Pankkien vakavaraisuussäännöstön uudistus

Tutkielman tavoitteena on kuvata pankkien vakavaraisuusuudistuksen eri osa-alueita. Tarkempi analyysi rajautuu uudistuksen tuomiin muutoksiin luotto- ja operatiivisen riskin pääomavaateissa. Tutkielman empiirisen osuuden tavoitteena on perehtyä vakavaraisuussäännöstön uudistusten vaikutuksiin Nordeassa. Tutkimusmetodologiaksi on valittu normatiivinen tutkimusote. Lisäksi tutkielma sisältää deskriptiivisiä ja positivistisia osia. Lähdeaineisto koostuu Baselin pankkivalvontakomitean ja Suomen Pankin julkaisemista tutkimuksista ja dokumenteista sekä alan julkaisuissa ilmestyneistä artikkeleista. Pankkien vakavaraisuussäännöstöuudistuksen tavoitteena on lisätä rahoitusmarkkinoiden vakautta. Sääntelyn kautta pyritään turvaamaan pankkien varojen riittävyys suhteessa niiden riskien ottoon. Vakavaraisuussäännöstön uudistus muodostuu kolmesta pilarista: (1) minimipääomavaatimuksista, (2) pankkivalvonnan vahvistamisesta ja (3) markkinakurin hyödyntämisestä luottolaitosten toiminnan julkistamisvaatimuksia lisäämällä. Pankkivalvonnan harmonisoinnista vallitsee kansainvälinen yhteisymmärrys, mutta ennen kuin Basel II voi astua voimaan on useita ongelmia ratkaisematta. Baselin vakavaraisuuskehikko ei ole ainut lähitulevaisuudessa pankkitoimialaa koetteleva uudistus. Kansainväliset tilinpäätösstandardit; International Accounting Standards ja erityisesti IAS 39 sekä International Financial Reporting Standards, lyhyemmin IFRS tulevat muuttamaan merkittävästi pankkien tilinpäätöskäyttäytymistä. Epäselvää on vielä kuitenkin tukevatko uudistukset toisiaan ja missä määrin pankkien tulosvolatiliteetin odotetaan kasvavan. Tutkielmassa pohditaan vakavaraisuussäännöstön uudistuksen hyötyjä kansainvälisen kilpailuneutraliteetin osalta, sillä Yhdysvalloissa uudistus koskee vain suurimpia pankkeja. Tutkielmassa paneudutaan lisäksi uudistuksen mahdolliseen talouden syklejä voimistavaan vaikutukseen ja tarkastellaan parannusehdotuksia prosyklisyyden hillitsemiseksi. Yksi vakavaraisuusuudistuksen tärkeimmistä tehtävistä on luoda pankeille kannustin kehittää omia riskienhallinta malleja. Kannustin ongelma on pyritty ratkaisemaan vapaampien sisäisten mallien menetelmien avulla. Ongelmaa ei ole pystytty kuitenkaan ratkaisemaan aivan täysin, sillä luottoriskien osalta pankkien lainaportfolioiden rakenne määrittää sen, hyötyvätkö pankit siirtymisestä sisäisten mallien menetelmän käyttöön. Tutkielma sisältää myös Nordean arvion vakavaraisuusuudistuksen vaikutuksista pankkitoimialaan.

The purpose of this paper is to discuss some potential implications of The New Basel Capital Accord. The focus is on the reforms of the rules determining minimum capital requirements for credit and operational risks. The empirical part of the study concentrates on the implications – both intended and unintended in Nordea. The study of The New Basel Capital Accord has been done from normative perspective. This paper also includes descriptive and positivistic parts. Sources of this paper mainly consist of articles and studies published by the Basel Committee on Banking Supervision. The aim of The New Basel Capital Accord is to promote monetary and financial stability. Through Basel II regulators believe that the funds banks set aside for emergencies measure better the risks they have taken. The New Basel Capital Accord consists of three pillars: (1) minimum capital requirements, (2) supervisory review of capital adequacy and (3) public disclosure. There is an understanding world wide of the harmonisation of bank regulation but still a number of problems have to be solved before Basel II is implemented. Basel Accord is not the only modification banking industry will confront in the near future. International Accounting Standards, especially IAS 39 and International Financial Reporting Standards will cause modifications to accounting behaviour in the banking industry. It is still not clear whether Basel Accord and International Accounting Standards will support one another. The paper ends up contradicting the benefits of Basel II to international competition neutrality, because in United States Basel II only applies to twenty largest banks. Procyclicality problem is also discussed because it’s potential rise for the rating sensitive capital charges of Basel II. One of the main purposes of Basel II is to bring incentives for banks to develop their own risk mitigation models. Incentive problem has not been fully solved due to the fact that for most of the banks it’s their loan portfolio’s structure that defines whether they will benefit from adopting Internal Ratings Based Model. Some potential implications of the Basel II for Nordea are analysed in this paper.