Työnantajan sivukulujen poiston vaikutus työllisyyteen

Tutkielman tavoitteena oli osoittaa minkälaisia vaikutuksia työnantajan sivukulujen poisto toisi työllisyyteen. Tutkielman empiirinen osio toteutettiin survey-tutkimuksella. Tämä toteutettiin postikyselyllä, jossa 810 Etelä-Karjalalaiselle yritykselle lähetettiin joulukuussa 2004 kyselylomake. Kyselyyn vastanneiden yritysten määrä oli 141 ja vastausprosentti oli 17. Vastanneiden yritysten toimialajakauma vastasi koko Etelä-Karjalan alueen yritysten toimialajakaumaa, jossa suurimpana toimialana oli eri palvelualan yritykset. Tutkielma eroaa aikaisemminista työllisyyden parantamiseksi esitetyistä malleista. Ensimmäineneroavaisuus on sivukulujen poistaminen yrityksiltä kokonaan eikä vain muutamilla prosenttiyksiköillä. Toinen eroavaisuus on sivukulujen poiston kohdistamisessavain niille yrityksille, joilla työllistävyys kasvaa merkittävästi. Näiden tarkoituksena on maksimoida työllisyysvaikutukset ja vaikuttaa aiheutuneiden kustannusten minimointiin tai kustannusten korvaantumiseen täysimääräisesti. Asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa kohdistamalla sivukulujen poisto vain niihin yrityksiin, jotka työllistävät alle 5 henkilöä. Näiden yritysten kohdalla mahdollistuvauusien työntekijöiden määrä nousee keskimäärin 36 prosentilla. Tämä merkitsee laskelmien mukaan sitä, että sivululujen poiston aiheuttama sosiaalivakuutusmaksujen väheneminen korvaantuu vanhojen ja uusien työntekijöiden maksamilla tuloveroilla ja vähentyvillä työttömyyskorvauksilla. Uusien työpaikkojen kasvu merkitseeEtelä-Karjalan työttömyysprosentin laskua yli 4 prosenttiyksiköllä.

It was the purpose of this thesis to indicate which effects the depreciation of employer additional costs would have on the employment of enterprises. The empirical item of the thesis was carried out through a survey. This was put into practice through a postal survey, in which a questionnaire was sent to 810 enterprises in Southern Karelia in December 2004. The amount of enterprises having responded to the questionnaire was 141 and the reply percentage being 17. Thedistribution of the lines of business of the enterprises having answered was inaccordance with the distribution of the lines of business in the whole area of Southern Karelia, where the largest line of business were the various enterprises of the service sector. The thesis differs from previous models presented to improve employment. The first difference is the complete depreciation of all additional costs of the enterprise and not only of some percents. The second difference is that the depreciation of additional costs is directed only to such enterprises, where employment grows significantly. Their purpose is to maximize the effect on employment and affect the minimization of caused expenses or to compensate the expenses in full. The objectives can be achieved by directing the depreciation of additional costs only to such enterprises that employ less than 5 persons. As to these enterprises their possibility to employ new employees increases 36 percents in general. This means according to calculations, that the decreasingof social insurance payments due to the depreciation of additional costs is substituted by income taxes paid by current and new employees and by decreasing unemployment benefits. The increase in new jobs means a decrease of 4 percents in the unemployment figures of Southern Karelia.