Ramp-up Predictability - Designing and Prototyping Ramp-up Predictability concept for new product creation

Diplomityön tavoitteena on tutkia ja kehittää menetelmä tuotekehitysprojektin ajalliselle ennustamiselle tuotteen siirtyessä tuotekehityksestä massatuotantoon. Ajallisen ennustamisen merkitys korostuu mitä lähemmäksi uuden tuotteen massatuotannon aloittaminen (ramp-up) tulee, koska strategiset päätökset koskien mm. uusia tuotantolinjoja, materiaalien- ja komponenttien tilaamisia sekä vahvistus asiakastoimitusten aloittamista täytyy tehdä jo paljon aikaisemmin.Työ aloitetaan tutkimalla rinnakkaista insinöörityötä (concurrent engineering) sekä suoritusten mittaamista (performance measurement), joiden sisältämistä ajattelumalleista, työkaluista ja tekniikoista hahmottuivat ajallisen ennustettavuuden onnistumisen edellytykset. Näitä olivat suunnitellun tuotteen ja tuotekehitysprosessin laatu sekä resurssien ja tiimien kompetenssit. Toisaalta ajalliseen ennustettavuuteen vaikuttavat myös projektien riippuvuudet ulkoisista toimittajista ja heidän aikatauluistaan.Teoreettisena viitekehyksenä käytetään Bradford L. Goldense:n luomaa mallia tuotekehityksen proaktiiviseksi mittaamiseksi sekä sovelletaan W. Edward Deming:in jatkuvan parantamisen silmukkaa. Työssä kehitetään Ramp-up Predictability konsepti, joka koostuu keskipitkän ja pitkän aikavälin ennustamisesta. Työhön ei kuulunut mallin käyttöönotto ja seuranta.Toimenpide ehdotuksena esitetään lisätutkimusta mittareiden keskinäisestä korrelaatioista ja niiden luotettavuudesta sekä mallien tarjoamista mahdollisuuksista muille tulosyksiköille.

Entry Strategy Issues in the Ophthalmic Industry: Entry Mode, Pricing and Distribution

Maahantulostrategia asettaa yrityksen kansainvälisiä liiketoimintoja ohjaavat tavoitteet, päämäärät, resurssit ja toiminnan suuntaviivat. Tämä diplomityö käsittelee yrityksen maahantulostrategian elementeistä operaatiomuodon valintaa, hinnoittelua ja jakelua. Työssä rakennetaan teoriakehys elementteihin liittyvien päätösten tutkimiseksi lääketeollisuuden ominaispiirteet huomioiden. Lääketeollisuudella on muihin teollisuudenaloihin verrattuna useita erityispiirteitä, joihin työ perehdyttää. Lisäksi työn olennainen osa on selvittää lääketeollisuuden maakohtaisia säädöksiä ja toimintamalleja. Diplomityö on tehty silmäläkkeitä valmistavalle, kehittävälle ja markkinoivalle Santen Oy:lle, joka suunnittelee toimintansa laajentamista Keski- ja Etelä-Euroopan markkinoille. Tässä laajentumisprosessissa ensimmäisenä kohdemaana on Saksa, jonka markkinoille suuntautuvia toimenpiteitä työ tutkii. Teoriakehyksen, markkinoiden ominaispiirteiden sekä useiden erilaisten analyysien pohjalta työn tavoitteena on antaa operaatiomuotoa, tuotteiden hinnoittelua ja jakelua koskevia suosituksia.

Challenges in co-operation with Logistics Service Providers

Kiristyvä kilpailu ja korkean teknologian alalle tyypillisten nopeiden suhdannevaihteluiden tuomat haasteet ajavat yrityksiä etsimään uusia kehityskohteita ja kustannussäästöjä. Ydinosaamisen ulkopuolelle kuuluvan osa-alueen ulkoistamisella yritykset hakevat tehokkuutta ja kustannussäästöjä eri toimintoihinsa. Tässä työssä selvitetään tutkittavan yrityksen toteutuneita ulkoistamisprojekteja, niiden tuomia etuja ja haittoja. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään yleisesti ulkoistamiseen liittyviä asioita, sekä uppoudutaan erityisesti logistiikan ulkoistamisen tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Empiirinen osuus käsittää prosessikuvaukset tutkittavan yrityksen logistisista toiminnoista sekä yrityksen toteutuneista ulkoistamisprojekteista. Vertailut -kappaleessa pohditaan mitä logistiikan ulkoistaminen on tarkoittanut sekä kustannus että operatiivisessa mielessä.

Organizational change - the personnel perpective Case: Nordea - Financial Institutions

Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoite oli kerätä FI:n johdolle tietoa henkilöstön suhtautumisesta organisaatiomuutokseen. Tutkimus toimii pohjana muutosprosessin kriittiselle tarkastelulle ja mahdollisille muutoksille resurssien kohdentamisessa. Tutkimusmenetelmä Organisaatiomuutosta käsittelevä kirjallisuus muodosti tutkielman teoriapohjan. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella FI:n henkilöstölle ja neljällä haastattelulla henkilöstön ja johdon kanssa. Johtopäätökset Yleisesti tuloksista on nähtävissä, että vastaajat ovat aluksi vastustaneet muutosta, vaikka muutos itsessään onkin nähty positiivisena kehityksenä. Vastarintaa ovat aiheuttaneet pääasiallisesti muutoksen johtamisen tyyli ja tiedotuksen kokeminen riittämättömänä.

Integration and Implementation of Accounting Information Systems in Global Companies Case: The UPM-Kymmene Group

Tämän tutkielman tavoitteena on perehtyä globaalin yrityksen laskentatoimen tietojärjestelmien yhtenäistämiseen ja käyttöönottoon esimerkkinä UPM-Kymmene konsernin projekti. Tutkielmassa sovelletaan hermeneuttista tutkimusotetta. Teoreettisesti aihetta tarkastellaan globalisoitumisen ja laskentatoimen tietojärjestelmille asetettavien vaatimusten pohjalta, sekä järjestelmän muutosprosessin eri vaiheissa huomioon otettavien muuttujien perusteella. Yhtenäisen laskentatoimen tietojärjestelmän tuomat edut globaalille yritykselle ovat ilmeisiä. Ennen yhtenäisen projektin kehittelyä on olennaista tutkia lähtökohdat projektin onnistumiselle ja suunnitella projektin eri vaiheet huolella. Tutkielmassa havaitaan myös, että globaalissa yrityksessä tulee huomioida eri yrityskulttuurit sekä tulosyksiköiden erilaiset toimintatavat. Johtopäätöksenä todetaan, että sekä yritysjohdon että tulosyksiköiden sitoutuneisuus projektiin ja yhtenäiset tavoitteet ovat oleellisia projektin onnistumisen kannalta.

Tietojärjestelmän hankinta asiantuntijaorganisaation projektiliiketoiminnantueksi

Työn tavoitteena oli löytää Vahanen Yhtiöille uusi asiantuntijaorganisaation projektiliiketoimintaa tukeva tietojärjestelmä. Vahasella on käytössään projektinhallintaohjelma, mutta se ei tarjoa riittäviä työkaluja laajentuvan ja kansainvälistyvän organisaation projektien hallintaan. Myös ohjelman kehitys on lopetettu. Työn kirjallisuusosa muodostaa teoriarungon käytännön toteutukselle. Kirjallisuusosa käsittelee asiantuntijaorganisaatiota ja sen projektiliiketoimintaa sekä projektien hallintaan liittyviä tietojärjestelmiä. Käytännön projektityössä käyttäjähaastatteluilla kartoitettiin tarpeet, jotka toimivat toiminnallisina kriteereinä uutta ohjelmaa valittaessa. Samalla etsittiin ongelmakohtia nykyisissä toimintatavoissa. Kun tarpeet olivat tiedossa, voitiin systemaattinen ohjelman valintaprosessi toteuttaa. Valintaprosessissa kartoitettiin markkinoilla olevat ohjelmat, määritettyjen kriteerien perusteella ohjelmia karsittiin ja lopputuloksena soveltuvin ohjelma valitaan.Diplomityön lopputuloksena kahdesta Vahasen tarpeisiin soveltuvimmasta ohjelmasta suoritettiin vertailu, jonka perusteella Vahasen johto tekee päätöksen. Ratkaisevana tekijänä valintapäätöksessä on minkä painoarvon toiminnallisuuksien eroavaisuudet, ohjelman kustannukset ja toimittajaan kohdistuva riski saavat.

Toimintamalli integraatin sisäisten palvelujen kustannusten jakamiseksi

Diplomityön tavoitteena on laatia toimintamalli kohdeyrityksen sisäisten palvelujen kustannusten jakamiseksi. Toimintamallin tulee määritellä sisäisen palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset ja niiden oikeudenmukaiset jakoperusteet sekä laatia ehdotus palveluveloitusten käsittelyprosessista. Toimintamallin toivotaan lisäävän tietoa sisäisistä palveluista ja tekevän niiden kustannukset aiempaa läpinäkyvimmiksi. Toimintamallin avulla tulee voida käsitellä niin kohdeyrityksen nykyisiä kuin tulevia sisäisiä palveluita. Työn teoriaosassa käsitellään kustannusten jaottelu- ja kohdistustapoja, erilaisia siirtohinnoittelumenetelmiä sekä siirtohinnoittelun tavoitteita ja ongelmia. Empiirisessä osassa kerrotaan kohdeyrityksestä ja sen sisäisten palveluiden tilanteesta työn alkuvaiheessa. Tämän jälkeen esitellään tutkimuksen tuloksena syntynyt toimintamalli ja analysoidaan miten se on saavuttanut sille asetetut tavoitteet. Työn tulosten perusteella voidaan todeta, että kaikkia yrityksen sisäisiä palveluja ei voida käsitellä samojen periaatteiden mukaisesti. Oikeudenmukainen kustannusten jakaminen edellyttää palveluiden ryhmittelyn lisäksi tarkkaa kustannusten käyttäytymisen analysointia.

Logistic Solutions of Imported Renovation Materials

Tämän diplomityön tavoitteena oli tutkia saneeraus- ja remontoimistuotteiden osalta maahantuontia Suomeen ja transitoliikennettä Suomen kautta Venäjälle. Lähtökohtana oli Suomen logistinen asema ja mahdolliset kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät, joista on luotu potentiaalisia tulevaisuuden kuvia. Kaikki tulokset johdettiin LOADER/CLIENT –tutkimusprojektin yhteyksistä. Tutkimuksen tavoitteisiin päästiin empiiristä tutkimusta varten kootun teorian kautta, joka koostuu toimitusketjun hallinnasta ja tämänhetkisestä parhaimmasta käytännöstä eli ns. kolmen A:n menetelmästä. Lisäksi teoriaosuudessa tarkasteltiin toimitusketjun yritysten välisiä suhteita, kansainväliseen toimitusketjuun liittyviä tekijöitä sekä tulevaisuuden haasteita. Työn empiiristä tutkimustietoa kerättiin pääasiassa haastattelujen, mutta myös muiden tutkimuksen tuloksien kautta. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen puolistrukturoitu teemahaastattelu, jota varten ryhmä remontoimiseen ja saneeraukseen liittyviä yrityksiä ja heidän käyttämiä logistisia operaattoreita sekä projektin johtoryhmää haastateltiin. Tutkimuksen tulosten mukaan suurin osa haastatelluista yrityksistä näkee Suomen logistisen aseman hyvänä tällä hetkellä ja lähivuosina. Etenkin arvotavaroiden transito- kuljetuksissa Suomen asema nähdään vahvana vuosien kokemuksen ansiosta. Tällä hetkellä arvotavaroiden toimitusaika ja kokonaiskustannukset varastoimisineen ja käsittelyineen ovat vastaavia tai jopa edullisempia verrattuna esimerkiksi reitteihin Baltian maiden kautta. Baltian maiden kehitys voi heikentää Suomen kilpailukykyä hetkellisesti, mutta todennäköisesti ei pidemmällä aikavälillä. Haastateltujen henkilöiden mielestä Suomen logistiseen kilpailukykyyn tulevaisuudessa vaikuttaa eniten kaksi kriittistä tekijää. Suomen tulisi ensinnäkin keskittyä ja kehittää arvotavaran transitokuljetuksia. Toiseksi, säilyttääkseen kilpailukykynsä, Suomen satamien palveluiden kuten tullin ja ahtaajien tulisi olla joustavasti käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä.

Aineettomien oikeuksien kirjanpidollinen käsittely, Case: Innokarelia Oy

Aineettomat oikeudet ovat erittäin ajankohtainen aihe sekä yritysmaailmassa että tutkimuspiireissä, koska niiden taloudellinen merkitys on kasvanut viime vuosikymmenenä räjähdysmäisesti. Tällä muutoksella on ollut vaikutusta useilla eri liiketoiminnan osa-alueilla, esimerkiksi kirjanpidossa. Tutkielman tarkoituksena on tehdä sekä teoreettinen että empiirinen katsaus aineettomiin oikeuksiin. Tarkastelu aloitetaan kirjanpidon teoreettisten lähtökohtien käsittelyllä. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan aineettomia oikeuksia eri tilinpäätösnormistojen (IAS, US GAAP ja kirjanpitolaki) näkökulmasta. Näistä muodostuu yhdessä tutkielman teoreettinen viitekehys. Empiirisessä osassa pyritään sen sijaan selvittämään kirjanpitoon liittyvää problematiikkaa erityistapauk-sessa, jossa lisensiointiyhtiö tekee liiketoimintaa yksinomaan aineettomia oikeuksia välittämällä. Kysymyksessä on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Sen lopputuloksena pyritään tekemään johtopäätöksiä yhtiön valitsemasta kirjanpidollisesta toimintamallista ja esittämään sille vaih-toehtoisia malleja. Johtopäätökset perustuvat pääasiassa teemahaastatteluin tehtyihin asiantuntijanäkemyksiin.

Etelä-Karjalan kasvualat 2000

Tutkimuksen tarkastelukohteena oli toimialarakenteen kehittyminen Etelä-Karjalan maakunnassa. Tutkimuksen päätavoitteena oli luoda selkeä kuva Etelä-Karjalan toimialarakenteen kehitystilanteesta ja eri toimialojen kasvuvauhdista. Keskeisenä alatavoitteena tutkimuksessa oli havaittujen kehityskulkujen taustalla olevien syiden selvittäminen. Tutkimuksessa ongelmaa lähestyttiin kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin tutkimusmetodein. Tutkimuksessa luotiin teoreettinen viitekehys olemassa oleviin teorioihin ja tutkimuksiin perustuen. Tutkimuksessa analysoitiin tilastotiedon pohjalta toimialarakenteen kehittymistä Etelä-Karjalassa vuosina 1950-2000. Eri toimialojen kehitykseen vaikuttaneita seikkoja tutkimuksessa analysoitiin asiantuntijahaastatteluiden avulla. Tutkimuksessa todetaan kehityksen Etelä-Karjalassa keskittyneen neljään kuntaan, joissa metsäteollisuus on ollut vahvasti edustettuna. Metsäteollisuus on Etelä-Karjalan kasvualoista edelleen merkittävin, mutta sen merkitys on vähentynyt muiden toimialojen merkityksen kasvaessa. Tutkimuksessa Etelä-Karjalasta löydettiin näitä aidosti kasvavia toimialoja 12 kappaletta.

The Key Features of Knowledge and Knowledge Management in Product Development Process

Tutkimusongelmana oli kuinka tiedon johtamisella voidaan edesauttaa tuotekehitysprosessia. Mitkä ovat ne avaintekijät tietoympäristössä kuin myös itse tiedossa, joilla on merkitystä erityisesti tuotekehitysprosessin arvon muodostumiseen ja prosessien kehittämiseen? Tutkimus on laadullinen Case-tutkimus. Tutkimusongelmat on ensin selvitetty kirjallisuuden avulla, jonka jälkeen teoreettinen viitekehys on rakennettu tutkimaan rajattua ongelma-aluetta case-yrityksestä. Empiirisen tutkimuksen materiaali koostuu pääasiallisesti henkilökohtaisten teemahaastattelujen aineistosta. Tulokset merkittävimmistä tiedon hyväksikäytön haittatekijöistä, kuten myös parannusehdotukset on lajiteltu teoreettisessa viitekehyksessä esitettyjen oletustekijöiden mukaan. Haastatteluissa saadut vastaukset tukevat kirjallisuudesta ja alan ammattilaiselta saatua käsitystä tärkeimmistä vaikuttavista tekijöistä. Tärkeimmät toimenpiteet ja aloitteet joilla parannettaisiin tiedon muodostumista, koskivat ennnen kaikkea työnteon ulkoisia olosuhteita, eikä niinkään tiedon muodostumisen prosessia itseään. Merkittävimpiä haittatekijöitä olivat kultturiin, fyysiseen ja henkiseen tilaan ja henkilöstöresursseihin liittyvät ongelmat. Ratkaisuja ongelmiin odotettiin saatavan lähinnä tietotekniikan, henkilöstöresurssien ja itse tiedon muokkaamisen avulla. Tuotekehitysprosessin ydin tietovirtojen ja –pääomien luokittelu ja tulkitseminen tiedon muodostusta kuvaavan Learning Spiralin avulla antoi lähinnä teoreettisia viitteitä siitä millaisia keinoja on olemassa tiedon lisäämiseen ja jakamiseen eri tietotyypeittäin. Tulosten perusteella caseyrityksessä pitäisi kiinnittää erityistä huomiota tiedon dokumentointiin ja jakamiseen erityisesti sen tiedon osalta, joka on organisaatiossa vain harvalla ja/tai luonteeltaan hyvin tacitia.

EU-projektien hallinnointi

Tutkielman päätavoitteena on selvittää EU-projektien hallinnointia rahoittavan viranomaisen vaatimusten mukaisesti. Tutkielmassa on käytetty toiminta-analyyttista tutkimusotetta. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat projektisykli-malli ja elinkaari-ajattelu projektin toteuttamisessa. Projektisykli-mallia laajennetaan sen kanssa yhteensopivilla yleisillä projektiteorioilla. Tutkielman empiirinen osa perustuu Etelä-Karjalan liiton rahoittavana viranomaisena laatimien ohjeiden ja ehtojen tutkimiseen sekä EU-rahoitusprosessin tutkimiseen LTKK:n toteuttamien rakennerahastohankkeiden rahoitusmateriaalien avulla. Tutkittava materiaali koostuu Etelä-Karjalan liiton arkistoimasta hankkeiden rahoitusprosessin asiakirjoista. Hankkeissa ilmenneiden ongelmien välttämistä käsitellään projektien hyvän hallinnoinnin kautta. Hyvän hallinnoinnin perustaksi arvioidaan LTKK:n projektien hallinnointi- ja sopimusohjeistoa, rahoittajan ohjeistuksia sekä selvitetään rahoittajan lomakkeiden ydinkohtia. Rahoittajan projektien toteuttamiselle asettamissa ehdoissa merkittävässä asemassa ovat kustannukset, niiden tukikelpoisuus ja osoittaminen projektin aiheuttamiksi. Olennaisimmat ongelmat tai puutteet hankkeiden hallinnoinnissa ovat liittyneet kustannusten todentamiseen. Projektien hyvä hallinnointi perustuu rahoittajan ohjeisiin ja ehtoihin perehtymiseen, hankkeiden hyvään taloussuunnitteluun, kustannusseurantaan sekä projektihenkilöstön ja taloushenkilöstön yhteistyöhön.

Balanced Scorecard (BSC) TE-keskusten strategisessa ohjauksessa

Kauppa- ja teollisuusministeriö yhdessä työministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa ohjaavat työvoima- ja elinkeinokeskuksia (TE –keskuksia). Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ohjausprosessi, jonka avulla ministeriöt ohjaavat TE –keskuksia sekä analysoida TE –keskusten ohjauksen työkalua, Balanced Scorecardia, ja antaa sitä koskevia kehitysehdotuksia. Tutkimusmetodologia on toiminta-analyyttinen. Teoreettinen viitekehys koostuu tulosohjauksen teoriasta ja Balanced Scorecardin teoriasta. Empiirinen aineisto kerätään tekemällä haastatteluja. Tärkeimmät TE –keskusten Balanced Scorecardia koskevat kehitysehdotukset koskevat mittaristoa ja raportointia. Mittaristossa suurin kehittämistarve on TE -keskusten yhteisillä mittareilla sekä mittariston näkökulmien syy-seuraussuhteiden selventämisellä. Jotta Balanced Scorecard toimisi parhaalla mahdollisella tavalla, on henkilöstön koulutus erityisen tärkeää.

OKO:n luottoriskiluokitus: tunnuslukumallin kehittäminen suomalaisyritysten arviointiin

Pro gradu -tutkielma keskittyy OKO:n yritysasiakkaiden luottoriskiluokituksessa käyttämään tunnuslukumalliin. Tutkielman tavoitteena on tutkia, miten suomalaisyritysaineistosta johdettu tunnuslukumalli luokittelee yrityksiä eri tavalla OKO:n nykyiseen malliin verrattuna. Tutkielma rakentuu kirjallisuuteen perustuvasta teoreettisesta viitekehyksestä sekä varsinaisesta empiirisestä tutkimuksesta. Tutkimuksessa käytetään kvantitatiivisia tutkimusmetodeja, joissa aineiston tarkastelun avulla pyritään tekemään järkeistettyjä päätöksiä. Tutkimusaineisto koostuu 4889 tilinpäätöksestä vuosilta 1991-2001, jotka on saatu Etlan 500 suurimman suomalaisyrityksen tilinpäätöstietokannasta. Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisyritysten tunnuslukujen jakautumista viidellä toimialalla sekä kahdessa ajanjaksossa. Toimialakohtaisista tunnuslukujakaumista johdetaan uuden mallin tunnuslukukohtaiset luokkarajat. Uusien luokkarajojen voidaan todeta olevan tunnusluvusta riippuen joko korkeammat tai matalammat kuin nykyisen yhdysvaltalaisaineistoon pohjautuvan tunnuslukumallin luokkarajat. Uuden ja nykyisen tunnuslukumallin antamia luokituksia verrataan 51 case-yrityksen avulla. Tutkimus osoittaa, että uusi tunnuslukumalli luokittelee yrityksiä pääasiassa parempiin tai samoihin luottoriskiluokkiin kuin nykyinen malli. Luokitusmuutoksia esiintyy useammin spekulatiivisen tason yrityksillä kuin investointitason yrityksillä

Tilauspisteen ja tilauseräkoon määrittäminen osana ostoprosessin kehittämistä tukkukaupassa

Varastojen hallinta sisältää yksinkertaisimmillaan varastotasojen, tilauspisteiden ja tilauseräkokojen määrittämiseen liittyviä päätöksiä ja toimenpiteitä. Perinteisesti näitä päätöksiä on tarkasteltu ainoastaan yhden ohjauspisteen sisäisestä näkökulmasta. Ostoprosessin ja siihen liittyvien toimittajasuhteiden kehittämisen merkitystä varastojen hallinnassa ei ole sen sijaan täysin ymmärretty. Tässä työssä tarkastellaan sekä perinteisiä varastonohjausjärjestelmiä että ostoprosessin kehittämistä teoreettisen viitekehyksen ja empiirisen case-tutkimuksen kautta. Tutkimuksen päätarkoitus on esittää varastonimikkeiden tilausajankohdan ja –eräkoon määrittämiseen liittyviä menetelmiä. Tutkimuksen teoriaosassa muodostetaan viitekehys tuotteiden luokitteluun perustuville varastojen hallinnan menettelytavoille. Varastojen hallinnan päätöksiin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. ostoprosessin vaiheiden operatiivinen kehittäminen, toimittajayhteistyön parantaminen toimitusketjun hallinnan ja partnership-suhteiden kautta sekä nimikkeiden kysynnän, toimitusaikojen, varastojen hallinnan kustannusten ja mittarien määrittäminen. Lisäksi kuvataan tukkukauppaan liittyviä erityispiirteitä em. seikkojen osalta. Empiirisessä osassa tarkastellaan ensin terästuotteiden tukkukaupan Oy Kontino Ab:n ostotoiminnan ja varastojen hallinnan nykytilaa. Haastatteluaineiston perusteella esitetään optimaalisia varastotäydennysmenetelmiä luokitelluille nimikkeille. Tutkimuksen mukaan varaston palvelukyvyn mittaaminen on välttämätöntä optimaalisen tilauspisteen ja –eräkoon määrittämisessä. Tukkukaupan varastojen hallintaan soveltuu parhaiten kiinteän tilausvälin järjestelmä, jossa tilaushetki on kiinteä ja eräkoko sekä tilauspiste vaihtelevat. Tutkimuksesta voidaan päätellä, että myös tukkukaupan on pyrittävä varastotasojen alentamiseen parantaakseen varastoinnin tehokkuutta ja palvelukykyä. Parannukset voidaan toteuttaa vain ymmärtämällä varastojen hallinnan ja ostoprosessin välinen läheinen yhteys ja kehittämällä strategista toimittajayhteistyötä.