Suorituskyvyn kehittäminen ja niiden menetelmät suomalaisessa teollisuudessa

Viimeisien vuosikymmenien aikana teknologinen kehitys on muuttanut yritysten toimintaympäristöä suuresti. Yritysten käyttöön on tullut lukuisia teorioita ja menetelmiä, joilla yrityksen suorituskykyä voidaan mitata, kehittää ja vertailla. Näin myös erilaisten johtamisen menetelmien ja käytäntöjen rooli on korostunut yritysten johtamisjärjestelmissä. Myös yritysten suorituskykyä on tutkittu monella eri tavoin viimeisien vuosien aikana. Näiden tutkimusten tavoitteena on ollut löytää vertailtavuutta globaalien toimijoiden välillä. Tämä tutkimus lähestyy suorituskykyä aivan uudenlaisesta näkökulmasta ja tarkastelee tuloksia vertailuoppimisen, osaamisen ja tiedon johtamisen näkökulmasta. Oleellista on ollut luoda uusi näkökulma aikaisempiin tutkimuksiin, jotka ovat keskittyneet vertailemaan yrityksien operatiivista ja liiketoiminnan suorituskykyä sekä sitä, kuinka hyvin ne ovat pystyneet hyödyntämään parhaita käytäntöjä toiminnassaan. Tutkimuksen teoreettisen tarkastelun tavoite on selkeyttää koko strategisen johtamisen mallia. Tutkimus lähti liikkeelle analysoimalla aikaisemmista yritysten suorituskykyyn tehtyjä tutkimuksia. Tästä tehtiin havainto, että osaamisen johtamista ja kehittämistä on tutkittu varsin vähän yritysten suorituskyvyn kehittymiseen liittyen. Luotiin teoreettinen viitekehys, joka avulla henkilöstön osaaminen liitettiin osaksi strategian toteutumisen prosessia. Tämän tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset perustuvat vuosina 1993 ja 2003 Made in Finland tutkimuksessa kerättyyn yritysten suorituskykyä tarkastelevaan aineistoon. Se perustuu 23 yrityksen haastatteluihin. Aineistosta valittiin kaikki ne tulokset, joilla katsottiin olevan merkitystä osaamisen johtamisen ja kehittämisen kannalta. Tutkittujen yritysten suorituskyvyssä oli kymmenen vuoden seurantajakson aikana tapahtunut selvää kehittymistä. Työn joustavuus ja työntekijöiden sitoutuminen on lisääntynyt ja vertailuoppimista on hyödynnetty. Tuotannon prosesseja on kehitetty ja näin uusien tuotteiden markkinoille tuloaikaa on saatu nopeutetuksi. Merkillepantavaa on, että satsaukset koulutukseen eivät ole lisääntyneet vaan osissa tutkituissa yrityksissä satsaukset ovat jopa vähentyneet. Tulokset tavoitteisiin nähden ovat hyvin ristiriitaisia. Toiminnan tehostumista odotetaan kaikilla osa-alueilla. Kuitenkin osaamiseen ei olla valmiita satsaamaan, eikä yritysten johdossa nähdä osaamisen kehittämistä tärkeänä tavoitteiden saavuttamiseksi. Suurimpana esteenä tavoitteen saavuttamiseksi yritysten johto näkee pätevän henkilökunnan saatavuuden. Vaikka moni yrityksistä käyttää tasapainotettua mittaristoa strategisen johtamisen työkaluna, ei sen kaikkia osa-alueita ja niiden tasapainon merkitystä ole selvästi ymmärretty.

In the last decades the business environment has changed greatly because of the internet and technological developments. There had been a great need of strategic knowledge and human resource skills to meet these objectives. Many new management theories and methods have been introduced to determine, develop and compare the operational performance. A lot of studies have been made from entrepreneurial performance to compare the global enterprises. The approach of this thesis is to find out a new perspective to entrepreneurial performance and consider that from benchmarking, know-how and knowledge management point of view. It was essential to create a new perspective compared to earlier research on the subject, which typically had concentrated on studying the operational and economical performance. The theoretical aim of this study is to clarify the model of strategic management process. In the first stage several studies, which were made from entrepreneurial performance, are analyzed. This analysis showed that know-how and knowledge management has not been largely taken into account in the earlier studies. A new theoretical frame of reference was crated based on the idea of interlinking knowledge management and management of strategies. Results and findings of this thesis are based on this theoretical frame and the sample which were aggregated in the “Made in Finland” study in 1993 and 2003. The sample originally consisted of 23 manufacturing companies in Finland. Only these results and material, which were focusing on knowledge management was chosen to study in this thesis. There has been a clear development in performance among the studied enterprises during the period from 1993 to 2003. The job flexibility and employee commitment have increased, benchmarking has been utilized and the processes in manufacturing have been developed. As a result the new product life cycle time has decreased and the product quality has become better. It is noteworthy the investments to the employees and their education has not risen in the studied enterprises. The results comparing with the goals of the study are contradictory. The production processes should continuously be developed and the flexibility should continue to increase and capability to continuous change is expected by the management. Foundations to these development processes are improvements in increasing employee know-how and organization’s knowledge. On the other hand the management is not ready to invest to this kind of development and can not see it as a strategic option. Most of the companies are using Balanced Scorecard method to utilize their strategic targets. But they do not seem to understand the meaning of Balanced Scorecard’s method’s perspectives and the fact that from the economical success point of view all the perspectives must be in balance.