Tulologistiikan optimointi

Diplomityön tavoite jaettiin kahteen osaan, joista ensimmäinen oli laskentamallin rakentaminen tulologistiikkaan. Tavoitteen toinen osa muodostui optimaalisen ratkaisuehdotuksen tekemisestä työn tilaajana olevan yrityksen eräälle tuoteperheelle rakennettua laskentamallia hyödyntäen. Työn teoriaosuudessa esiteltiin keskeisiä tekijöitä, joilla on vaikutusta toimitusketjun sekä tulologistiikan hallintaan. Lisäksi teorian ja esimerkkilaskelmien avulla esiteltiin rakennetun laskentamallin kannalta keskeistä toimitusketjun varastojen laskentaa. Työn tuloksina esiteltiin rakennettua laskentamallia sekä yrityksen kahdelle valmistuspaikalle laskentamallilla tehtyjen tulologististen laskelmien keskeisiä tuloksia. Laskelmien yksityiskohtaiset tulokset eivät ole sisällytetty työhön. Tuoteperheen optimaaliset ratkaisuehdotukset valmistuspaikoittain muodostettiin laskelmien analysoinnin pohjalta.

Analyysityökalu yrityksen logistisen prosessin mallintamiseen, arviointiin ja kehittämiseen

Työn tavoitteena on luoda Johtamistaidon Opistolle työkalu yrityksen logistisen prosessin mallintamiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Työkalu on osa JTO:n logistiikan konsultoinnin tuotetta ja siten merkittävä heidän perustehtävänsä, suomalaisten yritysten kehittämisen, kan-nalta. Työn viitekehyksenä esitellään logistiikan perusteorioita ja yrityksen mallintamisen menetelmiä, joista on edelleen kehitetty yrityksen tarpeisiin soveltuva analyysityökalu. Työkalun perusteoriana hyödynnetään soveltuvilta osin kapeikkoteorian (TOC) mukaisia työ-kaluja, kuten TOC -ajattelutyökalut ja kapeikon mallintamista logistisessa prosessissa. Työn edetessä kapeikkoteoriasta sovelluksineen syntyi merkittävä osa työkalua. Tutkimus on luonteeltaan konstruktiivinen. Vaikkakin työssä muodostettavan työkalun osat ovat tunnettuja, niiden yhdistäminen tällä tavoin on uutta. Tutkimusaineisto koostuu kirjalli-suustutkimuksesta, jossa selvitetään aihealueen perusteoria ja CASE -tutkimuksesta, jossa perusteorian pohjalta luotua työkalua testataan todellisessa yritysympäristössä. Testaamisen tuloksena luodaan yritykselle kehityssuunnitelmaperusteorioihin ja muodostettuun työkaluun pohjautuen. Tutkimustulosten perusteella pystyttiin luomaan työkalu, jolla on mahdollista nopeasti mal-lintaa yrityksen nykytila, arvioida sen logistista kehityspotentiaalia ja muodostaa teoriaan pohjautuva yrityskohtainen kehityssuunnitelma, sekä osoittaa yrityksen tarvitsema tuki osa-alueittain.

Benchmarking Spare Parts' Logistics Process

Työn tavoitteena oli selvittää SBU:n varastovaraosien logistinen prosessin tämänhetkinen tilanne verrattuna muihin ja sitä kautta oppia uusia tehokkaita tapoja hallita sitä sekä parantaa sen kilpailukykyä. Selvittäminen tapahtui benchmarkkaamalla SBU:n varastovaraosien logistinen prosessi kahteen sen kilpailijaan ja viiteen muuhun ei kilpailija yritykseen. Bechmarking -aineiston kerääminen tapahtui pääasiassa Inter netin, haastattelujen, bechmarking -kyselyn ja yritysvierailujen avulla. Tulosten vertailu ja analysointi perustui kerättyyn aineistoon. Kriteereiksi lopullista vertailua varten valittiin seikat, joihin liittyvä tieto oli saatavilta suurimmalta osalta bechmarking -yrityksistä. Tuloksena lopullisesta vertailusta muodostettiin "ranking" lista, jossa yritykset on laitettu paremmuus-järjestykseen. Tässä vertailussa SBU sijoittui viimeiseksi ja SBU varastovaraosien logistisessa prosessissa havaittiin olevan useita parannuskohteita. Joka tapauksessa SBU sai paljon tietoa siitä, kuinka muut yritykset hallitsevat prosessinsa ja kuinka SBU:n tulisi tulevaisuudessa hallita oma logistinen prosessinsa ja kuinka se voisi sitä kautta lisätä kilpailukykyään.

KPI definition for measuring customer extranet benefits for a forest company

Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää hyötyjä, joita Stora Enso on saavuttanut ottamalla käyttöön extranet-järjestelmän, jonka avulla asiakkaat voivat seurata toimitusketjuaan. Tässä tutkimuksessa keskityttiin taloudellisten hyötyjen määrittämiseen ja aineettomien hyötyjen tutkiminen rajattiintyön ulkopuolelle. Samalla tuli kehittää mittarit itsepalveluasteiden laskemiseksi tietyille toiminnoille, joita asiakkaat voivat hyödyntää järjestelmässä. Myös toiminnot, joita järjestelmässä pääasiassa käytetään, tuli määrittää kvantitatiivisen tutkimuksen avulla. Myyntihenkilöstön haastattelut toimivat apuna laskettaessa taloudellisia hyötyjä. Teoriaosuudessa käsitellään yleisesti sähköisiä palveluita erityisesti yritysten välistä kaupankäyntiä koskevalla alueella. Myös toimitusketjua ja tunnusluku mittareiden rakentamista on esitelty yleisellä tasolla teoriaosassa. Työn keskeisimmät tulokset ovat itsepalveluasteiden mittarit, niiden avulla lasketut itsepalveluasteet sekä taloudelliset hyödyt, joita yrityson saavuttanut järjestelmän käyttöönoton jälkeen.

Supplier Collaboration Development by Extranet Implementation

Tämän diplomityön tavoitteena on laatiaselvitys materiaaliyhteistyöhön tarvittavan extranetsovelluksen implementoimiseksi telekommunikaatiosektorilla globaalisti toimivaan yritykseen. Teoriatasolla käydään läpi toimittajakentän hallintaa, ostotoimintaa, extranet-sovellusta ja sen roolia toimittajayhteistyössä. Tutkimuksen teoriaosuudessa esitellään lisäksi telekommunikaatioklusterin toimitusketjun hallinnassa yleisesti käyttämä standardisoitu toimintamalli. Empiirinen osio sisältää kuvauksen case- yrityksen nykyisistä ostoprosesseista ja toimittajayhteistyöstä sekä kartoituksen kanden ulkopuolisen yrityksen toimittajayhteistyöratkaisusta. Lopputuloksena tutkimus sisältää ehdotelman toimittajayhteistyöextranetin vaiheittaiseksi implementoimiseksi case- yrityksen ja sen toimittajien välille. Lisäksi työssä esitetään potentiaalisia jatkokehitysmandollisuuksia extranetsovellusta ajatellen.

Kumppanuusyrityksen jakelurakenne rakentamisen toimitusketjussa - Case: Starkki Oy Ab

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää tarvitseeko Starkki Oy Ab keskusvarastotoimintoja rakennustyömaan toimitusketjussa. Tutkimuksen teoriaosa esittelee reagoivan toimitusketjun hallinnan menetelmiä ja jakelun merkitystä toimitusketjussa. Lisäksi teoriaosassa esitellään kumppanuus-ajattelun perusteita. Empiriaosassa esitellään kohdeyritys, rakennustyömaan logistiikkaa tällä hetkellä ja pohditaan kolmea erilaista yrityksen jakelurakennetta. Tutkimus on kuvaileva. Rakennustyömaan logistiikan voidaantodeta jäävän helposti materiaalitoimittajien vastuulle. Vaikka materiaalitoimittajat pysyvätkin yleensä sovitussa aikataulussa, ei rakennustyömaa itsessään siinä välttämättä onnistu. Tämä johtaa rakentamisen logistiikan hallitsemattomuuteen ja rakentamisen tehokkuuden heikkenemiseen. Ongelma voidaan kuitenkin välttäätehokkaalla informaation jakamisella ja rakennustyömaan toimitusketjun läpi ulottuvalla yhteistyöllä.

Onnistuneen uuden tuotteen kehittäminen ja hallinta - Tapaustutkimus: Tekstiilialan yritys

Tuotesuunnittelu on yrityksen selviämisen kannalta erittäin tärkeä toiminto. Menestynyt tuotesuunnittelu vaatii selkeän tuotestrategian, laadukkaasti suoritetun tuotesuunnitteluprosessin ja tarvittavienresurssien yhdistämistä sekä uuden tuotteen tuottojen hallintaa myynnin seurannalla. Kohdeyrityksessä uusien tuotteiden suunnittelun ja hallinnan tärkeys on huomattu ja niiden kehittämiseksi yritys on lisäämässä panostustaan. Tämä tutkimuspyrkii tuomaan kohdeyrityksen tietoon tuotesuunnitteluun ja uuden tuotteen hallintaan vaikuttavat menestystekijät sekä tuomaan esille näitä toimintoja tukevia kehittämismahdollisuuksia. Tutkimus on normatiivinen tapaustutkimus, jossa teoria on koottu tieteellisistä, lähinnä empiirisistä tutkimuksista koostuvista artikkeleista. Yrityksen tuotesuunnitteluun liittyvät prosessit ja toiminnot on selvitetty puolistrukturoiduilla haastatteluilla sekä havainnoimalla. Tutkimuksessa havaittiin selkeitä eroja uuden tuotteen hallinnan menestystekijöiden ja yrityksen toimintojen välillä. Tuotesuunnitteluprosessin uudelleen organisointi, toimitusketjun hallinta ja tuotekohtainen kustannuslaskenta ovat asioita, joita kehittämällä yritys voi mahdollisesti parantaa uusien tuotteiden elinkaaren aikaista hallintaa ja taloudellista onnistumista sekä lisätä yrityksen kannattavuutta.

Autonvalmistajan toimitusketjun tehostaminen Suomen sisäisellä yhteistyöllä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka globaalin autonvalmistajan toimitusketjua voidaan tehostaa Suomen sisäisten yhteistyökumppaneiden kesken.Tarkoituksena on saada yksittäisten yritysten välisestä yhteistyöstä mahdollisimman paljon synergiaa koko toimitusketjun tehostamiseksi. Tutkimuksessa on käytetty hyväksi alan kirjallisuutta, case- yrityksen tietokantoja ja kerätty aineistoa haastattelemalla toimitusketjussa toimivien yritysten edustajia. Informaatiotekniikan kehitys on ollut runsasta viime vuosikymmenien aikana, mikä on mahdollistanut reaaliaikaisen yhteistyön globaaleissa toimitusketjuissa. Toimivan yhteistyöverkoston edellytyksenä ovat kuitenkin hyvin rakennetut toimintamallit, joissa toimitaan tehokkaasti koko toimitusketjun edun saavuttamiseksi. Tutkimuksen empiirisessä osassa esitellään vaihtoehtoisia toimintamalleja, joilla voidaan lisätä yhteistyötä jokaista osapuolta hyödyttävällä tavalla. Näintoimitusketjusta saadaan karsittua osaoptimointia ja tehotonta toimintaa. Tämänlisäksi annetaan ehdotuksia informaatiotekniikan laajempaan hyväksikäyttöön toimitusketjun eri yritysten välillä.

Railcarrier in Intermodal Freight Transportation Network

The major objective of this thesis is to describe and analyse how a railcarrier is engaged in an intermodal freight transportation network through its role and position. Because of the fact that the role as a conceptualisation has a lot of parallels with the position, both these phenomena are evaluated theoretically and empirically. VR Cargo (a strategical business unitof the Finnish railway company VR Ltd.) was chosen to be the focal firm surrounded by the actors of the focal net. Because of the fact that networks are sets of relationships rather than sets of actors, it is essential to describe the dimensions of the relationships created through the time thus having a past, presentand future. The roles are created during long common history shared by the actors especially when IM networks are considered. The presence of roles is embeddedin the tasks, and the future is anchored to the expectations. Furthermore, in this study role refers to network dynamics, and to incremental and radical changes in the network, in a similar way as position refers to stability and to the influences of bonded structures. The main purpose of the first part of the study was to examine how the two distinctive views that have a dominant position in modern logistics ¿ the network view (particularly IMP-based network approach) and the managerial view (represented by Supply Chain Management) differ, especially when intermodalism is under consideration. In this study intermodalism was defined as a form of interorganisational behaviour characterized by the physical movement of unitized goods with Intermodal Transport Units, using more than one mode as performed by the net of operators. In this particular stage the study relies mainly on theoretical evaluation broadened by some discussions with the practitioners. This is essential, because the continuous dialogue between theory and practice is highly emphasized. Some managerial implications are discussed on the basis of the theoretical examination. A tentative model for empirical analysis in subsequent research is suggested. The empirical investigation, which relies on the interviews among the members in the focal net, shows that the major role of the focal company in the network is the common carrier. This role has some behavioural and functional characteristics, such as an executive's disclosure expressing strategic will attached with stable and predictable managerial and organisational behaviour. Most important is the notion that the focal company is neutral for all the other operators, and willing to enhance and strengthen the collaboration with all the members in the IM network. This also means that all the accounts are aimed at being equal in terms of customer satisfaction. Besides, the adjustments intensify the adopted role. However, the focal company is also obliged tosustain its role as it still has a government-erected right to maintain solely the railway operations on domestic tracks. In addition, the roles of a dominator, principal, partner, subcontractor, and integrator were present appearing either in a dyadic relationship or in net(work) context. In order to reveal differentroles, a dualistic interpretation of the concept of role/position was employed.

APPLICATION INTEGRATION IN GLOBAL ENTERPRISE

Diplomityö tehtiin Partek Oyj Abp:lle antamaan IT-järjestelmistä vastuussa oleville ja niihin tukeutuville johtohenkilöille yleisnäkemys IT-sovellusintegroinnista sekä luomaan ohjeet integrointi projekteihin. Diplomityön alkuosassa esitellään liiketoiminnan prosessien pulmakohtia ja sovellusintegrointien liiketoiminnalle tuomia etuja yleisellä tasolla perustuen kirjallisuuteen. Yleisen tason etuja saadaan mm. nopeampien prosessien, paremman tiedon saatavuuden ja ihmisille tulevien uusien toimintatapojen kautta tulevista eduista. Työn seuraavassa osiossa esitellään mitä sovellusintegraatio tarkoittaa käytännössä, mitä erilaisia vaihtoehtoja integroinneille on ja mitä etuja ja haittoja erilaisista integrointitavoista on. Integrointitavoista viesti-pohjainen integrointitapa on noussut suosituimmaksi sen yksinkertaisuuden, luotettavuuden ja helpon liitettävyyden takia. Integrointisovelluksilla on mahdollista siirtää, muokata, prosessoida ja varastoida viestejä. Näiden ominaisuuksien avulla on mahdollista luoda reaaliaikaisia yhteistyöverkostoja. Tämä osio perustuu kirjallisuuteen , artikkeleihin ja haastatteluihin. Kolmas osio keskittyy integrointi projektin ominaispiirteisiin luoden toimintakartan integrointiprojektin kululle. Osiossa esitellään huomioitavat tekniset asiat, kustannukset ja edut sekä mallipohjia integroinnin dokumentointiin. Osio perustuu omiin kokemuksiin, haastatteluihin sekä kirjallisuuteen. Neljännessä osiossa esitellään Partekissa tehty integrointiprojekti. Integrointityö tehtiin ostajille tarkoitetun toimittajarekisterin (PPM) ja ERP-järjestelmän (Baan) välillä. Integrointiin käytettiin yhtä suosituinta integrointityökalua nimeltään IBM WebSphere MQ.Osio perustuu projektin dokumentointiin, omiin kokemuksiin ja kirjallisuuteen. Diplomityön päättää yhteenveto. Kolme pääetua voidaan saavuttaa integroinneilla ja toimintakartalla; tiedon luotettavuus paranee, toimintakartalla saadaan integroinneille malli ja luodaan riippumattomuutta tiettyihin avain henkilöihin tarkalla dokumentoinnilla ja toimintatapojen standardoinnilla.

Consignment Stock Concept for Corporation’s Inbound Logistics

Kaupintavaraston käyttäminen yrityksen hankintalogistiikassa vapauttaa varastoihin sitoutuneita pääomia, parantaa palveluastetta ja syventää asiakkaan ja toimittajan välistä yhteistyötä. Tulevaisuudessa menetelmää tullaan käyttämään laajenevassa määrin keinona logistisen kilpailukyvyn ja kustannustehokkuuden parantamisessa.Tämän työn tavoitteena oli selvittää yrityksen hankintalogistiikkaan soveltuvan kaupintavarastontoiminnan vaatimukset ja kehittää konsernin eri toimialoille yhtenäinen konsepti. Selvitys aloitettiin tutkimalla kirjallisuutta ja yrityksen asiakkaalla käytössä olevaa kaupintavarastoratkaisua, jonka jälkeen käytännön ongelmia kartoitettiin pilottiprojektin avulla.Tuloksena saatiin konsepti, jossa on käsitelty kaupintavaraston käyttöönottoa varten tarvittavat erityispiirteet kansainvälisessä kaupankäynnissä. Toimittajien ja toimitusketjujen erilaisista rakenteista johtuen yksityiskohdat on mietittävä jokaisen toimittajan kanssa erikseen.

Internal material logistics development in customer-driven production

Työn tavoitteena oli synkronoida yleinen materiaalivirta tuotannon kanssa. Pyrkimyksenä oli virtaviivaistaa materiaalivirta, jotta materiaalin määrä, sekä turhat työvaiheet tuotantoalueella vähenisivät. Päämääränä oli vähentää materiaalilavojen määrää lattialla, sekä parantaa materiaalitoimitusten OTD (On-Time-Delivery) prosenttia.Teoreettinen osa käsittelee nykypäivän toimitusketjun tärkeimpiä elementtejä. Keskeisenä asiana perehdytään materiaalivirtaan ja sen tehokkaaseen hallintaan. Työ esittelee myös synkronisen johtamismallin periaatteet, sekä materiaalivirran synkronoimisen tuotannon kanssa.Empiirinen osuus kuvaa yrityksen materiaalihallinnan nykypäivän tilanteen, sen keskeiset ongelmat, sekä uuden toimintamalliehdotuksen. Työ esittelee kaksi pilottia, joiden tulokset varmistivat uuden virtaviivaistetun materiaalivirran ja täydennysmallin toimivuuden.Työn tulokset osoittavat, miten uusi materiaalin täydennysmalli vähentää materiaalilavojen, sekä jalostamattoman työn määrää tuotantoalueella.

Puutavarakaupan jakelun nykytila ja kehittäminen pääkaupunkiseudulla

Työn tavoitteena oli kartoittaa kohdeyrityksen pääkaupunkiseudun puu- ja rakennustarvikekaupan jakelun nykytila ja kehittää toimipisteille uusi ja yhtenäinen jakelun toimintamalli. Ensin selvitettiin jakelun nykytila haastattelemalla kuljetuksista vastaavia henkilöitä. Kirjallisuudesta saadun tiedon avulla haettiin vaihtoehtoja uuden jakelumallin luomiselle. Yrityksen tietojärjestelmästä haettiin tietoa toteutuneista kuljetuskustannuksista ja -tapahtumista. Tutkimuksessa selvitettiin myös kuljetuskustannukset ja -tuotot. Tällä hetkellä yritys tekee jakelussa tappiota eli kuljetuskustannukset ovat asiakkailta perittyjä kuljetustuottoja suuremmat. Jokaisessa toimipisteessä kuljetukset hoidetaan itsenäisesti eikä yhteistä järjestelmää ole käytössä. Tästä aiheutuu päällekkäisiä ja turhia ajoja pääkaupunkiseudun alueella, mikä voitaisiin välttää yhteisellä toimintamallilla. Työssä luotiin erilaisia malleja ja niitä verrattiin nykytilanteeseen. Mallien paremmuuden arviointiin käytettiin kannattavuutta ja ulkoista tehokkuutta. Toimintavaihtoehdoiksi nousi kolme eri mallia. Vaihtoehtoina olivat toimipisteiden yhtenäinen malli, jossa ohjaus olisi joko omassa hallinnassa tai ulkoistettu, ja kolmantena vaihtoehtona olisi koko jakelun ulkoistaminen. Malleja varten kartoitettiin eri ohjelmistoja ja ulkoistuspalveluja tarjoavia yrityksiä, jotka olisivat yrityksen tarpeisiin soveltuvia. Toimenpide-ehdotuksina ja suosituksina esitetään yhteiseen jakelujärjestelmään siirtymistä sekä siirtymistä jakelun hinnoittelussa suoriteperusteiseen hinnoitteluun. Tulevaisuudessa jakelun tietoja tulisi kerätä ja tiedon karttuessa laatia suoriteperusteiset hinnoittelutaulukot kuljetuksille. Myös myyjille ja kuljetusvastaaville tarvitaan yhtenäiset toimintaohjeet tilausten muutoksista, kuljetusten hinnoittelusta ja toimituksista.

Teknisen tukkukaupan asiakastoimitusprosessin hallinta ja kehittäminen

Työn tavoitteena oli kartoittaa teknisen tukkukaupan asiakastoimitusprosessin eri vaiheet ja tarjota ratkaisuvaihtoehtoja kuljetusvirheisiin johtavien prosessin vaiheiden kehittämiseksi ja asiakastyytyväisyyden parantamiseksi. Tutkimuksen taustamateriaalia analysoimalla saatiin perusteet käytännön selvitystyön rajaamiseksi pakkaus-, lähettämö- ja lastaustoimintaan sekä kuljetusliikkeiden toimintatapojen tarkasteluun. Selvitystyön perusteella tehtiin johtopäätös, että kuljetusvirheisiin johtavien virhelähteiden ei voida konkreettisesti osoittaa olevan jossain tietyssä prosessin vaiheessa. Merkittävimpiä ongelmakohtia ovat lähettämötoiminnan kontrolloimattomuus sekä lähtevän tavaran puutteelliset merkinnät ja huolimaton käsittely. Tämän seurauksena keskeisiä kuljetusvirheitä ovat tuotteiden katoaminen ja rikkoutuminen. Tutkimustuloksena todetaan, että hyvin organisoidun lähettämötyöskentelyn, selkeiden merkintöjen ja elektronisten seurantajärjestelmien avulla on mahdollista parantaa asiakastoimitusprosessin hallittavuutta sekä vähentää virheiden määrää merkittävästi. Työn lopuksi tehtiin Access –tietokannasta saatuun reaaliaikaiseen reklamaatiodataan perustuva analyysi. Analyysi vahvisti sen, että kuljetusvirheiden määrässä tai syissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia tutkimuksen aikana eli tutkimustulokset ovat valideja. Analyysiin perustuen tehtiin myös johtopäätös, että tulevaisuudessa pitää panostaa keräilyvirheiden määrän vähentämiseen analysoimalla niiden taustalla olevia tekijöitä.

Logistic Solutions of Imported Renovation Materials

Tämän diplomityön tavoitteena oli tutkia saneeraus- ja remontoimistuotteiden osalta maahantuontia Suomeen ja transitoliikennettä Suomen kautta Venäjälle. Lähtökohtana oli Suomen logistinen asema ja mahdolliset kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät, joista on luotu potentiaalisia tulevaisuuden kuvia. Kaikki tulokset johdettiin LOADER/CLIENT –tutkimusprojektin yhteyksistä. Tutkimuksen tavoitteisiin päästiin empiiristä tutkimusta varten kootun teorian kautta, joka koostuu toimitusketjun hallinnasta ja tämänhetkisestä parhaimmasta käytännöstä eli ns. kolmen A:n menetelmästä. Lisäksi teoriaosuudessa tarkasteltiin toimitusketjun yritysten välisiä suhteita, kansainväliseen toimitusketjuun liittyviä tekijöitä sekä tulevaisuuden haasteita. Työn empiiristä tutkimustietoa kerättiin pääasiassa haastattelujen, mutta myös muiden tutkimuksen tuloksien kautta. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen puolistrukturoitu teemahaastattelu, jota varten ryhmä remontoimiseen ja saneeraukseen liittyviä yrityksiä ja heidän käyttämiä logistisia operaattoreita sekä projektin johtoryhmää haastateltiin. Tutkimuksen tulosten mukaan suurin osa haastatelluista yrityksistä näkee Suomen logistisen aseman hyvänä tällä hetkellä ja lähivuosina. Etenkin arvotavaroiden transito- kuljetuksissa Suomen asema nähdään vahvana vuosien kokemuksen ansiosta. Tällä hetkellä arvotavaroiden toimitusaika ja kokonaiskustannukset varastoimisineen ja käsittelyineen ovat vastaavia tai jopa edullisempia verrattuna esimerkiksi reitteihin Baltian maiden kautta. Baltian maiden kehitys voi heikentää Suomen kilpailukykyä hetkellisesti, mutta todennäköisesti ei pidemmällä aikavälillä. Haastateltujen henkilöiden mielestä Suomen logistiseen kilpailukykyyn tulevaisuudessa vaikuttaa eniten kaksi kriittistä tekijää. Suomen tulisi ensinnäkin keskittyä ja kehittää arvotavaran transitokuljetuksia. Toiseksi, säilyttääkseen kilpailukykynsä, Suomen satamien palveluiden kuten tullin ja ahtaajien tulisi olla joustavasti käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä.