Business Benefits of Content Management

Hyvällä sisällönhallinnalla on mahdollista vaikuttaa myönteisesti liiketoiminnalliseen tulokseen, jos sisällönhallinnan eri vaikutusmahdollisuudet tunnistetaan. Kun organisaatiossa syntyvä tieto on vapaasti saatavilla, ja sitä voidaan tulkita ja hyödyntää erilaisiin tarpeisiin, tietojärjestelmän avulla voidaan vauhdittaa kehitystä ja uuden tiedon löytämistä. Tiedon keskeisin tehtävä on kehittää ja parantaa organisaation osaamista, jolloin pitää olla tietoa siitä, mitä, miksi ja kuinka tietoa on käytetty organisaatiossa. Kaiken liiketoimintaprosesseissa tuotetun tiedon kohdalla pitäisi miettiä kolmea tiedonhallinnan osa-aluetta: tiedon luontia, hallintaa ja hyödyntämistä. Tavoitteena on saavuttaa yrityksen määrämuotoisen tietopääoman paras mahdollinen hallinta.Työssä kuvataan sitä, mitä sisällönhallinta on, sen eri tasoja, sen käsitteellistä sijoittumista tietämyksenhallintaan, sisällönhallinnan järjestelmiä ja niiden merkitystä liiketoimintaprosesseissa. Lisäksi tarkastellaan niitä syitä, joiden vuoksi yritykset kiinnostuvat organisaatiossa olevan määrämuotoisen tiedon sisällönhallinnasta. Lopuksi analysoidaan, millaisia voivat olla liiketoiminnalliset, kilpailulliset tai rahalliset tavoitteet, joita asetetaan sisällönhallinnan tietojärjestelmäprojektille. Työn tueksi on haastateltu neljän suomalaisen suuryrityksen sisällönhallinnan tietojärjestelmäprojektin asiantuntijoita. Heidän kommenttejaan on analysoitu ja niiden perusteella on tehty johtopäätöksiä niistä syistä, joiden vuoksi yritykset yleensä sijoittavat resurssejaan sisällönhallintaan.

Sähköverkkoyhtiön dokumenttien hallinta

Työssä on tutkittu sähköverkkoyhtiön dokumenttien hallintaa, pääosin keskittymällä käytännön dokumentoinnin tilaan ja sen kehittämiseen. Tutkimus perustuu kirjallisuuteen ja haastatteluihin. Kirjallisuuden avulla on selvitetty työn aihepiirin teoriaa. Haastattelujen avulla on kartoitettu dokumentoinnin nykytilaa ja siihen liittyviä ongelmia sekä alalla yleisesti käytössä olevia toimintatapoja. Työssä on käyty läpi dokumenttien hallinnan perusperiaatteet, menetelmät ja dokumentoinnin rooli sähköverkkoyhtiössä. Erityisesti huomiota on kiinnitetty Helsingin Energian HelenVerkko liiketoiminnon dokumentointiin selvittämällä nykytilaa sekä eri yksiköiden vastuualueita ja toimintatapoja. Myös sähköverkkoyhtiön palveluntuottajien roolia on pohdittu dokumentoinnin kannalta. Nykytilanselvityksen perusteella on koottu dokumenttiluettelo, josta ilmenee mitä dokumentteja HelenVerkossa on käytössä. Työssä on esitelty yleisellä tasolla dokumenttienhallintajärjestelmiin liittyviä toiminnallisuuksia sekä kuvattu muutamia referenssiympäristöjä järjestelmien käytöstä. Työn tuloksena on kuvattu sähköverkkoyhtiölle suositeltava dokumenttien hallinnan toimintatapa sekä kuvattu projektisuunnitelman muodossa, miten kyseisessä esimerkkitapauksessa nykytilasta päästään tavoitetilaan. Dokumenttienhallintaprojektin tavoitteena on kehittää HelenVerkon dokumenttien hallintaa toimivammaksi ja käyttöönottaa dokumenttienhallintajärjestelmä.

Ympäristömittausten laadun varmentaminen Porvoon jalostamolla

Diplomityön tarkoituksena on selvittää tämänhetkiset Fortum Oil and Gas Oy:n Porvoon öljynjalostamolla suoritettavat ympäristömittaukset ja –määritykset. Samalla arvioidaan täyttävätkö ympäristömittaukset ja –määritykset niille ympäristölainsäädännössä jo asetetut ja lähiaikoina voimaan tulevat vaatimukset. Työssä esitetyissä jalostamoa koskevissa uusissa lainsäädännön velvoitteisssa päästötiedontuotannon laadun varmennuksella on suuri rooli. Työn ensimmäisessä osassa selvitetään ympäristömittausten nykykäytäntö Porvoon jalostamolla. Nykykäytännön selvitys perustuu jalostamon olemassa oleviin toimintajärjestelmän ohjeisiin ja henkilöhaastatteluihin. Samalla tarkastellaan jalostamon toimintaa koskevia uusia lainsäädännön tuomia velvoitteita päästöjen tarkkailulle ja raportoinnille. Työn toisessa osiossa esitetään käytetyt laadunvarmennusmenetelmät mittausten ja määritysten eri tiedontuotantoketjujen vaiheissa. Samalla verrataan toteutettuja päästö- ja ympäristömittauksia uusiin lainsäädännön tuomiin vaatimuksiin, toimintajärjestelmän ohjeistukseen, standardeihin ja tarkkailun parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjaan (Monitoring-BREF). Selvityksen tuloksia voidaan käyttää jalostamon päästötietojen keräysmenetelmien ja tiedontuotantoketjujen laadun varmentamisen saattamiseksi vastaamaan niille asetettuja vaatimuksia. Selvityksen perusteella lupaehdoissa Porvoon jalostamolle asetetut nykyiset vaatimukset päästöjen ja ympäristövaikutusten seurannalle täyttyvät. Jalostamolla on tehtävä parannuksia päästöjentarkkailu ja –raportointimenetelmiin, jotta tulevat lainsäädännön vaatimukset tulevat täytetyksi. Jalostamon päästömittausten tiedontuotantoketjut eivät kaikissa määrityksissä täytä tarkkailun BREF-asiakirjassa esitettyjä vaatimuksia määritysten laadunvarmennukselle ja läpinäkyvyydelle. Työssä on esitetty korjaavat toimenpiteet.

Käyttöpääoman hallinta - ajallinen tarkastelu 1990-1999

Tutkielman tavoitteena on ollut selvittää käyttöpääoman hallintaa. Tutkielmassa on tarkasteltu ajanjaksoa 1990-1999, jolloin suhdannevaihtelut osoittautuivat varsin merkittäviksi Suomen kansantaloudessa. Tutkimuksen keskeinen ongelma on laskusuhdanteen vaikutus kohdeyritysten käyttöpääoman hallintaan ja toimenpiteet, joita on käytetty toiminnan tuloksellisuuden parantamisessa. Tutkielmassa on pyritty analysoimaan kasvun vaikutusta käyttöpääomaa kuvaaviin tunnuslukuihin. Tutkimus on luonteeltaan case-tutkimus, jossa on osittain komparatiivisen tutkimusotteen piirteitä. Tutkielman teoriaosassa on paneuduttu käyttöpääoman ja sen eri osakomponenttien hallintaan. Kohdeyrityksiä on tarkasteltu mm.maksuvalmiuden, kiertoaikojen, kannattavuuden ja taloudellisen lisäarvon alueilta. Kahdessa tarkasteltavassa yrityksessä on myös tehty haastattelut, jotka ovat täydentäneet tutkimustuloksia. Kohdeyritykset on valittu sen mukaan, että niiden toimintaan kuuluvat laajat varastot. Tarkasteltavat yritykset ovat eri toimialoilta, joten keskinäisissä vertailuissa on isojakin eroja. Kohdeyritykset ovat päivittäistavaramarkkinoilla toimiva Kesko, energiatuotantoon keskittynyt Fortum ja telekommunikaatiotoimintaan keskittynyt Nokia. Tutkimustulosten perusteella käyttöpääomaan kohdistuvat toimenpiteet on havaittu vaikuttavan ratkaisevasti myös kannattavuuteen. Vaihto-omaisuuden koon pienentäminen on ollut tavoitteena jokaisessa kohdeyrityksessä. Yrityksen kasvaessa nettokäyttöpääoman rahoittamiseen käytetään pääsääntöisesti lyhytaikaista vierasta pääomaa ja omaa pääomaa. Taloudellisten vaikeuksien yhteydessä toiminnan kuluja karsitaan ja keskitytään ydinliiketoiminta-alueille. Vaikeudet näkyvät toiminnan tuloksessa ja sijoitetun pääoman tuotossa. Yrityksen kannattavuutta selittää korkea nettokäyttöpääomaprosentti. Jotta yritys pystyisi tuottamaan taloudellista lisäarvoa, täytyy sen menestyä keskimäärin muita paremmin. Tutkimustulosten mukaan käyttöpääomapolitiikka on enemmän ei-muodollista kuin tarkoin määriteltyä.

Kannattavuusraportoinnin laadun arviointi data warehouse ratkaisussa Case: Paperiteollisuuden myynnin ja asiakaspalvelun tietojärjestelmä

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko tutkielman tilaajan toteuttaman kannattavuusraportoinnin laatu käyttäjien mielestä riittävä. Kannattavuusraportointi on toteutettu data warehouse tekniikalla. Tutkielman tavoitteina oli myös määrittää, mitä ohjelmiston laatu tarkoittaa ja miten sitä voidaan arvioida. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Laadun arviointiin käytetty aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemäätoista kannattavuusraportoinnin aktiivikäyttäjää. Tutkielmassa ohjelmiston laatu tarkoittaa sen kykyä täyttää tai ylittää käyttäjiensä kohtuulliset toiveet ja odotukset. Laatua arvioitiin standardin ISO/IEC 9126 määrittelemällä kuudella laatuominaisuudella, jotka kuvaavat minimaalisella päällekkäisyydellä ohjelmiston laadun. Lisäksi arvioinnissa hyödynnettiin varsinaiseen standardiin kuulumatonta informatiivista liitettä, joka tarkentaa ISO/IEC 9126 standardissa esitettyjä laadun ominaispiirteitä. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että käyttäjien mukaan kannattavuusraportointi on tarpeeksi laadukas, sillä se pystyy tarjoamaan helppokäyttöisiä, oikeanmuotoisia raportteja riittävän hyvällä vasteajalla käyttäjien tarpeisiin. Tehokkaasta hyödyntämisestä voidaan päätellä data warehousen rakentamisen onnistuneen. Tutkimuksessa nousi esiin myös runsaasti kehittämis- ja parannusideoita, jotka toimivat yhtenä kehitystyön apuvälineenä tulevaisuudessa.

Tiedon jakaminen ja organisaation oppiminen

Tutkielman tavoite: Tutkielman tavoitteena oli selvittää sitä, miten tiedon jakaminen vaikuttaa organisaation oppimiseen. Tutkielman teoriaosassa tarkastellaan niitä käsitteitä ja lainalaisuuksia, jotka liittyvät oppimiseen yleensä sekä yksilö- että organisaatiotasolla, oppivaan organisaatioon, tietoon ja sen syntymiseen, virtaukseen, hallintaan, merkitykseen ja johtamiseen. Näiden lisäksi työssä tarkastellaan yksilön motivaatioon vaikuttavia seikkoja, yrityksen arvoja ja kulttuuria. Näiden pohjalta rakentui tutkielman viitekehys. Tutkielman empiriaosassa tarkastellaan viitekehyksen soveltuvuutta käytäntöön analysoimalla Casa-yrityksen toimintaa. Tutkimusaineisto ja tutkimusmenetelmät: Tutkimuksen teoriaosa perustuu suurelta osin sekä oppivaa että älykästä organisaatiota käsittelevään kirjallisuuteen, artikkeleihin ja aikaisempiin tutkimustöihin. Tämän lisäksi teoriaosuudessa perehdytään tiedon johtamiseen ja tiedon jakamiseen sekä tähän kiinteästi liittyvään motivaatioon ja sitoutumiseen. Empiirinen tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella puolistrukturoidulla haastattelulla. Haastatteluja oli seitsemän ja kaikki haastateltavat olivat johtavissa tehtävissä. Tutkimuksen tulokset: Empiirisen osan tulokset mukailevat teoreettisin osan tuloksia. Organisaatiossa ei voi tapahtua oppimista ilman tiedon jakamista. Organisaation oppimisen suurimpana esteenä on se, ettei tietoa ja osaamista jaeta organisaation jäsenten kesken. Usein tällaiselta organisaatiolta puuttuvat myös yhteiset tavoitteet, siellä vallitsevat epämääräiset toimintatavat, puutteelliset vuorovaikutustaidot ja huonot henkilöstösuhteet. Organisaation oppimiskykyä heikentävät jäykät ja aikaa vievät rutiinit, kokemuksista ja virheistä ei osata oppia, hitaita muutoksia ei havaita ja kokemustieto unohdetaan. Työntekijän täytyy olla motivoitunut ja organisaatiossa turvallinen henkinen ilmapiiri, jotta tiedon jakamista tapahtuisi. Tieto on valtaa vain jaettuna, koska silloin siitä on mahdollisuus muodostua kilpailuetua yritykselle.

The Strategic Intent and Launching of a Knowledge Management Tool in a Complex Organisation, case Stora Enso Consumer Boards

Informaatiotulva ja organisaation monimutkaisuus luoneet tarpeen tietämyksen hallinnalle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa muutostarpeet, jotka portaalin käyttöönotto tietämyksenhallintatyökaluna luo. Tutkimuksessa verrataan myös uusia työkaluja olemassa oleviin sekä arvioidaan organisaation kykyä siirtää tietämystä virtuaalisesti. Kirjallisuutta vastaavanlaisista projekteista ei ole ollut saatavilla, sillä käyttöönotettava teknologia on melko uutta. Samaa teknologiaa on käytössä hieman eri alueella, kuin tässä projektissa on tavoitteena. Tutkimus on tapaustutkimus, jonka pääasialliset lähteet ovat erilaisissa kokouksissa tuotettuja dokumentteja. Tutkija on osallistunut aktiivisesti projektityöhön, joten osa taustatiedoista perustuu tutkijan huomioihin sekä vielä keskusteluihin. Teoriaosassa käsitellään tietämyksen jakamista tietämyksen hallinnan ja virtuaalisuuden näkökulmasta. Muutoksen hallintaa on käsitelty lyhyesti tietämyksenhallintatyökalun käyttöönotossa. Tutkimus liittyy Stora Enso Consumer Boardsin tietämyksen hallintaprojektiin.

Tiedon strateginen johtaminen viranomaisessa. Case: Rahoitustarkastu

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tiedon strategista johtamista Rahoitustarkastuksessa. Tavoitteena oli muodostaa käsitys siitä, mitkä ovat ne kriittiset tekijät ja näkökohdat, jotka ovat hyvän tietojohtamisen edellytyksiä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, ja siinä perehdyttiin mm. Rahoitustarkastuksen johdon dokumentoituihin tietojohtamisen linjauksiin. Tutkimus osoitti, että tiedon strategisessa johtamisessa on tärkeää, että tietostrategia on kytketty tiiviisti toimintastrategiaan. Lisäksi organisaation tulisi määritellä tietojohtamisen prosessinsa ja tukea näitä mm. tarjoamalla oikeat olosuhteet, resurssit ja tekniikat ja infrastruktuuri. Kumppanuuksien ja verkostojen hallitsemiseksi tulisi olla selkeät periaatteet. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin Rahoitustarkastukselle ennakoivan tietojohtamisen malli. Tutkimustuloksista tehtiin myös se johtopäätös, että tietostrategian voisi koostaa eräänlaiseksi kokoomastrategiaksi tai sateenvarjoksi organisaation johtamiskäytännöille. Kokoomastrategia kytkisi nykyisin irrallaan olevat tietojohtamiseenkin vaikuttavat alastrategiat yhdeksi kokonaisuudeksi ja pakottaisi tarkastelemaan näitä alastrategioita myös tietojohtamisen näkökulmasta.

Hiljaisen tiedon siirtymisen mahdollisuudet ja esteet mentoroinnin avulla

Työn tavoitteena oli selvittää, millaisia mahdollisuuksia ja esteitä hiljaisen tiedon siirtymiselle mentoroinnin avulla oli ”Yritykset opiskelijoiden kummeina” – projektissa. Tutkimuksessa kartoitettiin millaiset yrittäjän ja opiskelijan ominaispiirteet tukevat ja estävät hiljaisen tiedon siirtymistä. Lisäksi tutkittiin millaista tietoa mentorointiprosessissa siirtyy sekä kysyttiin opiskelijoiden mielipiteitä kummitoiminnan kehittämisestä tulevaisuudessa. Empiirisen tutkimuksen kohderyhmä oli projektiin osallistuvat Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijat. Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä tammikuussa 2004. Tutkimuksen tuloksena oli, että 58 % vastaajista koki oppineensa hiljaista tietoa projektin avulla enemmän kuin kykenevät sanoin kertomaan. Projektin avulla työllistyi 16 % ja harjoitustöitä yrityksille opintoihinsa liittyen teki 14 % vastaajista. Tiedon siirtymisessä mentoroinnin avulla tärkeimmäksi tekijäksi nousivat opiskelijoiden kyky vastaanottaa tietoa sekä yrittäjän kärsivällisyys opettaa. Esteinä hiljaisen tiedon siirtymiselle koettiin olevan kiire ja aikataulujen yhteensovittaminen.

Yrityskulttuurin muutoksen hallinta sisäisen markkinoinnin menetelmin – case Nelipyörä-konserni: Empiirinen tutkimus

Tutkielman päätavoitteena on selvittää kyselytutkimuksella, mikä on tutkittavan organisaation tämänhetkinen yrityskulttuurin tila, sekä etsiä teoriatiedon pohjalta yrityskulttuurin kehittämiseksi parhaiten sopivat sisäisen markkinoinnin menetelmät. Tutkimuksen kohteena on Nelipyörä-konsernin henkilökunta. Tutkielman alatavoitteena on selvittää yrityskulttuurin osatekijät sekä kartoittaa sisäisen markkinoinnin keinoja ja menetelmiä. Alatavoite pohjautuu kirjallisuuskatsaukseen ja tukee omalta osaltaan päätavoitteen saavuttamista. Tutkimuksen teoreettinen osa perustuu käsiteanalyyttisen tutkimusotteeseen ja empiirinen osa nomoteettiseen tutkimusotteeseen. Tutkimuksessa määritellään kohdeyrityksen yrityskulttuurin tavoitetila. Tutkimustulokset osoittavat puutteita ja ongelma-alueita tutkittavan yrityksen yrityskulttuurissa. Tutkimuksessa annetaan tuloksiin pohjautuen suunniteltu sisäisen markkinoinnin toimenpidemalli kohdeyrityksen yrityskulttuurin kehittämiseksi.

Eri formaatissa olevan tiedon yhdistäminen verkostoituneen yrityksen tietojärjestelmässä sekä yhdistämisen vaikutus yrityksen tietojohtamiseen

Päättötyössäni tutkin, kuinka yritys voi yhdistää monimuotoista tietoa tietojärjestelmässään sekä millainen vaikutus yhdistämisellä on yrityksen tietojohtamiseen. Työni perustuu ongelman ratkaisuun. Selvitän alussa eri muotoisen tiedon yhdistämisen teoriaa ja käsitteitä sekä yritysten verkostoitumisen periaatetta, tietovirtoja, tietojohtamista, tietopääomaa. Keskeisin seikka yhdistämisessä on konvertointi. Käsittelen laajasti SGML :n suomia mahdollisuuksia, koska tavoitteena on laite- ja ohjelmistoympäristöistä riippumaton dokumentin esitysmuoto sekä rakenteen ja tulostusasun erottaminen toisistaan. Rakenteisella lähestymistavalla on useita etuja, kuten tiedon organisointi dokumentissa, tiedon uudelleenkäytön mahdollistaminen sekä dokumenttien pitkäikäisyys. Rakenteen merkkaus mahdollistaa dokumentin muuntamisen useisiin eri esitysmuotoihin. Empiirisessä osassa tutkin ja ratkaisen Televirmi Oy:lle tekemäni sovelluksen avulla, kuinka eri muodossa olevat tiedostot yhdistetään relaatiotietokantaan ja otetaan käyttöön tietojärjestelmässä. Yhdistämisen jälkeen analysoin yhdistämisen vaikutuksia yrityksen tietojohtamiseen yleisellä tasolla sekä tiedon hyödyntämisen mahdollisuuksia.

Laadun varmistaminen toimitusketjussa

Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää perustyökalut toimittajan aikaansaaman laadun varmistamiseksi ja parantamiseksi. Kirjallisuusanalyysin avulla selvitettiin hankintatoimen ja laadunvarmistamisen käsitteitä ja synteesin avulla yhdistettiin hankintatoimi ja laatu toisiinsa. Laatuajattelua on lähestytty viiden eri laatumenetelmän pohjalta ja niiden sovellettavuutta hankintatoimeen on pohdittu lähinnä ostavan yrityksen näkökulmasta. Ostava yritys haluaa usein myös kehittää toimittajiaan ainakin tuotantoprosessin kannalta kriittisten osien ja materiaalien osalta. Toimittajan suorituskykyä pitää pystyä myös valvomaan ja mittaamaan. Tutkimuksen mukaan yritysten johdon tulee sitoutua laatutoimenpiteisiin, jotta laadun parannusta voidaan saada aikaan. Laatuvaatimuksista tulee viestiä sekä työntekijöille että toimittajille. Uuden ajattelutavan sisäistäminen vie aina aikaa ja sitoo yrityksen arvokkaita resursseja.

Logistiikan osaaminen ja koulutustarpeet pohjoissavolaisissa pk-yrityksissä

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää logistiikan osaaminen ja koulutustarpeet pohjoissavolaisissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tutkimustuloksista ilmenee, että logistiikan osaamista on tarpeen nostaa pohjoissavolaisissa pk-yrityksissä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä kolme neljästä luonnehti logistiikkaosaamistaan tyydyttäväksi tai hyväksi. Muiden pohjoissavolaisten yritysten logistiikan osaamista arvioitiin keskimäärin tyydyttäväksi. Hankintatoimen, toimitusketjun hallinnan ja varaston ohjauksen koulutusta haluaa yli 40 % tutkimukseen osallistuneista yrityksistä. Koulutukseen osallistumisen suurimpana esteenä pidettiin ajan puutetta. Enemmistö yrityksistä ei kyennyt määrittelemään logistiikkakustannuksiaan. Logistiikan kehittämisen tärkeimpinä päämäärinä pohjoissavolaiset yritykset pitävät kustannusten alentamista sekä tuottavuuden ja asiakastyytyväisyyden parantamista. Merkittävimpinä kehittämisen esteinä mainittiin yhteistyö yrityksen sisällä, henkilöstön puutteellinen osaaminen ja toiminnalliset rajoitteet. Yritykset katsoivat parhaiten onnistuneensa toiminnan laadun parantamisessa. Tätä selvästi heikommin on onnistuttu informaatiojärjestelmien hyödyntämisessä. Liki neljä kymmenestä vastaajasta ennakoi varastoinnin ohjausjärjestelmien käyttöönottoa seuraavan kolmen vuoden aikana. Tutkimusaineisto kerättiin pohjoissavolaisiin yrityksiin kohdistettujen kyselyjen, haastattelujen ja koulutuspalautteiden kautta käyttäen kvantitatiivista ja kvalitatiivista menetelmää. Kyselykaavake lähetettiin yli 160:een yritykseen, joista 44 palautti lomakkeen. Vastausprosentiksi muodostui 26,3. Henkilökohtaiseen haastatteluun osallistui kymmenen yritystä.

Järjestelmätoimittajan sopimusriskien hallinta: Case Oy Teräs-Astra Ab

Järjestelmätoimittaja toimii yritysten muodostamassa yhteistyöverkostossa. Sillä on alihankkijansa ja osatoimittajansa samalla, kun se toimittaa tuotantoaan päähankkijalle. Yhteistyöhön pohjautuvissa toimitussopimuksissa jatkuvat muutokset ovat normaalia toimintaa. Tutkimusmenetelmänä käytetään empiiristä ja normatiivista tutkimusta. Empiiria koostuu järjestelmätoimittajana toimivan caseyrityksen sopimusten tarkastelusta ja sopimuksia laativien henkilöiden haastatteluista. Normatiivinen osuus muodostuu kirjallisuuskatsauksen pohjalta syntyvästä eri teorioita yhdistävästä synteesistä. Työssä kartoitetaan toimitussopimusten riskejä ja ne minimoiva sopimustekniikka. Tavoitteena on laatia caseyritykselle tarkistuslista sopimusten laadintaan. Parhaimmat keinot sopimusriskien hallintaan ovat luotettavien kumppanien valinta, toimintojen onnistunut integrointi, yhteistyötaidot ja kyky joustaa yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Tämän lisäksi sopimuksissa erityishuomiota tulisi kiinnittää muutosten hallintaan.

Arvojen sisäistäminen organisaatiossa - esteet ja edistäjät. Case: Stora Enso Anjalan tehtaat

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää minkälaisia arvojen sisäistämisen esteitä ja edistäjiä organisaatiossa ilmenee ja onko vuorovaikutuksella merkitystä arvojen sisäistämisessä. Case-tutkimuksella selvitän Stora Enson konsernin arvojen sisäistämisen tilaa Anjalan tehtailla sekä pyrin löytämään tutkimustulosten perusteella keinoja ja toimenpide-ehdotuksia arvojen konkretisoimiseksi.Tutkimusmenetelminä käytän kvantitatiivista lomakekyselyä ja kvalitatiivisia puoliksi strukturoituja teemahaastatteluja sekä virtuaalihaastatteluja. Arvojen sisäistämisen esteet organisaatiossa voidaan jakaa neljään ryhmään: arvoprosessin esteisiin, johdon ja esimiesten toimintaan liittyviin esteisiin sekä organisaatioon ja yksilöön liittyviin esteisiin. Arvojen sisäistämisen edistäjät puolestaan painottuvat suurimmaksi osaksi esimies-alais –yhteistoiminnan onnistumiseen. Tärkeimpinä ovat säännölliset kehityskeskustelut, palautteen antaminen, työn- ja vastuunjako, säännölliset osastopalaverit, selkeät tavoitteet, tasapuolisuus, vuorovaikutus ja tiedottaminen, sosiaalinen tuki ja välittäminen. Esimies-alais –toiminnan lisäksi arvot itsessään, organisaatioon liittyvät tekijät sekä osaamispääoman hallinta organisaatiossa toimivat myös arvojen edistäjinä.