958 resultados para ihmisten johtaminen
Resumo:
Viimeisien vuosikymmenien aikana teknologinen kehitys on muuttanut yritysten toimintaympäristöä suuresti. Yritysten käyttöön on tullut lukuisia teorioita ja menetelmiä, joilla yrityksen suorituskykyä voidaan mitata, kehittää ja vertailla. Näin myös erilaisten johtamisen menetelmien ja käytäntöjen rooli on korostunut yritysten johtamisjärjestelmissä. Myös yritysten suorituskykyä on tutkittu monella eri tavoin viimeisien vuosien aikana. Näiden tutkimusten tavoitteena on ollut löytää vertailtavuutta globaalien toimijoiden välillä. Tämä tutkimus lähestyy suorituskykyä aivan uudenlaisesta näkökulmasta ja tarkastelee tuloksia vertailuoppimisen, osaamisen ja tiedon johtamisen näkökulmasta. Oleellista on ollut luoda uusi näkökulma aikaisempiin tutkimuksiin, jotka ovat keskittyneet vertailemaan yrityksien operatiivista ja liiketoiminnan suorituskykyä sekä sitä, kuinka hyvin ne ovat pystyneet hyödyntämään parhaita käytäntöjä toiminnassaan. Tutkimuksen teoreettisen tarkastelun tavoite on selkeyttää koko strategisen johtamisen mallia. Tutkimus lähti liikkeelle analysoimalla aikaisemmista yritysten suorituskykyyn tehtyjä tutkimuksia. Tästä tehtiin havainto, että osaamisen johtamista ja kehittämistä on tutkittu varsin vähän yritysten suorituskyvyn kehittymiseen liittyen. Luotiin teoreettinen viitekehys, joka avulla henkilöstön osaaminen liitettiin osaksi strategian toteutumisen prosessia. Tämän tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset perustuvat vuosina 1993 ja 2003 Made in Finland tutkimuksessa kerättyyn yritysten suorituskykyä tarkastelevaan aineistoon. Se perustuu 23 yrityksen haastatteluihin. Aineistosta valittiin kaikki ne tulokset, joilla katsottiin olevan merkitystä osaamisen johtamisen ja kehittämisen kannalta. Tutkittujen yritysten suorituskyvyssä oli kymmenen vuoden seurantajakson aikana tapahtunut selvää kehittymistä. Työn joustavuus ja työntekijöiden sitoutuminen on lisääntynyt ja vertailuoppimista on hyödynnetty. Tuotannon prosesseja on kehitetty ja näin uusien tuotteiden markkinoille tuloaikaa on saatu nopeutetuksi. Merkillepantavaa on, että satsaukset koulutukseen eivät ole lisääntyneet vaan osissa tutkituissa yrityksissä satsaukset ovat jopa vähentyneet. Tulokset tavoitteisiin nähden ovat hyvin ristiriitaisia. Toiminnan tehostumista odotetaan kaikilla osa-alueilla. Kuitenkin osaamiseen ei olla valmiita satsaamaan, eikä yritysten johdossa nähdä osaamisen kehittämistä tärkeänä tavoitteiden saavuttamiseksi. Suurimpana esteenä tavoitteen saavuttamiseksi yritysten johto näkee pätevän henkilökunnan saatavuuden. Vaikka moni yrityksistä käyttää tasapainotettua mittaristoa strategisen johtamisen työkaluna, ei sen kaikkia osa-alueita ja niiden tasapainon merkitystä ole selvästi ymmärretty.
Resumo:
Ovikoneistot ovat tulleet ihmisten arkeen helpottamaan jokapäiväistä elämää. Etenkin julkisissa rakennuksissa koneistot ovat yleistyneet. Ovikoneistoja käytetään erityisesti siellä, missä ovista kulkevien ihmisten määrä on suurimmillaan. Tämän vuoksi ovikoneistojen henkilöturvallisuus on erittäin tärkeää. Henkilöturvallisuuden takaaminen aiheuttaa paljon vaatimuksia koneistojen suunnittelulle. Tämän työn tavoitteena on tutustua Saksassa voimassa oleviin kääntöovikoneistoja koskeviin määräyksiin sekä ennakoida tulevaisuudessa julkaistavan eurooppalaisen standardin vaikutuksia ovikoneistoille. Työ on rajattu koskemaan ainoastaan kääntöovikoneistoja. Muut oviympäristön laitteet on rajattu tarkemman tarkastelun ulkopuolelle. Työssä luodaan katsaus oviympäristöihin ja niissä käytettyihin laitteisiin ja standardeihin, jotka koskevat ovikoneistojen suunnittelua. Tämän lisäksi keskitytään tarkemmin Deutsches Institut für Normung:n (DIN) 18650 -standardiin. Lisäksi arvioidaan erään ovikoneiston standardinmukaisuutta, sekä esitetään ratkaisuvaihtoehtoja standardinmukaisuuden toteuttamiseksi.
Resumo:
Paikannusta hyödyntävien palvelujen on jo pitkään odotettu kasvavan merkittäväksi liiketoiminta-alueeksi. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Paikannukseen perustuvista palveluista ja laitteista on tullut osa monen ihmisten arkipäivää, mutta saatavilla olevien palvelujen määrä on pysynyt alhaisena. Tässä työssä tutkitaan mahdollisuuksia toteuttaa mobiileille päätelaitteille ohjelmallinen paikannuskomponentti, jonka avulla paikannustoiminnot saataisiin helposti sovellusten käyttöön. Samalla paikannusta hyödyntävien sovellusten ja palvelujen toteutus helpottuisi, jolloin niiden yleistyminen olisi entistä paremmin mahdollista. Paikannuskomponentin toteutuksessa haasteena on oikean tekniikan valinta. Erilaisia laite- ja käyttöjärjestelmäalustoja tukevia tekniikoita on olemassa, mutta niiden todellinen yhteensopivuus ei aina ole mutkatonta. Työn tuloksena saatiin kattava kuva markkinoilla olevista yleisimmistä käyttöjärjestelmäalustoista sekä niihin tarjolla olevista sovelluskehitystekniikoista. Lisäksi erityistä huomiota kiinnitettiin alustariippumattomiin tekniikoihin. Työn tuloksena syntynyt demonstraatiosovellus osoittaa, että tavoitteena ollut paikannuskomponentin toteutus on teknisesti mahdollinen.
Resumo:
Tutkielmassa kuvataan jatkuvan strategiaprosessin tärkeimmät osa-alueet ja esitetään Balanced scorecard -malli strategian jalkauttamisen välineenä. Lisäksi kuvataan prosessijohtamisen perusidea ja esitetään miten prosessilähtöinen ajattelu ja Balanced scorecard voivat tehostaa strategista toiminnan ohjausta. Tutkielmassa pyritään myös tuomaan esiin niitä seikkoja, jotka voivat johtaa Balanced scorecardin implementoinnin epäonnistumiseen. Edellisten pohjalta caseyritykseen kehitetään jatkuvan strategiaprosessin malli ja laaditaan strategian toteuttamisen tueksi Balanced scorecardin implementointisuunnitelma johon osakokonaisuutena liittyy myös prosessiajattelun käyttöönottosuunnitelma. Tutkielman teoreettinen osa perustuu pääasiallisesti Balanced scorecardia, strategista, laatu- ja prosessijohtamista ja suorituskyvyn mittaamista käsittelevään sekä ulko- että kotimaiseen Iähdekirjallisuuteen. Empiirinen osa on kerätty yhdestä yrityksestä osallistuvan havainnoinnin ja dokumenttien pohjalta
Resumo:
The main concept of this paper is managing brand equity over time. In the theoretical section, a necessary basis for managing brand equity is first built by reviewing the most important themes related to branding. After this the concept of brand equity is discussed thoroughly, and a framework is built for managing brand equity over time. The empirical section illustrates how the case company, Masku, has built its brand equity over the history of the company. What can be derived from this research is that the process of managing brand equity over time can be an implicit process, and means of reinforcing the brand are often used without specific emphasis to generate business.
Resumo:
Tutkielman tarkoituksena oli välimiehen vastuun johtaminen korvausperusteen ollessa esteellisyys. Tutkielmassa paneuduttiin syvällisesti välimiehen asemaan, velvollisuuksiin, esteellisyyteen ja vastuun johtamiseen. Tutkimusmetodi oli lainopillinen systematisointi ja tulkinta, ja jossain määrin käsiteanalyysi. Tutkimusaineisto koostui ennakkopäätöksen KKO:2005:14 lisäksi suurimmalta osalta lakiartikkeleista ja -teksteistä. Tutkielmassa päädyttiin siihen johtopäätökseen, että välimiehen esteellisyys voi johtaa korvausvastuuseen, kun tuottamus ja syy-yhteys vahinkoon todetaan. Tuottamus voi KKO:2005:14 mukaisesti ilmetä myös velvollisuuden laiminlyöntinä. Tällaisena rikottuna velvoitteena toimi välimiesmenettelylain 9.2 §. Todettavissa on, ettei välimiehen korvausvastuun määrittyminen etenkin esteellisyyden kyseessä ollessa ole selkeää eikä yksioikoista.
Resumo:
Tämän tutkimuksen päätarkoituksena oli löytää esimiestyön kehitettävät osa-alueet Lomaliiton valituissa toimipaikoissa alaisen näkökulmasta. Osa päätarkoitusta oli myös tarjota Lomaliitolle työkalut esimiestyön kehittämistarpeiden tunnistamiseen tulevaisuudessa. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli osallistua akateemiseen keskusteluun, jossa pyritään selvittämään täydellistä johtamista. Tutkimuksen päätarkoitukseen päästiin erilaisten tavoitteiden kautta käyttäen apuna sähköistä kyselyä, jolla saatiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista aineistoa. Ensimmäinen tavoite oli selvittää mitä esimiehen ominaisuuksia alaiset arvostavat. Toinen tavoite oli selvittää mikä on alaisten mielestä hyvää ja huonoa esimiesten johtamisessa. Kolmas tavoite oli selvittää eroavatko alaisten arviot esimiestensä johtamisesta osastoittain, hierarkiatasoittain, sukupuolittain ja ikäluokittain tarkasteltuna. Viimeisenä tavoitteena oli selvittää eroavatko esimiesten ja alaisten arviot esimiesten johtamisesta toisistaan. Tutkimuksessa selvisi esimiehen tärkeimmät ominaisuudet, joita alaiset arvostavat. Keskimäärin alaiset arvioivat johtamisen tyydyttäväksi Lomaliiton tutkimukseen valituissa toimipaikoissa. Toimipaikkojen välillä esimiesten alaisiltaan saamat arviot ja kehitettävät ominaisuudet vaihtelivat jonkin verran. Se millaiseksi johtaminen arvioitiin, vaihteli jonkin verran myös osastoittain. Sen sijaan esimiesten saamat arviot alaisen hierarkiatason, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan eivät kuitenkaan eronneet kovinkaan paljoa. Merkittävä ero löytyi kuitenkin vertaamalla esimiesten arvioita näiden alaisten arvioihin heidän johtamisestaan.
Resumo:
Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten yritysten ajattelutapa sosiaalisesta vastuusta on muuttunut vuodesta 2000 vuoteen 2006. Lisäksi vastataan kysymyksiin, mistä osa-alueista sosiaalinen vastuu muodostuu, miten kirjoittelu sosiaalisesta vastuusta on muuttunut määrällisesti ja sisällöllisesti. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja analyysimenetelmänä on käytetty diskurssianalyysiä. Tutkimusaineisto koostuu johtavien talousalan lehtien Talouselämä ja Kauppalehden artikkeleista vuosilta 2000 ja 2006. Artikkeleista saatua tietoa peilataan teoriatietoon ja näin pyritään hahmottamaan tutkimuksen tulokset. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vuonna 2000 lehdet ovat kirjoittaneet jonkin verran enemmän sosiaalisesta vastuusta kuin vuonna 2006. Molempina vuosina sijoittavat arvostavat vastuullista toimintaa. Yrityksen arvot ovat usein määritelty ”ylhäältä-alas”. Työntekijöiden pahoinvointi on lisääntynyt entisestään vuodesta 2000 vuoteen 2006. Syynä tähän kirjoitusten mukaan ovat esimerkiksi huono johtaminen ja työtehtävien organisointi. Sosiaalisen vastuun mittaaminen on hankalaa ja ikääntyviä työntekijöitä yritetään pitää yrityksissä mahdollisimman pitkään. Tulospalkkausjärjestelmät ovat käytössä muutamassa yrityksessä. Työn, perheen ja vapaa-ajan sovittaminen yhteen on vuodesta 2000 muuttunut entistäkin tärkeämmäksi vuonna 2006. Lopputulos on, että sosiaalisen vastuun kanto on huonontunut vuodesta 2000 vuoteen 2006.
Resumo:
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kansainvälisen opiskelun vaikutusta hoitotyön opiskelijan ammatilliseen, persoonalliseen, kognitiiviseen kehittymiseen sekä kulttuurisen asiantuntijuuden kehittymiseen opiskelijoiden itsearvioimana. Tarkoitus oli myös selvittää, mitä ongelmia kansainväliseen opiskeluun liittyy opiskelijan näkökulmasta. Aineisto kerättiin verkkokyselynä sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, kätilö- ja ensihoitajaopiskelijoilta, jotka olivat suorittaneet kansainvälistä opiskelua vuosina 2006 − 2007. Kyselylomake, joka oli kehitetty tätä tutkimusta varten sisälsi 49 strukturoitua väittämää, yhden avoimen kysymyksen sekä lisäksi kymmenen taustatietoja kartoittavaa kysymystä. Kyselylomakkeessa väittämät oli jaoteltu ammatilliseen, persoonalliseen, kognitiiviseen kehittymiseen ja kulttuurisen asiantuntijuuden kehittymiseen sekä kansainvälisessä opiskelussa kohdattuihin ongelmiin. Avoimessa kysymyksessä vastaajia pyydettiin tuomaan esiin kolme heille vaikuttavinta asiaa kansainvälisessä opiskelussaan. Tutkimukseen osallistui 84 opiskelijaa. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti SAS 4.0 ja SPSS 14.0 -ohjelmistoilla. Vastaajien taustatietoja kuvailtiin frekvenssien ja prosenttilukujen avulla. Vastausaineistosta muodostettiin summamuuttujia. Tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä testattiin Fisherin tarkalla testillä, Kruskal-Wallisin testillä sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella. Summamuuttujien reliabiliteettia tarkasteltiin Cronbachin alfa -kertoimella. Avoimen kysymyksen vastaukset analysoitiin sisällön analyysillä. Kansainvälisellä opiskelulla oli ammatillisen kehittymisen alalla eniten vaikutusta hoitotyön opiskelijoiden mahdolliseen työskentelyyn ulkomailla valmistumisen jälkeen ja heidän tietämykseensä hoitotyöstä ja terveydenhuollosta muissa maissa. Persoonallisen kehittymisen alalla eniten vaikutusta oli itsetuntemukseen, itsenäisyyteen, itseluottamukseen, stressinsietokykyyn ja arvomaailmaan. Kulttuurisen asiantuntijuuden kehittymisessä eniten vaikutusta oli opiskelijoiden tietoisuuteen omasta kulttuuritaustasta, vieraista kulttuureista sekä heidän vuorovaikutukseensa muista kulttuureista tulleiden ihmisten kanssa. Kognitiivisen kehittymisen alalla suurin vaikutus kansainvälisellä opiskelulla oli kielitaitoon ja motivaatioon opiskella vieraita kieliä. Kansainvälisessä opiskelussa kohdattiin eniten ongelmia käytännön harjoitteluun liittyen. Kokonaisuutena kansainvälinen opiskelu arvioitiin hyvin onnistuneeksi ja sitä suositeltiin paljon muille opiskelijoille.
Resumo:
Lentolehtisten avulla on levitetty sotapropagandaa Suomen talvi- ja jatkosodan aikana vuosina 1939-1944 rintaman molemmin puolin. Tämä ainutlaatuinen, aikaansa sidottu aineisto kertoo, millaisin sanoin ja kuvin poikkeuksellisissa oloissa pyritään vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja toimintaan. Lentolehtisiä levisi miljoonittain, mutta niitä ei juurikaan saatu kirjastoon vapaakappalelain perusteella. Pääosa lehtisistä on yksityishenkilöiden rintamilta ja muilta tahoilta keräämiä. Lehtisten kunto on jo alun perin ollut huono, ja myös niiden materiaali on heikosti säilyvää paperia. Kokoelmassa on sekä suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten levittämiä lehtisiä että heille sekä myös ruotsalaisille ja muille vapaaehtoisille osoitettuja lehtisiä. Varsinaisten lentolehtisten lisäksi on pikkukirjasia, sanomalehtiä, päiväkäskyjä ja virallisia julistuksia. Edustettuna on lukuisia kieliä: venäjä, saksa, ruotsi, suomi, viro, aunuksen ja karjalan kielet sekä muita Neuvostoliitossa käytettyjä vähemmistökieliä. Aineistossa on määrällisesti eniten Neuvostoliitossa painettuja, suomalaisille osoitettuja lentolehtisiä.
Resumo:
Customer relationship management has been one essential part of marketing for over 20 years. Today’s business environment is fast changing, international and highly competitive, and that is why the most important factor for long-term profitability is one-to-one customer relationships. However, managing relationships and serving customers that are profitable has been always challenging. In this thesis the objective was to define the main obstacles that the case company must overcome to succeed in CRM. Possible solutions have also been defined. The main elements of the implementation i.e. people, processes and technologies, can clearly be found behind these matters and solutions. This thesis also presents theoretical information about CRM and it is meant to act as a guide book inside the organisation to spread information about CRM for those who are not so familiar with the topic.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli analysoida strategisen johtamisen omistajalähtöistä johtamismallia kirjallisuuden valossa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin olemassa olevaan tekstiaineistoon perustuvaa tulkitsevaa käsitetutkimusta, jolle on ominaista, ettei tutkija ole vuorovaikutuksessa aineiston tuottajan kanssa. Työ oli luonteeltaan teoreettinen, kuvaileva ja laadullinen Tutkimuksen aineistona toimi neljä omistajalähtöistä johtamista käsittelevää teosta, joista kahdessa annettiin kokonaiskuva omistajalähtöisestä johtamisesta, yhdessä aihetta lähestyttiin arvonmäärityksen näkökulmasta ja yhdessä riskien-hallinnan näkökulmasta. Strategiaviitekehys muodostettiin käyttäen hyväksi Chaffeen kolmea, Mintzbergin yhdeksää sekä Volberda ja Elfringin kolmea koulukuntaa. Koulukuntajakoa hyödynnettiin strategisen johtamisen historiallisiin taustoihin tutustumisessa. Yrityksen arvonmääritykselle muodostettiin viitekehys strategia-kirjallisuuden määrittelemistä arvostrategioista. Kasvustrategian viiitekehys muodostui monialaistumisesta ja kansainvälistymisstrategiasta. Tutkimustulokset osoittavat, että omistajalähtöisesti johdetun yrityksen kaiken toiminnan lähtökohtana on omistajien varallisuuden kasvattaminen. Omistajien yritykseen kohdistuvat odotukset ovat yrityksen markkina-arvossa. Hallituksen merkitys johdon ja omistajien rajapintana lisääntyy. Johdon palkkiot on kytketty osakekurssiin. Osakkeenomistajat voidaan jakaa kahteen ryhmään: pääomasijoittajiin ja pörssisijoittajiin. Pääomasijoittajat odottavat yritykseltä tasaista kasvua, maltillista osinkopolitiikkaa, kannattavaa liiketoimintaa sekä riskienhallintaa pitkällä aikavälillä. Pörssisijoittajien odotukset ovat yrityksen markkina-arvossa ja pikaisissa voitoissa.
Resumo:
The objective of this research was to study the role of key individuals in facilitation of technology enabled bottom-up innovation in large organization context. The development of innovation was followed from the point of view of individual actor (key individual) in two cases, through three levels: individual, team and organization, by using knowledge creation and innovation models. This study provides theoretical synthesis and framework through which the study is driven. The results of the study indicate, that in bottom-up initiated innovations the role of key individuals is still crucial, but innovation today is collective effort and there acts several entrepreneurial key individuals: innovator, user champion and organizational sponsor, whose collaboration and developing interaction drives innovation further. The team work is functional and fluent, but it meets great problems in interaction with organization. The large organizations should develop its practices and ability to react on emerging bottom-up initiations, in order to embed innovation to organization and gain sustainable innovation. In addition, bottom-up initiated innovations are demonstrations of peoples knowing, tacit knowledge and therefore renewing of an organization.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tavoitteena on luoda taloushallinnon toimintastrategia voimakkaasti kasvavalle huonekalualan vähittäiskauppakonsernille. Tavoitteena oli tutkia kasvua ja sen vaikutusta yrityksen taloushallinnon prosesseihin sekä luoda toimiva prosessi kasvun eri vaiheisiin. Tutkimus luokitellaan toimintatutkimukseksi, jonka tavoitteena on kehittää toimintoja tutkimuksen aikana ja sen jälkeen. Tutkimuksen teoriaosassa tarkastellaan kasvua käsitteenä sekä kasvun vaikutuksia yrityksen toimintoihin ja johtamiseen. Toisessa vaiheessa tutustutaan huonekalujen vähittäiskauppaan toimialana sekä luodaan katsaus alan tulevaisuudennäkymiin muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Tämän lisäksi tutkitaan taloushallinnon muuttuneita haasteita yleisesti sekä kasvun tuomia lisähaasteita taloushallinnon toiminnoille. Aineiston perusteella voidaan todeta, että kasvu aiheuttaa yritykselle ja sen johtamiselle aina lisää haasteita. Johdon on kyettävä sopeuttamaan yrityksen toimintoja kuhunkin kasvuvaiheeseen dynaamisessa liiketoimintaympäristössä, jossa pysyvää on vain muutos. Yrityksen kasvaessa toiminnot väistämättä ammattimaistuvat ja institutionaalistuvat, niin myös taloushallinnon johtaminen ja prosessit. Taloushallinnon on pystyttävä toimimaan johdon tukena ja sparraajana kaikissa liiketoimintapäätöksissä. Talousjohdon tehtävänä on myös toimia organisaatiossa taloudellisen tietämyksen levittäjänä ja valmentajana.
Resumo:
Tutkimus selvittää, mitä on jälkirealismi yhteiskunnallisen realismin muunnoksena ja mitkä ovat sen ”mimeettisen sopimuksen” ehdot eli todellisuutta ja sen ”jäljittelyä” koskevat perusteet. Teoreettiseen tarkasteluun yhdistyy Salaman romaanien analyysi suomalaisen jälkirealismin keskeisinä esimerkkeinä. Analysoidut teokset ovat Siinä näkijä missä tekijä (1972) sekä viisiosainen Finlandia-sarja, joka koostuu romaaneista Kosti Herhiläisen perunkirjoitus (1976), Kolera on raju bändi (1977), Pasi Harvalan tarina I (1981) ja II (1983) sekä Kaivo kellarissa (1983). Jälkirealismi määrittyy sellaiseksi kotimaisen kirjallisuuden trendiksi, joka muotoutuu 1900-luvun lopulla – samoihin aikoihin, kun yhteiskunnallinen todellisuus itsessään alkoi jälki- eli ”postmodernisoitua” ja kirjallinen postmodernismi maailmalla kehkeytyi. Toisin kuin postmodernismi, jälkirealismi muotoutuu (nimensä mukaan) realismin tradition pohjalta eikä pyri hylkäämään mimesistä. Mutta se ei enää allekirjoita aikaisemman realismin mimeettistä sopimusta sellaisenaan, vaan muokkaa ja ajanmukaistaa sopimusehtoja siksi, että yhteiskunnallinen todellisuus itsessään on rajussa muutoksessa eivätkä vanhat keinot enää yksin riitä sen todenmukaiseen kuvaamiseen. Salaman romaaneihin sisältyy jälkirealismin sopimusehdotelma, uudistus, jota Pertti Karkama on jo suuntaa-antavasti esitellyt, mutta jonka pääehdot vasta tämä tutkimus tarkemmin määrittelee. Jälkirealistinen sopimusuudistus koskee ensinnäkin kertojan asemaa (luku 2) ja luotettavuuden ehtoa (luku 3). Salaman vaihtuvat minä- ja hän-kertojat kyseenalaistavat yksioikoisen objektiivisuuden vaatimuksen ja irtautuvat ehdosta, että realistisen teoksen tulisi hahmottaa "kokonaisuus”. Kerrontarakenteen hierarkkinen malli murtuu ja ”kaikkitietävän” kertojan idea parodioituu. Kertojien suhdetta kuvaamaansa todellisuuteen ja muihin kertojiin/henkilöihin alkaa yhä enemmän määrittää intersubjektiivisuus, relationalisuus ja prosessuaalisuus. Myös luotettavuus kyseenalaistuu sekä temaattisena että rakennetta koskevana kysymyksenä. Jälkirealismi sallii kertojilleen yhä enemmän epäluotettavuutta tiedollisessa mutta erityisesti eettisessä mielessä. Toiseksi, jälkirealistinen sopimusuudistus koskee mimeettistä järjestystä, tarinan ja juonen kysymyksiä (luku 4). Mimeettisen järjestyksen, jonka on ajateltu toteutuvan realismin (enemmän tai vähemmän aristoteelisessa) juonessa, alkaa jälkirealismissa muuttua avoimeksi juonellistamiseksi. Itse kertomistoiminnan "jäljittely" tulee osaksi tarinaa. Ajatus siitä, että todellisuus on aina ennen sen mimesistä, kumoutuu. Kyse on paljolti metafiktiivisten piirteiden tunkeutumisesta myös realismiin, mutta metafiktio ei saa radikaalin postmodernistisia muotoja. Kolmanneksi jälkirealistinen sopimusuudistus koskee henkilökuvausta (luku 5). Siinä kyseenalaistuu realismille vanhastaan asetettu tyypillisyyden vaatimus. Henkilöhahmot eivät ole enää tietyn yhteiskuntaluokan esimerkillisiä edustajia vaan heissä ilmenee yhteiskunnallisen postmodernisoitumisen prosessi. Henkilöhahmot rakentuvat silti sellaisten tekstuaalis-kulttuuristen koodien varaan, jotka merkitsevät niiden lukemista "ihmisinä". Perinteisiä mimeettisiä koodeja ei rikota, kuten yleensä postmodernismissa, vaan ne painottuvat uudella tavalla. Todellisuuden muutoksen myötä myös ihmisten ja ihmiskäsitysten huomataan muuttuvan. Neljänneksi sopimusuudistus koskee referentiaalisuutta (luku 6) eli kielen todellisuus-kytköstä. Teoksissa käytetty kieli paljastaa erheelliseksi sen oletuksen, että realismin kielen – tai kielen ylipäänsä – ensisijainen tehtävä olisi viitata suoraan todellisuuteen. Jälkirealismi ei ”häivytä kielellisyyttään” vaan pikemminkin osoittaa todeksi sen bahtinilaisen ajatuksen, että kieli muodostaa monisuuntaisen ja dialogisen kehikon. Referenssi toimii tuon kehikon sisällä yhtenä kielen orientaationa, ”tahtona referenssiin”. Silti avoin dialogismi itsessään voi jopa vahvistaa referenssi-orientaatiota. Tutkimus on ensimmäinen Hannu Salaman tuotantoa tarkasteleva kirjallisuudentutkimuksen väitöskirja. Samalla se osallistuu kirjallisuustieteelliseen keskusteluun siitä, miten realismi ja mimesis tulisi meidän aikanamme ymmärtää.