Lukion opettajien ääni - Aineenopettajien käsityksiä muutoksista ja visioista lukiossa

Tulevaisuusorientaatio on tullut entistä tärkeämmäksi myös koulumaailmassa johtuen yhteiskunnassa nopeasti eteen tulevista muutoksista. On myös esitetty epäilyjä, että tulevaisuuteen reagoimisessa heikoin tilanne olisikin juuri kuntatason päätöksenteossa. Ymmärrys ja tieto opettajan työstä nimenomaan opettajan omasta perspektiivistä tarkasteltuna mahdollistavat lähtökohdan ja edellytykset todelliselle koulun uudistamiselle. Peruskysymys, johon tässä tutkimuksessa etsittiin vastausta oli: Millaisia ovat lukion aineenopettajien käsitykset lukion muutosprosesseista ja miten he visioivat oman lukionsa ja yleensä lukioiden tulevaisuutta? Aineiston keruu osui ajankohtaan, joka oli hyvin otollinen tulevaisuuden tarkasteluun, sillä uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön kaikissa Suomen lukioissa viimeistään lukuvuonna 2005-2006. Tutkimuksessa oli mukana kaksi hyvin erilaista lukiota Länsi-Suomen läänistä eli pieni maaseudun lukio ja hyvin suuri kaupunkilukio. Tutkimusaineiston keruu eteni kaksivaiheisesti: informoitu kysely ja teemahaastattelu. Tutkimusjoukon suuruus oli yhteensä 20, joista puolet oli miehiä ja puolet naisia. Aineenopettajien käsityksiä muutoksista ja visioista tutkittiin fenomenografisen tutkimusotteen avulla. Fenomenografiassa kiinnostuksen kohteena ovat ihmisten erilaiset käsitykset todellisuudesta ja näin saatava ymmärrys tavoista, joilla ihmiset kokevat tilanteita ja maailmaa. Organisaation muutosprosesseja voidaan kutsua myös oppimiseksi. Tutkimuksen oppivan organisaation näkökulmat perustuivat juuri yhteistyössä tapahtuvaan yhteisen toiminnan kehittämiseen. Aineenopettajien käsityksiä työyhteisöstään tarkasteltiin seuraavista oppivan organisaatiomallin näkökulmista: vuorovaikutus, päätöksenteko sekä rehtorin ja aineenopettajan rooli ja asema työyhteisössä. Aineenopettajien keskeisimmät käsitykset muutoksista lukiossa viime vuosina kohdistuivat aineenopettajan ammattirooliin ja lukio-opiskelijaan sekä opiskelijalta vaadittaviin lukio-opintoihin. Muutokset ammattiroolissa korostavat tutkimustulosten perusteella aineenopettajilta vaadittavia muitakin kuin opetettavien aineiden hallintataitoja. Suoranaista ammattitaidon puutetta opettajat kokivat varsinkin ryhmänohjaustehtävien yhteydessä, osittain myös uusien oppimisympäristöjen, esimerkiksi verkkopedagogisten taitojen, yhteydessä. Opettajien lisäkoulutuksen tarve koetaan konkreettisena, mutta sekä koulutusten sisältöihin, järjestelyihin ja ajankohtiin että koulun sijais- ym. järjestelyihin kaivattaisiin parannuksia. Verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin näyttäisi siltä, että luokaton lukio on saanut opettajat enenevässä määrin huolestumaan opiskelijoiden syrjäytymisriskistä ja hyvinvoinnista. Opiskelijoiden syrjäytymisriskin kasvu lukio-opintojen aikana nouseekin yhdeksi lukion pessimistiseksi skenaarioksi. Muista pessimistisistä skenaarioista lukiolle, jotka saattoi johtaa tutkimustuloksista, voidaan mainita työyhteisön demokratiavajeen syveneminen sekä opetussuunnitelmasisältöjen ja ylioppilastutkintovaatimusten välisen kuilun syveneminen. Aineenopettajien käsitykset oman lukionsa visioista olivat sisällöiltään pääosin välineellisiä ja ne kohdentuivat kaikki opiskelijoihin. Esimerkiksi työyhteisöllisiä kehittämisajatuksia ei visioissa ilmennyt. Myöskään visioinnin dynaamisuus ei aineistossa korostunut. Aineenopettajien käsitykset visioiden arvopohjasta heijastivat perinteistä suomalaista arvomaailmaa eli itsekuria, velvollisuudentuntoa, kuuliaisuutta esivaltaa kohtaan ja perinteisten arvojen kunnioittamista. Sen sijaan antiikista perityviä Sokrateen edustamia keskustelua ja auktoriteettien kyseenalaistamista ei arvoissa ilmennyt, eikä myöskään uusliberalistista individualismia. Käsitykset visioiden synnystä näyttävät parhaiten selittävän opettajan muita käsityksiä liittyen visioon, visiointiin ja työyhteisöllisiin vaikutusmahdollisuuksiin sekä opettajan tulevaisuusorientoitumiseen.. Käsitykset vision syntytaustasta voidaan jakaa seuraaviin pää- ja alakategorioihin: 1. auktoriteettikeskeinen visiointi: johdon linjaus tai valtakunnallinen linjaus, 2. yhteisökeskeinen visiointi: yhteisöllinen linjaus tai toiminnallinen linjaus ja 3. yksilökeskeinen visiointi. Pessimistisimmiksi eli vähiten tulevaisuusorientoituneiksi opettajiksi työyhteisössä osoittautuivat ne opettajat, jotka pitivät oman lukionsa visiota koulun johdon sanelemana. Monet teoriat oppivasta organisaatiosta korostavat johtajuuden merkitystä työyhteisöä kehitettäessä. Johtajuuden merkitys nousi tämänkin tutkimuksen aineistosta keskeisesti esiin. Pyrkimystä kohti oppivaa organisaatiota opettajien puheista löytyy paljonkin, esimerkkeinä viittaukset johtajuuden ja vuorovaikutustapojen kehittämistarpeisiin. Sen sijaan opettajien puheet omista työyhteisöllisistä kehittymistarpeistaan, ns. alaistaidot, jäivät vähäisiksi. Tutkimustuloksista on luotu sovellusmalli kouluyhteisöjen visioinnin ja muun kehittämistyön tueksi.

<b>VOICE OF UPPER SECONDARY SCHOOL TEACHERS – Subject teachers´ perceptions of changes and visions in upper secondary schools </b> Due to the rapid changes in the society, future orientation has become increasingly important also in education and schools. Doubts have also been expressed as to the ability of municipal decision-making to respond to future challenges; it seems that municipal decision-making is lagging behind in this respect. The understanding and knowledge of the teaching profession from the teacher´s own point of view will provide a starting point and the prerequisites for real renewing of school. The primary research question in this research was: How do subject teachers at upper secondary schools perceive the change processes of upper secondary school and what are their visions of the future of their own school and upper secondary schools in general. The fact that a new curriculum was introduced in all the Finnish upper secondary schools in the academic year 2005 – 2006 at the latest, provided an ideal timing for the collecting of the material for this research. The research concerned two very different types of upper secondary schools in the province of Länsi-Suomi, a small upper secondary school in a rural setting and a large upper secondary school in an urban setting. The research material was collected in two stages: by means of an informed inquiry and a focused interview. The size of the sample was 20. Half of the subjects were men and half of them were women. Subject teachers´ perceptions of change and visions were studied by the phenomenographic research method. Phenomenography is interested in people´s different perceptions of reality and the understanding of means by which they experience situations and the world. The change processes of an organization can also be called learning. The organizational learning perspective used in the research was based on a collaborative development of action. Subject teachers´ views of their work communities were studied from the following points of view of a learning organization: interaction, decision-making, and the role and position of the principal and subject teacher in the work community. The most important perceptions of change concerned the professional role of subject teacher, student and the required studies in the upper secondary school. The research results indicate that the changes in the professional role of subject teacher include the competence of other skills than those of subject teacher. The teachers even experienced lack of skills especially in tutoring, and to some extent in the use of new learning environments such as online teaching. The need for further training is obvious. The results also indicate that improvements are needed in the contents of training and in the practical arrangements of training, such as times and substitutes. As compared to previous researches it seems that the non-graded upper secondary school has aroused teachers´ concern about the students´ alienation risk and wellbeing. The increase of students´ alienation risk during their studies is one of the pessimistic scenarios of upper secondary school. Other risk scenarios that can be derived from the research results are the growing lack of democracy and deepening gap between the curriculum and the requirements of the matriculation examination. Subject teachers´ perceptions of the visions of their schools were mainly instrumental and all of them concerned students. For example ideas for the developing of the work community were not found in the visions. Neither did the results give support for any dynamism of the visions. Subject teachers´ perceptions of the value base of the visions reflected traditional Finnish values such as self-discipline, sense of duty, loyalty to authority and respect for traditional values. However, the results did not include discussion and the calling into question of authority as represented by Sokrates or individualism as represented by neoliberalism. The perceptions of the development of visions seem to best explain teachers´ other views on vision, visioning, possibilities of influencing the work community and teachers´ future orientation. The underpinning factors of vision can be divided into the following main and sub categories: 1. authoritarian visioning: the principal´s guidelines or national guidelines, 2. visioning by the community: group guidelines or action-based guidelines, and 3. individual visioning. The teachers who considered the vision of their school dictated by the principal tended to be most pessimistic or least future orientated. Several theories of organizational learning emphasise the role of leadership in the developing of the work community. The results of this research confirm the importance of leadership. Teachers´ responses included several references to learning organization; examples of these are references to the needs of developing leadership and interactive methods. However, there were only few mentions of the needs of development of the teachers themselves, i.e. so called organizational citizenship. The research results have been applied to the developing of a model to support the visioning and other development work of school communities.