkinat ovat Pietarissa täynnä. Suurimpana uhkana nähdään alalla vallitseva kouluttajapula.

Planning and control of internal development projects in a fast changing environment: Case study

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää kuinka sisäisiä kehityshankkeita voidaan hallita onnistuneesti kun toimitaan nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Tutkimus kuvailee etenkin projekteille tärkeitä menestymistekijöitä, kuten suunnittelu, kontrollointi ja päätöksenteko. Tutkimus selvittää yleisimmät ongelma-alueet case-organisaation sisäisten kehityshankkeiden hallinnassa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä on käytetty tapaustutkimusta. Empiirisessa osassa käsittellään case-organisaation sisäisiä informaatioteknologia-hankkeita (IT) ja uusien konseptien kehityshankkeita (NCD). iSisäisten kehityshankkeiden erilaisuuden ymmärtäminen oli tutkimuksen tärkein tulos. Tutkimuksen empiirinen osio osoitti sen, että epävarmuudella on erittäin suuri vaikutus projektihallintaan sekä projektin kontrollointiin. Case-organisaation IT-projektien onnistuminen riippuu organisaatiomuu-toksen onnistumisesta. Asiakkaisiin ja markkinoihin liittyvät epävarmuudet ovat vaikuttavimmat NCD projektien epävarmuuksista. Näillä epävarmuuk-sil­la on vaikutusta projektihallintaan jonka myötä NCD projektit juuttuvat useim­mi­ten noidankehiin tai ne lopetetaan jo aikaisessa vaiheessa.

Sarbanes-Oxley -lain vaikutukset suomalaisten pörssiyhtiöiden sisäiseen valvontaan

Tutkielmani aiheena on Sarbanes-Oxley -lain vaikutukset suomalaisten pörssiyhtiöiden sisäiseen valvontaan. Tavoitteenani on tutkia, millaisia vaikutuksia Sarbanes-Oxley -lailla on ollut hyvään johtamis- ja hallintojärjestelmään Suomessa ja ennen kaikkea sisäiseen valvontaan. Päästäkseni tavoitteeseen olen tutkinut, mitkä lait, säädökset ja ohjeistukset säätelevät corporate governancea Suomessa ja millainen on näiden ohjeiden sisältö. Olen suorittanut tutkimuksen normatiivisena, eli tavoitteeni on selvittää, millainen hyvän johtamis- ja hallintojärjestelmän pitäisi Suomessa olla, ja miten Sarbanes-Oxley on vaikuttanut näihin vaatimuksiin. Tutkimus on puhtaasti teoreettinen eikä sisällä empiiristä osaa. Corporate governancea ohjaa Suomessa lainsäädäntö ja monet erilaiset lain-säädäntöä täydentävät säädökset. Tärkeimmiksi corporate governancea koskeviksi arvoiksi nousevat riippumattomuus, avoimuus, tiedon läpinäkyvyys ja ennen kaikkearehellisyys. Sarbanes-Oxley laki on tuonut paljon uusia vaatimuksia lain piirissä oleville yhtiöille. Se sisältää paljon ohjeistusta koskien riippumattomuutta.Sarbanes-Oxley - laki on lisännyt tarkastusvaliokunnan roolia yritysten toiminnassa. Yhtiön johdolta SOX vaatii muodollisia todistuksia osallisuudesta talousraportoinnin prosessissa. Sarbanes-Oxley -laki lisää myös yhtiön raportointivaatimuksia merkittävästi, ja tästä syystä tietoa yhtiöistä onkin saatavilla enemmän kuin koskaan. Sarbanes-Oxley -laki on vaikuttanut suuresti yhtiöiden sisäiseen valvontaan. SOX vaatii, että yhtiön on raportoitava sen sisäisessä valvonnassa havaituista heikkouksista. Yhtiön täytyy myös tutkia sen sisäisen valvontajärjestelmän tehokkuutta säännöllisesti. Johdon tai sisäisen tarkastuksen on tehtävä tästä valvonnasta oma raporttinsa. Corporate governancea koskeva lainsäädäntö ja muuohjeistus muuttuu jatkuvasti sekä Suomessa että muualla maailmalla. Kehitystä on seurattava sekä kotimaassa että ulkomailla ja ohjeistusta päivitettävä tarvittaessa.

Institutionaalinen luottamus - yrityksen ei-henkilöityvä luottamuksen ulottuvuus työntekijän näkökulmasta

Ylläpitääkseen kilpailuetua ja menestyäkseen markkinoilla yritysten tulee teknologisen ja liiketoimintaosaamisen lisäksi hallita tehokas sisäinen toimintansa. Tieto on tärkein tuotannontekijä ja sen jakaminen yrityksessä onkriittistä innovaatioiden syntymisen kannalta. Luottamus edistää tiedon luomista ja jakamista. Luottamusta yrityksissä on tutkittu pääasiassa henkilöiden välisenä luottamuksena omiin esimiehiin ja kollegoihin. Kansainvälisistä omistaja- jamuista yritysjärjestelyistä johtuen yritysten sisäinenkin toiminta on usein maantieteellisesti hajautettua, mikä vähentää henkilöiden välisten luottamussuhteiden syntymistä. Tällaisissa tilanteissa yritykseen itseensä kohdistuva ei-henkilöityvä luottamus täydentää tutkimusten mukaan vähäisiä henkilöiden välisiä luottamussuhteita. Yrityksen ei-henkilöityvää luottamusta on tutkittu vain vähän ja kokonaisvaltaista teoriapohjaista ja/tai empiiristä tutkimusta ei ole tehty tai sitä ei ole raportoitu. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin, mitä yrityksen institutionaalinen luottamus on ja mistä se muodostuu. Tutkielman teoriatausta nousee sosiologian, taloustieteen ja sosiaalipsykologian eri teorioista sekä aikaisemmasta monitieteisestä luottamustutkimuksesta. Empiirinen aineisto kerättiin neljässä fokusryhmäkeskustelussa ja aineisto analysoitiin sekä aineistolähtöisesti että teoriaohjaavasti hyödyntäen ATLAS.ti kvalitatiivisen aineiston analyysiohjelmaa. Työn keskeisenä tuloksena oli teorian ja empirian synteesinä muodostunutyrityksen institutionaalisen luottamuksen määritelmä. Yrityksen institutionaalisella luottamuksella tarkoitetaan yksilön odotuksia työnantajayrityksen kyvykkyydelle ja oikeudenmukaisuudelle. Kyvykkyydellä tarkoitetaan yrityksen havaittua kyvykkyyttä menestyä markkinoilla jatkuvasti ja organisoida sisäinen toimintansa tehokkaasti ja varmasti. Oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan koettua oikeudenmukaista henkilöstöpolitiikkaa ja hyvää työnantajamainetta.

Toimintolaskennan hyödyntäminen Kelan johtamisessa ja toiminnan ohjauksessa

Pro gradu-tutkielman päätavoite on mallintaa toimintolaskennan ja sen tulosten hyödyntämisen mahdollisuuksia Kelan johtamisessa. Tutkielma on empiirinen työ ja sen tutkimusmenetelmänä on case-tutkimus. Tutkielman doktriini koostui eritoten julkishallinnon toimintolaskentaa jatoimintojohtamista koskevasta kirjallisuudesta. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin haastatteluin, dokumentteja tutkimalla sekä havainnoimalla työskentelyä Kelan päätoimitalossa Helsingissä. Tutkielman perusteella Kelalla on laajat mahdollisuudet hyödyntää toimintolaskentaa johtamisessa. Hyödyntämisen mahdollisuudet voidaan ryhmitellä sisäisen laskennan tehtävien mukaisesti. Tehtävät ovat raportointi ulkoisille sidosryhmille ja tiedon tuottaminen strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen. Ulkoisiin sidosryhmiin liittyviä mahdollisuuksia ovat tulosten raportointi, rahoituksen uudistaminen, lainmuutoskustannusten arviointi sekä muilta organisaatioilta ja asiakkailta veloitettavien palveluiden hinnoittelu ja hintojen perusteleminen. Strategiseen ohjaukseen liittyviä mahdollisuuksia ovat tulosohjauksen kehittäminen, investointilaskelmat sekä ulkoistamispäätökset. Operatiiviseen ohjaukseen liittyviä mahdollisuuksia ovat puolestaan prosessien analysointi ja kehittäminen, benchmarking, sisäinen hinnoittelu ja tulosten viestiminen henkilöstölle. Sekä strategiseen että operatiiviseen ohjaukseen liittyviä hyödyntämisen mahdollisuuksia ovat resurssien käytönseuranta ja tehostaminen, työn tasauksen kehittäminen sekä suorituksen mittaaminen.

Sisäisen viestinnän rooli uudistumiskyvyn johtamisessa. Case: ProAgria-yhtymä

Tutkielmassa selvitettiin sisäisen viestinnän roolia uudistumiskyvyn johtamisessa. Tulokseksi saatiin malli, jossa on uudella tavalla yhdistetty uudistumiskyky ja siihen vaikuttava sisäinen viestintä. Tutkielmaan haettiin empiiristä kosketuspintaa ProAgria-yhtymästä case-organisaationa. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 20 johtajan ja viestinnästä vastaavan haastattelusta. Kaaoksen, merkityksenluonnin, kulttuurin ja uskomusjärjestelmien mukaanotto tarkasteluun lisää ymmärrystä pohdittaessa ongelmia, joita tietojohtaminen kohtaa. Nämä edellytykset ja myös häiriötekijät nimettiin tutkielmassa suostutteluprosessiksi ja havahduttamisprosessiksi. Tutkielmassa osoitettiin myös areenoiden merkityssuostuttelu- ja havahduttamisprosessien edistäjänä.

Organisaation sisäisen tiedonkulun kehittäminen tietojohtamisen ja yhteisöviestinnän menetelmin

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitkä ovat tiedonkäsittelyn haasteet organisaation eri toimintaympäristöissä. Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina ovat tietojohtamisen kolmiulotteinen organisaatiomalli sekä dissipatiivisen ja integroivan viestinnän kehikko. Tutkimuksen käytännönläheisessä osassa tarkastellaan kohdeorganisaation tiedonkulun nykytilaa ja haasteita eri osastoilla. Lisäksi kartoitetaan,mitä tiedonvaihdon välineitä käytetään sekä minkälaisia liikkumista helpottaviaja mahdollistavia tekijöitä eri toimintaympäristöissä ilmenee. Havaituista teemoista luotiin kaksi kuviota, jotka kuvaavat nyky- ja tavoitetilaa kolmiulotteisessa organisaatiossa. Viestinnän näkökulmasta havaintoja luokiteltiin organisaatioviestinnän kaksoisfunktion, laadullisten ominaisuuksien kehyksessä. Lisäksi jaoteltiin, mitä dissipatiivisen ja integroivan viestinnän elementtejä nousi esiin. Nykykäytännöistä löytyneitä elementtejä verrattiin tavoitetilaan. Kohdeorganisaation tarkastelu kolmiulotteisen organisaation ja viestinnän teorioiden pohjalta nosti esiin samansuuntaisia tuloksia. Kehitystarpeiden tunnistaminen mahdollistaa sisäisen viestinnän kehittämisen, minkäjälkeen viestintää tällä hetkellä haittaavat elementit voivat muuttua sitä tukeviksi.

Consumers' use of nutrition-related endorsement symbol to help their purchase decisions: An extension of the theory of planned behaviour

Tutkimuksessa haluttiin selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat ravintoon liittyvän suositusmerkin käyttöön kuluttajan ostopäätöksen apuna. Tutkimuksen viitekehyksen pohjaksi valittiin suunnitellun toiminnan teoria, joka on osoittautunut selittämään hyvin useaa ravintoon- ja terveyteen liittyvää käyttäytymistä. Tutkimustoteutettiin kyselytutkimuksella, jonka aineisto kerättiin Internetissä julkaistulla kyselylomakkeella. Tulokset osoittivat, että kuluttajan aikomus käyttää suositusmerkkiä oli mallin vahvin selittäjä. Lisäksi merkin käyttöä selitti kuluttajan kokema sisäinen kontrolli, johon ulkoinen kontrolli vahvasti vaikuttaa. Ostopäätössitoutumisen havaittiin vaikuttavan aikomuksen ja todellisen merkin käytön väliseen yhteyteen. Yleisesti tulokset osoittivat, että kuluttajilla on aikomusta käyttää merkkiä, mutta todellinen käyttö on huomattavasti vähäisempää.

Tytäryhtiöiden konserniohjaus ja -valvonta kuntakonsernin riskienhallinnassa Case: Imatran kaupunki

Tutkimuksen päätavoitteena olianalysoida Imatran kaupungin konserniohjausta ja -valvontaa tytäryhtiöihin liittyvien riskien hallitsemiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkittiin tytäryhtiöiden konserniohjausta ja sisäistä valvontaa sekä tytäryhtiöihin liittyviä riskejä Imatran kaupunkikonsernissa. Jotta tutkimustavoite saavutettiin alatavoitteina selvitettiin konsernin, konserniohjauksen, sisäisen valvonnan, riskin ja riskienhallinnan käsitteitä sekä yleisesti että kuntaympäristössä. Lisäksi selvitettiin tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettävää COSO-mallia. Tutkimusaineisto jakautui teoreettiseen ja empiiriseen aineistoon. Tutkimuksen teoreettista osuutta varten käytettiinaiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja tutkimuksia. Empiirinen aineisto kerättiin haastatteluin ja organisaation tuottamia dokumentteja tutkien. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Tutkimusstrategialtaan tutkimus oli tapaustutkimus (case study), joka tutkii olemassa olevan Imatra-konsernintytäryhtiöiden konserniohjausta ja - valvontaa. Tutkimuksessa analysoitiin yksityiskohtaista ja intensiivistä tietoa konsernin emon näkökulmasta. Todellista elämää kuvaavana tutkimus voidaan luokitella myös kvalitatiiviseksi eli laadulliseksi tutkimukseksi. Tutkimuksen perusteella voin todeta, että kaupunginhallituksen asettamat päämäärät ja tavoitteet ovat Tiian yleisiä ja jäävät konsernitasolle, joten niiden ohjausvaikutus tytäryhtiöihin ei ole kovin suuri. Tytäryhtiöiden heikosta tavoitteiden muotoilusta johtuen myös tytäryhtiöidentarkoituksenmukaisuuden ja tehokkuuden valvonta on vähäistä. Sen sijaan tytäryhteisöjen taloudellisten raporttien luotettavuus, lakien ja sääntöjen noudattaminen tulee valvottua tilintarkastusten yhteydessä. Lisäksi sisäisen tarkastuksen resurssien vähäisyyden vuoksi yksikön suorittama tytäryhtiöiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi on olematonta. Myös riskienhallinnan kannalta tavoitteiden asettaminen on ollut liian suurpiirteistä ja irrallaan tytäryhtiöiden toiminnasta. Lisäksi haastattelujen mukaan sekä riskikäsite että riskienhallinnan käsite nähdään aivan liian suppeina. Ohjauksen, valvonnan sekä riskienhallinnan kannalta olisi tärkeää, että konsernin tavoitteiden asettamisen jälkeen myös tytäryhtiöille asetettaisiin selkeät mitattavat tavoitteet, joilla on yhteys kaupungin strategioihin. Tulisi myös varmistaa, että konsernissa ja sen tytäryhtiöissä on jatkuva riskien tunnistamistoiminto. Suositeltavaa on, että Imatra-konsernissa käynnistetään kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi.

Sisäisen laskennan ja raportoinnin kehittäminen osana organisaatiouudistusta

Työn tavoitteena oli kehittää raportointia vastaamaan mahdollisimman hyvin UPM Metsän uutta prosessijohtamismallia. Lisäksi tavoitteena oli kehittää sisäistä laskentaa siten, että puunhankintaan liittyvät kustannukset saataisiin mahdollisimman tarkasti kohdistetuksi eri toimintoihin. Tutkimuksen teoriaosassa tarkasteltiin prosessijohtamista, sisäistälaskentatointa sekä raportointia. Teoriaosuuden avulla luotiin viitekehys, jonka perusteella case-yrityksen sisäisistä laskentaa ja raportointia oli analyyttisempaa tarkastella. Työssä on kuvattu UPM Metsän sisäisen laskennan ja raportoinnin nykytilaa ja selvitetty kyselytutkimuksen avulla raportoinnin kehittämistarpeita. Tutkimuksen tuloksena on luotu sisäisen laskennan tarpeisiin uusi kustannusten allokointimalli, jota hyödynnetään laskutettaessa niitä toimijoita, joille UPM Metsä puuta toimittaa. Raportointikyselyn tuloksia hyödynnetään kehitettäessä uutta raportointijärjestelmää ja sieltä saatavia raportteja.