Vaatimustiedon hallinta rakennusteollisuuden tuotanto- ja suunnitteluyrityksessä

Diplomityön ensisijaisena tavoitteena on luoda yleinen vaatimustiedon hallinnan malli, jonka avulla yrityksen toimintaympäristössä vaikuttavat vaatimukset voidaan tunnistaa ja kommunikoida koko organisaation tietoisuuteen. Kohdeyrityksen näkökulmasta mielenkiinto kohdistuu erityisesti käytännön työn kautta saataviin lopputuloksiin. Tavoitteena on luoda yritykseen pohja vaatimustiedon hallinnalle sekä samalla kehittää sähköistä vaatimustietojärjestelmää. Diplomityö on toteutettu konstruktiivisena tutkimuksena. Tutkittavasta aiheesta on saatavilla teoriatietoa hyvin rajallisesti. Tämän vuoksi vaatimustiedon hallinnan malli toteutetaan vahvasti käytännön työn havaintojen ja analysoinnin pohjalta. Lähtökohdaksi käytännön työlle esitellään laadunhallinnan, tiedonhallinnan sekä prosessien näkökulmia sekä perinteisiä vaatimusten hallinnan teorioita. Tiedot, joiden avulla valmis malli on luotu, kerättiin haastattelemalla yrityksen prosessien omistajia. Työn tuloksina esitellään vaatimustiedon hallinnan malli sekä yrityksessä saatuja käytännön työn lopputuloksia. Vaatimustiedon hallinnalla tarkoitetaan yrityksen toimintaympäristössä, prosesseissa sekä tuotteissa vaikuttavien vaatimusten saattamista organisaation tietoisuuteen mahdollisimman käyttäjäystävällisellä tavalla. Mallissa esiintyvät vaatimukset ovat sidosryhmien tai yrityksen itsensä ilmaisuja liittyen tuotteen tai palvelun ominaisuuksiin sekä suorituskykyyn. Valmis malli voidaan jakaa neljään eri vaiheeseen, jotka ovat suunnittelu ja esitutkimus, toteutus, käyttöönotto, sekä muutostenhallinta ja ylläpito. Laajimmillaan toteutettuna vaatimustiedon hallinta auttaa yritystä parhaiden käytäntöjen tunnistamisessa ja prosessien kehittämisessä, mahdollistaa tasalaatuisen toiminnan ja tuotteet sekä toimivan tiedon ja osaamisen hallinnan.

Syväjohtaminen kokonaisvaltaisen oppimisen tukena Peikko Finland Oy:ssä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää yritystä oppivana organisaationa ja selvittää onko Syväjohtamisen valmennusmalli ja työkalu Peik-ko Finland Oy:lle organisaation ja yksilön oppimista tukevaa. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa tutkimusaineiston muodostavat Peikko Finland Oy:n johdon ja esimiestehtävissä olevien henkilöiden teemahaastattelut. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Syväjohtamisen valmen-nusmalli on yrityksen ja yksilön oppimisen kannalta toimiva työkalu, joka ulkoisen valmennuksen jälkeen tulisi ylläpitää sisäisellä toimintamallilla. Oleellista on ulkoisen valmennuksen jatkamisen yhteydessä lisätä etukäteisinfon osuutta ennen valmennuksen alkamista. Peikko Finland Oy:ssä organisaation ja yksilön oma oppiminen edellyttää yritykseltä oppimista tukevien työkalujen ja yrityksen sisäisen toimintamallin toteuttamista, jonka avulla mahdollisestaan koko organisaation oppiminen ja yhteisten tavoitteiden ymmärtäminen.

Tietojärjestelmän tuoma hyöty ja implementointiongelmat controlling-organisaatiossa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia uuden tietojärjestelmän tuomia hyötyjä kohdeyrityksen controlling-organisaatiossa, sekä tutkia implementoinnin epäonnistumiseen johtaneita tekijöitä. Tavoitteena oli selvittää uuden järjestelmän konkreettiset hyödyt kohdeorganisaatiossa, ja selvittää projektin ongelmakohdat verraten niitä kirjallisuudessa esiteltyihin projektin menestystekijöihin. Teoriaosa jakaantuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä osassa käydään läpi tietojärjestelmän ja liiketoimintatiedon hallinnan määrittelyä, sekä niillä saavutettuja hyötyjä. Toisessa osassa käydään läpi projektin rakennetta, ja esitellään projektin menestystekijät. Käytännön osuudessa esitellään organisaation uuden tietojärjestelmän hyötyjä loppukäyttäjille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella, ja projektin ongelmakohtia projektiryhmän haastattelujen ja tutkijan havainnoinnin perusteella. Tietojärjestelmälle pystyttiin tunnistamaan kirjallisuudessakin esiintyneitä hyötyjä, mutta loppukäyttäjien mielestä tärkeimmät hyödyt eivät kuitenkaan toteutuneet järjestelmässä hyvin. Projektin suuremmaksi ongelmaksi nousi kokonaisvaltaisen näkemyksen puute projektin tuotoksesta, jonka seurauksena valmis järjestelmä ei vastannut määrittelyjä.

Kunnallisen palveluyksikön toimintojen kehittäminen ja kustannusten

Työn tavoitteena on sisäisen palveluyksikön prosessikuvauksien kautta kehittää nykyistä toimintaa, laskea tuotettujen palveluiden yksikkökustannuksia ja arvioida palkitsemisen vaikutusta sisäisten tukipalveluiden tuottamisen tehostamiseen Nurmijärven kunnassa. Toimintolaskennalla saadaan aikaiseksi tuotetuille palveluille kustannukset ja tuotehinnoittelu. Tällä saadaan aikaan lähes aiheuttamisperiaatteen mukainen kustannusten kohdistaminen. Lisäksi työssä arvioidaan kustannusten kautta saavutettavaa toiminnan tehokkuutta. Työssä haastateltiin yksikön henkilökuntaa, minkä tuloksena saatiin toiminnasta prosessikuvaukset. Toimintolaskennassa tiedot kerättiin eri järjestelmistä ja yksikössä mitattiin työtehtävien hoitoon käytettyä aikaa. Kannusteiden vaikutuksista järjestettiin kolmen organisaation tietotekniikkayksiköiden henkilökunnalle kysely sekä yksikön esimiehet haastateltiin. Haastattelun avulla selvitettiin palkitsemisen nykytilannetta ja tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksia. Tuloksena saatiin tukipalveluhinnasto, jolla toteutettiin sisäisten kustannusten kohdistaminen organisaatiossa. Tukipalveluprosessien kuvaamisen tuloksena saatiin toimenpide-ehdotuksia toteutukseen ja lisäkehittämishankkeita. Työntekijöiden kannustekyselyn tuloksena rahapalkitsemisen lisäksi nousi esiin esimiehen antaman palautteen arvostus sekä oman osaamisen kehittäminen.

Managing virtual project teams

The purpose of the Master’s Thesis is to study the best practices to virtual project management from the project manager’ point of view. The best practices are divided according to a five-phase virtual project life cycle model. Each phase include concrete suggestions for actions. Research’s theoretical background is wide because of the broad subject matter. In the theoretical part topics such as virtual working, virtual project management challenges are examined and some concrete actions to tackle these challenges are introduced. Thesis’ approach is constructive, where a known problem is solved piece by piece after creating a pre-understanding of the topic. Existing research work is utilized when creating a model for virtual project team management. The basis of the model comes from various best practices read from literature and from the interviews conducted on experienced virtual project managers in the case organization. As a result the model combines both previous research and the organizations empirical experience. As an output of the thesis a model for virtual project team management is developed, which can be used as a guideline by the virtual project managers in their work. The model includes actions and practices what can be used to overcome the challenges of virtual project management.

Kehitystoiminnan (RTD) systematisointi vaiheittaisen etenemisen ja portfoliojohtamisen avulla

Kehitystoimintaan liittyvä termi, innovaatio, voidaan määritellä monella eri tavalla. Riippumatta tarkasta määritelmästä innovaatioiden johtaminen voidaan määritellä prosessiksi, jossa eri suoritusvaiheet seuraavat toisiaan. Olennaista on erottaa innovaatioprosessin alkupää ja varsinainen kehitysprojekti toisistaan. Innovaatioprosessin alkupää mielletään usein sumeaksi ja vaikeasti hallittavaksi, kun taas kehitysprojektin johtamiseen on kehitetty systemaattisia menetelmiä, esimerkiksi Stage-Gate-prosessi. Kehitysprojektien johtamisessa ongelmaksi muodostuu resurssien riittämättömyys mahdollisiin projekteihin nähden. Tämä liittää kehitystoiminnan kiinteästi portfoliojohtamiseen. RTD-toiminnalla tarkoitetaan UPM Timberissä kehitystoimintaa, joka sisältää tuotekehityksen lisäksi myös prosessien ja teknologian kehitystoiminnot. UPM Timberiltä on puuttunut systemaattinen toimintamalli RTD-projektien läpiviemiseksi eikä niiden valintaan ja resurssien allokointiin ole ollut järjestelmää. Tutkimuksessa määritetään RTD-toiminnan kriittiset menestystekijät sekä muodostetaan UPM Timberille RTD-toiminnan kehityshaasteet. Niiden perusteella luodaan UPM Timberille systemaattinen toimintamalli, RTD-prosessikuvaus, RTD-projektien läpiviemiseksi sekä integroidaan portfoliojohtaminen toimintamalliin.

Ohutlevyosien valmistuskustannukset ja kansainvälinen hankintastrategia

Työn tarkoituksena on kehittää hankinnan päätöksentekoa tukeva ohutlevyosien valmistuskustannusten laskentamenetelmä toimintolaskentaan pohjautuen. Laskentamenetelmä koostuu valmistukseen kuluvan ajan laskennassa käytettävistä funktioista sekä konetuntihinnoista. Hankintatoimen päätöksistä käsitellään toimittajanvalintaa, jossa yhtenä vaihtoehtona on hankkiminen Kiinasta. Toimittajanvalinnan kriteereitä ovat tällöin hankintahinnan lisäksi kuljetuskustannukset, laatu sekä toimitusvarmuus. Myös kansainvälisen hankinnan Kiinasta erityispiirteitä käsitellään. Hankkiminen Kiinasta koetaan vielä melko ongelmallisena etenkin laadun ja toimitusvarmuuden osalta. Erityisen huomioitavaa on, että hankintahintojen alhaisuus on osakohtaista. Suurin riski hankinnan kannattavuudelle aiheutuu valuuttakursseista. Osto-organisaation yhteistyötä alihankkijoiden sekä muiden osastojen kanssa parantamalla voidaan välttää hankittavien ohutlevyosien laatuongelmia. Suomalaisten alihankkijoiden kanssa kustannuslaskentamallia avoimeen hinnoitteluun soveltamalla hankintakustannuksia voidaan alentaa.

Tuoteportfolion kehittäminen ja uusien asiakassegmenttien etsintä

Tämän tutkimuksen tavoite oli kaksijakoinen. Ensimmäisenä tavoitteena oli profiililiiketoiminnan tehostaminen tuoteportfoliota kehittämällä. Toisena ta-voitteena oli etsiä kannattavimpia asiakassegmenttejä. Työn pääajurina nähtiin kilpailukyky, keskeistä oli ymmärtää mistä kilpailukyky syntyy ja mikä on case-organisaation asema markkinoilla. Laajemmin tavoitteena oli päästä eroon teräsmarkkinoiden syklisyydestä ja pelkästään hintoihin perustuvasta liiketoiminnasta. Tutkimuksessa etsittiin case-organisaation ja kilpailijoiden vahvuuksia ja heikkouksia. Kilpailijoiden asema markkinoilla sekä uusien asiakassegmenttien kiinnostavuus selvitettiin kyselytutkimuksen sekä haastattelujen avulla. Kyselytutkimus toteutettiin avoimilla kysymyksillä varustetulla kyselylomakkeella. Vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamisen lisäksi oli tärkeää ymmärtää mitä tekijöitä case-organisaation tulee hankkia tulevaisuuden kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Tutkimuksessa tultiin johtopäätökseen, että paras keino vastata markkinoilla vallitsevaa kilpailuun on keskittyä tuoteportfoliossa avoprofiileihin, joiden seinämäpaksuus on yli 8 mm. Lisäksi heräsi tarve pohtia uuden järeän profilointilinjan hankintaa tulevaisuuden kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Potentiaalisimmiksi uusiksi asiakassegmenteiksi nähtiin nosto- ja siirtovälineteollisuus, infrastruktuuri- ja rakennusteollisuus sekä energiateollisuus. Työssä todettiin myös, että tulevaisuuden kilpailukyvyn ylläpitämiseksi on tuotetarjontaa monipuolistettava lisäämällä oheispalveluita, kuten asiakasvarastointia.

Liiketoimintaprosessien analysointi ja kehityskohteiden tunnistaminen

Organisaatiot ovat viime vuosikymmeninä havainneet perinteisen, funktionaalisen, organisaatiorakenteen riittämättömäksi vastaamaan alati muuttuvan toimintaympäristön tuomiin haasteisiin. Ratkaisuna organisaatiot ovat alkaneet ajatella toimintaansa prosessikeskeisesti, jolloin toiminnot nähdään organisaation osastojen läpileikkaavina prosesseina. Tulevaisuuden menestyksen turvaamiseksi organisaatioiden tulee parantaa prosessien suorituskykyä jatkuvasti. Työn tutkimuskohteena on yksi case-yrityksen liiketoimintaprosesseista. Työn tavoitteena on analysoida valittua prosessia, tunnistaa mahdolliset kehityskohteet ja antaa tunnistetuille kohteille toimenpidesuositukset. Prosessianalyysia varten valittu liiketoimintaprosessi mallinnettiin. Tehtyjen prosessikuvausten, haastattelujen ja keskustelujen perusteella tunnistettiin prosessin kriittinen vaihe ja sen nykytilassa ilmenevät ongelmat. Tehdyn analyysin perusteella tunnistettiin prosessin ydinongelma sekä muita pienempiä kehityskohteita. Kaikille kehityskohteille annettiin lopuksi toimenpidesuositukset.

Maahantuonnin logistisen prosessin analysointi ja kilpailukyvyn parantaminen

Kodintekniikka-alan kilpailutilanne on kiristynyt viime vuosina merkittävästi uusien kilpailijoiden ja myymälämäärän lisääntymisen myötä. Myös vuonna 2008 alkanut talouskriisi ja sen vaikutukset heikentävät alan näkymiä tulevina vuosina. Yritysten onkin täytynyt etsiä vaihtoehtoisia toimintatapoja kannattavuuden ja asiakasmäärien parantamisen vuoksi. Kohdeyritys on harjoittanut maahantuontia omien tuotemerkkien sekä virallisen maahantuonnin muodossa jo pitkään. Yrityksessä ei kuitenkaan ole aikaisemmin selvitetty logistisen prosessin tehokkuutta, joten yrityksessä on esiintynyt tarve selvittää prosessin kustannusrakenne ja mahdolliset heikkoudet. Tutkimuksessa tarkastellaan kohdeyrityksen oman maahantuonnin logistista prosessia sekä pyritään löytämään maahantuonnin kilpailukykyä lisääviä tekijöitä. Päätutkimustyyppinä on tapaustutkimus ja sen lisäksi tutkimusmenetelmänä käytettiin toimintatutkimusta. Tutkimuksen aineisto on sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että logistinen prosessi on kohdeyrityksessä monelta osin hoidettu hyvin, mutta joitain parannuskohteitakin löytyi. Myös maahantuonnin kilpailukyvyn parantamiseksi löydettiin useita keinoja. Parannustoimilla on mahdollista säästää kustannuksissa sekä parantaa maahantuonnin palveluastetta.

Muutosprosessin johtaminen terveydenhuoltoalalla, Case: YTHS:n henkilöstösuunnitelman käytäntöön vienti

Tutkielmassa tarkastellaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön muutosten johtamista. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten muutosta johdetaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön organisaatiossa. Teoreettisen osan lähteenä käytetään muutosten johtamiseen liittyvää kirjallisuutta ja tieteellisiä artikkeleita. Empiirisen aineiston päälähteen muodostavat esimerkkiorganisaatiossa suoritetut haastattelut ja tutkijan havainnot. Tutkielman metodologia on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkielman tuloksena voitiin tehdä synteesi, jonka mukaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä muutosta johdetaan ensisijaisesti prosessina ja toissijaisesti ihmisiä johtamalla. Tämä tapa näyttäisi varmistavan muutosprosessin tavoitellun suunnan, mutta tämän tutkimuksen perusteella se rajoittaa esimiesten omaa aktiivista muutoksen johtamista.

Strategia ja menestystekijät projektiliiketoiminnassa

Projektit ovat keskeinen osa usean yrityksen päivittäistä toimintaa. Niiden avulla voidaan toteuttaa organisaatioiden sisäisiä kehityshankkeita tai yhtä hyvin asiakastoimituksia tuotteiden ja palveluiden muodossa. Tämän tutkimustyön tavoitteena on kehittää asiakastoimitusprojektien projektiliiketoimintamallia strategian näkökulmasta tapaustutkimuksen avulla. Lisäksi tutkimustyön tavoitteena on määrittää projektiliiketoiminnan menestystekijät asiakastoimitusprojektien yhteydessä ja muodostaa niiden mukainen suorituskykymittariston perusta. Tutkimus toteutettiin valitun yrityksen projektiliiketoimintamalliin perehtymällä. Ensimmäisessä vaiheessa esitellään yritystä ja sen toimintaa. Yrityksen toimintaa kuvataan viitekehyksen avulla, joka on valittu teoriakatsauksen perusteella. Teoriakatsaus käsittelee projektiliiketoimintaa, strategiaa projektiliiketoiminnassa sekä suorituskyvynjohtamisen teoriaa. Keskeisenä tuloksena tutkimuksen perusteella muodostettiin ehdotus yrityksen projektiliiketoiminnan tavoitetilasta, ydintoiminnoista, menestystekijöistä sekä strategiasta. Ehdotuksessa kuvataan projektiliiketoiminnan suorituskyvynjohtamisen peruselementit, jotka muodostavat perustan suorituskyvyn mittaamiselle kohdeorganisaatiossa.

Lukion opettajien ääni - Aineenopettajien käsityksiä muutoksista ja visioista lukiossa

Tulevaisuusorientaatio on tullut entistä tärkeämmäksi myös koulumaailmassa johtuen yhteiskunnassa nopeasti eteen tulevista muutoksista. On myös esitetty epäilyjä, että tulevaisuuteen reagoimisessa heikoin tilanne olisikin juuri kuntatason päätöksenteossa. Ymmärrys ja tieto opettajan työstä nimenomaan opettajan omasta perspektiivistä tarkasteltuna mahdollistavat lähtökohdan ja edellytykset todelliselle koulun uudistamiselle. Peruskysymys, johon tässä tutkimuksessa etsittiin vastausta oli: Millaisia ovat lukion aineenopettajien käsitykset lukion muutosprosesseista ja miten he visioivat oman lukionsa ja yleensä lukioiden tulevaisuutta? Aineiston keruu osui ajankohtaan, joka oli hyvin otollinen tulevaisuuden tarkasteluun, sillä uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön kaikissa Suomen lukioissa viimeistään lukuvuonna 2005-2006. Tutkimuksessa oli mukana kaksi hyvin erilaista lukiota Länsi-Suomen läänistä eli pieni maaseudun lukio ja hyvin suuri kaupunkilukio. Tutkimusaineiston keruu eteni kaksivaiheisesti: informoitu kysely ja teemahaastattelu. Tutkimusjoukon suuruus oli yhteensä 20, joista puolet oli miehiä ja puolet naisia. Aineenopettajien käsityksiä muutoksista ja visioista tutkittiin fenomenografisen tutkimusotteen avulla. Fenomenografiassa kiinnostuksen kohteena ovat ihmisten erilaiset käsitykset todellisuudesta ja näin saatava ymmärrys tavoista, joilla ihmiset kokevat tilanteita ja maailmaa. Organisaation muutosprosesseja voidaan kutsua myös oppimiseksi. Tutkimuksen oppivan organisaation näkökulmat perustuivat juuri yhteistyössä tapahtuvaan yhteisen toiminnan kehittämiseen. Aineenopettajien käsityksiä työyhteisöstään tarkasteltiin seuraavista oppivan organisaatiomallin näkökulmista: vuorovaikutus, päätöksenteko sekä rehtorin ja aineenopettajan rooli ja asema työyhteisössä. Aineenopettajien keskeisimmät käsitykset muutoksista lukiossa viime vuosina kohdistuivat aineenopettajan ammattirooliin ja lukio-opiskelijaan sekä opiskelijalta vaadittaviin lukio-opintoihin. Muutokset ammattiroolissa korostavat tutkimustulosten perusteella aineenopettajilta vaadittavia muitakin kuin opetettavien aineiden hallintataitoja. Suoranaista ammattitaidon puutetta opettajat kokivat varsinkin ryhmänohjaustehtävien yhteydessä, osittain myös uusien oppimisympäristöjen, esimerkiksi verkkopedagogisten taitojen, yhteydessä. Opettajien lisäkoulutuksen tarve koetaan konkreettisena, mutta sekä koulutusten sisältöihin, järjestelyihin ja ajankohtiin että koulun sijais- ym. järjestelyihin kaivattaisiin parannuksia. Verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin näyttäisi siltä, että luokaton lukio on saanut opettajat enenevässä määrin huolestumaan opiskelijoiden syrjäytymisriskistä ja hyvinvoinnista. Opiskelijoiden syrjäytymisriskin kasvu lukio-opintojen aikana nouseekin yhdeksi lukion pessimistiseksi skenaarioksi. Muista pessimistisistä skenaarioista lukiolle, jotka saattoi johtaa tutkimustuloksista, voidaan mainita työyhteisön demokratiavajeen syveneminen sekä opetussuunnitelmasisältöjen ja ylioppilastutkintovaatimusten välisen kuilun syveneminen. Aineenopettajien käsitykset oman lukionsa visioista olivat sisällöiltään pääosin välineellisiä ja ne kohdentuivat kaikki opiskelijoihin. Esimerkiksi työyhteisöllisiä kehittämisajatuksia ei visioissa ilmennyt. Myöskään visioinnin dynaamisuus ei aineistossa korostunut. Aineenopettajien käsitykset visioiden arvopohjasta heijastivat perinteistä suomalaista arvomaailmaa eli itsekuria, velvollisuudentuntoa, kuuliaisuutta esivaltaa kohtaan ja perinteisten arvojen kunnioittamista. Sen sijaan antiikista perityviä Sokrateen edustamia keskustelua ja auktoriteettien kyseenalaistamista ei arvoissa ilmennyt, eikä myöskään uusliberalistista individualismia. Käsitykset visioiden synnystä näyttävät parhaiten selittävän opettajan muita käsityksiä liittyen visioon, visiointiin ja työyhteisöllisiin vaikutusmahdollisuuksiin sekä opettajan tulevaisuusorientoitumiseen.. Käsitykset vision syntytaustasta voidaan jakaa seuraaviin pää- ja alakategorioihin: 1. auktoriteettikeskeinen visiointi: johdon linjaus tai valtakunnallinen linjaus, 2. yhteisökeskeinen visiointi: yhteisöllinen linjaus tai toiminnallinen linjaus ja 3. yksilökeskeinen visiointi. Pessimistisimmiksi eli vähiten tulevaisuusorientoituneiksi opettajiksi työyhteisössä osoittautuivat ne opettajat, jotka pitivät oman lukionsa visiota koulun johdon sanelemana. Monet teoriat oppivasta organisaatiosta korostavat johtajuuden merkitystä työyhteisöä kehitettäessä. Johtajuuden merkitys nousi tämänkin tutkimuksen aineistosta keskeisesti esiin. Pyrkimystä kohti oppivaa organisaatiota opettajien puheista löytyy paljonkin, esimerkkeinä viittaukset johtajuuden ja vuorovaikutustapojen kehittämistarpeisiin. Sen sijaan opettajien puheet omista työyhteisöllisistä kehittymistarpeistaan, ns. alaistaidot, jäivät vähäisiksi. Tutkimustuloksista on luotu sovellusmalli kouluyhteisöjen visioinnin ja muun kehittämistyön tueksi.

Innovatiivisuus: Käsite ja Mittaaminen

Tämän kandidaatin työmme tarkoituksena on tutustua innovatiivisuuteen ja innovaatioon käsitteenä, sekä tarkastella kuinka innovatiivisuutta voidaan hyödyntää osana organisaation toimintaa. Lisäksi tarkastelemme innovatiivisuuden mittaamiseen liittyviä menetelmiä ja niistä saatavia tuloksia. Innovatiivisuutta voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta. Kuitenkin yhteistä kaikille näille lähestymistavoille on se, että innovatiivisuus on tärkeä osa organisaation menestyksekästä toimintaa ja joskus jopa elinehto. Innovatiivisuus voi ilmetä organisaatioissa monella eri tapaa, ja monessa eri merkityksessä. Innovatiivisuuden johtamista pidetään yleisesti haastavana. Näin ollen ne yritykset jotka ovat pystyneet johtamaan ja vastaamaan tähän haasteeseen ovat miltei poikkeuksetta menestyneet. Innovatiivisuuden mittaamisessa on hyvä tuntea sekä innovatiivisuuden, että mittaamisen perusperiaatteet. Esimerkiksi innovatiivista toimintaa pitää osata mitata ja johtaa systemaattisesti, sekä pitkäjänteisesti. Vain tällä tavalla voidaan päästä haluttuihin tuloksiin. Lisäksi valmiiden mittaristojen ja mittareiden toiminta tulee ymmärtää oikein, ettei tehdä vääriä toimenpiteitä niiden pohjalta.