Institutionaalinen luottamus - yrityksen ei-henkilöityvä luottamuksen ulottuvuus työntekijän näkökulmasta

Ylläpitääkseen kilpailuetua ja menestyäkseen markkinoilla yritysten tulee teknologisen ja liiketoimintaosaamisen lisäksi hallita tehokas sisäinen toimintansa. Tieto on tärkein tuotannontekijä ja sen jakaminen yrityksessä onkriittistä innovaatioiden syntymisen kannalta. Luottamus edistää tiedon luomista ja jakamista. Luottamusta yrityksissä on tutkittu pääasiassa henkilöiden välisenä luottamuksena omiin esimiehiin ja kollegoihin. Kansainvälisistä omistaja- jamuista yritysjärjestelyistä johtuen yritysten sisäinenkin toiminta on usein maantieteellisesti hajautettua, mikä vähentää henkilöiden välisten luottamussuhteiden syntymistä. Tällaisissa tilanteissa yritykseen itseensä kohdistuva ei-henkilöityvä luottamus täydentää tutkimusten mukaan vähäisiä henkilöiden välisiä luottamussuhteita. Yrityksen ei-henkilöityvää luottamusta on tutkittu vain vähän ja kokonaisvaltaista teoriapohjaista ja/tai empiiristä tutkimusta ei ole tehty tai sitä ei ole raportoitu. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin, mitä yrityksen institutionaalinen luottamus on ja mistä se muodostuu. Tutkielman teoriatausta nousee sosiologian, taloustieteen ja sosiaalipsykologian eri teorioista sekä aikaisemmasta monitieteisestä luottamustutkimuksesta. Empiirinen aineisto kerättiin neljässä fokusryhmäkeskustelussa ja aineisto analysoitiin sekä aineistolähtöisesti että teoriaohjaavasti hyödyntäen ATLAS.ti kvalitatiivisen aineiston analyysiohjelmaa. Työn keskeisenä tuloksena oli teorian ja empirian synteesinä muodostunutyrityksen institutionaalisen luottamuksen määritelmä. Yrityksen institutionaalisella luottamuksella tarkoitetaan yksilön odotuksia työnantajayrityksen kyvykkyydelle ja oikeudenmukaisuudelle. Kyvykkyydellä tarkoitetaan yrityksen havaittua kyvykkyyttä menestyä markkinoilla jatkuvasti ja organisoida sisäinen toimintansa tehokkaasti ja varmasti. Oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan koettua oikeudenmukaista henkilöstöpolitiikkaa ja hyvää työnantajamainetta.

Ideasta toimintaan - yrityksen perustamisprosessi Case: Nextum Oy

Tutkimuksessa kuvataan yrityksen perustamisprosessi idean synnystä toiminnan käynnistämiseen. Tutkimuksessa painotetaan sähköisen kaupankäyntimallin toteutuksessa huomionarvoisia tekijöitä, hyötyjä ja ongelmia sekä analysoidaan case-yrityksen perustamisprosessia. Tutkimus toteutettiin laadullisena case-tutkimuksena, jonka empiriaosio koostuu Nextum Oy:n perustajajäsenien kokemuksista. Yrityksen perustaminen sisältää kolmevaihetta; liikeidean kehittäminen, Iiiketoimintasuunnitelman laadinta ja perustamistoimien teko. Sähköinen kaupankäynti edellyttää tuotteen soveltuvuutta Internet-myyntiin sekä logistiikan että asiakkaiden tavoitettavuuden näkökulmasta. Sähköinen kaupankäynti mandollistaa kustannussäästöjä, palvelun parantamisen ja toiminnan tehostamisen. Samalla asiakkaiden valta kasvaa, kilpailu kiristyy ja arvoketjut uusiutuvat. Sähköinen kaupankäyntimalli todettiin Nextum Oy:n kannattavuuden kannalta keskeiseksi tekijäksi. Yrityksen perustaminen eteni kirjallisuudenoppien mukaan, mutta muutamia ongelmakohtia löytyi muun muassa projektin aikataulutuksesta.

Case-yrityksen vertikaaliratkaisujen toimittajakumppanuuksien johtaminen

IT-toimialan järjestelmätoimittajien liittoutuminen alalla toimivien vertikaalitoimittajien kanssa on tuonut mukanaan tarpeita kumppanuustoiminnan kehittämiselle. Kehittämiseen liittyy läheisesti kumppanuustoiminnan mittaaminen ja kumppanuuksien arviointi, jotta voidaan varmistaa kehittämistoimien tuloksellisuus ja kumppanuustoiminnan tehokkuus. Tutkimuksen tarkoituksena olitutkia case-yrityksen kumppanuusmallin ja kumppanuuteen liittyvän toiminnan tehokkuutta ja kehittymiskykyä. Lähtökohtana oli kumppanuuteen vaikuttavista elementeistä, kuten luottamus, sosiaalinen pääoma ja kumppanuusmekanismit, aikaisemmintuotetun tutkimusaineistojen selvittäminen ja hyväksikäyttö. Kerättyä aineistoapeilattiin case-yrityksen kumppanitoiminnan malliin ja menetelmiin toimittajakumppanuuksissa. Vertailulla pyrittiin selvittämään miten case-yritys toteuttaa kumppanuustoimintaansa ja miten toimintaa voisi parantaa. Lopputuloksena arvioitiin case-yrityksen kumppanuustoimintaa esitettyjen teorioiden näkökulmasta ja muodostettiin case-yritykselle kumppanuustoiminnan mittaamista tukeva mittaristo. Tutkimus on kirjallisuustutkimus ja siinä käytettiin lähteinä keskeisimpiä kumppanuudesta kirjoitettua kirjallisuutta ja kumppanuuden hallinnasta tehtyjä tutkimuksia.

Yrityksen ohjausta ja päätöksentekoa tukeva raportointi, case: Gasum Paikallisjakelu Oy

Tutkielmassa on tavoitteena selvittää raportoinnin tarjoamiamandollisuuksia yrityksen ohjauksen, ja johdon päätöksenteon helpottamiseksi. Teoriaosuudessa käydään läpi tiedon tarpeen määrittelyä erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Millaista tietoa yrityksen toiminnasta pitäisi tietojärjestelmiin kerätä, jotta sillä olisi todellista merkitystä. Toisinaan tietoa tarvitaan myösyrityksen ulkopuolella tapahtuvista asioista, ja myös tällaisen tiedon käsittelyn pitäisi olla mandollista yrityksen tietojärjestelmissä. Tämä luonnollisesti asettaa melkoisia vaatimuksia tietojärjestelmille. Niihin liittyen on jonkin verran esitelty teknisiin asioihin liittyviä tekijöitä. Tekniikkaa kuitenkin on olemassa hyvinkin monipuolisen tiedon käsittelyä varten. Hankalampaa on määrittää, se millä tiedolla on oikeasti merkitystä. Suuren tietomäärän tiivistämiseen ja Asentamiseen on niin ikään olemassa keinoja, joita esitellään yleisellä tasolla, keskittymättä mihinkään yksittäiseen malliin. Ajatuksena on lähinnä ollut se, että jokaisen yrityksen kannattaa miettiä omista lähtökohdistaanitselleen sopivin tapa. Kaikille ei välttämättä sovi sama kaavamainen malli, jatoisaalta erilaisten mittarimallien keskinäiset erotkin ovat hyvin pieniä. Periaatteessa kaikissa malleissa pyritään lähtökohtaisesti siihen, että yrityksestä saadaan mandollisimman kokonaisvaltainen kuva. Yrityksen toiminnan kannalta päätetään ne tekijät, jotka eniten vaikuttavat sen menestykseen jatkossa, ja tältä pohjalta myös löytyvät tärkeimmät seurattavat asiat. Lopuksi on lyhyesti kuvattu case-yrityksen toimintaa ja sen käyttämiä tieto-järjestelmiä.Tutkielmassa on myös analysoitu, mitä kaikkea tietoa yrityksen toiminnasta tarvittaisiin, ja mistä olemassa olevasta järjestelmästä se on mandollista saada. Mikäli tietoa ei löytynyt järjestelmistä, on kerrottu, miten asia on hoidettu raportoinnin kannalta, ja miten raportointi kokonaisuudessaan yritykselle rakennettiin tutkielman kuluessa.

Yrityksen strategisen ohjauksen tehostaminen. Case: Balanced scorecard implementointi

Tutkielman päätavoitteena on tutkia mitä lisäarvoa yritys saa ottaessaan Balanced scorecardin käyttöönsä ja miten käyttöönottoprosessi tulee suorittaa, jotta määritellyt lisäarvot realisoituvat. Teoreettisena lähtökohtana on Toivasen käyttöönottoprojektimalli. Tutkielmassa tullaan keskittymään mittariston käyttöönottoprosessiin ja käyttöönoton vaikutuksiin. Tutkielman päätutkimusmenetelmä on toiminta-analyyttinen case-tutkimus. Empiirinen aineisto kerätään puolistrukturoitujen teemahaastattelujen ja osallistuvan havainnoinnin avulla. Tutkimustulosten mukaan merkittävimmät Balanced scorecardin mukanaan tuomat lisäarvot yritykselle ovat kokonaisvaltaisempi ja johdonmukaisempi yrityksen ohjaus, parantunut suorituskyvyn mittaus ja seuranta, sekä strategian jalkautuksen tehostuminen. Käyttöönoton onnistumisen kannalta kriittisimmät tekijät ovat johdon sitoutuneisuus, vision ja strategian selkeys, selkeä päätös projektin aloittamiseksi, sekä mittareiden valinta ja tavoitetasojen asettaminen niille.

Yrityksen arvoa lisäävä tuotekehitys Case Ovako Imatra

Tutkimuksen tavoitteena oli tapaustutkimuksen avulla analysoida case yrityksen tuotekehitystoiminnan menestyksen kulmakivet ja edellytykset yrityksen arvon lisäämiseksi. Case osa toteutettiin kolmen toisiaan tukevan aineiston avulla. Tiedonkeruumenetelminä olivat haastattelu, kyselytutkimussekä yrityksessä toteutettujen projektien analysointi. Tutkielman teoriaosan ensimmäisessä vaiheessa analysoitiin tuotekehityksen avaintekijöitä. Käsittelyn lähtökohtana toimi kolme tuotekehityksen perustekijää: tuotestrategia, kehitysprosessi ja saatavilla olevat resurssit. Teoriaosuudessa analysoitiin myös tuotekehitystoiminnan menestyksen mittaamista. Kolmas osa kirjallisuusosuudessa on tuotekehitykseen olennaisesti kuuluva riskien tunnistaminen ja hallinta. Tutkielman empiirisessä osiossa nostettiin esiin kohdeyrityksen tuotekehitystoiminnan tärkeimmät tekijät. Tulokseksi saatiin, että asiakasyhteistyö, tuotteen laadun varmistava projektin toteutus sekä resurssien määrä määrittävät pitkälti tuotekehitystoiminnan tason yrityksessä. Näiden tekijöiden onnistuneella yhteensovittamisella yritys pystyy säilyttämään kilpailuasemansa. Pitkän aikavälin arvoa lisäävä tuotekehitystoiminta edellyttää edellä olleiden tekijöiden ohella myös panostusta innovatiivisuuteen, riskinhallintanäkökulman huomioimiseen projektien valinnassa sekä tuotetun arvon mittaamiseen. Kilpailuedun saavuttaminen uusilla innovatiivisilla tuotteilla, joustavuuden lisääminen projekteihin sekä oppiminen toteutetuista hankkeista ovat avaintekijöitä tulevaisuuden menestykselle

Srategisen suunnittelun piirteitä yrityksen talousjohtamisessa: tapaustutkimus budjetoinnista

Tutkimuksen tavoitteena on ensiksi teoreettisesti tuoda esille miten budjetointia käytetään yrityksen strategisessa johtamisessa, ja sitten testata miten case-yritys soveltaa budjetointia strategiatyöskentelyssä. Case-tutkimuksen tulokset viittaavat vahvasti siihen, että budjettiensoveltamisroolit ovat samanlaisia kuin oli kuvattu teoriaosuudessa. Siksi suunnittelu-, toteuttamis- sekä valvontaroolit löytyivät case-yhtiöstä. Bonuksiin liittyvää budjettiharhaa ei voitu objektiivisesti löytää case-yhtiöstä. Kuitenkin kävi ilmi, että yhtiössä oli budjettiharhaa liittyen investointien tuottoarvioiden systemaattiseen minimointiin. Simonsin teoreettinen yrityksen johtamisen suorituskyvyn analysoinnin malli on käytössä case-yhtiössä koska yhtiö tekee pitkän aikavälin strategisen investointibudjetin. Investointiehdotuksia arvioidaan pääomantuottoasteen, markkinaosuuskehittymisen sekä nykyarvomenetelmän avulla. Case-tutkimus toi esille, että yksikönjohtajat haluavat enemmän päätösvaltaa ja riskinottoa, erityisesti investointibudjettia tehtäessä.

Tuloksellisen suhteen muodostaminen ulkoistavan yrityksen ja palveluntarjoajan välillä

Ulkoistaminen on strateginen työkalu, jonka avulla tehostetaan ja parannetaan toimintaa. Sen avulla pystytään keskittymään omaan ydintoimintaan. Ulkoistamiseen liittyy hyötyjen lisäksi myös riskejä, joita on ennakoitava ja mietittävä etukäteen ennen ulkoistamista. Ulkoistamispäätöstä on katsottava strategisesta näkökulmasta ja sitä, millainen suhde toimittajan kanssahalutaan luoda. Hyvän ulkoistamissuhteen muodostamiseen tarvitaan ensin selvittää syy ulkoistamiselle. Tutkielmassa tarkasteltiin kuinka solmitaan tuloksellinen suhde ulkoistavan yrityksen ja palveluntarjoajan välille teoreettisella tarkastelulla. Teoreettinen viitekehys rakentui ulkoistamisprosessin eri vaiheisiin liittyvien teorioiden tarkastelulla, joiden avulla haettiin vastausta tutkimusongelmaan ja tuomalla esiin asioita, joilla on suuri merkitys suhteen onnistumisen kannalta. Tutkimuksen mukaan ulkoistaminen on suunniteltava ja tehtävä huolellisesti. Ulkoistamisprosessin avulla pystytään projekti jakamaan viiteen vaiheeseen ja jokainen vaihe on tärkeä suhteen onnistumisen kannalta. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, on suhdetta johdettava ja hallittava koko ajan. Johtamistapavaatii uudistumista, sillä toimittajan kanssa muodostettu suhde eroaa sisäisen henkilökunnan johtamisesta. Onnistuakseen suhde vaatii sen syvyyden, laajuuden, toimintatapojen ja kommunikoinnin määrittämisen. Hyvä suhde perustuu luottamukseen, avoimuuteen, tasapuolisuuteen, kemiaan ja kommunikointiin osapuolten kesken

Yrityskaupat ja fuusiot yrityksen kasvun keinona

Yrityskauppojen sekä fuusioiden määrä sekä niiden merkitys ovat kasvaneet jatkuvasti markkinoiden muuttuessa yhä globaalimmiksi. Tämän vuoksi yrityskauppoja sekä fuusioita toteutettaessa, kaupan eri osapuolten tulee paneutua entistä tarkemmin siihen, onko kauppaa järkevää toteuttaa, mitä hyötyjä siitä seuraa, kuinka itse kauppaprosessi toimii sekä mitkä yrityskaupan sekä fuusion muodotovat osoittautuneet aikaisemmin menestyksekkäimmiksi. Yrityskauppaprosessin alussa ostajan ja myyjän on tärkeätä valmistautua huolellisestikauppaprosessiin. Ostajan tulee suorittaa perinpohjainen myyjän yrityksen taustan tutkiminen eli due diligence. Samassa yhteydessä tulisi suorittaa myynnin kohteena olevan yrityksen arvonmääritys substanssiarvon, tuottoarvon sekä goodwillin mukaisesti, jotta nähdään missä tilassa yritys oikeasti on. Samalla tulee myöspohtia erilaisia toimenpiteitä, joita pitää suorittaa ennen yrityskaupan toteutumista, kuin myös suunnitella neuvottelujen kulkua ja toimenpiteitä, joita yrityskaupan jälkeen on tehtävä. Työssä tarkastellaan myös, millä tavoin yrityskauppaa voidaan rahoittaa sekä mitä veroseuraamuksia myyjä kokee yrityskaupan myötä eri yritysmuodoissa. Tämän lisäksi työssä käsitellään taloudellisten tekijöiden lisäksi myös henkilöstökysymyksiä, joista käy ilmi, kuinka henkilöstö tulisi ottaaosaksi yrityskauppaa tiedottamisen kautta. Työn lopuksi esitetään käytännön tuloksia siitä, miten yrityskauppojen onnistuminen vaihtelee eri yrityskauppamuotojen välillä, onko ostettavan yrityksen koolla vaikutusta yrityskaupan onnistumiseen sekä mitä vaikutuksia yrityskaupoilla ja fuusioilla on yrityksen innovointikykyyn.

Prosessimainen toiminta yrityksen kilpailuedun lähteenä

Prosessijohtaminen eli liiketoimintaprosessien uudelleenjärjestely on liiketoiminnan kehittämismuoto. Prosessijohtamisen perusideana on, että perinteisen organisaatiorakenteen päälle rakennetaan organisaatiorajat ylittäviä toimintaprosesseja, joiden mukaan yritys toimii. Prosessista vastuussaovat prosessitiimit, jotka kootaan yrityksen organisationaalisista yksiköistä. Prosessitiimiä johtaa prosessinomistaja. Oikein implementoituna prosessimainen toiminta voi parantaa dramaattisesti laatua, lyhentää läpimenoaikoja, vähentää kustannuksia ja tuoda näin ollen kilpailuetua. Prosessien suorituskykyä voidaan mitata perinteisillä talouden mittareilla, kuten läpimenoajoilla, virheprosenteilla ja tuottavuudella. Prosessijohtamisen impelementointi on hankalaa ja monet yritykset ovat epäonnistuneet siinä. Menestyksellinen prosessijohtamisen käyttöönotto vaatii mm. johdon ja työntekijöiden sitoutumista, prosessien syvällistä ymmärtämistä ja yrityksen IT-järjestelmän kytkemistä BPR:ään

Yrityksen prosessit dynaamisten kyvykkyyksien lähteenä

Pysyvän kilpailuedun saavuttaminen on jokaisen yrityksen strategisen suunnittelun keskeinen tavoite. Monet tunnetut tutkijat ovat suunnanneet strategista johtamista omilla teorioillaan ja tuloksillaan. Tutkimuksissa on havaittu että perinteisillä strategisen johtamisen teorioilla ei voida selittää nykyisin nopeasti muuttuvassa maailmassa toimivien yritysten menestystä. Menestyksen takaa löytyviä tekijöitä kutsutaan yrityksen dynaamisiksi tekijöiksi. Yhtenä merkittävänä dynaamisena tekijänä ovat tulleet esille yrityksen prosessit. Tutkimuksessa on yhdistetty kaksi asiaa samaan tarkastelukehikkoon. Olen tuonut siihen toisaalta yrityksen prosessit, jotka ovat alan parhaiden käytäntöjen mukaiset. Toisaalta on esitetty teoria dynaamisista kyvykkyyksistä, joiden oletetaan ilmentyvän yrityksen prosesseissa. Tässä työssä tarkastellaan yritysten dynaamisista kyvykkyyksistä vain prosesseja.Työn tarkoituksena on löytää vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitkä ovat yrityksen prosessien kautta saavutettavat dynaamiset kyvykkyydet? Voiko yritys saavuttaa ja säilyttää kilpailuetua toteuttaessaan prosessinsa alan parhaiden käytäntöjen mukaan? Voidaanko tunnistetuille dynaamisille kyvykkyyksille rakentaa mallia niiden mittaamiseen?Tutkimuskysymyksiin olen hakenut vastausta esimerkkiyrityksen prosessikehityshankkeen kautta. Tavoitteena on ollut tunnistaa prosessikehityksen takaa mahdolliset yrityksen dynaamiset kyvykkyydet ja siten nimetä niitä yrityksen kilpailuedun tekijöiksi. Tutkimuskohteena olevaan ICT-alan yritykseen kohdistuu yhä suurempia tuottavuuteen ja laatuun liittyviä vaatimuksia. Yhtenä ratkaisuna vastata näihin vaateisiin ovat yritykset lähteneet kehittämään niiden prosesseja. ICT-palveluyritysten toimintaan tukeva viitekehys on ITIL. Viitekehykseen on kerätty useamman yrityksen ja organisaation kokemukset palveluiden tehokkaasta tuottamisesta. ITIL – viitekehys on ollut perustana vuonna 2005 julkaistulle ISO/IEC 20000-1:2005 palveluiden johtamisen standardille. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että määrämuotoiset prosessit lisäävät yritysten ketteryyttä mukautua muutoksiin ja siten myös niiden dynaamiset kyvykkyydet ovat lisääntyneet.

Tiedonhallinta yrityksen strategisessa liiketoimintayksikössä

Kilpailun vapautuminen sähkömarkkinoilla on luonut toimintamahdollisuuksia uusille yrityksille ja tehokkuutta koko toimialalle. Luodessaan strategiaansa yritykset ottavat kantaa myös IT:n käyttöön liiketoiminnassaan. Työn tavoitteena oli muodostaa liiketoimintayksikön strategian pohjalta toimintotasoinen tiedonhallintastrategia ja rakenne tietojärjestelmien kehittämiseen. Rakenne muodostuu kolmivaiheisesta toimintatavasta, jolla ylläpidetään tiedonhallinnan jatkuvaa kehittämisprosessia. Rakennetta sovellettiin liiketoimintayksikön sähköisen tilausjärjestelmän määrittelyyn. Tilausjärjestelmällä voidaan parantaa liiketoimintayksikön sisäistä tehokkuutta sekä yhteyksiä asiakkaisiin ja toimittajiin. Lopuksi työssä selvitettiin prosessimallinnuksen avulla operatiivisen toiminnan merkittävimmät tietovirrat, joilla osoitettiin prosessien tehostamiskohteet. Työn liiketoimintatavoitteet, yrityksen kustannustehokkuuden nopea parantaminen ja asiakkaille tarjottavien lisäarvopalveluiden monipuolistaminen, voidaan osittain saavuttaa tietojärjestelmien hyväksikäytön avulla.