Suorituskyvyn mittaaminen ja Balanced Scorecard Case Teemuaho Yhtiöt Oy

Tutkielman päätavoitteena on luoda kokonaisvaltainen mittausjärjestelmä osaksi organisaation strategista ohjausta Teemuaho -konsernille. Mallissa painotetaan johdon strategista ohjausta ja tarkoituksena on löytää strategian toteuttamisen kannalta kriittiset menestystekijät, joiden suorituskykyä mitataan. Kokonaisvaltainen mittausjärjestelmä osana organisaation strategista ohjausta on hyvä apuväline organisaation johdolle talouden ohjaukseen. Yritysten johtajat tarvitsevat selkeän ja helppokäyttöisen työkalun tukemaan omaa toimintaansa ja näyttämään suuntaa, sekä samalla mittausjärjestelmän, joka kertoo miten tavoitteiden saavuttamisessa on onnistuttu. Strategisen ohjauksen avulla yritysten johtajat voivat suunnitella erilaisia tulevaisuudenstrategioita ja arvioida, miten tämän hetkisessä strategiassa on onnistuttu. Strategisten ohjausjärjestelmien avulla yritysten johtajien on mahdollista ohjata toimintaa tehokkaasti strategian osoittamaan suuntaan.

Yhteiskuntavastuu Suomen metsäteollisuudessa

Tutkimuksessa tarkastellaan yritysten yhteiskuntavastuuta Suomen metsäteollisuudessa. Tutkimuksessa yhteiskuntavastuuta tarkastellaan kolmen suomalaisen metsäteollisuusyrityksen kautta. Valitut metsäteollisuusyritykset ovat Stora Enso, Upm-Kymmene ja Metsäliitto. Aihetta on lähestytty aiheeseen liittyvän kirjallisuuden, yritysten vuosikertomusten sekä Kauppalehden artikkeleiden kautta. Yrityksen vuosikertomukset käsittävät noin kymmenen vuoden ajan jakson ja Kauppalehden artikkeleita on tutkittu kahden vuoden ajalta. Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla suomalaisten metsäteollisuusyritysten yhteiskuntavastuuta. Tutkimustulokset osoittavat, että Kauppalehden artikkeleiden ja vuosikertomuksissa kerrottujen asioiden välillä ei ole täysin selkeää yhteyttä. Näyttää siltä, että Kauppalehden artikkelit antavat taustatietoa vuosikertomuksissa tapahtuneille asioille. Kauppalehden artikkeleista käy ilmi, että suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat joutuneet viime vuosina käsittelemään vaikeina pidettyjä yhteiskuntavastuuta koskevia aiheita. Suomessa metsäteollisuusyritysten pitkän aikavälin trendinä on ollut siirtää tuotantoa pois kotimaasta halvan työvoiman sekä energian maihin. Näyttää siis siltä, että yhteiskuntavastuuta pidetään vielä nykyäänkin yrityksissä erillisenä käsitteenä ja pakollisenatoimintona pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Sidosryhmät ovat myös nousseet yhä suurempaan rooliin yritysten yhteiskuntavastuu asioissa. Aineistosta voidaan päätellä, että Kauppalehden artikkeleissa tuotetaan erilaista todellisuutta yhteiskuntavastuusta kuin yritysten vuosikertomuksissa.

Viestinnän konsultointipalvelut Suomessa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella organisaatioviestinnän liikkeenjohdollisia konsultointipalveluita Suomessa. Tutkielman päätavoitteena oli selvittää sitä, minkälaiset ovat viestinnän konsultointipalveluita tarjoavien yritysten markkinat Suomessa, sekä sitä millaisia tuotteita ja palveluita nämä tarjoavat organisaatioviestinnän tueksi. Tutkimuksessa kartoitetaan yritysten viestinnän keskeisimpiä osa-alueita, prosesseja ja ongelmakohtia sekä selvitetään sitä, minkälaisia ratkaisuja viestintätoimistot liikkeenjohdon konsultointiyrityksinä tarjoavat näihin teemoihin. Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus, ja sen empiirinen osio perustuu siihen julkiseen informaatioon, mitä viestintätoimistot tarjoavat viestinnän konsultointipalveluistaan. Tutkimuksen tulokset kuvaavat vahvasti, kuinka organisaatioiden kiinnostus viestintää kohtaan on kasvanut, minkä seurauksena myös viestintään liittyvä liikkeenjohdon konsultointi on kasvanut niin viestintätoimistojen määrän, koon kuin palvelutarjonnan laajaalaisuudenkin osalta.

Johdon palkkiojärjestelmätsuomalaisten pörssiyhtiöiden sijoittajaviestinnässä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä vaatimuksia suomalainen lainsäädäntö, IFRS-standardit, corporate governance - suosituksetja pörssin suositukset asettavat johdon palkkiosta tiedottamiselle ja kuinka laajasti tietoa tosiasiassa annetaan. Pörssiyhtiöiden tiedotuksen avoimuutta lähestytään tutkimalla, millaisia palkkioita ja kannustimia sekä päätöksentekotapoja on olemassa. Yhtiöiden omistuksen ja johtamisen eriytyessä syntyy päämies-agentti-ongelma. Johdon ja omistajien intressejä lähennetään palkkiojärjestelmien avulla. Palkitsemisen tarkoitus on kannustaa yrityksen johtoa toimimaan omistajan edun mukaisesti. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmä on deskriptiivinen: kuvailun ja luokittelun kautta pyritään analyysiin yritysten avoimuudesta palkkioiden suhteen. Tutkimus toteutettiinvertaamalla yhtiöiden Internet-sivuja ja vuosikertomuksia vuodelta 2004 määritettyihin kriteereihin. Tutkimuksen aineistona toimivat Helsingin arvopaperipörssin päälistan yhtiöt. Tutkimuksessa havaittiin, että palkkauksen muotoa tärkeämpää on palkitsemisen kokonaisuus ja siihen liittyvä päätöksenteko. Suomalaiset pörssiyhtiöt tiedottavat johdon palkkioista kohtuullisen hyvin, mutta erityisesti palkkioiden perusteista voisi kertoa tarkemminkin. Internetin tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään kiitettävästi. Liike-vaihdoltaan suurimmatyritykset tiedottavat kautta linjan pienempiä tarkemmin.

Prosessijohtamisella konsernin taloushallintoprosessien kehittämiseen Case: Rakennesuunnittelualan asiantuntijakonsernin emoyritys

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten konsernin taloushallintoprosesseja voidaan kehittää prosessijohtamisen avulla.Kehityksellä haetaan toimintojen tehokkuuden parantamista, kustannussäästöjä sekä yritysten välistä yhteneväisyyttä. Tutkimuksen tavoitteena on luoda kehittämismalli, jonka avulla konsernin taloushallintoprosessien kehittäminen ja yhtenäistäminen voidaan toteuttaa. Tutkimuksen teoria pohjautuu prosessijohtamiseen, jonka avulla tutkimuksen empirian kohteena olevat taloushallintoprosessit dokumentoidaan ja analysoidaan. Mittaamisen ja benchmarkingin jälkeen, ehdotetaan kehitysideoita kehittämään ja yhtenäistämään prosesseja. Tärkeimmät kehitysideat tulevat olemaan sähköinen ostolaskujärjestelmä, järjestelmien koulutus ja linkitykset,kontrollien ja käsikirjan luonti, tilikartan yhtenäistäminen ja raportoinnin kehittäminen.

Työnantajan sivukulujen poiston vaikutus työllisyyteen

Tutkielman tavoitteena oli osoittaa minkälaisia vaikutuksia työnantajan sivukulujen poisto toisi työllisyyteen. Tutkielman empiirinen osio toteutettiin survey-tutkimuksella. Tämä toteutettiin postikyselyllä, jossa 810 Etelä-Karjalalaiselle yritykselle lähetettiin joulukuussa 2004 kyselylomake. Kyselyyn vastanneiden yritysten määrä oli 141 ja vastausprosentti oli 17. Vastanneiden yritysten toimialajakauma vastasi koko Etelä-Karjalan alueen yritysten toimialajakaumaa, jossa suurimpana toimialana oli eri palvelualan yritykset. Tutkielma eroaa aikaisemminista työllisyyden parantamiseksi esitetyistä malleista. Ensimmäineneroavaisuus on sivukulujen poistaminen yrityksiltä kokonaan eikä vain muutamilla prosenttiyksiköillä. Toinen eroavaisuus on sivukulujen poiston kohdistamisessavain niille yrityksille, joilla työllistävyys kasvaa merkittävästi. Näiden tarkoituksena on maksimoida työllisyysvaikutukset ja vaikuttaa aiheutuneiden kustannusten minimointiin tai kustannusten korvaantumiseen täysimääräisesti. Asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa kohdistamalla sivukulujen poisto vain niihin yrityksiin, jotka työllistävät alle 5 henkilöä. Näiden yritysten kohdalla mahdollistuvauusien työntekijöiden määrä nousee keskimäärin 36 prosentilla. Tämä merkitsee laskelmien mukaan sitä, että sivululujen poiston aiheuttama sosiaalivakuutusmaksujen väheneminen korvaantuu vanhojen ja uusien työntekijöiden maksamilla tuloveroilla ja vähentyvillä työttömyyskorvauksilla. Uusien työpaikkojen kasvu merkitseeEtelä-Karjalan työttömyysprosentin laskua yli 4 prosenttiyksiköllä.

IFRS-standardienvaikutus osakkeiden hintatasoon

Euroopan Unionin hyväksymän IAS-asetuksen mukaan kaikkien julkisesti noteerattujen yritysten on siirryttävä käyttämään tilinpäätöksen laatimisessa IFRS-standardeja viimeistään vuodesta 2005 lähtien. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää onko IFRS-standardeihin siirtymisellä ollut vaikutusta osakkeiden hintatasoon Suomen Pörssissä noteerattujen metallitoimialan yritysten kohdalla. IFRS-standardien vaikutuksia osakkeiden epänormaaleihin tuottoihin tutkitaan ns. tapahtumatutkimuksen avulla. Tutkittava tapahtuma eli ns. event on hetki, jolloin yritys on ensimmäisen kerran julkaissut IFRSstandardien mukaista tilinpäätösinformaatiota. Valittujen tunnuslukujen (P/E-, P/B-, EV/EBIT- ja Grahamin tunnuslukujen) muutosten ja tapahtuman jälkeisten ylituottojen avulla puolestaan tutkitaan ovatko markkinat sopeutuneet muuttuneeseen tilinpäätösinformaatioon. Saatujen tutkimustulosten perusteella voidaantodeta, että etenkin liikearvopoistojen päättyminen sekä ns. eläkestandardi ovat vaikuttaneet yritysten tuloslaskelmiin. Taseen puolella suurimmat muutokset ovat aiheuttaneet rahoitusleasingiä ja tuotekehityksen aktivointia käsittelevät standardit. Tutkimuksen mukaan IFRS:n tuomat tase- ja tuloslaskelma muutokset ovat myös heijastuneet osakkeiden markkinahintoihin.

Balancing knowledge sharing and protection in collaborative innovation - The roles and dynamics of contracts, IPR's and trust

Pro-gradu tutkielman tavoitteena on tutkia, miten yritykset tasapainoilevat tiedon jakamisen ja suojaamisen välillä innovaatioyhteistyöprojekteissa, ja miten sopimukset, immateriaalioikeudet ja luottamus voivat vaikuttaa tähän tasapainoon. Yhteistyössä yritysten täytyy jakaa tarpeellista tietoa kumppanilleen, mutta toisaalta niiden täytyy varoa, etteivät ne menetä ydinosaamiseensa kuuluvaa tietoa ja kilpailuetuaan. Yrityksillä on useita keinoja tietovuodon estämiseen. Tutkielmassa keskitytään patenttien, sopimusten ja liikesalaisuuksien käyttöön tietoa suojaavina mekanismeina. Kyseiset suojamekanismit vaikuttavat luottamukseen kumppaneiden välillä, ja täten myös näiden halukkuuteen jakaa tietoa kumppaneilleen. Jos kumppanit eivät jaa tarpeeksi tietoa toisilleen, voi yhteistyö epäonnistua. Sopimusten, immateriaalioikeuksien ja luottamuksen rooleja ja vuorovaikutusta tutkitaan kahdenvälisissä yhteistyöprojekteissa. Tutkielmassa esitellään neljä case-esimerkkiä, jotka on koottu suomalaisen metsätoimialan yrityksen haastatteluista.

The Role and Measurement of Social Capital in New Technology-Based Start-up Context

Tämän Pro gradu-tutkielman tavoitteena olirakentaa esiymmärrys sosiaalisen pääoman roolista ja mittaamisesta uuden teknologian start-up yrityksissä. Pääasiallisena tarkoituksena tässä tutkimuksessa olilöytää sosiaalisen pääoman ja start-up yrityksen tuloksellisuuden välille yhdistävä tekijä. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin pääasiallisesti kuuden OKO Venture Capitalin sijoitusportfolioon sisältyvien case-yritysten kvalitatiivisten teemahaastatteluiden sekä kvantitatiivisten kyselylomakkeiden avulla. Kvalitatiivisten haastatteluiden tulosten perusteella sosiaalisen pääoman ja tuloksellisuuden välille löytyi yhdistävä tekijä, jota käytettiin myöhemmin hyväksi kvantitatiivisessa kyselylomakkeessa. Tämän tutkielman tulokset osoittivat, että startegisen päätöksenteon kautta sosiaalinen pääoma vaikuttaa osittain start-up yritysten tuloksellisuuteen. Manageriaalisesti tärkempi löydös tässä tutkimuksessa oli kuitenkin se, että sosiaalista pääomaa voidaan käyttää hyväksi ennustettaessa uuden teknologian start-up yritysten tulevaisuuden kassavirtoja.

Vapaaehtoiset ympäristönhallintajärjestelmät Euroopan Unionissa ja Yhdysvalloissa

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaisia ovat Euroopan Unionin Eco-Management and Audit Scheme (EMAS) ja yhdysvaltalainen Performance track -ympäristönhallintajärjestelmät. Tutkimuksessa tarkastellaan näihin vapaaehtoisiin ympäristönhallintajärjestelmiin osallistuvien yritysten hyötyjä, kokemuksia sekä tyytyväisyyttä ohjelman antiin ja sitä ylläpitäviin viranomaisiin. Tutkimuksen teoreettinen osa on tehty kirjallisuuskatsauksen perusteellaja empiirinen aineisto kerättiin sähköpostikyselynä. EMAS -asetus otettiin käyttöön vuonna 1993. Asetuksessa määritellään ympäristöhallintajärjestelmän osa-alueet yksityiskohtaisesti. Mukana olevien yritysten mielestä järjestelmä on helppo ottaa käyttöön ja suurin osa EMAS -yrityksistä kokee hyötyvänsä osallistumisestaan järjestelmään. Tärkeimmäksi hyödyksi koettiin ympäristöhyödyt sekä parantunut yrityskuva. Yritykset kokivat järjestelmän heikkoutena viranomaisten tuen puutteen. Yhdysvaltain Environmental Protection Agency:n Performance Track -järjestelmä esiteltiin vuonna 2000. Järjestelmän osallistumiskriteerit ovat haastavia. Mukana olevat yritykset kokevat hyötyvänsäjärjestelmästä. Eniten mukana olevat yritykset arvostavat julkisuuskuvan parantumista, ympäristöhyötyjä sekä taloudellisia hyötyjä. Yhdysvalloissa pidettiin myös tärkeänä hyvää suhdetta ympäristöviranomaisiin. Heikkoutena koettiin järjestelmän vähäinen tunnettuus. Euroopassa vapaaehtoisia ympäristönhallintajärjestelmiä käyttävien yritysten tulisi viranomaisten avulla verkostoitua. Yhdysvalloissa tulisi kehittää ympäristöraportin todentamista.

Kansainvälistymistukien vertailututkimus

Tutkimuksen tarkoituksenaoli selvittää kansainvälistymistukien käyttöä eri Euroopan maissa. Tarkempaan tutkimukseen otettiin Saksan kaikki osavaltiot ja Ruotsi. Samalla selvitettiin myös niitä kansainvälisen kaupan sääntöjä ja määräyksiä, joita asetetaan, jotta tuet eivät vääristä kilpailua. Tällä tavalla oli tarkoitus löytää uusia 'hyviä käytäntöjä, Suomen seuraavan EU-ohjelmakauden ohjelmien kehittämiseksi. Tutkimuksessa kävi ilmi, että eri maat ja alueet painottavat yritystensä viennin- tai kansainvälistymisen tukemista eri lailla. Joillain alueille ei ole juuri minkäänlaista tukiohjelmaa, kun taas varsinkin Saksassa tukiohjelmatovat laajoja. Yhteistä kaikille ohjelmille on, että tukipäätökset ovat usein pienempiä kuin Suomessa. Toisaalta Suomessakin päätöksien koot ovat yleensä huomattavasti pienempiä kuin olisi mahdollista lain perusteella tehdä. Kokonaisuutena Suomen järjestelmä toimii hyvin ja sen avulla voidaan nytkin saavuttaa hyviä tuloksia. Jatkossa on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että kehitämme ohjelmia erityisesti pienimpien yritysten kansainvälistymistä varten.

Epävarmuuden hallinta ohjausjärjestelmien ja systemaattisen riskienhallinnan avulla

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten yritykset hallitsevat liiketoimintaan liittyvää epävarmuutta ohjausjärjestelmien ja systemaattisen riskienhallinnan avulla. Ohjausjärjestelmissä keskitytään erityisesti taloudellisen kehityksen ja asetettujen tavoitteiden seurantaan käytettäviin järjestelmiin ja menetelmiin. Tutkimusmenetel-mänä käytetään kvalitatiivista analyysiä ja tutkimuksen empiirisen osan aineisto on kerätty julkisesti saatavilla olevasta informaatiosta. Tutkimuksessa käytetään poikkileikkausaineistoa. Aineisto koostuu 43 yrityksestä ja tiedot aineistoon on kerätty vuonna 2005 julkaistusta informaatiosta. Tutkimustulosten mukaan yritysten taloudellista kehitystä seurattaessa selvästi merkittävimmässä roolissa näyttää olevan budjetti. Budjetin ohella tutkitut yritykset ilmoittavat käyttävänsä eniten rullaavaa ennustamista, tuloskorttia sekä taloudellista lisäarvoa asetettujen tavoitteiden toteutumisen seurantaan. Toimialoja vertailtaessa tutkimustulokset osoittavat, että informaatioteknologiateollisuuden yritykset käyttävät laajempaa informaatiota ja suosivat tarkempaa informaatiota tuottavia ohjaus-menetelmiä, johtuen toimialalla vaikuttavista epävarmuustekijöistä ja nopeasti muuttuvasta liiketoimintaympäristöstä. Kohdeyritykset integroivat riskienhallinnan tyypillisesti johtamisjärjestelmään ja riskienhallinnan avulla tavoitellaan muun muassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen varmistamista.

Tilintarkastusevidenssin luotettavuus

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten tilintarkastaja suorittaa tilintarkastusevidenssin luotettavuuden arvioinnin osana tilintarkastusprosessia ja millaista tilintarkastusevidenssiä voidaan pitää luotettavana. Tutkimus on rajattu koskemaan ensisijaisesti suomalaista tilintarkastuskäytäntöä ja sääntelyä sekä ainoastaan voittoa tavoittelevien yritysten vuosittaisen kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastusta. Tavoitteeseen pyritään tarkastelemalla ensin olemassa olevaa aihetta koskevaa kirjallisuutta ja tilintarkastukseen liittyvää sääntelyä.Käytännön toimintaa kartoitetaan suomalaisille KHT-tilintarkastajille suoritetun kyselytutkimuksen avulla. Tutkimuksen mukaan tilintarkastusevidenssin luotettavuuden arviointi on tapauskohtaista ammatillista harkintaa vaativaa toimintaa. Evidenssin luotettavuuteen vaikuttavat monet erilaiset tilannetekijät ja erilaisista lähteistä hankitun evidenssin luotettavuuden välillä voidaan havaita eroja.Arviointi-työn vaikeuden takia tilintarkastajalta edellytetään kokemusta ja ammatti-taitoa sekä riippumattomuutta. Empiirinen tutkimus osoittaa, että käytännössä tilintarkastajien suhtautuminen evidenssin arviointiin on melko käytännönläheistä. Arviointi suoritetaan lähinnä suunnitteluvaiheessa, jossa kartoitetaan tilintarkastukseen liittyvät riskit ja valitaan käytettävät tarkastusmetodit ja näin varmistetaan kerättävän evidenssin luotettavuus. Evidenssin lähteiden luotettavuus arvioidaan muutaman tärkeimmän kriteerin valossa. Tärkeimpinä luotettavuuteen vaikuttavina tekijöinä tilintarkastajat pitävät lähteen riippumattomuutta, yrityksen kontrolliympäristöä sekä omaa ammattitaitoaan.

Sähköisen hankintatyökalun kehittäminen ja käyttöönotto. Case: Inex Partners Oy

Internetin yleistyminen on luonut uudenlaiset puitteet yritysten väliselle sähköiselle kaupankäynnille. Vanhat EDI-pohjaiset järjestelmät koetaan kalliiksi ja sitoviksi ja niiden sijasta rakennetaan www-teknologiaan pohjautuvia järjestelmiä. Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena oli kuvata mahdollisimman tarkkaan erään web-pohjaisen hankintatyökalun kehittämis- ja käyttöönottoprojekti sekä arvioida sen onnistumista sekä käyttöönoton vaikutuksia. Case yrityksenä tutkielmassa toimii valikoima- ja logistiikkayhtiö Inex Partners Oy. Tutkielma on luonteeltaan toimintatutkimus, sillä tutkija on osa tutkimuskohdetta. Työn teoriaosassa käsitellään hankintatoimen strategiaa toimittajien valinnan ja toimittajasuhteiden hallinnan näkökulmasta. Tämän jälkeen esitellään sähköistä kaupankäyntiä ja sen hankintatoimelle tarjoamia sovelluksia. Kehitysprojektin tuotoksena syntyi sähköinen SRM-toimittajaportaali, joka mahdollistaa tarjouspyyntöjen lähettämisen ja vastaanottamisen Inexin ja tavarantoimittajien välillä. Portaali on integroitu Inexin toiminnanohjausjärjestelmään (ERP) siten, että tarjouspyyntöjen perusteella muodostuneet ostotilaukset siirtyvät järjestelmästä toiseen. Tutkielman johtopäätöksinä esitetään, että läpikäyty kehitysprojekti oli lähtökohtaisesti oikeintoteutettu ja yrityksen strategian mukainen. Tuotoksena saadun toimittajaportaalin istuvuutta tuoteryhmän hankintastrategiaan ei kuitenkaan oltu otettu tarpeeksi huomioon. Teknisen toteutuksen monimutkaisuus asettaa myös haasteensa työkalun käytölle. Jatkokehitystarpeiksi puolestaan esitetään portaalin räätälöimistä Inexin muiden tuoteryhmien hankinnan tueksi sekä portaalin huutokauppa- toiminnallisuuden kehittämistä ja käyttöönotttoa.

Effects of Government Ownership on Firm Performance: Evidence from Finnish Companies

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten valtionomistajuus vaikuttaa yrityksen suorituskykyyn suomalaisissa pörssinoteeratuissa valtionyhtiöissä, joissa valtio toimii pää- tai osaomistajana. Suorituskykyä tutkitaan kandella eri menetelmällä. Ensin tutkitaan osaketuottoja Jensenin alfan avulla, jonka jälkeen suoritetaan tilinpäätöstunnuslukujen toimialavertailu. Tutkimuksen teoriaosuudessa esitetään yksityistämisen tuottamia etuja yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn, sekä myöskin valtionomistajuuden tuottamia etuja. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään aikaisempien empiiristen tutkimusten tuloksia valtionomistajuuden vaikutuksista. Tämän tutkimuksen empiirisessä osiossa käytettävä data on saatu osakedatan osalta Datastreamista ja tilinpäätöstunnuslukujen osalta Balance Consulting Oy:ltä. Kokonaisosakedataa koskeva tutkimus Jensenin alfalla ei osoittanut valtionyhtiöiden toimivan tehottomasti, vaan osoitti yritysten kyenneen tuottamaan epänormaaleja tuottoja riskitasoonsa nähden. Vuositasolle pilkotun datan analysointi sen sijaan tuotti useita negatiivisia alfoja yrityksille eli merkkejä tehottomuudesta tiettyinä vuosina. Lisäksi tilinpäätöstunnuslukujen analysointi osoitti osan valtionyhtiöistä olleen pääosin omaa toimialaansa tehottomampia, kun taas osa kykenipäihittämään toimialansa.