Junan matkustajainformaatiojärjestelmän ohjaaminen

Matkustajat pitävät junissa annettavaa informaatiota entistä tärkeämpänä. Tähän haasteeseen pyritään vastaamaan rutiinikuulutusten, kuten asemille tulokuulutusten, automatisoinnilla. Kuulutukset soitetaan ääneen ja esitetään tekstinä näytöillä. Tällöin annettava informaatio on selkeää ja tasalaatuista myös vieraalla kielellä. Junan tiedot, kuten määränpää ja vaunun myyntinumero, esitetään junan ulkoseinällä ovien vierellä junaan nousevia matkustajia varten. Tässä diplomityössä luodaan yleiskatsaus junaväylään liittyviin standardeihin, TCN-standardiin ja UIC-556-määrelehteen. Yleiskatsauksen lisäksi käsitellään tarkemmin matkustajainformaatiojärjestelmään liittyvät osat. Tutustumme myös UIC-176-määrelehteen, joka käsittelee matkustajainformaatiojärjestelmän näyttöjä. Luomme yleiskatsauksen EKE-Elektroniikka Oy:n kehittämään modulaariseen junanhallintajärjestelmään. Työssä suunnitellaan asiakkaan ja standardien vaatimusten pohjalta matkustajainformaatiojärjestelmä, joka on integroitu junanhallintajärjestelmään. Tekstitiedon välittämiseen vaunusta toiseen käytetään WTB-junaväylää. Siinä kommunikoidaan UIC-556-määrelehden mukaisesti, joka mahdollistaa eurooppalaisen yhteensopivuuden. Työn tuloksena on määritelty järjestelmän fyysinen rakenne, ohjelmistorakenne, vaadittavat tietokannat, tiedon syöttäminen järjestelmälle ja junaväylässä käytettävät telegrammit. Erityishaasteena on ratkaistu tilanne, jossa juna jakautuu matkan varrella useampaan suuntaan.

Opettajien työelämäjaksojen kehitysprojektien mallintaminen osaksi Etelä-Karjalan ammattiopiston toimintaa

Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää, kuinka pilottiprojektien pohjalta voidaan kehittää toimiva prosessimalli. Prosessi, johon uudenlaista kehitystapaa lähdettiin hakemaan, oli Etelä-Karjalan ammattiopiston opettajien työelämäjaksojen toteutusprosessi. Opettajien työelämäjakson erilaisia toteutusmalleja oli testattu jo useammassa eri erilaisten rahoitusten avustuksella perustetuissa pilottiprojektissa. Ulkopuolisen rahoituksen päättyessä tuli ajankohtaiseksi kehittää Etelä-Karjalan ammattiopistolle oma työelämäjaksojen toteutusmalli. Mallin kehitystyössä voitiin hyödyntää aikaisemmista projekteista saatuja palautteita, jolloin mallin kehitystyö lähti liikkeelle tiedossa jo olevista asiakkaan toiveista ja tarpeista. Toimintaa kehitettiin prosessina, koska Etelä-Karjalan ammattiopistossa on alettu satsaamaan voimakkaasti laatuun ja laadun jatkuvaan parantamiseen. Laatua taas ei synny ilman, että toiminnat määriteltäisiin ja kuvattaisiin prosesseina. Koska koulutusorganisaatioille prosessiajattelu on vielä aika vierasta, tässä työssä selvitettiin ensin teoriakatsauksen pohjalta, mitä prosessiajattelu tarkoittaa ja mitä hyötyjä sillä voidaan saavuttaa julkisella sektorilla. Lisäksi kartoitettiin niitä tapoja ja keinoja, joiden avulla prosesseja voitaisiin parantaa ja uudistaa. Prosessin uudistamisprosessiin löytyi teorian pohjalta työkalu, jota muokattiin niin, että sitä voitiin hyödyntää juuri tämäntyyppisessä uudistustyössä. Työn lopputuloksena syntyi työelämäjakson toteutusta kuvaava prosessimalli, jota on jatkossa tarkoitus testata ja kehittää työelämäjaksoilta saadun palautteen perusteella.

Supporting older people’s independent living at home through social and health care collaboration

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ikäihmisten kotona asumista sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden voimavaroista arjesta selviytymisen näkökulmasta, ja tutkia miten asiakkaiden hoito sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä toteutuu. Tutkimus oli poikkileikkaustutkimus, jossa sovellettiin kuvailevaa ja vertailevaa tutkimusasetelmaa. Tutkimusaineisto kerättiin yhden länsisuomalaisen kunnan kotihoidon asiakkailta (≥65 v.) ja heitä hoitavilta ammattihenkilöiltä. Kotihoidon 21 iäkästä asiakasta kuvasivat omia voimavarojaan arjesta selviytymisen näkökulmasta sekä kokemuksiaan hoidon toteutumisesta ammattihenkilöiden yhteistyönä. Aineisto kerättiin avoimella haastattelulla ja analysoitiin sisällön analyysillä. Lisäksi 25 kotihoidon ammattihenkilöä: 13 kotipalvelun työntekijää, 11 kotisairaanhoitajaa ja lääkäri kuvasivat kokemuksiaan iäkkään asiakkaan hoidon toteutumisesta ammattihenkilöiden yhteistyönä. Aineisto kerättiin fokusryhmähaastattelulla ja analysoitiin sisällön analyysillä. Näiden tulosten sekä aikaisemman kirjallisuuden perusteella laadittiin strukturoitu kyselylomake, jolla analysoitiin ja vertailtiin asiakkaiden ja ammattihenkilöiden näkemyksiä siitä, miten asiakkaiden hoito sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä toteutui. Esitestausten jälkeen kyselylomake lähetettiin 200 kotihoidon asiakkaalle ja 570 heitä hoitavalle kotihoidon työntekijälle: 485 kotipalvelun työntekijälle, 81 kotisairaanhoitajalle ja 4 lääkärille. Kyselyyn vastasi 120 asiakasta (60 %) ja 370 ammattihenkilöä (65 %). Ryhmien välisten erojen tarkastelussa käytettiin ristiintaulukointia, Pearsonin khin neliötestiä ja Fisherin tarkan todennäköisyyden testiä. Iäkkäiden asiakkaiden kuvauksissa voimavarat muodostuivat elämänhallinnan tunteesta ja toimintatahdon säilymisestä. Asiakkaat ammensivat arkeen voimaa harrastuksista ja sosiaalisesta verkostosta, mutta ulkopuolisten asettamat elämisen ehdot, terveydentilan heikkeneminen sekä yksinäisyys asettivat ikäihmisen ja hänen voimavaransa suurten haasteiden eteen. Tulokset osoittivat, että ammattihenkilöiden toiminta oli osittain ristiriidassa ikäihmisten omien odotusten kanssa, eikä se kaikilta osin tukenut asiakkaiden omia voimavaroja. Ammattihenkilöt tekivät hoitoon liittyviä päätöksiä ja toimintoja asiakkaiden puolesta, vaikka asiakkaille itselleen oli tärkeää elämänhallinnan tunne ja toimintatahdon säilyminen. Asiakkaiden voimavarojen tukemista moniammatillisena yhteistyönä vaikeuttivat ammattihenkilöiden vaikeus tunnistaa asiakkaiden omia voimavaroja sekä niitä uhkaavia tekijöitä, tiedon kulun ongelmat, tavoitteeton ja epäyhtenäinen tapa toimia sekä ammattihenkilöiden vastakkain asettuvat näkemyserot ja toimintatavat. Asiakkaiden ja ammattihenkilöiden näkemykset toteutetusta hoidosta erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi (p<0.05). Asiakkaat arvioivat sekä itsenäiseen toimintaan tukemisen että fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tuen toteutuneen työntekijöitä huonommin. Yhteistyön kehittämishaasteita kotihoidossa ovat asiakkaan oman elämänsä asiantuntijuuden vahvistaminen, toimintakulttuurin muuttaminen asiakaslähtöiseksi tavoitteelliseksi toiminnaksi, ammattihenkilöiden roolien ja vastuun selkiyttäminen sekä tiedon kulun menetelmien kehittäminen. Tutkimus vahvistaa gerontologisen hoitotieteen tietoperustaa ja tuottaa uutta tietoa, jota voidaan soveltaa sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ja johtamisessa

Verkkoyhtiön omaisuuden hallinta PAS 55 näkökulmasta

Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää verkkoyhtiön omaisuuden hallintaa PAS 55 standardin edellyttämälle tasolle. Kehittämistyössä keskityttiin johdon katselmukseen ja riskienhallintaan, joissa havaittiin suurimmat kehittämistarpeet. Tässä raportissa esitellään uudet toimintamallit näiden osa-alueiden kehittämiseksi. Kehittämistyössä hyödynnettiin PAS 55 standardin lisäksi uusimpia teorioita omaisuuden hallintaan liittyen. Tutkimuksessa havaittiin, että yrityksen omaisuuden hallinta on hyvällä tasolla. Lisäksi havaittiin, että kehitettyjen toimintamallien avulla yrityksen omaisuuden hallinta vastaa näiltä osin PAS 55 standardin vaatimuksia.

Ohjelmistotestaus ja ketterät menetelmät

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten erityyppisissä organisaatioissa ohjelmistotestaus on organisoitu, sekä mitä ongelmia ja etuja testauksen toimenpieteissä on käytännössä havaittu. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota myös testausresurssien määrään ja asiakkaan toimintaan ohjelmistokehitysprojekteissa. Tässä tutkimuksessa keskityttiin selvittämään ketterien menetelmien vaikutusta ohjelmistotestauksen toteuttamiseen, sekä miten ketterät menetelmät vaikuttavat asiakkaiden toimintaan ohjelmistokehitysprojekteissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistopohjaista menetelmää. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla 12 organisaatioyksikön edustajia. Tutkimuksessa havaittiin, että ketterien menetelmien käytöllä voidaan järjestää lisää aikaa ohjelmistotestauksen toteuttamiseen. Ketterissä menetelmissä testaus sidotaan kehitysprosessiin tiiviisti, jolloin testaustoimenpiteet tulee huomioida jo kehitystyön alkaessa. Tällainen lähtökohta tasaa testausresurssien tarvetta, koska testaustoimenpinteitä voidaan suorittaa projektin alusta lähtien. Ketterien menetelmien havaittiin vaikuttavan myös asiakkaan toimintaan. Ketteriä menetelmiä varten toimittajaorganisaation on lisättävä yhteistyön ja kommunikoinnin määrää asiakkaan kanssa. Lisäksi asiakkaalta vaaditaan jatkuvaa läsnäoloa sekä ymmärrystä ketterästä kehityksestä, jotta kehittäjät saavat jatkuvasti palautetta nopean ja joustavan kehityksen takaamiseksi.

Calculation of the carbon footprint of Finnish barley products - methodology and possible applications

The purpose of this thesis was to define how product carbon footprint analysis and its results can be used in company's internal development as well as in customer and interest group guidance, and how these factors are related to corporate social responsibility. From-cradle-to-gate carbon footprint was calculated for three products; Torino Whole grain barley, Torino Pearl barley, and Elovena Barley grit & oat bran, all of them made of Finnish barley. The carbon footprint of the Elovena product was used to determine carbon footprints for industrial kitchen cooked porridge portions. The basic calculation data was collected from several sources. Most of the data originated from Raisio Group's contractual farmers and Raisio Group's cultivation, processing and packaging specialists. Data from national and European literature and database sources was also used. The electricity consumption for porridge portions' carbon footprint calculations was determined with practical measurements. The carbon footprint calculations were conducted according to the ISO 14044 standard, and the PAS 2050 guide was also applied. A consequential functional unit was applied in porridge portions' carbon footprint calculations. Most of the emissions from barley products' life cycle originate from primary production. The nitrous oxide emissions from cultivated soil and the use and production of nitrogenous fertilisers contribute over 50% of products' carbon footprint. Torino Pearl barley has the highest carbon footprint due to the lowest processing output. The reductions in products' carbon footprint can be achieved with developments in cultivation and grain processing. The carbon footprint of porridge portion can be reduced by using domestically produced plant-based ingredients and by making the best possible use of the kettle. Carbon footprint calculation can be used to determine possible improvement points related to corporate environmental responsibility. Several improvement actions are related to economical and social responsibility through better raw material utilization and expense reductions.

Asiakaskannattavuusanalyysi ja sen tuottaman tiedon hyödyntäminen

Asiakaskannattavuusanalyysi on johdon laskentatoimen menetelmä, jonka avulla voidaan selvittää asiakkaan todelliset kustannukset yritykselle. Analyysi toteutetaan usein toimintolaskennan avulla, jolloin laskennassa käytettävä tieto on rahamääräistä ja menneisyyteen pohjaavaa. Laskennan toteuttamisen tuloksena saadaan yksityiskohtaista tietoa kannattavuuden jakautumisesta yksittäisten asiakkaiden ja asiakassegmenttien kesken, mutta pelkän laskennan toteuttamisen lisäksi asiakaskannattavuusanalyysiin tuloksia pitää pystyä myös käsittelemään ja analysoimaan. Tätä kautta yrityksessä voidaan jäljittää kannattavuuden ja kannattamattomuuden lähteitä, sekä taustalla olevia tekijöitä. Asiakaskannattavuusanalyysin pohjalta saatuja tietoja hyödynnetään usein muun muassa hinnoittelussa, asiakkaiden segmentoinnissa, sekä palvelu- ja markkinointiresurssien allokoinnissa. Analyysin tulokset voivat vaikuttaa myös yrityksen strategiaan, sillä saatujen tulosten valossa kaikkien nykyisten asiakkaiden säilyttäminen ei välttämättä ole yritykselle kannattavaa. Asiakaskannattavuusanalyysistä saadaan siis yritykselle paljon uutta ja arvokasta tietoa, mutta menetelmällä on myös heikkoutensa: laskennalla saadut tulokset ovat menneisyyden tietoa, kun taas kaikki laskennan pohjalta tehtävä päätöksenteko on tulevaisuuteen suuntautuvaa. Pelkkä asiakaskannattavuusanalyysistä saatu tieto ei näin ollen yleensä riitä päätöksenteon pohjaksi esimerkiksi asiakkaiden liittyvässä strategisessa päätöksenteossa.

Kohtaamisia dementiahoidon arjessa

Kirjallisuusarvostelu

Projektin onnistumisen kokonaisvaltainen määrittäminen tietojärjestelmätoimitusprojekteissa

Tämän työn tavoitteena on kehittää Basware Finlandille ohjelmistoprojektien onnistumisen arviointiin menetelmä, jolla yritys saa tietoonsa ovatko sen toimittamat järjestelmät todella saavuttaneet asiakkaan projektille asettamat tavoitteet. Työn lähtökohtana on kattava projektin onnistumista koskevan kirjallisuuden tutkiminen ja tämän pohjalta luotava malli projektien onnistumisen mittaamiseen vaikuttavista tekijöistä. Kyseisessä mallissa osoitetaan mitkä tekijät vaikuttavat oleellisesti projektin onnistumisen seurannan suorittamiseen sekä miten projekteja suorittavan organisaation tulisi lähteä kehittämään projektien onnistumisen arviointijärjestelmää. Työn varsinaisena tuloksena syntyi menetelmä, jonka avulla Basware voi seurata toimittamiensa tietojärjestelmäprojektien onnistumista asiakasnäkökulmasta. Lisäksi työssä analysoitiin ja esitettiin tämän perusteella parannusehdotuksia Baswaren tällä hetkellä käyttämää projektipalautekyselyyn.

A cross-border VMI to Russia and cultural impacts to the implementation

VMI (Vendor managed inventory) is a collaboration model between a supplier and a customer, where a supplier has the responsibility of the inventory replenishments. The tightened competition forces companies to collaborate, and VMI is a simple method to cooperate. The aim of this study was to create a cross-border VMI model from Finland to Russia in the case company. However, the cultural differences between the countries produce problems and therefore the cultural impacts to the model and implementation were taken into account. This study includes two parts: the first framework consists of operational principles, benefits, risks, criteria and success factors of VMI and the second concentrates on cultural aspects of the process change. As a result, an operating model for case company’s supply chain was created. In addition, the suggestions for avoiding the cultural impacts in the implementation were given.

Tuotelopetukset teleoperaattoriyrityksen tuotteen elinkaaren hallinnassa

Tässä työssä selvitettiin tuotelopetustoiminnan nykytilaa ja tuotteen elinkaaren hallinnan prosessimallin hyödyntämistä suuressa teleoperaattoriyrityksessä. Työn tavoitteena oli tutkia, mitkä tekijät hidastavat lopetuksia ja miten hitaus vaikuttaa alasajojen kustannuksiin. Toisaalta haluttiin selvittää, miten tuotteen elinkaaren prosessimallia käytetään case-yrityksessä erityisesti tuotelopetustoiminnan osalta, ja miten prosessimallin käytöstä voidaan hyötyä. Näiden kysymysten selvittämiseksi haastateltiin kymmentä tuotelopetuksiin osallistunutta tuotevastaavaa yritysasiakas- ja tuotantoyksiköissä, hankittiin tuotetietoa yrityksen useilta asiantuntijoilta ja teoriatietoa muun muassa referenssimalleista ja tuotelopetusstrategioista kirjallisuudesta. Syitä hitaisiin tuotelopetuksiin listattiin. Todettiin, että moniin ongelmiin ratkaisun tarjoaisivat tehokkaampi tuote- ja asiakastiedonhallinta ja lopetettavien tuotteiden tunnistaminen, kypsien tuotteiden tarkempi seuranta sekä myyjien lisäkoulutukset. Joidenkin tuotteiden lopetuksen keston pidentyminen voi lisätä lopetukseen liittyviä kustannuksia, mutta näin ei ole kaikkien tuotteiden kohdalla. Lisäksi todettiin, että osa vanhoista tuotteista ei ole korvattavissa täysin uusilla tuotteilla uusiin tuotteisiin liittyvien riskien vuoksi. Tuloksena selvisi myös, että prosessimallia ei käytetä kaikissa tuotelopetustapauksissa. Syitä tähän on selvitettävä vielä lisätutkimuksin, jotta mallin parantaminen onnistuisi.

Kulttuurintutkijat elämäntarinoiden äärellä

Raportti: XIV Kulttuurintutkimuksen seminaari Elämäntarina - elinkaari Oulun yliopistossa 23.-24.4.2009.

Teollinen brändäys

Työn tavoitteena on tarjota selkeä ja tiivis katsaus siihen, kuinka asiakas kokee vahvan teollisen brändin ja mitä hyötyjä asiakas voi saada brändistä. Kirjallisuuden avulla työssä pyritään kattavasti esittelemään asiakkaan kokemaa brändiarvoa ja brändiominaisuuksia aineettomien ja aineellisten tekijöiden kautta. Lisäksi tarkastellaan asiakkaan hyötyjä kolmesta eri näkökulmasta siten, että asiakkaan emotionaaliset, toiminnalliset ja itseilmailulliset tavoitteet saadaan täytettyä. Työn tuloksena tulee yritykselle kattavampi kuva teollisen asiakkaan tärkeydestä vahvassa brändissä.

Aineettomat markkinointiresurssit – brändi, imago ja maine

Tämän kandidaatintyön tarkoituksena on tarkastella aineettomien markkinointiresurssien – brändin, imagon ja maineen – määritelmiä sekä niiden etuja yrityksen liiketoiminnassa. Tarkastelu toteutetaan B2B-liiketoimintaympäristössä. Työ rakentuu viidestä osiosta, joista ensimmäisessä käsitellään aineettomia markkinointiresursseja ja niihin kuuluvaa suhdepääomaa. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä osiossa käsitellään suhdepääomaan kuuluvien brändin, imagon ja maineen määritelmiä, etuja ja vaikutuksia yrityksen liiketoiminnassa. Viidennessä osiossa esitellään edellä mainittujen tekijöiden vaikutuksia asiakkaan ostopäätösprosessiin. Työssä käytetyn aineiston pohjalta tehtiin johtopäätös, että B2B-liiketoiminnassa toimiva yritys on yleensä itse brändi, jolla on sekä imago että maine. Brändi-imago ja brändin maine ovat merkittävässä roolissa asiakkaan ostopäätösprosessissa. Työn lopussa esitetään erilaisia asiakkaan ostopäätösprosessia kuvaavia malleja. Käytetyn aineiston ja mallien pohjalta on muodostettu malli brändi-imagon ja brändin maineen vaikutuksista asiakkaan ostopäätösprosessin eri tekijöihin.

Kenttätietojen hyödyntäminen taajuusmuuttajan luotettavuuden suunnittelussa

Taajuusmuuttaja on yhä yleisempi laite perinteisten oikosulkumoottoreiden nopeuden säädössä, niin teollisuudessa kuin muilla käyttökohteissa. Ensimmäiset laitetyypit olivat mekaanisesti suurikokoisia ja vaativat laitteen tekniseltä tuelta ja kunnossapidolta hyvää teknistä perehtyneisyyttä laitteisiin. Teknologian kehittymisen myötä laitteiden teho/kokosuhde on pienentynyt ja tarjolla on useita eri sovelluskohteisiin suoraan soveltuvia taajuusmuuttajia varustettuna helppokäyttöisillä ja kaupallisilla käyttöliittymillä. Laitteen elinkaaren aikainen luotettavuusjohtaminen edellyttää valmistajalta varsinaisen laitesuunnittelun lisäksi tarkoituksenmukaisia testausmenetelmiä ja kokemusperäistä luotettavuustietoa myös asennetusta laitekannasta. Työssä on käyty taajuusmuuttajan suunnittelun kannalta läpi luotettavuuden käsitteistö sekä yleisimpiä luotettavuusmenetelmiä. Luotettavuusnäkökohtia verrataan asennetusta laitekannasta saatuihin kokemuksiin laitteen valmistajan ja tuotetuen kannalta. Työssä on esitetty luokittelun perusteita ja menetelmät, miten käytön aikana voidaan arvioida laitteen teknistä tilaa sekä huomioida se kunnossapidon suunnittelussa. Johtopäätöksenä huomataan, että asennuspaikka ja käyttösovellus määrittävät taajuusmuuttajan käytettävyyden. Kenttätietoja voidaan hyödyntää paikallisen kunnossapidon kannalta kunnossapidon ja investointien suunnittelussa. Toisaalta valmistajan tuotekehitys saa asennetuista laitteista kokemuksia seuraavan sukupolven tyypin suunnittelun perustaksi. Tekniikan voimakkaan kehittymisen seurauksena uusien taajuusmuuttajatyyppien valmistus kestää yhä lyhyemmän ajanjakson, jolloin asennetusta laitekannasta saatu kenttäkokemus on arvokasta tietoa laitevalmistajalle. Yhteenvetona valmistajan laiterekistereitä voidaan kehittää siten, että niihin on tallennettavissa laitekartoitusten perusteella kerättyä informaatiota, jota niin valmistajan myynti, tuotetuki kuin laitesuunnittelu voi omassa toiminnassaan hyödyntää.