Arvopaperistaminen ja luottojohdannaiset luottoriskin ja omien varojen hallinnan välineenä

Tässä tutkimuksessa selvitetään, voisiko Pohjola Pankki tehostaa omien varojen käyttöään ja luoda taloudellista lisäarvoa osakkeenomistajilleen hyödyntämällä arvopaperistamista tai luottojohdannaisia rahoitustaseen yritys-lainasaamisiin sisältyvän luottoriskin hallintaan. Työssä pohditaan myös ko. instrumenttien soveltuvuutta ja transaktion toteutusprosessia Pohjola Pankin näkökulmasta. Tutkimus on empiirinen tapaustutkimus, jossa on hyödynnetty kvantitatiivista tutkimusmetodia. Tulosten valossa Pohjola Pankki pystyy alentamaan omien varojen määrä luomaan lisäarvoa ja parantamaan riskipainotettua kannattavuuttaan arvopaperistamalla yrityslainasaataviaan tai ostamalla luottojohdannaisen. Huomioiden kohdeyrityksen luottoportfolion rakenteen ja transaktion toteuttamiseen vaadittavat toimenpiteet, soveltuu luottojohdannainen arvopaperistamista paremmin luottoriskin johtamiseen kohdeyrityksessä – edellyttäen, että suojaus-kustannukset eivät nouse liian korkeiksi ja vapautuvat omat varat saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti.

Maahantuonnin logistisen prosessin analysointi ja kilpailukyvyn parantaminen

Kodintekniikka-alan kilpailutilanne on kiristynyt viime vuosina merkittävästi uusien kilpailijoiden ja myymälämäärän lisääntymisen myötä. Myös vuonna 2008 alkanut talouskriisi ja sen vaikutukset heikentävät alan näkymiä tulevina vuosina. Yritysten onkin täytynyt etsiä vaihtoehtoisia toimintatapoja kannattavuuden ja asiakasmäärien parantamisen vuoksi. Kohdeyritys on harjoittanut maahantuontia omien tuotemerkkien sekä virallisen maahantuonnin muodossa jo pitkään. Yrityksessä ei kuitenkaan ole aikaisemmin selvitetty logistisen prosessin tehokkuutta, joten yrityksessä on esiintynyt tarve selvittää prosessin kustannusrakenne ja mahdolliset heikkoudet. Tutkimuksessa tarkastellaan kohdeyrityksen oman maahantuonnin logistista prosessia sekä pyritään löytämään maahantuonnin kilpailukykyä lisääviä tekijöitä. Päätutkimustyyppinä on tapaustutkimus ja sen lisäksi tutkimusmenetelmänä käytettiin toimintatutkimusta. Tutkimuksen aineisto on sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että logistinen prosessi on kohdeyrityksessä monelta osin hoidettu hyvin, mutta joitain parannuskohteitakin löytyi. Myös maahantuonnin kilpailukyvyn parantamiseksi löydettiin useita keinoja. Parannustoimilla on mahdollista säästää kustannuksissa sekä parantaa maahantuonnin palveluastetta.

PK-YRITYKSET INNOVAATTOREINA : Satunnaisista parannuksista kohti innovaatioiden virtaa. Yhteenveto tutkimusraportista, 3/2009

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia innovaatioita eri toimialojen pienissä yrityksissä on kehitetty ja minkälaisia kyvykkyyksiä se on edellyttänyt. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, kuinka suotuisana ympäristönä yritykset kokivat oman alueensa ja miten alueiden kehittämistyö on vaikuttanut yritysten kykyyn kilpailla. Teoreettiset oletukset perustuvat aikaisempiin tutkimuksiin innovaatiojohtamisen, yrittäjyyden ja pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisen alueilta. Empiirinen aineisto on kerätty sähköpostikyselyllä tuottaen 733 kriteerit täyttävää vastausta. Kyselytutkimusta edelsi neljän alueen tapaustutkimus, jonka aikana luotiin teoreettinen rakennelma pienten yritysten innovaatiokyvykkyyden arvioimiseksi. Tämän tutkimuksen aineisto ei tue yleistä väitettä, jonka mukaan innovaatiotoiminta olisi harvinaisempaa tai vähäisempää kooltaan pienemmissä yrityksissä. Kokoa enemmän näyttäisi vaikuttavan innovaatiotoiminnan luonne ja siihen kytkeytyvä kyvykkyys. Yritysten innovaatio-toiminnan luonteen ja laajuuden perusteella tuloksista nousee neljä erilaista innovaattoriprofiilia: satunnainen parantaja, jatkuva parantaja, radikaali uudistaja ja monipuolinen kehittäjä. Innovaatiokyvykkyyttä tutkittiin seitsemän eri osatekijän suhteen. Eri profiilit omaavien yritysten kyvykkyyden tasot erosivat toisistaan merkittävästi. Tulokset vahvistavat käsityksiä siitä, että yksittäisen kyvykkyystekijän sijaan kyvykkyyskombinaatio vaikuttaa enemmän innovatiotoiminnan monipuolisuuteen. Innovaatiotoiminnan lisääntyessä ja monipuolistuessa, yritysten kyvykkyys-vaatimukset kasvavat kaikkien osatekijöiden suhteen. Yritykset ovat tiedostaneet innovaatio-kyvykkyyden kehittämisen tarpeet. Kyvykkyys on ajuri, jonka kyydissä pienet ja suuret innovaatiot syntyvät. Tämä tutkimus suosittelee, että innovaatiokyvykkyyden kehittäminen nostetaan näkyväm-mäksi tavoitteeksi. Pienissä yrityksissä luontevin tapa vahvistaa kyvykkyyksiä on integroida se yrityksen kehittämistoimintaan johtaen itse itseään ruokkivaksi prosessiksi. Haasteelliset kehittämis-tavoitteet edellyttävät monipuolista kyvykkyyksien vahvistamista ja vahvistuneet kyvykkyydet mahdollistavat entistä haastavampien kehittämistavoitteiden asettamisen. Parhaimmillaan tämä prosessi johtaa pienelle yritykselle soveltuvaan onnistumisen spiraaliin, joka samanaikaisesti kiihdyttää sekä kyvykkyyksien että innovaatioiden kehittämistä - tuotoksena jatkuva ja monipuolinen innovaatioiden virta. Tulokset vahvistavat ensimmäisessa vaiheessa toteutetun tapaustutkimuksen havaintoja siitä, että alueiden kehittämistyöstä hyötyvät yritykset, joiden kyvykkyystekijät ovat entuudestaan korkeaa tasoa. Pitkälle tuotteistetut julkiset palvelut soveltuvat parhaiten suuremmille yrityksille, joissa kehittämistoiminta on projektoitu ja kehittämistyö tehdään erillisten resurssien turvin. Sitä vastoin, valtaosassa pieniä yrityksiä kehittämistyö tapahtuu tavanomaisen liiketoiminnan ohessa ja samoilla resursseilla. Alueet tarjoavat varsin runsaasti luonteeltaan epäjatkuvia palveluja kohdistuen yksittäisten kyvykkyystekijöiden parantamiseen tai prosessin yksittäiseen vaiheeseen, usein innovaatioprosessin alkupäähän radikaalin innovaation kehittämiseksi. Tämän kyselyn tulokset suosittelevat myös toista reittiä: vahvistetaan ensin yritysten innovaatiokyvykkyyttä jatkuvaan pieniä askelia ottavaan innovaatiotoimintaan, josta matka jatkuu radikaalien uudistusten kautta moni-puoliseksi kehittämiseksi.

Assessment of facilitators' design thinking

Meeting design is one of the most critical prerequisites of the success of facilitated meetings but how to achieve the success is not yet fully understood. This study presents a descriptive model of the design of technology supported meetings based on literature findings about the key factors contributing to the success of collaborative meetings, and linking these factors to the meeting design steps by exploring how facilitators consider the factors in practice in their design process. The empirical part includes a multiple-case study conducted among 12 facilitators. The case concentrates on the GSS laboratory at LUT, which has been working on facilitation and GSS for the last fifteen years. The study also includes ‘control’ cases from two comparable institutions. The results of this study highlight both the variances and commonalities among facilitators in how they design collaboration processes. The design thinking of facilitators of all levels of experience is found to be largely consistent wherefore the key design factors as well as their role across the design process can be outlined. Session goals, group composition, supporting technology, motivational aspects, physical constraints, and correct design practices were found to outline the key factors in design thinking. These factors are further categorized into three factor types of controllable, constraining, and guiding design factors, because the study findings indicate the factor type to have an effect on the factor’s importance in design. Furthermore, the order of considering these factors in the design process is outlined.

Henkilöstönäkökulma kuntien yhdistymiseen, Case: Kouvolan kaupunki

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten henkilöstö kokee kuntien yhdistymistä seuraavan organisaatiomuutoksen, millaista muutosjohtamista organisaatio tarvitsee sekä mitkä tekijät vaikuttavat muutokseen suhtautumiseen. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka empiirisen aineiston muodostavat Kouvolan kaupungin yhdentoista hallinnon ja talouden toimistotyöntekijän haastattelut sekä niihin liittyvä sähköpostikysely. Tutkimustulokset osoittavat, että muutos on aina yksilöllinen kokemus, ja muutostilanteessa korostuu erityisesti läsnä oleva ja keskusteleva esimiestyö. Henkilöstön oma osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet auttavat muutokseen sopeutumisessa. Myös avoimella ja vuorovaikutteisella viestinnällä on suuri merkitys muutoksen toteuttamisen onnistumisessa.

The governmental organization's role in railway freight market's liberalization -building knowledge through Swedish and Polish operators' experiences

Globalization has increased transport aggregates’ demand. Whilst transport volumes increase, ecological values’im portance has sharpened: carbon footprint has become a measure known world widely. European Union together with other communities emphasizes friendliness to the environment: same trend has extended to transports. As a potential substitute for road transport is noted railway transport, which decreases the congestions and lowers the emission levels. Railway freight market was liberalized in the European Union 2007, which enabled new operators to enter the markets. This research had two main objectives. Firstly, it examined the main market entry strategies utilized and the barriers to entry confronted by the operators who entered the markets after the liberalization. Secondly, the aim was to find ways the governmental organization could enhance its service towards potential railway freight operators. Research is a qualitative case study, utilizing descriptive analytical research method with a normative shade. Empirical data was gathered by interviewing Swedish and Polish railway freight operators by using a semi-structured theme-interview. This research provided novel information by using first-hand data; topic has been researched previously by utilizing second-hand data and literature analyses. Based on this research, rolling stock acquisition, needed investments and bureaucracy generate the main barriers to entry. The research results show that the mostly utilized market entry strategies are start-up and vertical integration. The governmental organization could enhance the market entry process by organizing courses, paying extra attention on flexibility, internal know-how and educating the staff.

Supply Risk Management in Pharmaceutical

Fast development in the operating environment and fierce competition have driven companies to pursue efficiency and success through lean and global supply chains. At the same time overall uncertainty has increased in the business environment and supply chains have become a priority in risk management since their vulnerability may endanger business continuity. Although risk management should start at procurement strategy development phase, proactive contingency planning is also essential because it enables correct reaction and fast changes in process execution in the case of risk realization. This thesis is a case study conducted in the pharmaceutical industry where purchasing and materials management organizations face a number of challenges and limitations that have to be considered in supply risk management. The goal of the study was to discuss the operating environment, and identify and analyze supply risks and potential risk management practices. The study was concluded with suggestions for purchasing strategy development that take risk management considerations into account. This copy is the public version of the thesis.

Nalle-kerhossa opitaan lukuja ja lukumääriä. Matemaattinen kehittämisohjelma varhaiskasvatuksessa

Tutkimus oli osa Varhaisten oppimisvalmiuksien kehittämisohjelmaa (VarhOVa) ja koski kehittämisohjelman pilottiosaa. Tutkimuksen tarkoitus oli tuottaa tietoa kehittämisohjelman varsinaista loppututkimusta varten. Tutkimus soveltuu myös varhaiskasvatuksen matemaattisista kuntoutusohjelmista kiinnostuneille ja niitä suunnitteleville henkilöille. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus, johon sovellettiin fenomenografista tutkimusotetta. Tutkimuksen kohteena olivat kolmessa eri päiväkodissa pienryhmiä vetävät neljä lastentarhanopettajaa ja heidän pienryhmistään valitut lapset. Haastattelin lastentarhanopettajat, lasten äidit sekä yhden lapsen isän. Lasten matemaattiset tutkimustulokset sain ennen pienryhmää tehdystä alkumittauksesta, pienryhmän jälkeen tehdystä loppumittauksesta ja puoli vuotta loppumittauksen jälkeen tehdystä viivästetystä loppumittauksesta. Tutkimuksen lopputuloksena voidaan pitää kehittämisohjelmasta esiin nouseva ajatus kehittävästä ja innostavasta toimintamallista, millä oli vaikutus jokaiseen osapuoleen. Tutkija ohjasi tutkimuksen ajan ohjaajia, ohjaajat ohjasivat lapsia ja vanhemmat saivat opetusta Karhukirjeiden välityksellä. Osa lapsista opetteli Karhukirjeiden leikkejä vanhempien kanssa. Tutkija sai kaikista osapuolista tutkimustuloksia, jotka ohjasivat häntä suunnitteluprosessissa. Osa vanhemmista kiinnostui Nalle-matematiikasta, jota lisäsi lasten innostus ja oppiminen 1-vaiheen toimintamallin aikana. Osa vanhemmista koki ongelmana sen, että he eivät tienneet, miten ohjata lasta kotona. Vanhemmille ei pidetty ohjaus- ja keskustelutilaisuutta toimintamallista, joten osa heistä koki itsensä ulkopuoliseksi. Tutkimuksen lapsille kymmenen viikkoa kestävä Nalle-matematiikka mahdollisti osallistumisen uuteen tulevaisuuden oppimisvalmiuksia tukevaan pedagogiseen toimintamalliin. Lapset saivat yksilöllisempää pienryhmissä tapahtuvaa oppimisen ohjausta. Kahden lapsen matemaattiset tulokset kehittyivät pilottitutkimuksen aikana ja yhden lapsen tuloksista osa laski jopa alkumittausta heikommiksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin kehittämisohjelman soveltuvuutta päiväkotikontekstiin. Kehittämisohjelman vaikeutena olivat käytännön järjestelyt, jotka vaativat henkilökunnalta joustavuutta. Nalle-matematiikkaa ohjattiin kolmella eri tavalla ja jokainen ohjaaja toteutti ohjaamista persoonallisesti. Havainnoimalla lapsia eri tilanteissa aikuiset huomasivat mitä lapset osasivat ja millaisia valmiuksia heillä oli. Näiden pohjalta aikuiset pystyivät ohjaamaan lasten oppimista. Varhaisten oppimisvalmiuksien kehittämisohjelman pilottitutkimuksen vastuullisena tutkijana toimi KT Aino Mattinen Niilo Mäki Instituutista. Hän vastasi käytännön järjestelyistä, koulutuksesta ja päivähoidon henkilökunnan ohjauksesta. Pilottitutkimuksen rahoittaja oli Raha-automaattiyhdistys ja toteuttaja Niilo Mäki Instituutti yhteistyössä Turun yliopiston kanssa.

Critical Success and Failure Factors of Knowledge Management Implementation in a Large Multinational Company

More and more companies are interested in implementing knowledge management. However, the majority of knowledge management initiatives will fail to have any significant impact. In this study, theories regarding knowledge management implementation and adoption are investigated further. The objective of this study is to deepen understanding regarding the critical factors that contribute to successful knowledge management adoption in large multinational companies. The study is formulated around the following four research questions: 1. What are the key success and failure factors in knowledge management implementation? 2. How can knowledge management adoption be improved at the individual, group and organizational levels of the company? 3. What are the critical factors that hinder knowledge management adoption in the case company? 4. How can the case company promote the adoption of knowledge management among company personnel? The methodology used in this study is a combination of a literature review and an explanatory, exploratory, qualitative single-case study. The literature review answers the first and second research questions. Based on the literature review, a framework is presented to illustrate the factors contributing to the success of knowledge management implementation. The framework also links together knowledge management implementation and adoption. The third research question is answered by revealing the relevant findings from 21 expert interviews and 2 online questionnaires with 42 respondents in total. By comparing and contrasting the results of the literature review with the findings of the empirical case study, the fourth research question is answered. The concrete outcomes of this study are a framework to elucidate the factors contributing to the success of knowledge management implementation, a case study highlighting the issues that hinder knowledge management adoption within the case company, and recommendations for the case company.

Toimintolaskenta tuotehallinnan tukena

Tämän tapaustutkimuksen päätavoitteina on luoda toimintolaskentamalli kohdeyritykselle ja testata toimintolaskennan soveltuvuutta pilottiprojektilla, joka toteutetaan vain pienelle osalle tuotteista. Toimintolaskentaprojektin tavoitteena on tarkentaa tuotteiden kustannuslaskentaa ja näin tukea yrityksen päätöksentekoa tuotehallinnan päätöksissä. Tutkimuksen tuloksena pilottiprojekti on vahvistanut ennakkokäsityksiä laskentakohteina olleiden tuotteiden osalta. Implementointiprosesseilla on sekä inhimillisiä että teknisiä ongelmia. Resurssikustannusten kohdistaminen asetettiin projektin tärkeimmäksi tekniseksi ongelmaksi. Pilottiprojekti keskittyy lähinnä laskennan tekniseen toteutukseen, mutta kattavampi muutosprojekti vaatii muutosjohtajuutta ja keskittymistä inhimillisiin tekijöihin. Pilottivaiheessa tärkein inhimillinen ongelma on saavuttaa johdon tuki ja osallistuminen projektiin. Toimintolaskentaprojekti onnistui kohdeyrityksessä hyvin ja johdon tuki onnistuttiin saavuttamaan. Tutkimuksen tuloksena nähdään toimintolas-kennan hyödyttävän tuotehallintaa ja tutkimuksen seurauksena toimintolaskentaprojektia jatketaan kattamaan koko tuotevalikoima. Yrityksessä havaittiin laskentaprojektin aikana myös toiminnan kehityskohteita, jotka vaativat tarkempaa tarkastelua toimintoanalyysin avulla.

Julkisten osakeyhtiöiden toimintakertomustietojen kehittyminen ajalla 2005-2008

Tutkimuksen tavoitteena on identifioida julkisten osakeyhtiöiden toimintakertomusta säätelevien normien muutokset vuosien 2005 ja 2008 välillä. Tutkimuksessa kartoitetaan sisältyvätkö kaikki normien edellyttämät tiedot yhtiöiden vuodelta 2008 julkistettuihin toimintakertomuksiin, esiintyykö puutteita joidenkin tiettyjen tietovaatimusten osalta, esiintyykö yhtiöiden toimintakertomuksissa selkeitä laadullisia eroja ja ovatko yhtiöt esittäneet vapaaehtoisesti joitain tietoja jo vuoden 2005 toimintakertomuksissa. Tutkimusaineiston muodostavat Helsingin pörssissä noteerattujen markkinaarvoltaan pienten ja suurten suomalaisten julkisten osakeyhtiöiden toimintakertomukset vuosilta 2005 ja 2008. Tutkimus on laadullinen kuvaileva tapaustutkimus, jolla pyritään keräämään yksityiskohtaista, intensiivistä tietoa sekä suomalaisten julkisten osakeyhtiöiden toimintakertomuksiin kohdistuvista normistomuutoksista tarkastelujaksolla että laadullisista eroavaisuuksista yhtiöiden toimintakertomusten välillä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että suomalaisten julkisten osakeyhtiöiden toimintakertomuksissa esiintyy edelleen puutteita, vaikka tarkastelujaksolla oli tapahtunut myös selvää parannusta. Toimintakertomuksissa esiintyi selviä yhtiökohtaisia eroavaisuuksia, mutta selkeää eroa ei havaittu pienten ja suurten yhtiöiden toimintakertomusten välillä.

Johtoryhmätyöskentely pörssinoteeratussa kasvuhakuisessa logistiikkayhtiössä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää johtoryhmän tehtävän ja toiminnan tärkeys ja tarve.Tavoitteena oli saada selville johtoryhmän muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä johtoryhmän toimintaan vaikuttavia tekijöitä ja miten johtoryhmä vaikuttaa yrityksen tuloksellisuuteen.Tapaustutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla,jotka analysoitiin aihepiireittäin.Tutkimustuloksen mukaan johtoryhmätyöskentely on yrityksissä tärkeä yrityksen tuloksellisessa toiminnassa sekä strategian muodostuksessa. Johtoryhmän muodostumiseen vaikuttavat yrityksen strategia, mutta johtoryhmän työ on tärkeää myös itse strategian muodostumiselle. Johtoryhmän kokoonpanoon vaikuttavat erityisesti johtajien kokemus ja koulutus. Hyvä luottamuksen taso johtoryhmässä vaikuttaa positiivisesti uusien ideoiden syntyyn, ja edesauttaa näin myös johtoryhmän voimavarojen keskittymistä yrityksen kannalta oleellisiin asioihin.

Kokonaiskustannusajattelu hankintastrategian muodostamisen tukena

Työn tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, miten hankintatoimi voi hyödyntää kokonaiskustannusajattelua hankintastrategiaan liittyvien päätösten, kuten toimittajamäärän ja toimittajavalinnan tukena. Työn tarkoituksena on kehittää case- yrityksen kaapelituoteryhmälle kokonaiskustannusmalli ja antaa suosituksia tämän tuoteryhmän hankintaan soveltuvasta hankintastrategiasta. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja se jakaantuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoreettinen tutkimus perustuu kirjallisuustutkimukseen kokonaiskustannusajattelun, hankintastrategian osatekijöiden ja hankintastrategian muodostamisen teorioista. Empiirinen tutkimus on metodologialtaan kuvaileva ja vertaileva tapaustutkimus, jossa keskitytään kaapeleiden hankintaan. Empiirisessä osassa selvitetään kaapeleiden hankinnan nykytila, muodostetaan kokonaiskustannusmalli kaapeleille ja määritetään tärkeimmät kaapeleiden hankinnan kustannuksia aiheuttavat tekijät sekä muut hankintastrategian muodostamisessa huomioitavat tekijät. Hankintatoimi voi hyödyntää kokonaiskustannusajattelua useiden eri hankintapäätösten tukena. Tutkimuksessa kokonaiskustannusanalyysin avulla vertailtiin valmistajien ja tukkuliikkeiden välisiä kokonaiskustannuksia. Analyysin pohjalta valmistajien todettiin olevan kokonaiskustannuksiltaan huomattavasti edullisempia kaapelitoimittajia kuin tukkuliikkeet. Kokonaiskustannusanalyysi auttoi myös osoittamaan, että tukkuliikkeiden käyttö nykyisellä toimintamallilla on kannattamatonta ja, ettei tukkuliikkeiden palveluja hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla.

Yksilön työmotivaation ja oppimisen muodostuminen organisaatiossa Case: Päivittäistavarakaupan kassaryhmä

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella yksilön työmotivaation ja osaami-sen muodostumista organisaatiossa. Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu tiettyjen työmotivaatioon ja työssä oppimiseen vaikuttavien itse työhön, sekä organisaatioon liittyvien tekijöiden merkitystä näiden kehittymisessä. Tutkimuksella haluttiin ottaa osaa keskusteluun aineettoman, inhimillisen pääoman tärkeydestä organisaatioille kilpailukyvyn luojana. Aineettoman pääoman on sanottu saavan aikaan suuren osan yrityksen kasvusta ja sen arvonnoususta, joten se vaikuttaa keskeisesti organisaation strategiaan ja kilpailukykyyn (Lönnqvist et al. 2005: 61–63). Palveluryityksen tuote perus-tuu tietoon ja henkilöstön tärkeimmäksi ominaisuudeksi nousee tällöin osaaminen (Halonen, 2001: 78). Tämän vuoksi oppiminen organisaatiossa on tutkimuksessa erityisen huomion kohteena, koska sen rooli työmotivaa-tion näkökulmasta on merkittävä ja sen kautta luodaan osaamista. Osaa-mista, joka koostuu tiedoista, taidoista, asenteista, kokemuksista ja kon-takteista, voi syntyä oppimisen kautta (Sydänmaanlakka, 2001: 14) Osaamisen kautta pystytään rakentamaan myös sisäistä, pidempikestoista motivaatiota. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa motivaatiota ja työssä oppimista on tarkasteltu lähemmin kohdeyrityksen valitun työntekijäryh-män kautta. Tutkimusmenetelminä on käytetty puolistrukturoitua teema-haastattelua ja kyselylomaketta.

Pedagoginen johtajuus uudistamisen välineenä

Artikkeli perustuu kirjoittajan väitöstutkimukseen Työnjohtajasta tiimivalmentajaksi : tapaustutkimus esimiehistä tiimien ohjaajina ja pedagogisina johtajina prosessiorganisaatiossa (Tampereen yliopisto 2004).