Software testing design and implementation in a small software company

Monet ohjelmistoyritykset ovat alkaneet kiinnittää yhä enemmän huomiota ohjelmistotuotteidensa laatuun. Tämä on johtanut siihen, että useimmat niistä ovat valinneet ohjelmistotestauksen välineeksi, jolla tätä laatua voidaan parantaa. Testausta ei pidä rajoittaa ainoastaan ohjelmistotuotteeseen itseensä, vaan sen tulisi kattaa koko ohjelmiston kehitysprosessi. Validaatiotestauksessa keskitytään varmistamaan, että lopputuote täyttää sille asetetut vaatimukset, kun taas verifikaatiotestausta käytetään ennaltaehkäisevänä testauksena, jolla pyritään poistamaan virheitä jo ennenkuin ne pääsevät lähdekoodiin asti. Työ, johon tämä diplomityö perustuu, tehtiin alkukevään ja kesän aikana vuonna 2003 Necsom Oy:n toimeksiannosta. Necsom on pieni suomalainen ohjelmistoyritys, jonka tutkimus- ja kehitysyksikkö toimii Lappeenrannassa.Tässä diplomityössä tutustutaan aluksi ohjelmistotestaukseen sekä eri tapoihin sen organisoimiseksi. Tämän lisäksi annetaan yleisiä ohjeita testisuunnitelmien ja testaustapausten tekoon, joita onnistunut ja tehokas testaus edellyttää. Kun tämä teoria on käyty läpi, esitetään esimerkkinä kuinka sisäinen ohjelmistotestaus toteutettiin Necsomilla. Lopuksi esitetään johtopäätökset, joihin päädyttiin käytännön testausprosessin seuraamisen jälkeen ja annetaan jatkotoimenpide-ehdotuksia.

Pienten osakeyhtiöiden tilintarkastusvelvollisuuden poistaminen

Tämän tutkimuksen ongelmana oli, mitä vaikutuksia pienelle osakeyhtiölle koituisi tilintarkastusvelvollisuuden poistamisesta. Tutkimuksenpäätavoitteena oli selvittää, mitä hyötyjä ja haittoja yhtiölle seuraisi tästä. Alatavoitteina oli määrittää pienyritys sekä selvittää tilintarkastuksen tehtävät, pienyritysten tilintarkastuksen erityispiirteet sekä tilintarkastukseen kohdistuvat vaatimukset. Tutkimusmenetelmä oli kirjallisuuteen perustuva, kuvaileva ja vaikutuksia ymmärtämään pyrkivä.Kirjallisuuden avulla selvitettiin tilintarkastuksen tehtävää ja siihen kohdistuvia vaatimuksia. Ammattilehtikirjoittelun avulla etsittiin tilintarkastuspakon poistamisen hyötyjä ja haittoja pienelle osakeyhtiölle. Tutkimus osoitti, että pienen osakeyhtiön omistajien ja johdon kannalta ajateltuna tilintarkastuspakosta voitaisiin luopua. Turha kustannus jäisi pois. Muiden sidosryhmien, kuten verohallinnon ja velkojien, kanssa luottamussuhde kärsisi. Nämä eivät enää luottaisi yritykseen. Tästä voisi seurata muun muassa verotarkastuksia ja erilaisia lisäkustannuksia yhtiölle. Lisäksi johdon tekemät verovilpit, kirjanpidon laiminlyönnit ja tahattomat virheet voisivat lisääntyä. Tutkimuksen tulokset perustuvat lähinnä spekulointiin, sillä tällaisesta ei ole aiempaa kokemusta Suomessa eikä Pohjoismaissa.

PIENEN OSAKEYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEEN LIITTYVIEN KIRJANPITOLAIN JA –ASETUKSEN MUKAISTEN PAKOLLISTEN LIITETIETOJEN MUUTOKSET 1990-LUVULLA

Tutkimuksen tavoite oli selvittää, miten kirjanpitolainsäädännön muutokset 1990-luvulla ovat vaikuttaneet pienen osakeyhtiön tilinpäätöksen selventämiseksi annettavien liitetietojen esittämiseen, niiden määrään sekä esityspaikkaan. Tutkimus tehtiin käyttämällä pitkittäistarkastelua. Tutkimusaineisto koostui tutkimuskohteesta johtuen pääasiassa vuosien 1973 ja 1997 kirjanpitolaeista ja –asetuksista sekä niitä tulkitsevista ja täydentävistä kotimaisista teoksista. Muutoksia tutkittiin vertailemalla tutkimuskauden aikana voimassa olleita kirjanpitoon liittyviä säädöksiä keskenään siten, että tarkasteltiin mitä on tullut lisää ja mitä poistunut lainsäädännön vaatimuksista. Lakimuutoksia tarkasteltiin 23.8.2001 saakka. Pienen osakeyhtiön tilinpäätökseen liittyvien pakollisten liitetietojen määrä lisääntyi tutkimuskauden aikana merkittävästi. Muutosten seurauksena tilinpäätöksen informaatioarvo yritysten sidosryhmille kasvoi olennaisesti, mutta itse kirjanpitovelvolliselle lainsäädännön muutokset toivat huomattavasti lisävelvoitteita.

Omien osakkeiden hankkimismenettely ja sen verotustilanteita pienen osakeyhtiön sukupolvenaihdoksessa

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää pienen osakeyhtiön sukupolvenvaihdosta ja siihen olennaisesti liittyviä verotustilanteita, kun yhtiö lunastaa omia osakkeitaan OYL 7. luvun tarkoittamalla tavalla. Tutkimus pohjautuu suomalaiseen oikeustieteelliseen kirjallisuuteen ja artikkeleihin, lisäksi tutkimuksessa on aineistona käytetty verosäädöksiin liittyviä oikeustapauksia. Yhtiön lunastaessa osakkeitaan luopujaa verotetaan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä mahdollisesta myyntivoitosta normaalien myyntivoittoverosäädösten mukaisesti. Osakkeen lunastushinnan määrittäminen pienessä osakeyhtiössä käyvän hinnan tasolle on vaikeaa, koska vertailuhintoja osakkeesta on vaikea saada. Lunastushinnan määrittäminen väärälle tasolle, voi johtaa peitellystä osingosta verottamiseen. Yhtiö voi puolestaan menettää sukupolvenvaihdoksessa aiemmin vahvistetut tappiot ja yhtiöverohyvitykset. Jatkajalle omien osakkeiden luovutus saattaa aiheuttaa peitellystä osingosta tai lahjasta verottamisen, jos luovutushinta on alle käyvän hintatason.

Osakeyhtiölain muutokset pienen osakeyhtiön toiminnassa

Osakeyhtiölain kokonaisuudistus astui voimaan 1.9.2006. Lain tavoitteeksi asetettiin yhtiöiden toimintaedellytysten hallittu lisääminen velkojain- tai vähemmistöosakkaiden suojaa heikentämättä. Erityisesti pienten yhtiöiden asemaan kiinnitettiin huomiota selventämällä lakia ja keventämällä muotomääräyksiä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten uudistukset vaikuttivat pienen osakeyhtiön toimintaan. Tutkimuksessa käydään läpi niitä osakeyhtiölain säädöksiä, jotka vaikuttavat pienyhtiön toimintaan sekä kirjallisuuden pohjalta että case-yhtiöiden avulla. Case-yhtiöinä tutkimuksessa on kaksi pientä osakeyhtiötä. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen ja osin deskriptiivinen tutkimus. Tutkimus osoitti, että osakeyhtiölain uudistuksen kokonaisvaikutus pienissä yhtiössä näkyy muotosäännösten kevenemisenä ja tahdonvaltaisuuden lisääntymisenä. Suurin haaste pienille yhtiöille on lain maksukykyisyysvaatimus varojenjakopäätöstä tehtäessä. Se, missä määrin lain suomia mahII dollisuuksia käytäntöjen keventämiseen yhtiöissä otetaan käyttöön, riippuu täysin yhtiön johdon aktiivisuudesta ja muutosvastarinnan voittamisesta.

Osakeyhtiön varsinaisen toiminnan loppuminen ja edullisin tapa saada kiinteistöomaisuudesta tuotto

Tutkimus on tehty tilaustyönä pienelle osakeyhtiölle, jonka varsinainen toiminta loppui vuoden 2007 lopussa. Yhtiö oli lopettaessaan toiminnan velaton ja omaisuus käsitti liiketilan, kaksi asuinhuoneistoa ja käteistä. Lisäksi yhtiöllä oli elinkeinoverolain alaisia tappioita, joita ei voitu käyttää ilman toimialan muuttamista. Tutkielman päätavoitteena oli selvittää edullisin tapa saada kiinteistöomaisuudesta tuotto, kun tutkittavan osakeyhtiön varsinainen toiminta on loppunut. Edullisinta tapaa mitataan yhtiön ja osakkaan maksamien verojen jälkeen jäävänä puhtaana tuottona osakkaalle. Tutkimuksen alussa on selvitetty eri toimintavaihtoehdot yhtiön varsinaisen toiminnan loppuessa. Päävaihtoehtoina on ollut toiminnan jatkaminen ennallaan osakeyhtiön muodossa, toimialan muuttaminen sijoitusyhtiöksi, yhtiön purkaminen ja osakekannan tai omaisuuden myyminen. Jokaisesta näistä vaihtoehdosta on tutkittu niiden veroseuraamukset yhtiön ja osakkaan kannalta sekä laskettu omistajan saama puhdas tuotto. Case-yhtiön omistajalle on kannattavinta vaihtaa yhtiön toimiala kiinteistösijoittamiseksi ja jatkaa toimintaa osakeyhtiönä, jolloin yhtiö saa käyttöönsä vanhat elinkeinoverolain alaiset tappionsa. Toimialan vaihtamisessa piilee verotuksellinen riski, jonka suuruuteen voidaan vaikuttaa. Yhtiön kannattaa jakaa joka vuosi yhtiön nettovarallisuudesta yhdeksän prosenttia osinkona, joka on osingonsaajalle verovapaata. Osinkona kannattaa pääsääntöisesti jakaa ensimmäisenä käteiset varat, seuraavana in natura –osinkona asuinhuoneistot ja viimeisenä liiketila. In natura –osinko kannattaa arvostaa alihintaan, jolloin yhtiö sekä omistaja säästävät veroissa.

Why should Restrictive Clauses be applicable in Cases of Forced Selling of Limited Liability Company Shares?

In many European countries, one of the most complex and widely discussed issues addressed by legal systems with respect to forced selling of limited liability and public limited company shares is the impact of possible statutory restrictions on transfers . Thus, while some authors deny the applicability of such provisions (as a possible avenue for commission of creditor fraud) , others support their validity (on the basis of prevention of possible fraudulent actions affecting interests protected by restrictive causes). In my opinion, a solution must be found in which prosecution of creditor fraud co-exists with respect for the rights scheme. As a general rule, this solution would call for applicability of restrictive clauses to cases of forced selling, regardless of whether such statutory provisions are viewed in terms of order or alienation.

A Referential Model for Small Companies of Development Software

This paper presents the proposal for a reference model for developing software aimed at small companies. Despite the importance of that represent the small software companies in Latin America, the fact of not having its own standards, and able to meet their specific, has created serious difficulties in improving their process and also in quality certification. In this sense and as a contribution to better understanding of the subject they propose a reference model and as a means to validate the proposal, presents a report of its application in a small Brazilian company, committed to certification of the quality model MPS.BR.

Ohjelmistoalan pk-yrityksen kansainvälistyminen

Pienen ohjelmistoyrityksen kansainvälistyminen on haasteellista niukkojen resurssien ja dynaamisen liiketoimintaympäristön paineessa. Työn tarkoituksena on selvittää sitä, millaisin perustein pieni tai keskisuuri ohjelmistotekniikan yritys tekee päätöksen kansainvälisille markkinoille siirtymisestä ja millaisen toimintamuodon yritys valitsee uudella markkinalla. Työn teoreettinen osa käsittelee päätöksenteon taustalla olevia vaikuttavia tekijöitä liiketoimintaympäristön, yritysjohdon ja yrityksen erityispiirteiden näkökulmista. Empiirinen osa on toteutettu kanden laajan ja neljän suppean yrityshaastat- telun muodossa. Karkeasti jaoteltuna yrityksen kansainvälistymiseen käyttämä polku voi olla joko orgaaniseen kasvuunperustuva tai Born Global-tyyppinen. Tutkimus nosti esille kansainvälistymispolun valintaan vaikuttavina tekijöinä yrittäjien riskinottohalukkuuden ja kansainvälisen kokemuksen, tuotteen palveluintensiivisyyden asteen sekä toimintakon- septin markkina- tai tuoteorientaation. Yleisellä tasolla korkea riskinottohalu, vähäinen kansainvälinen kokemus, standardinomainen tuote ja markkinaorientoitunut toimintatapa kannustivat yritystä valitsemaan Born Global-tyyppisen kansainvälistymispolun. Vastaavasti pieni riskinottohalu, runsaampi kansainvälinen kokemus, palveluintensiivinen tuote ja tuoteorientoitunut toimintatapa olivat kannustimia orgaaniselle kasvulle kansainvälisesti.

Pienten osakeyhtiöiden verosuunnittelu - empiirinen tutkimus

Tutkimuksen aiheeksi valittiin pienten osakeyhtiöiden verosuunnittelu. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui aiempaan laskentatoimen empiiriseen verotutkimukseen sekä laskentatoimen kontingenssiteoreettiseen pk-yritystutkimukseen. Tutkimusaineistoa kerättiin kyselytutkimuksella sekä tilinpaatostietokannasta Voitto+. Kyselytutkimukseen valittiin satunnaisotannalla osakeyhtiötä Etelä Suomen läänistä, joiden liikevaihto oli välillä 1 10 milj. euroa. Kyselytutkimukseen vastasi 216 yritystä, jolloin vastausprosentiksi saatiin 21,3. Kerättyä tutkimusaineistoa analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Pääasiallisina analysointimenetelminä käytettiin pääkomponentti-, klusteri- ja regressioanalyysiä. Tutkimuksen tavoitteeksi asetettiin kokonaiskuvan muodostaminen pienten osakeyhtiöiden verosuunnittelusta, verosuunnittelun asemointi osaksi yrityksen taloushallintoa sekä yritysten erilaisia verosuunnittelustrategioita selittävien tekijöiden tunnistaminen. Tutkimusaineistosta kyettiin tunnistamaan pääkomponenttianalyysillä neljä erilaista verosuunnitteluorientaatiota: valistunut, resursseja panostava, veroa minimoiva sekä vastuuta ulkoistava. Verosuunnitteluorientaatioita kuvaavien muuttujien avulla yritykset jaettiin klusterianalyysilla neljään ryhmään. Yritykset nimettiin ryhmien luonteidensa mukaisesti verosuunnittelun osalta vastuun ulkoistajiksi, veron minimoijiksi, veroneutraaleiksi sekä valistuneiksi. Verosuunnitteluvastuuta ulkoistavien yritysten ryhmään kuului n. 57 % kyselyyn vastanneista yrityksistä. Tulos osoittaa sen, että yritykset ovat verosuunnittelun osalta paljolti riippuvaisia taloushallinnon sidosryhmistä, tilitoimistoista sekä tilintarkastajista. Tulosta voidaan tulkita myös niin, että taloushallinnon sidosryhmien ammattitaito verosuunnittelun osalta on keskeisessä roolissa, kun arvioidaan, miten yritysten välinen tasapuolisuus verotuksen osalta käytännössä toteutuu. Yritysten erilaisia verosuunnitteluorientaatioita, jotka kuvasivat yritysten verosuunnittelustrategioita, ei kyetty kvantitatiivisilla analyyseilla selittämään samoilla muuttujilla kuin yritysten erilaisia johdon laskentatoimen käytänteitä. Tätä havaintoa tulkittiin siten, että vaikka verosuunnittelu on selkeästi osa yrityksen taloushallintoa, sen asema ei ole johdon laskentatoimen käytänteiden tavoin taloushallinnon ytimessä. Tutkimuksessa kyettiin tuottamaan tuloksia, jotka kontribuoivat aiempia laskentatoimen empiirisiä verotutkimuksia, ja joilla on uutuusarvoa käytännön toimijoiden näkökulmasta.

Taloushallinnon ulkoistaminen: pienten osakeyhtiöiden näkemyksiä ulkoistetun taloushallinnon palveluntarjonnasta

Tämän tutkimuksen aiheena on pienten yhtiöiden taloushallinto: miten taloushallinnon tuottamaa tietoa hyödynnetään yrityksissä, kuinka tyytyväisiä taloushallinnon tuottamaan tietoon ollaan ja minkälainen on yrityksen ja tilitoimiston välinen suhde. Myös johdon laskentatoimi on yksi tarkastelun osa-alue. Pääpaino tutkimuksessa on tilastollisella analyysilla, jossa selvitetään pääasiassa Oneway anova- ja T- testein onko ulkoistamisen tasolla, tilintarkastajasuhteella, perheyrittäjyydellä ja käytetyn tilitoimiston koolla merkitystä tyytyväisyyteen yrityksen taloushallintoa ja tilitoimistosuhdetta kohtaan. Tutkimuksen tuloksena löytyi joitakin eroja. Eniten seuratuiksi taloushallinnon muodoiksi nousivat kassavirran ja kannattavuuden seuranta ja johdon laskentatoimen raportit eri muodoissaan. Tilitoimiston ja yrityksen suhde nähdään usein pohjautuvan pääasiassa lakisääteisten vaatimusten täyttämiseen ja kustannussäästöjen hakuun, mutta selkeää potentiaalia tilitoimiston perinteisen roolin laajentamiseen on olemassa.

IT-yrityksen etabloituminen Keski-Eurooppaan

Kansainvälistyminen on yksi avaintekijä pienelle kasvua tavoittelevalle IT-yritykselle. Tämän diplomityön tavoitteena oli tehdä case -yritykselle kansainvälistymissuunnitelma ensimmäisten ulkomaan toimintojen aloittamiseksi. Tutkimuksessa selvitetään kansainvälistymismalleja, kohdemarkkinan valintamalleja sekä operaatiomuotoja pk-yrityksen näkökulmasta. Tässä työssä käsitellään malleja, joilla pk-yrityksen tulisi valita kohdemarkkinansa ja operaatiomuoto huomioiden pk-yrityksen usein rajalliset resurssit. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tutustuttiin eri kansainvälistymismalleihin, kansainvälistymisen motiiveihin ja esteisiin. Toisessa vaiheessa käytiin läpi kohdemarkkinan valintamalleja sekä eri operaatiomuotoja. Tutkimuksen viimeisessä vaiheessa vertailtiin annettuja kohdemarkkinoita ja tehtiin case-yritykselle kansainvälistymissuunnitelma pohjautuen aiempaan tutkimukseen. Tutkimuksen tuloksena syntyneessä kansainvälistymissuunnitelmassa suositellaan potentiaalisinta kohdemarkkinaa ja operaatiomuotoa, sekä lasketaan investointikustannus etabloitumiselle.

Yksityisen osakeyhtiön onnistunut sukupolvenvaihdos verotuksellisesta näkökulmasta: case-tutkimus

Sukupolvenvaihdoksella tarkoitetaan yrityksen omistajasuhteiden vaihtumista sukupolvelta toiselle liiketoiminnan jatkamiseksi yrityksessä. Tutkielmassa tutkitaan sukupolvenvaihdosta koskevaa verokohtelua ja muita omistajavaihdokseen liittyviä tekijöitä, joita yrityksissä kohdataan omistajavaihdosprosessin aikana. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää paras ratkaisu sukupolvenvaihdoksen toteutukseen kohdeyritykselle. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja aineistona käytettiin pääasiassa kohdeyrityksen tilinpäätöksiä viime vuosilta sekä omistajan ja jatkajan haastatteluja. Tutkimuksessa esitetyt laskelmat perustuvat kohdeyrityksen tilinpäätöstietoihin. Laskelmien tarkoituksena on selkeyttää sukupolvenvaihdoksen verotuskäytäntöä ja avustaa koituvan kokonaisrahoituksen tarpeen arvioinnissa. Sukupolvenvaihdokseen tulee valmistautua riittävän ajoissa ja etenkin verotukseen liittyviin ratkaisuihin tulee valmistautua ennakkoon. Yrityksen käypä arvo ja omistajavaihdoksen toteutustapa määrittävät pitkälti kokonaisverotuksen määrän. Kohdeyritykselle sopivin ratkaisu riippuu myös jatkajan mahdollisuuksista rahoittaa omistajavaihdos. Kohdeyrityksen tapauksessa kokonaisrahoituksellisesti edullisin vaihtoehto olisi maksaa käypään arvoon nähden alhainen kauppahinta.

Pienyrityksen arvonmääritys yrityskauppatilanteessa

Tämän Pro-gradu tutkielman tavoitteena on tutkia, miten pienyrityksen arvo määrittyy yrityskauppatilanteessa. Tämän lisäksi tutkimus pyrkii selvittämään millaisia erityispiirteitä pienyrityksen arvonmääritykseen liittyy ja miten eri arvonmääritysmenetelmät soveltuvat pienyrityksen arvonmääritykseen. Empiirinen tutkimus koostuu kolmesta yrityskauppaan ja arvonmääritykseen keskittyneen asiantuntijan haastattelusta. Haastattelujen avulla on tarkoitus lisätä ymmärrystä pienyritysten arvonmäärityksestä, sen erityispiirteistä, soveltuvista arvonmääritysmenetelmistä sekä siitä, miten lopullinen arvo muodostuu. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että pienyrityksen arvon määrittäminen on vaativa prosessi, jossa on otettava huomioon monia erityisiä piirteitä. Yhtä oikeaa arvonmääritysmenetelmää ei ole vaan useita eri menetelmiä käytetään rinnakkain luotettavan arvon muodostamiseksi. Tärkeimpänä huomioitavana piirteenä esille nousi yrityksen tulevaisuuden ennustamisen hankaluus, minkä takia tulevaisuudelle ei anneta paljoa painoarvoa pienyrityksen arvonmäärityksessä. Tämä vaikuttaa olennaisesti käytettäviin arvonmääritysmenetelmiin ja niiden luotettavuuteen. Rahoitusteoreettisesti oikeaoppisin arvonmääritysmenetelmä, vapaan kassavirran malli, ei tulosten perusteella ole soveltuvin malli kaikkien pienyritysten kohdalla. Syynä tähän on, että suuri osa yrityksen arvosta muodostuu tulevaisuuden kassavirroista, joita pienyrityksen kohdalla on haasteellista ennustaa. Kaikki asiantuntijat käyttivät jokaisen pienyrityksen arvonmäärityksen yhteydessä markkinapohjaisia kertoimia, mutta tämänkin mallin käytön yhteydessä on omat haasteensa ja vaatii arvonmäärittäjältä syvällistä osaamista yrityksen toimialasta. Arvonmäärityksen lisäksi pienyrityksen toiminnan luonne lisää omat erityispiirteet, jotka huomioidaan arvoa laskevina riskitekijöinä. Pienyrityksen toiminta kiteytyy usein yrittäjän osaamiseen, joka koetaan suurena riskinä yrityskaupassa ja täten lopullista arvoa laskevana tekijänä. Voidaankin todeta, että pienyrityksen kohdalla arvonmääritys luo pohjan sekä raja-arvot ostettavasta yrityksestä maksettavalle hinnalle, mutta lopullinen kauppahinta muodostuu neuvottelujen lopputuloksena.

Osakeyhtiölain maksukykytesti pienissä osakeyhtiöissä - tilitoimiston rooli neuvonantajana

Osakeyhtiölakiin on vuodesta 2006 asti sisältynyt maksukykytesti (OYL 13:2), jonka tulkinnallinen epäselvyys on motivoinut useita tutkimuksia ja melko kriittistäkin kirjoittelua. Säännöksen tarkoituksena on ehkäistä osakeyhtiön velkojia uhkaava varojenjako velvoittamalla yhtiön johto huolellisuusvelvoitteensa nojalla arvioimaan varojenjaon vaikutukset yhtiön maksukyvyn säilymiseen. Oikeuskäytännön puuttuessa maksukykytestin toteuttamistapaan liittyy kuitenkin edelleenkin merkittävää epävarmuutta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on pyrkiä selvittämään, miten osakeyhtiölain mukainen maksukykytesti pitäisi toteuttaa pienissä osakeyhtiöissä, joiden taloushallinto on kokonaan tai osittain ulkoistettu tilitoimistolle. Olennainen osa tutkimuksen tavoitetta on ottaa kantaa tilitoimiston rooliin maksukykytestin toteuttamisessa. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että yksityiskohtaisten tilinpäätöksen tunnuslukuihin perustuvien maksukykyarvioiden laatiminen maksukykytestin toteuttamiseksi on pienissä osakeyhtiöissä pääsääntöisesti tarpeetonta. Merkitystä tulisi sen sijaan antaa yhtiön johdolla olevalle hiljaiselle tiedolle, sillä yhtiön johto tuntee yrityksen tilanteen parhaiten ja kykenee siten myös arvioimaan tuleva kehitystä. Tilitoimiston rooliksi jää tällöin varmistaa, että asiakasyrityksen johto tuntee oman vastuuasemansa. Tutkimuksen perusteella tilitoimistot voisivat myös hyödyntää omaa asemaansa pienten yhtiöiden neuvonantajina nykyistä paremmin ohjeistamalla asiakasyrityksiään dokumentoimaan maksukykytestin hallituksen kokouspöytäkirjaan esimerkiksi osana hallituksen osingonjakoehdotusta.