24 resultados para interlibrary loan
em Doria (National Library of Finland DSpace Services) - National Library of Finland, Finland
Resumo:
The purpose of this study is to examine attributes which have explanation power to the probability of default or serious overdue in secured auto loans. Another goal is to find out differences between defaulted loans and loans which have had payment difficulties but survived without defaulting. 19 independent variables used in this study reflect information available at the time of credit decision. These variables were tested with logistic regression and backward elimination procedure. The data includes 8931 auto loans from a Finnish finance company. 1118 of the contracts were taken by company customers and 7813 by private customers. 130 of the loans defaulted and 584 had serious payment problems but did not default. The maturities of those loans were from one month to 60 months and they have ended during year 2011. The LTV (loan-to-value) variable was ranked as the most significant explainer because of its strong positive relationship with probability of payment difficulties. Another important explainer in this study was the credit rating variable which got a negative relationship with payment problems. Also maturity and car age performed well having both a positive relationship with the probability of payment problems. When compared default and serious overdue situations, the most significant differences were found in the roles of LTV, Maturity and Gender variables.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena on kuvata pankkien vakavaraisuusuudistuksen eri osa-alueita. Tarkempi analyysi rajautuu uudistuksen tuomiin muutoksiin luotto- ja operatiivisen riskin pääomavaateissa. Tutkielman empiirisen osuuden tavoitteena on perehtyä vakavaraisuussäännöstön uudistusten vaikutuksiin Nordeassa. Tutkimusmetodologiaksi on valittu normatiivinen tutkimusote. Lisäksi tutkielma sisältää deskriptiivisiä ja positivistisia osia. Lähdeaineisto koostuu Baselin pankkivalvontakomitean ja Suomen Pankin julkaisemista tutkimuksista ja dokumenteista sekä alan julkaisuissa ilmestyneistä artikkeleista. Pankkien vakavaraisuussäännöstöuudistuksen tavoitteena on lisätä rahoitusmarkkinoiden vakautta. Sääntelyn kautta pyritään turvaamaan pankkien varojen riittävyys suhteessa niiden riskien ottoon. Vakavaraisuussäännöstön uudistus muodostuu kolmesta pilarista: (1) minimipääomavaatimuksista, (2) pankkivalvonnan vahvistamisesta ja (3) markkinakurin hyödyntämisestä luottolaitosten toiminnan julkistamisvaatimuksia lisäämällä. Pankkivalvonnan harmonisoinnista vallitsee kansainvälinen yhteisymmärrys, mutta ennen kuin Basel II voi astua voimaan on useita ongelmia ratkaisematta. Baselin vakavaraisuuskehikko ei ole ainut lähitulevaisuudessa pankkitoimialaa koetteleva uudistus. Kansainväliset tilinpäätösstandardit; International Accounting Standards ja erityisesti IAS 39 sekä International Financial Reporting Standards, lyhyemmin IFRS tulevat muuttamaan merkittävästi pankkien tilinpäätöskäyttäytymistä. Epäselvää on vielä kuitenkin tukevatko uudistukset toisiaan ja missä määrin pankkien tulosvolatiliteetin odotetaan kasvavan. Tutkielmassa pohditaan vakavaraisuussäännöstön uudistuksen hyötyjä kansainvälisen kilpailuneutraliteetin osalta, sillä Yhdysvalloissa uudistus koskee vain suurimpia pankkeja. Tutkielmassa paneudutaan lisäksi uudistuksen mahdolliseen talouden syklejä voimistavaan vaikutukseen ja tarkastellaan parannusehdotuksia prosyklisyyden hillitsemiseksi. Yksi vakavaraisuusuudistuksen tärkeimmistä tehtävistä on luoda pankeille kannustin kehittää omia riskienhallinta malleja. Kannustin ongelma on pyritty ratkaisemaan vapaampien sisäisten mallien menetelmien avulla. Ongelmaa ei ole pystytty kuitenkaan ratkaisemaan aivan täysin, sillä luottoriskien osalta pankkien lainaportfolioiden rakenne määrittää sen, hyötyvätkö pankit siirtymisestä sisäisten mallien menetelmän käyttöön. Tutkielma sisältää myös Nordean arvion vakavaraisuusuudistuksen vaikutuksista pankkitoimialaan.
Resumo:
Tutkielman ensisijaisena tavoitteena oli määrittää pankkien tuloksenjärjestelymahdollisuuksien muutoksia siirryttäessä kansallisesta FAS GAAP -tilinpäätösnormistosta IFRS-normistoon. Tuloksenjärjestelyn ilmiötä käsiteltiin esittelemällä useita koti- ja ulkomaisia tuloksenjärjestelytutkimuksia. Pankeilla on toimialalleen erityisiä kannustimia tuloksenjärjestelyyn. Pankkitoimialalla tuloksenjärjestely on perinteisesti esiintynyt tuloksentasaamisena tilikausien välillä. Tutkimuksessa saatiin selkeä kuva tuloksenjärjestelymahdollisuuksien muutoksesta. IFRS-normiston sisältämä johdon harkintavalta ilmenee tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden valinnaisuutena ja standardien laskelmien sisältäminä johdon arvioina ja oletuksina. Harkintavaltaa käyttämällä johto voi vaikuttaa tilinpäätöksen taseeseen ja tulokseen. IFRS-normistossa tilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin liittyvä johdon harkintavalta on vähentynyt verrattuna kansalliseen FAS GAAP-tilinpäätöskäytäntöön, mutta IFRS jättää johdolle edelleen harkintavaltaa muutamien kirjaus- ja raportointikäytäntöjen suhteen. Perinteisten tuloksenjärjestelykeinojen rinnalle IFRS:ssä nousevat useiden standardien laskelmien sisältämät johdon arviot ja oletukset tulevaisuuden muuttujista. Omaisuuserien käypään arvoon arvostamisen myötä tilikauden tuloksista saattaa tulla aikaisempaa volatiilimpia. Käypiin arvoihin arvostamisen seurauksena pankit saattavat siirtyä käyttämään sijoitustensa ostoja ja myyntejä tuloksentasauskeinona. FAS GAAP:ssa pankit ovat käyttäneet tuloksentasaamiseen tiettyjä suoriteperusteisia eriä, esimerkiksi luottotappiovarauksia. IFRS tiukentaa varausten tekemisen periaatteita, mutta tuo tilalle lainakannan arvonalentumistestaukseen sisältyvät johdon arviot.
Resumo:
Tutkielman päätavoitteena on analysoida kovenanttien eli luottosopimusten eritysehtojen soveltuvuutta yritysrahoitukseen rahoittajan ja yrityksen näkökulmasta ja luoda viitekehys kovenanttien käytettävyydelle yritysrahoituksessa yhdistelemällä siihen liittyvien keskeisten käsitteiden merkityksiä. Tutkielman empiirinen osa on rakennettu pääosin haastatteluihin pohjautuen. Tutkimusmetodologia on toiminta-analyyttinen ja haastattelut suoritettiin teemahaastatteluina. Tutkimuksessa todetaan, että kovenantit sopivat isoille- ja keskisuurille yrityksille ja tietyin varauksin pienille yrityksille. Niiden käytölle ei näyttäisi olevan voimassa olevista säännöksistä johtuvia olennaisia esteitä. Sopimuksissa on huomioitava voimassa olevat säännökset ja sopijapuolten luonteenpiirteet. Keskeisiä tekijöitä ja perusteita kovenanttien asettamisessa todettiin olevan ne, että yrityksen toiminta on vakiintunut ja yhteisymmärrys ja arvio liiketoiminnan kehityksestä on molemminpuolista. Ne monipuolistavat yritysten rahoitusmahdollisuuksia ja parantavat rahoituksen saatavuutta. Tuotteistaminen ei ole mielekästä, koska jokainen laina räätälöidään tapauskohtaisesti.
Resumo:
The aim of this study was to analyze and give proposals for the case-company how to optimize cash management in China. The purpose of the theoretical part was to enlighten the liquidity and cash management practices in an international environment and apply these into the different, regulated environment of China. In the theoretical part both domestic and international literature, articles and journals were used. The results of the empirical part are based on the in-formation from the case-company and its associates. Information was gathered mainly via internal questionnaire which was sent to the case com¬pany's subsidiaries involved with the study. Mainly company-internal factors were studied. The main result of the study implies that China is a challenging environment to optimize cash management, as the structures used elsewhere can not be applied to China as such. The study clarified the picture of the current cash management situation within the case company's China units. Can be seen, that by optimizing their cash management it is possible to especially increase control, and interest earnings and utilize internal liquidity more efficiently.
Resumo:
Tässä tutkimuksessa selvitetään, voisiko Pohjola Pankki tehostaa omien varojen käyttöään ja luoda taloudellista lisäarvoa osakkeenomistajilleen hyödyntämällä arvopaperistamista tai luottojohdannaisia rahoitustaseen yritys-lainasaamisiin sisältyvän luottoriskin hallintaan. Työssä pohditaan myös ko. instrumenttien soveltuvuutta ja transaktion toteutusprosessia Pohjola Pankin näkökulmasta. Tutkimus on empiirinen tapaustutkimus, jossa on hyödynnetty kvantitatiivista tutkimusmetodia. Tulosten valossa Pohjola Pankki pystyy alentamaan omien varojen määrä luomaan lisäarvoa ja parantamaan riskipainotettua kannattavuuttaan arvopaperistamalla yrityslainasaataviaan tai ostamalla luottojohdannaisen. Huomioiden kohdeyrityksen luottoportfolion rakenteen ja transaktion toteuttamiseen vaadittavat toimenpiteet, soveltuu luottojohdannainen arvopaperistamista paremmin luottoriskin johtamiseen kohdeyrityksessä – edellyttäen, että suojaus-kustannukset eivät nouse liian korkeiksi ja vapautuvat omat varat saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti.
Resumo:
Maailmantalouden globalisoitumisen myötä riskienhallinan rooli erityisesti rahoitusmarkkinoilla on korostunut entisestään. Pankeille on säädetty vakavaraisuusvaatimuksia, joita noudattamalla pyritään rahoitus-markkinoiden vakauden ja läpinäkyvyyden edistämiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää minkälaisia vaikutuksia pankkien uudella vakavaraisuussäädöksellä, Basel 2, on suomalaisten pk-yritysten rahoituspäätöksiin. Aiheesta ei ole vielä Suomessa tehty vastaavanlaista empiiristä tutkimuksesta. Tämä tutkimus on tehty yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa. Tuloksia analysoitiin erilaisten oletushypoteesien mukaan. Kokonaisuudessaan Basel 2:n odotetaan näkyvän yrityksissä kiristyneinä lainaehtoina. Tulosten mukaan noin joka viides yritys raportoi lainaehtojensa kiristyneen viimeisen kahden vuoden aikana. Vakuuksien vaatimus sekä luoton riskiperusteinen hinnoittelu olivat myös lisääntyneet merkittävästi. Lisäksi tutkimuksessa saatiin myös yllättäviä tuloksia esimerkiksi perheyritysten vaikutusten kohdalla. Tuloksissa on pyritty ottamaan huomioon markkinahäiriön aiheuttamat vaikutukset.
Resumo:
Tutkielman tarkoituksena on selvittää asuntosijoittamisen kilpailukykyisyyttä eläkesäästämismuotona. Vertailu tehdään kvantitatiivisena ja vertailukohtana ovat ns. perinteiset eläkesäästämismuodot, kuten rahastosijoitus, osakesijoitus, eläkevakuutus ja pankkitilisijoitus. Vertailu on tehty neljällä eri sijoittajaprofiililla. Profiilit eroavat toisistaan säästöajan ja säästösumman suhteen. Kaikissa tapauksissa kokonaissäästösumma on 36 000 euroa. Asuntosijoituksen lähtökohtana on osakehuoneisto, joka vuokrataan eteenpäin asumiskäyttöön. Asunnon ostoon otetaan pankkilaina, jota maksetaan pois vuokratuloilla sekä omalla osuudella niin, että kuukausittainen omaosuus lainan lyhennyksestä olisi vastaavan suuruinen kuin vaihtoehtoissijoituksen ns. perinteiseen eläkesäästämistuotteeseen. Tutkielmassa esiintyvät laskelmat on tehty Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Analyysissä keskitytään ensisijaisesti analysoimaan verojen ja kaikkien kulujen jälkeistä sijoitusten loppuarvoa, todellista vuosittaista tuottoprosenttia sekä koko sijoitetun pääoman tuottoprosenttia koko sijoitusajalta.
Resumo:
International Monetary Fund (IMF) eli Kansainvälinen valuuttarahasto perustettiin v. 1945 valvomaan 187 jäsenmaansa rahoitusjärjestelmiä ja edistämään rahoitusmarkkinoiden vakautta ja kansainvälistä kauppaa. IMF julkaisee kansainvälisiä maksutasetilastoja n. 200 maasta, ulkomaankaupan tilastotietoa, aikasarjoja v. 1948 lähtien ja valtiontalouden rahoitustilastoja sekä maakohtaisia raportteja. Painettuun kokoelmaan kuuluu vuosikertomuksia, kausijulkaisuja, tilastoja ja monografioita. Ne käsittelevät makrotaloutta, taloudellista kehitystä, rahoitusmarkkinoita, kansainvälistä taloutta ja valuuttamarkkinoita. Kokoelmassa on yhteensä n. 4342 nimekettä ja se karttuu jatkuvasti. Kokoelman vanhin julkaisu on vuodelta 1944. Suurin osa kokoelman julkaisuista on ilmestynyt v. 1995 - 2011. Sitä uudempia ei ole enää hankittu painettuina. Kokoelmaan kuuluu erilaisia vuosikirjoja pitkältä ajanjaksolta, kuten Annual report (1948 -), Annual Report on Exchange Arrangements (1990 -), Balance of payments statistics yearbook (1938 - ), Direction of trade statistics yearbook (1958 - ), Government finance statistics yearbook (1952 - ) ja International financial statistics yearbook (1991 - ). Kokoelma sisältää myös kausijulkaisuja kuten Economic review (1951 - ), IMF staff papers (1951 -) ja International financial statistics (1948 -). Kokoelmaan kuuluvat myös elektronisia julkaisuja sisältävät IMF E-Library ja AREAER -tietokannat. AREAR-tietokannassa on Annual Report on Exchange Arrangements -julkaisut sähköisessä muodossa. Tietokannassa on dataa mm. IMF:n jäsenmaiden valuutta- ja kauppajärjestelyistä. IMF E-Library, sisältää elektronisia julkaisuja sekä tilastotietokannat: International financial statistics (IFS), Balance of payments statistics (BOP), Direction of trade statistics (DOT) ja Government finance statistics (GFS). Julkaisuja on yhteensä n. 11 806. Kokoelman uudempaa osaa säilytetään Suomen Pankin kirjaston avokokoelmassa ja vanhempaa varastokokoelmassa. Painetut julkaisut ovat käytettävissä kirjastossa ja lainattavissa lukuun ottamatta tilastojulkaisuja, kausijulkaisuja ja vuosikirjoja. Elektronisia tietokantoja voi käyttää vain organisaation henkilökunta.
Resumo:
Tämän tutkielma tutkii omakotitalojen hintadynamiikkaa Suomessa 1985Q1-2009Q2 välisenä aikana. Tarkoituksena on luoda pitkänaikavälin tasapainomalli sekä lyhyenajan vektorivirheenkorjausmalli, jonka avulla voidaan selvittää asuntojen hintojen mukautumisnopeus kohti tasapainotilaa. Pitkänajan tasapainomallin mukaan omakotitalojen hintaan vaikuttavat eniten kotitalouksien käytettävissä olevat tulot sekä suhteellinen velkaantuneisuus. Koron merkitys jäi mallissa suhteellisen pieneksi. Sekä tulot että velkaantuneisuus vaikuttavat omakotitalojen hintaan positiivisesti. Asuntojen hintojen mukautumisnopeus kohti tasapainotilaa on kohtalaisen nopeaa. Mallin mukaan Suomessa ei ole havaittavissa selvää asuntojen hintakuplaa.
Resumo:
Pikavippi on nykykäsityksen mukaan vakuudeton, lyhytaikainen, euromääräisesti pienehkö luotto, joka hankitaan yleensä joko tekstiviestillä tai Internetissä täytettävällä hakemuksella. Luotto maksetaan hakijan tilille asiakkaan suostuttua luotontarjoajan ehtoihin luottotietojen tarkistuksen jälkeen. Tutkielmassa on selvitetty millainen oli lainsäädännöllinen lähtötilanne, kun pikavipit tulivat markkinoille. Lisäksi halusin selvittää lainsäätäjän toimia alaa kohtaan, sekä selvittää ovatko pikaluotot koronkiskontaa tai ovatko ne sitä joskus olleet. Tutkielma toteutettiin lainopillista ja de lege ferenda – menetelmiä käyttäen. Lainsäätäjä on tehnyt kaksi merkittävää lainmuutospakettia pikaluottoja kohtaan erityisesti kuluttajansuojan parantamiseksi. Pikaluotot eivät ole täyttäneet missään vaiheessa koronkiskonnan tunnusmerkistöä. Jos maksamattomat luotot päätyvät oikeuteen perittäviksi niin perintäkulut muodostuvat lain asettamien taulukkohintojen mukaisesti, vaikka kuluttajasta saattaa tuntua kohtuuttomalta maksaa suuria perintäkuluja. Mikäli pikaluotot kielletään, siirtynevät lyhytaikaisten pienluottojen markkinat ainakin osittain pimeille markkinoille tai tarjolle tulee lakia kiertäviä korvaavia lainatuotteita.
Resumo:
Asunto-osakeyhtiölain mukaan asunto-osakeyhtiössä ei tarvitse valita tilintarkastajaa, jos yhtiössä on alle 30 huoneistoa. Lisäksi tilintarkastajan valitsematta jättäminen edellyttää, että tilintarkastuslain mukaiset rajat eivät ylity eikä yhtiöjärjestys velvoita valitsemaan tilintarkastajaa. Jos tilintarkastajaa ei valita eikä yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä, on asunto-osakeyhtiöön valittava aiemman maallikkotilintarkastajan korvaava toiminnantarkastaja. Tutkimuksen tarkoituksena oli osoittaa asunto-osakeyhtiön tilintarkastuksen erityispiirteet. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, onko asunto-osakeyhtiön tilintarkastus tarpeellista. Empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineistoa kerättiin teemahaastattelemalla asunto-osakeyhtiön tilintarkastajaa, toiminnantarkastajaa, kirjanpitäjää, osakkeenomistajaa ja pankin edustajaa. Tutkimuksen tulosten perusteella asunto-osakeyhtiön tilintarkastus ei eroa osakeyhtiön tilintarkastuksesta perusasioissaan. Asunto-osakeyhtiön tilintarkastuksen erityispiirteet muodostuvat sääntelyn lisäksi asunto-osakeyhtiöille ominaisista laskelmista kuten lainaosuus-, hankeosuus- ja vastikerahoituslaskelmista sekä talousarviovertailusta. Asunto-osakeyhtiön tilintarkastukseen tuovat erityispiirteitä myös osakeyhtiöstä poikkeavat tuloksenjärjestelykeinot kuten poistojen vapaaehtoisuus, erilaiset rahastoinnit ja asuintalovaraus. Lisäksi asunto-osakeyhtiöissä korostuu osakkeenomistajien yhdenvertaisuus. Tutkimus osoitti, että pienissä asunto-osakeyhtiöissä tilintarkastajan vapaaehtoinen valinta ei ole tarpeellista, jos asunto-osakeyhtiössä on vain perustoimintaa. Tilintarkastaja kannattaa valita vapaaehtoisesti, jos asunto-osakeyhtiössä on suuria remontteja tai lainaosuuslaskelmia. Tilintarkastuksesta hyötyvät erityisesti osakkeenomistajat, mutta myös isännöitsijä, hallitus, kirjanpitäjä ja verottaja.