Asiakaspalvelun ja prosessien nykytilatutkimus ja kehitysanalyysi

Tämä nsinöörityö on tehty VOTG Finlandille tarkoituksena tutkia organisaation prosessien toimivuutta ja vaikutuksia sen sidosryhmiin ja asiakkaisiin. Työn tarkoituksena on ollut kartoittaa organisaation tämänhetkistä tilaa ja löytää keinoja, kuinka asiakaspalvelua ja prosesseja voitaisiin kehittää. Päätavoitteena on ollut löytää mitattavaa ja hyödynnettävää tietoa yrityksen nykytilasta. Tavoitteena oli löytää kysymykset, jotka mittaavat ydinprosessien toimivuutta sekä löytää yhteys oikeanlaisen asiakaspalvelun ja menestyvän organisaation välillä. Tutkimus pyrkii todistamaan, että organisaatio joko kaatuu tai menestyy suhteessa kykyynsä sovittaa toimintansa ja prosessinsa siten, että ne tukevat koko toimitusketjua tuottamaan lisäarvoa asiakkaalle. Kyselyllä on haettu vastauksia, jotka koskevat sidosryhmien näkemystä organisaation operatiivisesta toiminnasta ja palveluista. Olennaisimpana mitattavana tekijänä on ollut tiedonsaanti ja sen kulku toimitusketjussa. Tarkastelun näkökulmana yleisellä tasolla on toiminut mielikuva, joka sidosryhmien edustajilla on organisaatiosta. Tutkimus kysyy myös, onko organisaatio asiakassuuntautunut ja tukevatko sen prosessit lisäarvon tuottamista. Tutkimuksessa ilmeni tiedonkulun suuri merkitys, jota tulisi parantaa kaikilla tasoilla. Myös yhteistyön taso eri rajapinnoissa ja koko toimitusketjun läpi korostuu menestystekijänä ja kehityksen edellytyksenä. Nykypäivänä tehokas organisaatio kykenee myös hyödyntämään tarjolla olevaa teknologiaa logististen pääoma-, materiaali- ja informaatiovirtojen tueksi.

Markkina- vs. Resurssipohjainen näkemys yrityksestä: Näkemyserot ja vaikutukset strategiseen päätöksentekoon

Kandidaatintyö käsittelee yrityksen strategista johtamista. Työn tavoitteena on esitellä kattavasti markkina- ja resurssilähtöinen yritysstrategia, ja tuoda esille näkökulmien erot, sekä vaikutus yrityksen päätöksentekoon. Molemmat mallit käsittelevät yrityksen kykyä kehittää ja pitää yllä pysyvää kilpailuetua. Työssä esitellään myös dynaamiset kyvykkyydet – malli, joka on resurssipohjaisen näkemyksen seuraava evoluutio. Markkinalähtöisessä mallissa painotetaan markkinainformaation keräämistä ja levittämistä läpi organisaation. Resurssipohjaisen mallin mukaan pysyvää kilpailuetua saavutetaan kehittämällä yrityksen sisäisiä elementtejä. Dynaamiset kyvykkyydet perustuu sisäisten elementtien kehittämiseen, mutta ottaa huomioon myös markkinoiden jatkuvan kehittymisen.

State of Logistics and Operations Management in Finnish and Swedish Companies – Survey Research Findings

In this research we are examining what is the status of logistics and operations management in Finnish and Swedish companies. Empirical data is based on the web based questionnaire, which was completed in the end of 2007 and early 2008. Our examination consists of roughly 30 answers from largest manufacturing (highest representation in our sample), trade and logistics/distribution companies. Generally it could be argued that these companies operate in complex environment, where number of products, raw materials/components and suppliers is high. However, usually companies rely on small amount of suppliers per raw material/component (highest frequency is 2), and this was especially the case among Swedish companies, and among those companies, which favoured overseas sourcing. Sample consisted of companies which mostly are operating in an international environment, and are quite often multinationals. Our survey findings reveal that companies in general have taken logistics and information technology as part of their strategy process; utilization of performance measures as well as system implementations have followed the strategy decisions. In the transportation mode side we identify that road transports dominate all transport flow classes (inbound, internal and outbound), followed by sea and air. Surprisingly small amount of companies use railways, but in general we could argue that Swedish companies prefer this mode over Finnish counterparts. With respect of operations outsourcing, we found that more traditional areas of logistics outsourcing are driving factors in company's performance measurement priority. In contrary to previous research, our results indicate that the scope of outsourcing is not that wide in logistics/operations management area, and companies are not planning to outsource more in the near future. Some support is found for more international operations and increased outsourcing activity. From the increased time pressure of companies, we find evidence that local as well as overseas customers expect deliveries within days or weeks, but suppliers usually supply within weeks or months. So, basically this leads into considerable inventory holding. Interestingly local and overseas sourcing strategy does not have that great influence on lead time performance of these particular sourcing areas - local strategy is anyway considerably better in responding on market changes due to shorter supply lead times. In the end of our research work we have completed correlation analysis concerning items asked with Likert scale. Our analysis shows that seeing logistics more like a process rather than function, applying time based management, favouring partnerships and measuring logistics within different performance dimensions results on preferred features and performance found in logistics literature.

Tietojärjestelmän kehitystyö, vaatimusmäärittely ja toteutustavan selvitys, case: Tiedonhaun opetus

Tässä diplomityössä tarkastellaan tietojärjestelmän kehitystyötä, vaatimusmäärittelyä ja toteutustavan selvitystä monimutkaisen organisaation näkökulmasta. Työn tavoitteena on tehdä tiedonhaun opetukseen liittyvän tietojärjestelmän esitutkimus, vaatimusmäärittely ja toteutustavan arviointi. Tietojärjestelmän kehitystyötä tarkastellaan vesiputous-vaihejakomalliin kuuluvien eri vaiheiden avulla. Tietojärjestelmän vaatimusmäärittelyä tarkastellaan sen tavoitteiden, vaiheiden ja erilaisten vaatimusten kautta. Lisäksi tutkitaan kehysorganisaation vaikutusta tietojärjestelmän kehitystyöhön ja vaatimusmäärittelyyn. Työn tuloksista oli nähtävissä, että kehysorganisaatio ja sen monimutkaisuus vaikuttavat tietojärjestelmän kehitystyöhön ja sitä kautta vaatimusmäärittelyn tekemiseen monin tavoin. Nykyisten tietojärjestelmän kehitystyömallien lisäksi on jouduttu miettimään uusia keinoja siihen, miten tekniset vaatimukset yhdistetään liiketaloudellisiin ja organisatorisiin ongelmiin. Työn empiirisen osuuden tuloksena kerättiin Tiedonhaun opetus -tietojärjestelmän vaatimusmäärittelyyn tarvittavat tiedot. Lisäksi selvitettiin miten ja millä resursseilla esitetyn mukainen tietojärjestelmä olisi mahdollista toteuttaa. Erillistä vaatimusmäärittelydokumenttia ei toteutettu, koska tietojärjestelmän mahdolliseksi toteutustavaksi erottui kaksi toisistaan poikkeavaa vaihtoehtoa. Vaatimusmäärittelydokumentin tarkempi muoto hahmottuu sitten, kun tietojärjestelmän toteutustavan periaatteet ovat selvillä.

Strategian toimeenpanon haasteet - case SPY

Tutkimuksen tarkoituksensa oli luoda kokonaiskuva strategian toimeenpanoprosessista ja tuoda esiin case –yrityksen strategian toimeenpanon haasteet. Case –yritys toimii tietoliikennepalvelujen toimialalla, joka on ollut jatkuvassa muutoksessa. Yritys käynnisti strategiaprosessin vuonna 2002, jonka seurauksena liiketoiminnan painopistettä muutettiin palveluliiketoimintaan. Strategian toimeenpano ei sujunut haasteitta. Yritys on käynnistämässä uutta strategiaprosessia. Jotta edellisen strategian toimeenpanon ongelmat vältettäisiin, haluttiin tutkia, mikä on case –yrityksen strategian toimeenpanon taso tällä hetkellä ja tunnistaa case -yrityksen strategian toimeenpanemisen kehittämiskohdat. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen case –tutkimus, joka toteutettiin teemahaastatteluin. Tulokset osoittivat, että case –yrityksessä strategian toimeenpanoa voidaan kehittää erityisesti selkeyttämällä visio, lisäämällä johtajuutta ja visionäärisyyttä. Strategian toimeenpanossa johdolta vaaditaan myyntitaitoja: selkeää päämäärää, viestintää, luottamuksen tunteen luomista ja herkkyyttä kuunnella henkilöstön tuntoja. Johdon on itse omalla esimerkillään tehtävä tämä myyntityö. Hyvä visio poistaa muutosvastarintaa ja ohjaa oikeisiin päätöksiin. Ilman hyvää visiota, strategiasta voi tulla toimeenpanokelvoton. Strateginen johtaminen jatkuvana oppimisprosessina antaa hyvät mahdollisuudet tunnistaa toimintaympäristön muutokset. Strategiaprosessi kasvattaa koko yrityksen visionäärisyyttä samalla sitouttaen strategian toimeenpanoon. Lisäksi strategiaprosessi auttaa luomaan yritykseen joustavan oppivan organisaation kulttuurin, joka on edellytys kilpailukyvyn säilymiseen muuttuvassa toimintaympäristössä.

Henkilöstövoimavarojen strateginen johtaminen toimitusketjussa

Tutkielman aiheena on henkilöstövoimavarojen strateginen johtaminen toimitusketjussa. Tavoitteena on selvittää henkilöstövoimavarojen johtamisen ja toimitusketjujen hallinnan välistä suhdetta ja sitä, minkälaisilla henkilöstöresurssien hallinnan keinoilla voidaan tehostaa yrityksen toimitusketjuja ja parantaa sen kilpailukykyä markkinoilla. Tutkimuksessa on otettu huomioon myös liiketoimintaympäristön jatkuvasti muuttuvan luonteen vaikutus organisaatioiden henkilöstöresurssien ja toimitusketjujen hallintaan. Tavoitteena on lisäksi kartoittaa ne johtajien ja hankinnan ammattilaisten ominaispiirteet, jotka ovat edellytyksenä tuloksekkaaseen toimintaan modernissa liiketoiminnassa. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja siinä on käytetty hyväksi teoriatriangulaation menetelmää kuvailtaessa toimitusketjuja henkilöstövoimavarojen keinoin. Tutkimuksessa muodostetaan henkilöstöresurssien hallinnan ja toimitusketjujen hallinnan teoriakokonaisuuksista synteesi, joka kuvaa niitä henkilöstöstrategisia erityispiirteitä, joita toimitusketjujen hallintaan sisältyy.

Suorituskyvyn kehittäminen ja niiden menetelmät suomalaisessa teollisuudessa

Viimeisien vuosikymmenien aikana teknologinen kehitys on muuttanut yritysten toimintaympäristöä suuresti. Yritysten käyttöön on tullut lukuisia teorioita ja menetelmiä, joilla yrityksen suorituskykyä voidaan mitata, kehittää ja vertailla. Näin myös erilaisten johtamisen menetelmien ja käytäntöjen rooli on korostunut yritysten johtamisjärjestelmissä. Myös yritysten suorituskykyä on tutkittu monella eri tavoin viimeisien vuosien aikana. Näiden tutkimusten tavoitteena on ollut löytää vertailtavuutta globaalien toimijoiden välillä. Tämä tutkimus lähestyy suorituskykyä aivan uudenlaisesta näkökulmasta ja tarkastelee tuloksia vertailuoppimisen, osaamisen ja tiedon johtamisen näkökulmasta. Oleellista on ollut luoda uusi näkökulma aikaisempiin tutkimuksiin, jotka ovat keskittyneet vertailemaan yrityksien operatiivista ja liiketoiminnan suorituskykyä sekä sitä, kuinka hyvin ne ovat pystyneet hyödyntämään parhaita käytäntöjä toiminnassaan. Tutkimuksen teoreettisen tarkastelun tavoite on selkeyttää koko strategisen johtamisen mallia. Tutkimus lähti liikkeelle analysoimalla aikaisemmista yritysten suorituskykyyn tehtyjä tutkimuksia. Tästä tehtiin havainto, että osaamisen johtamista ja kehittämistä on tutkittu varsin vähän yritysten suorituskyvyn kehittymiseen liittyen. Luotiin teoreettinen viitekehys, joka avulla henkilöstön osaaminen liitettiin osaksi strategian toteutumisen prosessia. Tämän tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset perustuvat vuosina 1993 ja 2003 Made in Finland tutkimuksessa kerättyyn yritysten suorituskykyä tarkastelevaan aineistoon. Se perustuu 23 yrityksen haastatteluihin. Aineistosta valittiin kaikki ne tulokset, joilla katsottiin olevan merkitystä osaamisen johtamisen ja kehittämisen kannalta. Tutkittujen yritysten suorituskyvyssä oli kymmenen vuoden seurantajakson aikana tapahtunut selvää kehittymistä. Työn joustavuus ja työntekijöiden sitoutuminen on lisääntynyt ja vertailuoppimista on hyödynnetty. Tuotannon prosesseja on kehitetty ja näin uusien tuotteiden markkinoille tuloaikaa on saatu nopeutetuksi. Merkillepantavaa on, että satsaukset koulutukseen eivät ole lisääntyneet vaan osissa tutkituissa yrityksissä satsaukset ovat jopa vähentyneet. Tulokset tavoitteisiin nähden ovat hyvin ristiriitaisia. Toiminnan tehostumista odotetaan kaikilla osa-alueilla. Kuitenkin osaamiseen ei olla valmiita satsaamaan, eikä yritysten johdossa nähdä osaamisen kehittämistä tärkeänä tavoitteiden saavuttamiseksi. Suurimpana esteenä tavoitteen saavuttamiseksi yritysten johto näkee pätevän henkilökunnan saatavuuden. Vaikka moni yrityksistä käyttää tasapainotettua mittaristoa strategisen johtamisen työkaluna, ei sen kaikkia osa-alueita ja niiden tasapainon merkitystä ole selvästi ymmärretty.

BCS-mittariston ja strategisten tavoitteiden viestintä taloushallinnon palvelukeskuksessa

Organisaation strategia ja visio jäävät työntekijöille usein kaukaisiksi ja vieraiksi asioiksi. Strategian toimeenpanon kannalta on oleellista, että tavoitteet ja toimintasuunnitelmat viestitään koko organisaatiolle. Sen vuoksi tämän tutkimuksen tavoitteena on laatia suunnitelma taloushallinnon palvelukeskuksen BSC-mittariston ja strategisten tavoitteiden viestimisestä. Henkilöstön tulee nähdä niiden yhteys omaan työhön. Tätä kautta jokainen voi vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen. Ta-voitteiden sisäistäminen lisää myös työtyytyväisyyttä. Tutkimus perustuu strategiaviestinnän ja Balanced scorecardin teoriaan. Empiiristä osuutta varten BSC-mittariston rakennetta ja tarkoitusta on selvitetty haastattelemalla palvelukeskuksen päällikköä. Haastattelumenetelminä on käytetty avointa haastattelua ja puolistrukturoitua haastattelua. Viestintäsuunnitelmassa viestintä tapahtuu avoimen keskustelun sekä tiimi- ja yksilökohtaisten mittaristojen avulla. Intranetiä ja ilmoitustauluja käytetään lisätiedon jakamiseen sekä palautteen keräämiseen. Työtyytyväisyyttä ja motivaatiota pa-rannetaan oman työn merkityksen ymmärtämisen kautta. Esimiehille tarjotaan tarpeen mukaan viestintään ja mittariston rakentamiseen liittyvää koulutusta.

Aineettomien pääomaerien tunnistaminen ja hyväksikäyttö strategiatyössä

Tässä tutkimuksessa tutkittiin keinoja tunnistaa organisaation aineeton pääoma ja yhdistää se strategiatyöhön. Aineettomien pääomien tunnistamisen yhteydessä tutkittiin myös sitä, miten on mahdollista tunnistaa juuri strategisesti merkittävät aineettomat pääomat. Tutkimuksen teoreettinen osuus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin case-tutkimuksena käyttäen menetelminä osallistuvaa havainnointia kahden työpajan aikana ja kyselylomaketta. Tutkimus oli haasteellinen toteuttaa johtuen aihe-alueen laajuudesta ja teorioiden päällekkäisyydestä sekä aihepiirin vieraudesta tutkimukseen osallistuneille. Analyysi, tulokset ja johtopäätökset perustuivat tutkijan omiin tulkintoihin. Tulkintoja tehtiin analysoimalla case-tutkimuksen aikana kerättyjä aineistoja ja vertaamalla case-tutkimuksen tuloksia teoriaan. Case-tutkimus osoitti, että aineettoman pääoman tunnistamisen ja strategiaan yhdistämisen tueksi tarvitaan toimivia työkaluja. Huolimatta toimivistakin työkaluista, on aineettoman pääoman erien tunnistaminen haastavaa eikä ydinkompetenssien tunnistaminen välttämättä onnistu täysin objektiivisesti. Myös aineettoman pääoman yhdistäminen strategiaan on aiemmin asiaan perehtymättömälle vaikeaa. Tutkimus todisti, että aineettoman pääoman rakenteen ja hyväksikäytön tutkimusta tulee jatkaa jotta voidaan kehittää toimivia ja helppokäyttöisiä työkaluja aineettoman pääoman johtamisen tueksi.

WorldSkills - ammattitaitovalmennus osana kone- ja metallialan kilpailukykyä

Nykyaikain ammattitaitovalmennus alkaa olla verrattavissa huippu-urheiluun ja sen sisältämiin valmennusprosesseihin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa ne prosessit, joita käyttämällä ammattitaitovalmennettava saadaan tiedollisesti ja taidollisesti mandollisimman hyvin valmennettua WorldSkills-tason kilpailuihin. Valittuja prosesseja soveltaen ohjeistetaan CAD-suunnittelun valmennus ja kokonaisvaltainen valmistautuminen kilpailuihin. Hyvänä taustapohjana on tutkimuksen tekijän omakohtainen osallistuminen Taitaja-2007 kilpailun järjestämiseen lajivastaavana CAD-suunnittelussa. Tutkimuksessa tehtiin myös kartoitus kilpailutoiminnan vaikuttavuudesta ja sen mandollisista vaikutuksista kone- ja metallialan koulutukseen hakeutuvien nuorten määriin. Tutkimuksen pääkohteina olivat Taitaja-kilpailujen järjestäjinä toimineet paikkakunnat ja koulutuksenjärjestäjät peräkkäisiltä vuosilta eli Turku, Tampere ja Joensuu. Tämän lisäksi Helsingissä järjestetty WorldSkills-2005 kilpailu aiheutti positiivisia vaikutuksia koko ammattitaitovalmennuksen kenttään ja sen esille nostamiseen ammatillisessa koulutuksessa. Näitä tietoja ja prosesseja voidaan käyttää hyväksi ammattitaitovalmennuksen kanssa toimivien oppilaitoksien, työpaikkojen ja valmentajien sekä muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen jatkossa tehtävään valmennukseen liittyvään kehitystyöhön.

Välimiehen esteellisyys ja korvausvastuu

Tutkielman tarkoituksena oli välimiehen vastuun johtaminen korvausperusteen ollessa esteellisyys. Tutkielmassa paneuduttiin syvällisesti välimiehen asemaan, velvollisuuksiin, esteellisyyteen ja vastuun johtamiseen. Tutkimusmetodi oli lainopillinen systematisointi ja tulkinta, ja jossain määrin käsiteanalyysi. Tutkimusaineisto koostui ennakkopäätöksen KKO:2005:14 lisäksi suurimmalta osalta lakiartikkeleista ja -teksteistä. Tutkielmassa päädyttiin siihen johtopäätökseen, että välimiehen esteellisyys voi johtaa korvausvastuuseen, kun tuottamus ja syy-yhteys vahinkoon todetaan. Tuottamus voi KKO:2005:14 mukaisesti ilmetä myös velvollisuuden laiminlyöntinä. Tällaisena rikottuna velvoitteena toimi välimiesmenettelylain 9.2 §. Todettavissa on, ettei välimiehen korvausvastuun määrittyminen etenkin esteellisyyden kyseessä ollessa ole selkeää eikä yksioikoista.

Siirtohinnoittelu ja siirtohinnoitteludokumentointi: Case Papyrus Finland Oy

Tutkimuksen tavoitteena oli tapaustutkimuksen avulla analysoida ja kehittää case-organisaation siirtohinnoittelua ja siirtohinnoitteludokumentointia. Siirtohinnoittelun osalta analysoitiin tarkoitus, motiivi, vaikuttavat tekijät, tekniikka ja tavoitteet. Kun siirtohinnoittelu avaintekijät saatiin selvitettyä, keskityttiin siirtohinnoittelun dokumentointiin ja erityisesti siirtohinnoittelumenetelmien analysoitiin. Tutkielman teoriaosassa analysoitiin siirtohinnoittelua ja siirtohinnoitteludokumentointia käsittelevää kirjallisuutta ja tutkimuksia. Empiirisen osion aineisto kerättiin haastattelemalla, tutustumalla kohdeyrityksen dokumentteihin ja tietojärjestelmiin sekä osallistuvalla havainnoinnilla. Tutkielman empiirisessä osiossa tarkasteltiin kohdeyrityksen siirtohinnoittelua ja siirtohinnoitteludokumentointia. Tulokseksi saatiin, että sisäiset ohjeet, liiketoiminnalliset ja strategiset tavoitteet vaikuttivat eniten siirtohinnoitteluun. Jatkossa kohdeyrityksen tulisi kiinnittää enemmän huomiota siirtohinnoittelussaan kapasiteetteihin ja niistä aiheutuviin kustannuksiin. Kohdeyritys ei ole aikaisemmin suorittanut siirtohinnoitteludokumentointia. Siirtohinnoitteludokumentoinnin toteuttaminen on mahdollista saatujen tutkimustulosten avulla. Kustannusvoittolisämenetelmä on parhaiten kohdeyritykselle soveltuva siirtohinnoittelumenetelmä.

Nuorten esimiesten ja asiantuntijoiden organisaatioon sitoutuminen, case: Kesko Oyj

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten nuoret esimiehet ja asiantuntijat ovat sitoutuneita organisaatioon. Lisäksi pyritään nostamaan esille tekijöitä, joita voidaan pitää sitoutumisen kannalta tärkeimpinä sekä hahmottamaan keinoja, joilla sitoutumiseen liittyviä tekijöitä voisi kehittää entisestään. Työn teoriaosassa keskitytään organisaatioon sitoutumiseen käsitteenä, esitellään erilaisia sitoutumismalleja, tarkastellaan sitoutumisen seurauksia sekä käydään läpi sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Työ on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen empiiriseen osioon aineisto kerättiin haastattelujen avulla Keskon nuorilta esimiehiltä ja asiantuntijoilta. Tutkimustulokset osoittavat, että haastatellut työntekijät ovat pääasiassa affektiivisesti eli tunnepitoisesti sitoutuneita organisaatioon. Sitoutumisen kannalta tärkeimpiä tekijöitä ovat itse työ jonka parissa työskennellään, organisaation tarjoamat koulutusmandollisuudet, työilmapiiri, esimiestoiminta sekä urakehitysmandollisuudet. Tulosten mukaan organisaatiossa nimenomaan halutaan työskennellä eikä sitä koeta niinkään pakkona tai velvollisuutena.

Tuotannon ja ostotoiminnan tarkastelu SCOR-mallilla

Diplomityössä perehdyttiin toimitusketjun hallinnan ja johtamisen apuvälineenä käytettävään SCOR-malliin (Supply Chain Operations Refence-model). SCOR on standardimalli, josta jokaisen tulee poimia oman toiminnan kehittämisen ja tehostamisen kannalta tärkeät asiat. SCOR on hyvä instrumentti kasvun hallinnassa.Työn teoriaosa käsittelee logistiikkaa, toimitusketjun hallintaa, ostotoimintaa ja SCOR-mallia. Soveltavassa osassa käsitellään SCOR-mallin avulla sisäilma alalla toimivan yrityksen prosesseja. Työssä keskityttiin tarkastelemaan yrityksen ostotoiminta ja valmistusprosesseja SCOR-mallin avulla.SCOR-mallin käyttö oston ja tuotannon analysoinnissa toi esiin useita toiminnan kehitysajatuksia. Näitä olivat uusien menetelmien käyttöönotto varaston ja tuotannon hallittavuuden parantamiseksi, osto-organisaation selkiyttäminen ja toiminnanohjausjärjestelmän kehittäminen.