Managing an intellectual property right portfolio in the software industry

Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää etuja, joita huolellinen immateriaali-oikeussalkun hallinnointi ohjelmistoalalla luo yritykselle. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla eri asemissa olevia ihmisiä kolmesta suomalaisesta ohjelmistoalan tuote- ja palveluyrityksestä. Tutkimuksesta käy ilmi, että ohjelmistoyritysten immateriaalioikeussalkut koostuvat liikesalaisuuksista, tekijänoikeudesta, tavaramerkeistä, verkkotunnuksista ja muutamista patenteista. Kiinnostus patentteihin ohjelmistoalalla on kasvanut erityisesti niiden tuoman tekijänoikeutta vahvemman suojan takia. Tällä hetkellä Euroopassa suhtautuminen ohjelmistopatentteihin on kuitenkin vielä käymistilassa. Jos ohjelmistopatentit hyväksytään, immateriaalioikeussalkun strateginen merkitys kasvaa. Tällöin salkunn hallinnointi tukee yrityksen tavoitteita - esimerkiksi oman toimintavapauden turvaamista - avustaen hakemus-prosessissa, tarkkaillen markkinoita sekä arvioiden yrityksen oman immateriaalioikeussalkun erilaisia hyväksikäyttömahdollisuuksia.

Kaupunkiorganisaation uudistuminen. Case Haminan kaupunki

Tutkielmassa tutkittiin kuntaorganisaation uudistumista vuoden vanhan Haminan kaupungin uudistumiskykyisyyttä. Tutkielman empiirisessä osassa käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusaineistona olikoko Haminan kaupungin henkilöstö, 1639 henkilöä ja tutkimus suoritettiin keväällä 2004. Tutkimusmenetelminä käytettiin ©businessXray Oy:n KM - factoriaTM, kaupungin ylimmän johdon teemahaastatteluja. Kyselyn vastausprosenttina 44. Tutkimuksen tuloksena todetaan, että Haminan kaupungilla on uudistumiskykyisyyttä ja yhtenäistä näkemystä. Organisaation strategisessa kyvykkyydessä nousi esiin organisaation tilannetietoisuus ja - herkkyys sekä sitoutuminen, jota tarvitaan muutosprosesseissa. Toisaalta nykyisessä organisaation toimintatavassa on kehitettäväävalitun strategian suuntaiseksi. Johdon teemahaastatteluissa korostuivat tulevaisuuden organisaation menestystekijäksi ihmisten välinen avoin vuorovaikutus ja luovat ratkaisut. Haminan kaupungin tulevaisuus on suuntautumassa innovatiivisuuteen, sillä ylin johto on vahvasti dynaamiseen strategianäkemykseen orientoitunut.

Tilintarkastuksen odotuskuilu

Tilintarkastus ammattikuntana on hyvin vanha. Omistuksen ja johdon eriytyminen toisistaan on osittain vaikuttanut tilintarkastusammattikunnan syntyyn. Tilintarkastuksen kohteet ja painotukset ovat vaihdelleen aikojen kuluessa. Samoin ovat muuttuneet tilintarkastajille asetetut vaatimukset. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tilintarkastuksen odotuskuilun käsitettä, odotuskuilun syntyä ja rakennetta sekä niihin vaikuttuvia seikkoja. Lisäksi käsiteltiin keinoja tilintarkastuksen odotuskuilun pienentämiseen, sekä päämies-agentti-teorian soveltamista tilintarkastuksen odotuskuiluun. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös Suomessa havaittujen odotuskuiluun vaikuttavien seikkojen esiintymistä maailmanlaajuisesti. Tutkimuksen alkuosa on kirjallisuuteen perustuvaa normitarkastelua. Lähdeaineistona käytettiin erityisesti ulkomaisia artikkeleita. Normitarkastelun jälkeen toteutettiin sähköinen kysely KHT-tilintarkastajille, jotka oli valittu tutkimuksen kohteeksi Keskuskauppakamarin kotisivuilta. Tutkimuksen perusteella Suomessa KHT-tilintarkastajien suhtautuminentilintarkastajien tehtäviin oli melko yhteneväistä. Jonkin verran odotuskuilua oli havaittavissa siirryttäessä tarkastelemaan vastaajien sukupuolesta ja KHT-tilintarkastajana toimimisajasta johtuvia eroavaisuuksia vastauksissa.

Pääomarakenteisiin vaikuttavat tekijät suomalaisissa pörssiyrityksissä

Tutkielman tavoitteena on selvittää lineaarisen regressioanalyysin avulla paneelidataa käyttäen suomalaisten pörssiyritysten pääomarakenteisiin vaikuttavat tekijät vuosina 1999-2004. Näiden tekijöiden avulla päätellään, mitä pääomarakenneteoriaa/-teorioita nämä yritykset noudattavat. Pääomarakenneteoriat voidaan jakaa kahteen luokkaan sen mukaan, pyritäänkö niissä optimaaliseen pääomarakenteeseen vai ei. Tradeoff- ja siihen liittyvässä agenttiteoriassa pyritään optimaaliseen pääomarakenteeseen. Tradeoff-teoriassa pääomarakenne valitaan punnitsemalla vieraan pääoman hyötyjä ja haittoja. Agenttiteoria on muuten samanlainen kuin tradeoff-teoria, mutta siinä otetaan lisäksi huomioon velan agenttikustannukset. Pecking order - ja ajoitusteoriassa ei pyritä optimaaliseen pääoma-rakenteeseen. Pecking order -teoriassa rahoitus valitaan hierarkian mukaan (tulorahoitus, vieras pääoma, välirahoitus, oma pääoma). Ajoitusteoriassa valitaan se rahoitusmuoto, jota on kannattavinta hankkia vallitsevassa markkinatilanteessa. Empiiristen tulosten mukaan velkaantumisaste riippuu positiivisesti riskistä, vakuudesta ja aineettomasta omaisuudesta. Velkaantumisaste riippuu negatiivisesti likviditeetistä, osaketuotoista ja kannattavuudesta. Osingoilla ei ole vaikutusta velkaantumisasteeseen. Toimialoista teollisuustuotteiden ja -palveluiden sekä perusteollisuuden aloilla on korkeammat velkaantumisasteet kuin muilla toimialoilla. Tulokset tukevat pääosin pecking order -teoriaa ja jonkin verran ajoitusteoriaa. Muut teoriat saavat vain vähäistä tukea.

The Effect of Family Ownership on Firm Performance: Empirical Evidence from Norway

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko perheomistajuus, eli yksityisomistus, kannattavampi omistusmuoto kuin institutionaalinen omistajuus ja, onko yrityksen iällä ja koolla vaikutusta perheyritysten menestymiseen. Aikaisempaan tutkimustietoon tukeutuen, tutkimuksen aluksi käydään myös läpi perheomistajuuteen yleisesti liitettyjä ominaispiirteitä sekä perheyritysten menestymistä verrattuna ei-perheyrityksiin. Empiirinen analyysi perheomistajuuden vaikutuksista yrityksen kannattavuuteen sekä yrityksen iän ja koon vaikutuksista perheyritysten menestymiseen toteutetaan kahden otoksen avulla, jotka koostuvat listaamattomista norjalaisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä (pk-yrityksistä). Näin ollen satunnaisotos ja päätoimialaotos, johon listaamattomat pk-yritykset on valittu satunnaisesti Norjan tärkeimmiltä toimialoilta, analysoidaan erikseen. Analyysi toteutetaan käyttäen lineaarista regressioanalyysia. Vaikka satunnaisotoksen perusteella perheyritykset eivät näytä olevan ei-perheyrityksiä kannattavampia, päätoimialaotos osoittaa, että listaamattomissa pk-yrityksissä perhe- eli yksityisomistajuus on merkittävästi institutionaalista omistajuutta kannattavampi omistusmuoto. Eritoten nuoret ja pienet yritykset vastaavat perheyritysten paremmasta kannattavuudesta.

Tietojohtaminen toiminnanohjausjärjestelmän tukena; Case: Kespro Oy

Tutkielman tarkoituksena on tutkia oppimisprosessin muodostumista ja toteutumista sekä prosessijohtamisen ja prosessien roolia SAP:in käyttöönottoprojektissa. Tutkielman case-organisaationa toimii Kespro Oy ja tutkimuskohteena on SAP:in käyttöönottoprojekti Kespron tukuissa. Tutkimus- ja tiedonkeruumenetelmänä käytetään kvantitatiivista kyselylomaketta. Tutkimuksessa saatiin selkeä kuva prosessijohtamisen ja prosessien roolista muutostilanteessa sekä oppimisprosessin muodostumisesta jatoteutumisesta. Johdon ja esimiesten tuen korostuminen sekä onnistunut strategisten linjausten tiedottaminen tulivat esille käytännön työssä prosessien toimivuuden ja oman työn merkityksen kautta. Tärkeänä haasteena osaamisen varmistamiseksi käyttöönoton yhteydessä oli varmistaa koulutuksen ja käyttäjäohjeiden riittävä taso ja sisältö. Käyttöönoton aikana ja sen jälkeen korostuivat tiedon jakamisessa pääkäyttäjien ja henkilöstön keskinäinen yhteistyö ja avunanto. Tehokas tiedon jakaminen mahdollisti käyttöönoton onnistumisen. Käyttöönottoon vaikutti oleellisesti myös tietotekninen näkökulma: käyttäjien kyky erottaa toisistaan oma osaaminen ja tietotekniset ongelmat. Näiden tekijöiden huomioiminen mahdollisti SAP-toiminnanohjausjärjestelmän sujuvan liikkeellelähdön Kespron tukuissa mahdollisimman vähillä operatiivisilla ongelmilla.

Johdon palkkiojärjestelmätsuomalaisten pörssiyhtiöiden sijoittajaviestinnässä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä vaatimuksia suomalainen lainsäädäntö, IFRS-standardit, corporate governance - suosituksetja pörssin suositukset asettavat johdon palkkiosta tiedottamiselle ja kuinka laajasti tietoa tosiasiassa annetaan. Pörssiyhtiöiden tiedotuksen avoimuutta lähestytään tutkimalla, millaisia palkkioita ja kannustimia sekä päätöksentekotapoja on olemassa. Yhtiöiden omistuksen ja johtamisen eriytyessä syntyy päämies-agentti-ongelma. Johdon ja omistajien intressejä lähennetään palkkiojärjestelmien avulla. Palkitsemisen tarkoitus on kannustaa yrityksen johtoa toimimaan omistajan edun mukaisesti. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmä on deskriptiivinen: kuvailun ja luokittelun kautta pyritään analyysiin yritysten avoimuudesta palkkioiden suhteen. Tutkimus toteutettiinvertaamalla yhtiöiden Internet-sivuja ja vuosikertomuksia vuodelta 2004 määritettyihin kriteereihin. Tutkimuksen aineistona toimivat Helsingin arvopaperipörssin päälistan yhtiöt. Tutkimuksessa havaittiin, että palkkauksen muotoa tärkeämpää on palkitsemisen kokonaisuus ja siihen liittyvä päätöksenteko. Suomalaiset pörssiyhtiöt tiedottavat johdon palkkioista kohtuullisen hyvin, mutta erityisesti palkkioiden perusteista voisi kertoa tarkemminkin. Internetin tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään kiitettävästi. Liike-vaihdoltaan suurimmatyritykset tiedottavat kautta linjan pienempiä tarkemmin.

Asunto-osakkeiden kauppa korjausrakentamisen näkökulmasta

Tutkielman pääaiheena on asunto-osakkeiden kauppa. Keskeisimpänä tutkimusaiheena on myyjän asemesta korjausrakentamiseen painottuva näkökulma. Tutkielman tarkoituksena on analysoida omistuksen, statuksen ja päätöksenteon vaikutusta myyjän vastuisiin. Tutkielmassa pyritään myös selvittämään asunto-osakeyhtiön omistuspohjan merkitystä elinkeinonharjoittajana toimivan osakkaan vastuisiin. Metodina käytetään vertailevaa tutkimusotetta, painottuenosaltaan kausaliteettiin. Teemaa koskevan analyysin avulla pyritään lainsäädännön sisältä tulkitsemaan ja selkeyttämään asuntokauppaan liittyviä ongelmia. Praktisen lähestymistavan avulla pyritään tuottamaan viitekehys, joka palvelee voimassaolevan normatiivisen tiedon kehittämistä. Tutkielma osoittaa, että lainsäädäntö on jakautunut asunto-osakkeiden kaupan näkökulmasta tavalla, jota voidaan kritisoida. Asuntokauppalaissa sääntely ei kohdistu tilanteisiin, joissa huomioitaisiin korjausrakentamisen moniulotteisuus. Pikemminkin käytännön näkökulmasta on nähtävissä suunta, jossa korostetaan tiedon merkitystä osanavaihdantaa jopa sisällön ja validiteetin kustannuksella

Optiojärjestelyt HelsinginPörssin pankit- ja rahoitustoimialalistan yrityksissä 1996-2004

Tiivistelmä Tekijä: Veikko Huhta Nimi: Optiojärjestelyt Helsingin Pörssin pankit- ja rahoitustoimialalistan yrityksissä 1996-2004 Osasto: Kauppatieteiden osasto Vuosi: 2005 Pro gradu-tutkielma. Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto. 84 sivua, 8 kuviota, 1 taulukko, 5 liitettä. Tarkastajina professori Jaana Sandström ja professori Ulla Kotonen Hakusanat: Optiojärjestelyt, omistajalähtöinen johtaminen, agenttiongelma, pankit- ja rahoitustoimiala Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia optiojärjestelyjä HelsinginPörssin pankit- ja rahoitustoimialan yrityksissä on käytössä. Optiojärjestelyjätutkittiin ensinnä tarkastelemalla niiden omistajille aiheuttamaa diluutiovaikutusta. Seuraavaksi tarkastelun kohteena olivat option merkintähinta, optiojärjestelyn voimassaoloaika sekä osinkokorjaus. Optiojärjestelyjen toimivuutta tutkittiin tunnuslukujen ja yrityksen markkina-arvon näkökulmasta. Optiojärjestelyn taustalla olevia tavoitteita tutkittiin omistusrakenteen näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena olevat yritykset olivat Sampo Oyj, OKO Oyj, CapMan Oyj sekä Ålandsbanken Ab. Pankit- ja rahoitustoimiala ei ole ns. suurten tuotto-odotusten toimiala. Tasainen osingonjako on optiojärjestelyjen ehtojen valossa omistajille tärkeää. Toimialalla optiojärjestelyjen ensisijainen tehtävä näyttää olevan sitouttaa avainhenkilöitä yritykseen. Vain yhdessä yrityksessä omistajat voivat olla markkina-arvon kehitykseen tyytyväisiä. Omistuksen ja johdon yhdistyminen johtaa optiojärjestelyillä tavoiteltavaan suureen sitouttamisvaikutukseen. Omistusrakenne osoittautui suureksi selittäjäksi optiojärjestelyjen ehtoja asetettaessa.

Tilintarkastajan rooli väärinkäytösten ehkäisemisessä

Tutkimukseni päätavoite on selvittää, minkälainen rooli on tilintarkastajalla väärinkäytösten ehkäisemisessä. Työn alussa on kerrottu yleisesti tilintarkastajasta ja tilintarkastuksesta sekä virheistä ja väärinkäytöksistä. Tilintarkastusta säätelevät lait ja asetukset on myös esitelty lyhyesti. Yleisen osion jälkeen on selvitetty tilintarkastajan roolia. Mitkä ovat tarkastajan tehtävät, jotta väärinkäytöksiä löydettäisiin. Mitä tilintarkastajan tulee tehdä jos väärinkäytöksiä ilmenee ja miten tilintarkastaja voisi ehkäistä talousrikollisuutta. Kolmannessa luvussa on tilintarkastaja Päivi Värjän ajatuksia tämän päivän tilintarkastuksesta. Tämän jälkeen on selvitetty miten uudistukset vaikuttavat tilintarkastajaan ja hänen rooliin väärinkäytösten ehkäisemisessä. Maailma on muuttunut ja siinä samalla tilintarkastuskin. Tilintarkastajanrooli hakee tällä hetkellä paikkaansa väärinkäytösten ehkäisemisessä. Suuri yleisö odottaa tilintarkastajalta enemmän kuin mitä tilintarkastajan tehtäväksi on määritelty. Muutoksia on jo tullut ja tulevaisuudessaniitä tulee vielä lisää, sillä talousrikollisuus on osa arkipäiväämme.

Patenttien arvonmääritykseen liittyviä kysymyksiä verotuksessa ja yritysjärjestelytilanteissa

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia kysymyksiä patenttien arvonmääritykseen liittyy verotuksen kannalta yritysjärjestelytilanteissa. Tutkimus on deskriptiivinen, kvalitatiivinen ja normatiivinen. Yritysjärjestelytilanteet toteutettuina verolakien mukaan ovat purkautumista lukuun ottamatta veroneutraaleja tapahtumia, jolloin osapuolille ei synny verotettavaa tuloa. Jos puolestaan yritysjärjestelyjä ei toteuteta elinkeinoverolainmukaan, realisoituu verotettavaa tuloa. Tällöin patentitkin arvostetaan elinkeinoverolain mukaan käypään arvoon. Patenttien käyvän arvon määritykseen ei ole yhtä ja oikeaa tapaa. Kuitenkin tuottoarvoon perustuvia arvonmääritystapoja pidetään parhaimpina. Patenttien arvonmääritykseen liittyviä kysymyksiä yritysjärjestelyiden verotuksen kannalta ovatkin, miten säilyttää veroneutraalius sekä miten käypä arvo määritetään, jos veroneutraaliutta ei voida säilyttää.

Potential for enterprise cooperation between Southeast Finland and Northwest Russia

Tutkimus käsittelee Kaakkois-Suomen ja Luoteis-Venäjän yritysten nykyistä yhteistyötä ja arvioi sen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Raportissa käydään läpi useita toimialoja, jotka ovat tärkeitä paikalliselle elinkeinoelämälle tai joissa Venäjän merkitys on korostunut. Tutkimukset kattamat alat ovat metsäteollisuus, elintarviketeollisuus, metalliteollisuus, tieto- ja viestintäteollisuus, logistiikka, matkailusekä energia ja ympäristö. Kaakkois-Suomen ja Luoteis-Venäjän väliset kauppa- ja taloussuhteet ovat perinteisesti olleet vilkkaat maantieteellisestä läheisyydestä johtuen. Pääpaino kanssakäymisessä on ollut kaupalla, mutta Neuvostoliiton hajottua yritysten välille on kehittynyt myös muita yhteistoiminnan muotoja kutenyhteistuotantoa ja alihankintaa. Kaakkois-Suomen yritysten näkökulmasta Venäjänedullinen kustannustaso houkuttelee siirtämään tuotannollisia toimintoja rajan taakse. Tuotannollisen yhteistoiminnan aloittamista ja menestyksellistä toteuttamista hankaloittaa kuitenkin yritysympäristön kehittymättömyys Venäjällä ja usein myös osapuolten näkemyserot toiminnan tavoitteista ja liiketoimintakäytännöistä. Raportin ensimmäisessä osassa arvioidaan yhteistyöpotentiaalia valituilla toimialoilla analysoimalla alojen nykytilaa Kaakkois-Suomessa ja Luoteis- Venäjällä. Nykytilakartoituksen avulla selvitetään yhteistyön motiiveja suomalaisten yritysten kannalta ja sen tuottamaa mahdollista kilpailuetua. Toisessa osassa kuvataan Luoteis-Venäjän muodollista liiketoimintaympäristöä, mukaan lukien lainsäädäntö, hallinto ja liiketoiminnan tukiorganisaatiot. Kolmannessa osassa esitetään suomalais-venäläistä yritysyhteistyötä koskevia kokemuksia ja odotuksia, verrataan eri osapuolten näkemyksiä keskenään ja kuvataan yhteistyön yleisimpiä rajoitteita ja ongelmia. Tutkimustulosten valossa vaikuttaa siltä, että Luoteis-Venäjällä tuotannosta saatu kustannushyöty on pienenemässä palkkojen ja energiakustannusten noustessa. Luoteis-Venäjän merkitys markkina-alueena on vastaavasti kasvussa. Tavaroiden viennin lisäksi talouskasvu ja paikalliset investoinnit esimerkiksilogistiikka- ja energiainfrastruktuuriin tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisille palveluiden ja teknologian viejille. Toisaalta monikansallisten yritysten etabloituminen Luoteis-Venäjälle (esim. Ford ja IKEA) luovat kysyntää paikallisille alihankkijoille. Suomalaisyritykset voisivat ottaa siitä osansa investoimalla paikalliseen tuotantoon. Palvelualoilla, kuten logistiikkasektorilla ja matkailussa Luoteis-Venäjän merkitys Kaakkois-Suomen kilpailijana on kasvussa paikallisen infrastruktuurin kehittyessä. Näillä aloilla tulisikin keskittyä ei ainoastaan Suomen kilpailukyvyn ylläpitoon vaan myös liiketoimintayhteistyön kehittämiseen venäläisten toimijoiden kanssa.

Terveydenhuollon puhelinpalvelut Etelä-Karjalassa

Puhelin- ja neuvontapalvelusta on tullut melko vakiintunut uusi terveydenhuollon palvelumuoto. Palvelun käyttöön ottaneiden kuntien kokemukset ovat olleet hyviä. Toimintaprosesseihin on voitu tehdä muutoksia, mm. lääkäripalveluiden tarve on pienentynyt. Hoitoon pääsyn turvaamiseksi tehdyt muutokset kansanterveyslakiin vaikutti perusterveydenhuollon toimintamalleihin. Ihmisten tulee saada yhteys terveydenhuollon ammattilaisiin puhelimella välittömästi saman vuorokauden aikana. Etelä-Karjalan alueella oli varsinkin suurilla kunnilla ollut ongelmia saada päiväaikaan puhelinpalvelut riittäviksi. Ilmeisemmin kaupunkimaisessa yhteisössä erilaisten neuvojen ja kysymyksiin vastaamisen tarve on suurempi kuin maaseutualueella. Siksi lakimuutoksen tultua voimaan sairaanhoitajien työpanosta puhelimeen vastaamiseen jouduttiin lisäämään Lappeenrannassa ja Imatralla. Pienet terveyskeskukset ovat kyenneet järjestämään puhelinpalvelunsa tyydyttävästi entisillä resursseilla. Tarvekartoitusta sielläkään ei ole tehty. Ennen Etelä-Karjalan keskussairaalan puhelinvaihdetoiminnan kilpailuttamista halusimme selvittää erilaiset vaihtoehdot ja mahdollisuudet alueelliseen yhteistyöhön terveydenhuollon puhelinpalveluiden ja –neuvonnan järjestämisestä alueellamme. Kaikkiaan on ilmeistä, että puhelinpalveluiden tarve lisääntyy. Toisaalta tämän uuden toimintamuodon kehittäminen alueen sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon tarpeisiin sopivaksi tuntuu järkevältä. Palvelut tulisi järjestää läheisyysperiaate turvaten, mutta silti ruuhka-aikana tulisi voida vastata puheluihin kohtuullisen nopeasti ja turvata myös riittävät puhelinpalvelut yöaikana, kuitenkaan liikaa resursoimatta. Nämä olivat kysymyksiä, joiden pohjalta teknologiakeskus Kareltekin vetämänä tehtiin selvitystyö terveydenhuollon puhelinpalveluiden erilaisista järjestämismahdollisuuksista ja saaduista kokemuksista. Rahoittajana oli Etelä-Karjalan liitto ja työn on tehnyt LTY:n Technology Business Research Center (TBRC). Selvitystyössä esitellään eri vaihtoehdot puhelinpalveluiden ja neuvonnan järjestämisestä. Toimintamallien esittelyn lisäksi on laskettu kustannuksia. Tavoitteena on sekä palvelun parantaminen että kaikkia kuntia auttavan toimivan ratkaisun löytäminen. Nyt tehty selvitystyö on avoinna keskustelulle. Toteutukset pyritään tekemään ennen vuoden 2007 talousarvion laadintaa.