Tuotekeskeisen palvelun prosessien kehittäminen teollisuusyrityksessä

Perinteisen valmistavan teollisuuden yritykset ovat pyrkineet kehittämään palveluja perinteisen tuotevalikoimansa rinnalle. Tuotekeskeinen palvelu on valmistettavaan laitteeseen liitettävä lisäpalvelu, jonka toimitus mahdollistuu siihen liitettyyn laitteeseen lisättyjen älykkäiden ominaisuuksien, kuten etädiagnostiikkalaitteiden avulla. Systemaattisesti kehitetyt prosessit ovat avainasemassa palvelun sujuvalle tuottamiselle. Tämän työn tavoitteena oli selvittää miten kohdeyrityksen tuotekeskeisen palvelun tuotantoon liittyvät prosessit voidaan integroida yrityksen muihin olemassa oleviin prosesseihin. Työn teoreettisessa osuudessa aihepiiriä lähestyttiin prosessijohtamisen ja siihen liittyvän termistön ja viitekehysten kautta, sekä lisäksi tutkittiin tuotekeskeisen palvelun käsitteistöä ja tähän kokonaisuuteen liittyviä prosesseja ja niiden kehittämistä. Teoreettista viitekehystä sovellettiin työn empiirisessä osassa kuvaamalla prosessien nykytilaa, sekä niihin liittyviä ongelmia ja kehityskohteita mm. haastattelujen ja olemassa olevan dokumentaation avulla. Nykytilan selvittäminen toimi lähtökohtana työn aikana käynnistetylle kehitysprojektille, jossa pyrittiin tuomaan tuotannollinen ja myynnillinen valmius valittuihin trukkimalleihin. Työssä syntyi toimintamalli niille tehtäville, joita yrityksessä täytyy toteuttaa tavoitteisiin pääsemiseksi, sekä laadittiin kuvaukset myynti- ja jälkiasennusprosesseihin.

Joukkoliikenteen koontikannan prosessien kehittäminen

Vuoden 2009 lopulla voimaan astuneet EU:n palvelusopimusasetus (PSA) ja kansallinen joukkoliikennelaki (869/2009) pakottavat avaamaan joukkoliikenteen markkinat kilpailulle koko Suomen alueella. Tästä johtuen Liikenne- ja viestintäministeriö on velvoittanut Liikenneviraston hankkimaan riittävän informaatiopohjan joukkoliikenteen kilpailutusten pohjaksi. Tämä pakottaa viraston uudistamaan bussipysäkkitiedon hallintansa ja -prosessinsa lähes kokonaan. Tämän työn tavoitteena oli selvittää, millaiset prosessit Liikenneviraston tulisi muodostaa, jotta tiedot jokaisen Suomen kunnan ja kaupungin katuverkon bussipysäkeistä saataisiin siirrettyä uuteen, kansalliseen joukkoliikenteen koontitietokantaan. Työssä tutkitaan, tarkastellaan ja kategorisoidaan Suomen kunnat ja kaupungit pysäkkitiedon hallinnoijan näkökulmasta. Tämän perusteella kehitetään vanhoja pysäkkitiedon prosesseja sekä luodaan uusia prosessimalleja pysäkkitiedon siirrolle ja päivitykselle. Jaottelun apuna käytetään kyselytutkimusta ja puhelinhaastatteluja. Kirjallisuusosa sisältää yleistä teoriaa prosesseista, niiden vaiheista ja kehittämisestä. Työn keskeisempänä tuloksena ovat prosessimallit siitä, miten pysäkkitiedon tulisi jatkossa siirtyä eri joukkoliikenneviranomaisilta Liikenneviraston kansalliseen koontikantaan. Lisäksi työssä huomattiin, että aktiivinen johtaminen ja yhteydenpito Liikenneviraston suunnalta ovat tärkeimmät edellytykset sille, että pysäkkitieto liikkuu ja tiedonsiirto paranee eri toimijoiden välillä.

Lääkintätekniikan ohjaaminen prosessijohtamisella ja prosessien kehittäminen

Tässä työssä tutkitaan sairaalan lääkintätekniikkaa ja kuinka sen toimintaa voitaisiin ohjata prosessijohtamisella. Työssä on tunnistettu sekä määritetty ja kuvattu lääkintätekniikan prosessit, suunniteltu mittausmenetelmät ja annettu prosesseille kehityssuosituksia. Työn merkittävimmät tulokset keskittyvät nykyisten järjestelmien kehittämiseen ja suorituskyvyn mittaamisen haastavuuteen. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että lääkintätekniikan prosessijohtaminen on mahdollista, mutta vaikutukset suorituskykyyn olisivat pienet. Suositukset kehitystoimenpiteisiin keskittyvät paljon tiedon jakamiseen, koska tutkimuksessa teetetyssä kyselyssä ilmeni palveltavien osastojen haluavan paljon tietoa lääkintätekniikalta. Tietoa tullaan jakamaan nykyisen lääkintätekniikan sovelluksen Mequsoftin välityksellä, koska lähestulkoon kaikki olennainen tieto kirjataan jo sinne.

Tuulipuistorakentamisen ympäristövaikutusten arvioiminen kaavoitus- ja lupaprosesseissa sekä prosessien kehittäminen

Tutkielman tavoitteena on toimia katsauksena siitä, minkä kaltainen kokonaisprosessi tuulipuistohankkeiden ympäristövaikutusten arviointi Suomessa tällä hetkellä on. Käsiteltävät lupa- ja kaavoitusprosessit ovat ennen hankkeen varsinaista rakennustyötä tehtäviä selvityksiä. Näiden asioiden tarkasteleminen on tärkeää, koska on arvioitu, että Suomessa on huomattava määrä tuulivoimahankkeita jumissa hallinnollisten esteiden takia. Eri prosesseja on selvitetty viranomaisille tarkoitettujen oppaiden ja ohjeiden avulla. Selvityksistä huomataan, että eri prosesseissa tarkasteltavat asiat ovat välttämättömiä, mutta niiden muodostama kokonaisprosessi on kankea ja hidas. Tutkielmassa on ehdotuksia siitä, miten kokonaisprosessia voidaan parantaa. Lisäksi parannusehdotuksia on esitetty muutamalle yksittäiselle selvitysprosessille. Parannusehdotukset perustuvat Ruotsissa ja Tanskassa käytettävien prosessien eroavaisuuksiin Suomen vastaaviin nähden sekä työn tekijän omiin huomioihin.

Mikroyrityksen ja tilitoimiston välisten prosessien kehittäminen sähköistämisen avulla

Tämä tutkielma käsittelee mikroyrityksen ja tilitoimiston välistä yhteistyötä sekä sen edistämistä sähköistämisen keinoin. Aihetta käsitellään ulkoistamisen näkökulmasta, jolloin taloushallinnon prosessit käsittävät tilitoimiston ja yrityksen välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön. Tutkielmassa käsitellään taloushallinnon roolia ja prosesseja sekä taloushallinnon ulkoistamisen teoreettisia lähtökohtia. Tämän jälkeen syvennytään taloushallinnon sähköistämiseen sekä sen etuihin ja haittoihin. Aiheita pyritään käsittelemään sekä yleisellä tasolla että mikroyritysten näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on teorian ja empiirisen tutkimuksen avulla selvittää, millaisia sähköisiä keinoja valitun kohdeyrityksen ja tilitoimiston yhteistyön kehittämiseen on tarjolla ja kuinka nämä keinot edistäisivät osapuolten välistä yhteistyötä. Työssä käytetty tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen ja tutkittavaa ilmiötä on tarkasteltu tapaustutkimuksen keinoin. Tutkimusaineisto kerättiin kohdeyrityksen omistajayrittäjältä keskusteluin sekä kohdeyrityksen käyttämälle tilitoimistolle sähköpostitse lähetetyllä kyselyllä. Tutkielmassa päädyttiin siihen, että sähköisistä menetelmistä on saatu apua esimerkiksi kuittikirjanpidossa. Käytössä olevien sähköisten palveluiden määrää sen sijaan voitaisiin vähentää ainakin poistamalla yksi laskujenhallintaohjelma käytöstä. Tämä edistäisi tositteiden kulkua yritykseltä kirjanpitäjälle ja samalla päästäisiin eroon myös yhdestä käyttöominaisuuksiltaan kehnosta laskujenhallintajärjestelmästä. Toisaalta todettiin, että ydinongelmat eivät loppujen lopuksi liity heikkoon teknologiaan vaan ihmisten välisiin suhteisiin eivätkä nämä ongelmat ole ratkaistavissa teknologian keinoin.

Sisäisten tukiprosessien kehittäminen ja uudistaminen, Case Finnair, Tuotannon ohjaus

Tämä Pro gradu-tutkielma tarkastelee prosessien uudistamista ja kehittämistä ja yrityksen sisäistentukiprosessien osalta. Tavoitteena on selvittää operatiivisten tukiprosessien ongelmakohtia ja heikkouksia ja kuinka näitä prosesseja voitaisiin parantaa operatiivisen tehokkuuden ja sisäisten asiakkaiden palvelun parantamiseksi. Lähtökohtana oli tutkia näitä seikkoja jatkuvan prosessien kehittämisen ja radikaalin uudistamisen näkökulmasta. Erityisesti pyrittiin soveltamaan Business Process Re-engineering ja Total Quality Managementin metodeja. Tavoitteena oli selvitystyön kohteena olevien prosessien rationalisointi ja uudelleen organisointi. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, sekä kvantitatiivisena tapaustutkimuksena, jonka case-yrityksenä toimi Finnair Oyj. Kvalitatiivisessa osuudessahaastateltiin avoimien haastatteluiden muodossa kehittämisen kohteena olevien prosessien avainhenkilöstöä, lisäksi toteutettiin kyselytutkimus sisäisille asiakkaille. Näillä pyrittiin kartoittamaan nykyisten prosessien ongelmia nykytilassa, sekä selvittämään sisäisten asiakkaiden tarpeita. Empiirisen aineiston ja kirjallisuuskatsauksen avulla case-yritykselle luotiin ehdotus prosessien uudelleenorganisoimiseksi. Uuden prosessin käyttöönotto mahdollistaa operatiivisen tehokkuuden kasvattamisen, sekä paremman palvelun tarjoamisen sisäisille asiakkaille myös tulevaisuudessa.

Ohjelmistotalon toimintaprosessien kehittäminen

Työn tavoitteena oli kehittää MaestroYhtiöiden liiketoimintaprosesseja. Ensin selvitettiin liiketoimintaprosessien nykytila, jonka perusteella kehitettiin, kuvattiin rajapintoineen ja ohjeistettiin uudet liiketoimintaprosessit. Lopuksi määriteltiin muutamia prosessimittareita lähinnä tuotantotiimin käyttöön. Prosessien kehittämisen lisäksi tehtiin toiminnan kehittämissuunnitelma ohjausryhmäksi kutsutun kehittämistiimin toimesta ulkopuolisen konsultin avustamana. Ohjausryhmä määritteli tavoitteita toiminnalle ja konkreettisia keinoja niiden saavuttamiseksi. Tämän jälkeen tehtiin aikataulu tavoitteiden toteuttamiseksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Yrityksen kasvaessa on henkilökunnan määrä lisääntynyt nopeasti. Henkilöstömäärän kasvuvauhti on edennyt siinä määrin, että toimintatapoja on kehitettävä ja vakinaistettava, jotta pystytään toimimaan tehokkaasti ja sujuvasti. Taustalla on myös kahden eri toimipisteen erilaiset vaiheet. Savonlinnan toimipisteessä toiminta on jo vakiintunutta, mutta siellä onkin toimittu ohjelmistotuotannon parissa useita vuosia pidempään kuin Lappeenrannassa. Lappeenrannassa puolestaan tuotanto aloitettiin noin puolet pienemmällä miehityksellä kuin mitä se nykyään on ja toiminta hakee vielä muotoaan. Tarvetta toimintojen yhtenäistämiseen ja kehittämiseen eri tiimeissä ja toimipisteissä on, sillä yhteiset toimintatavat parantavat työn laatua ja tehokkuutta. Tuloksena työstä syntyi uudet prosessit kaikille tiimeille. Uudet rajapintoineen kuvatut prosessit on myös ohjeistettuna. Uusitut prosessit ovat seuraavassa vaiheessa saatava käyttöön. Prosessien käyttöönotto on tiiminvetäjien vastuulla. Myös prosessimittareiden käyttö ja seuraaminen on tiiminvetäjien vastuulla. Ohjausryhmän toiminnasta syntyi lista tavoitteita ja aikataulu tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän työn aikana päästiin ensimmäiseen aikataulun mukaiseen etappiin ja tavoitteet olivat toteutuneet melko hyvin. Tämä ohjausryhmän toiminta jatkuu tulevaisuudessakin tavoitteiden seurannan muodossa. Mahdollisesti ohjausryhmä voi myös luoda uusia tavoitteita samalla tavalla ja seurata niiden toteutumista.

Kunnallisen palveluyksikön toimintojen kehittäminen ja kustannusten

Työn tavoitteena on sisäisen palveluyksikön prosessikuvauksien kautta kehittää nykyistä toimintaa, laskea tuotettujen palveluiden yksikkökustannuksia ja arvioida palkitsemisen vaikutusta sisäisten tukipalveluiden tuottamisen tehostamiseen Nurmijärven kunnassa. Toimintolaskennalla saadaan aikaiseksi tuotetuille palveluille kustannukset ja tuotehinnoittelu. Tällä saadaan aikaan lähes aiheuttamisperiaatteen mukainen kustannusten kohdistaminen. Lisäksi työssä arvioidaan kustannusten kautta saavutettavaa toiminnan tehokkuutta. Työssä haastateltiin yksikön henkilökuntaa, minkä tuloksena saatiin toiminnasta prosessikuvaukset. Toimintolaskennassa tiedot kerättiin eri järjestelmistä ja yksikössä mitattiin työtehtävien hoitoon käytettyä aikaa. Kannusteiden vaikutuksista järjestettiin kolmen organisaation tietotekniikkayksiköiden henkilökunnalle kysely sekä yksikön esimiehet haastateltiin. Haastattelun avulla selvitettiin palkitsemisen nykytilannetta ja tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksia. Tuloksena saatiin tukipalveluhinnasto, jolla toteutettiin sisäisten kustannusten kohdistaminen organisaatiossa. Tukipalveluprosessien kuvaamisen tuloksena saatiin toimenpide-ehdotuksia toteutukseen ja lisäkehittämishankkeita. Työntekijöiden kannustekyselyn tuloksena rahapalkitsemisen lisäksi nousi esiin esimiehen antaman palautteen arvostus sekä oman osaamisen kehittäminen.

Monikanavaisen kriisiviestintämallin kehittäminen, asiakasyrityksenä Medi-IT Oy

Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää, mitä asioita organisaation tulisi huomioida tehokkaan, monikanavaisen kriisiviestintämallin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Asiakasyritys Medi-IT Oy tukee terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluntuottajien toimintaa tarjoamalla ja tuottamalla asiantuntija- ja tietotekniikkapalveluita. Tutkimuksessa keskitytään yrityksen tukipalveluyksikköön ja viestinnän lajeista häiriötilanteiden viestintään. Kriisiviestintämalli voidaan tarvittaessa lanseerata myös muihin yksiköihin. Medi-IT Oy:n kriisiviestintämallin kehittäminen aloitettiin kartoittamalla nykytilaa. Tämä tehtiin yrityksen nykyisiä toimintatapoja selvittämällä ja kysymällä asiakkaiden ja työntekijöiden mielipiteitä ja kokemuksia. Viestintään liittyvän puhelinkyselyn asiakkaille suoritti InnoLink-yritys. Kyselyn tuloksista nousi esiin viestinnän ongelmakohtia. Näihin paneutumalla löydettiin kehitettävät kohteet. Nämä kriisiviestinnän ja samalla tapahtumien hallinnan kehityskohteet on esitetty toimintojen tarkennuksina. Asiakasyritys on panostamassa prosessien laatuun ja on aloittamassa ITIL:in hyödyntämisen prosessien läpikäymisessä. Siksi myös ITIL:in periaatteita otettiin huomioon tässä kriisiviestinnän prosessimallissa. Työssä selvitettiin teoriakatsauksen pohjalta, mitkä ovat hyvän kriisiviestinnän ominaisuudet ja mitkä ovat monikanavaisuuden asettamat haasteet, edut ja haitat. Prosessin mallintamisessa käytettiin tapahtumien hallintaan keskittyvää työkalua. Työn lopputuloksena syntyi asiakasyritykselle monikanavaisen kriisiviestinnän kehittämismalli sekä kehittämistä vaativien toimintojen tarkennukset. Työhön sisältyy myös tulevaisuuden kriisiviestinnän prosessimalli, jonka toteutuminen ei ole vielä teknisesti täysin mahdollista.

Seisontamaksuprosessin kehittäminen rautatielogistiikassa

Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää seisontamaksuprosessia löytämällä keinot tehostaa informaation kulkua prosessin eri osapuolten välillä, parantaa prosessin läpimenoaikaa, yhtenäistää toimintakäytäntöjä, sekä vähentää virheellisten seisontamaksulaskujen lähettämistä asiakkaille. Tietoa kerättiin haastatteluin, sähköpostikeskusteluja tutkimalla, sekä analysoimalla numeerista aineistoa seisontamaksuista. Työn teoriaosassa käsiteltiin prosesseja ja niiden kehittämistä yleisesti, muutoksen hallintaa, sekä prosessien kehittämisessä apuna toimivia valmiita kehittämismalleja. Työn empiirisessä osassa kuvattiin seisontamaksuprosessi ja löydettiin siitä suurimmat ongelmakohdat. Tiedonkulku prosessin eri osapuolten välillä osoittautui suurimmaksi ongelmien aiheuttajaksi. Ongelmiin kehitettiin ratkaisut, joiden pohjalta luotiin optimaalinen toimintamalli seisontamaksuprosessista. Lisäksi prosessin tulevan toiminnan seuraamiseksi ehdotettiin erilaisia mittareita. Kehitettyjen ratkaisujen katsottiin täyttäneen kaikki yrityksen asettamat tavoitteet, mutta ratkaisujen tarkemmat vaikutukset prosessin toimintaan näkyvät kuitenkin vasta niiden käyttöönoton jälkeen.

Elinkeinoyhtiön asiakaspalveluprosessien kuvaaminen ja kehittäminen

Diplomityön tavoitteena oli selkeyttää ja yhtenäistää case-yrityksen asiakaspalveluprosesseja kuvaamalla ne ja kehittämällä niitä. Case-yhtiönä oli seudullinen elinkeinoyhtiö, joka tarjoaa asiakkailleen tietointensiivisiä asiantuntija- ja neuvontapalveluita. Diplomityön lopputuloksena oli tarkoitus luoda yhtenäiset asiakaspalveluprosessimallit case-yritykselle. Tutkimuksessa vastattiin kirjallisuuskatsauksen avulla kysymyksiin, kuinka asiakaspalveluprosesseja voidaan kehittää ja millä menetelmillä prosesseja voidaan kuvata. Tämän jälkeen tutkittiin, miten case-yritys voi kehittää asiakaspalveluprosessejaan soveltamalla näitä menetelmiä. Selvisi, että palveluprosessin kehittäminen edellyttää käytännössä palvelun tuotteistamista, joka voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: 1) palvelun määrittäminen ja standardointi, 2) palvelun ja asiantuntijuuden aineellistaminen ja konkretisointi ja 3) prosessien ja metodien systematisointi ja standardisointi. Asiantuntijapalveluja on vaikea tai mahdoton standardoida sellaisenaan, mutta ne voidaan tuotteistaa modulaarisesti. Palveluprosessien systematisoimiseen sopivin työkalu on niiden kuvaaminen service blueprinting -menetelmällä. Tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen kuvaileva tapaustutkimus. Tutkimuksen empiirisessä on käytetty aineistonhankintatapoina puolistrukturoitua kyselyä, teemahaastatteluja, osallistuvaa havainnointia ja dokumenttien tutkimista. Näiden aineistojen analysoinnin tuloksena saatiin case-yritykselle kehitettyä yhtenäinen malli yleisestä asiakaspalveluprosessista ja kuvattua keskeisimpien palvelujen asiakaspalveluprosessit service blueprinting -menetelmällä.

Pumppujen ja sekoittimien korjausprosessin kehittäminen tietojohtamisen näkökulmasta

Tämän diplomityön tavoitteena oli tehostaa sekä kehittää pumppujen ja sekoittimien korjausprosessin tiedonhallintaa, jotta tietoon liittyvät ongelmat, virheet sekä turhan työn tekeminen vähentyisivät. Samalla tavoitteena oli myös tutkia, minkälaista tietoa prosessissa liikkuu, miten se liikkuu, mihin sitä varastoidaan, kenellä on tietoon pääsy ja sitä kautta havaita tuottavuutta alentavia ongelmakohtia sekä luoda suunnitelmat tulevaisuudessa tehtäville korjaaville toimenpiteille. Tutkimuksen viitekehys sekä pohja rakennettiin liiketoimintaprosessien johtamisen mahdollistaman kehityksen sekä tietojohtamisen tarjoamien työkalujen ympärille pitäen mielessä tiedon merkitys yhtenä yrityksen tärkeimmistä resursseista kilpailuedun kannalta. Tutkimuksen empiirisen osan primäärinen aineisto kerättiin osallistumalla kehitettävään prosessiin sekä havainnoimalla sen etenemistä ja siinä tapahtuvia toimintoja. Sekundäärisenä aineistona hyödynnettiin aikaisemmin luotuja prosessikuvauksia. Korjausprosessin tiedonhallinnan nykytila kyettiin tunnistamaan tutkimalla ja analysoimalla kerättyä aineistoa, jonka perusteella saatiin selville tietoon liittyvät ongelmakohdat. Havaittiin, että ongelmia tuottaa pääasiassa väärästä tiedosta syntyneet virheet, tiedon hidas liikkuminen, tiedon kumuloitumattomuus, rajalliset käyttöoikeudet ja toiminnanohjausjärjestelmän kankeus. Havaittujen ongelmakohtien eliminoimiseksi luotiin suunnitelmat korjaaville toimenpiteille. Myös joitain yksinkertaisempia toimenpiteitä kyettiin jo tekemään tutkimuksen aikana. Tutkimuksesta saadut tulokset olivat hyviä, sillä suunnitelmat korjaavista toimenpiteistä tulevat lisäämään korjausprosessin tehokkuutta sekä tuottavuutta vähentämällä turhan työn tekemistä sekä parantamalla sen tiedonhallintaa. Tulevaisuudessa prosessiin sisältyvä tieto liikkuu nopeammin, virheet vähentyvät, oikean tiedon hyödynnettävyys kasvaa ja toiminnanohjausjärjestelmä tukee ja mahdollistaa tehokkaammin prosessiin liittyvää tiedonhallintaa kasvattaen yrityksen kilpailukykyä suhteessa saman toimialan kilpailijoihin.

Software Process Modeling with Eclipse Process Framework

The software development industry is constantly evolving. The rise of the agile methodologies in the late 1990s, and new development tools and technologies require growing attention for everybody working within this industry. The organizations have, however, had a mixture of various processes and different process languages since a standard software development process language has not been available. A promising process meta-model called Software & Systems Process Engineering Meta- Model (SPEM) 2.0 has been released recently. This is applied by tools such as Eclipse Process Framework Composer, which is designed for implementing and maintaining processes and method content. Its aim is to support a broad variety of project types and development styles. This thesis presents the concepts of software processes, models, traditional and agile approaches, method engineering, and software process improvement. Some of the most well-known methodologies (RUP, OpenUP, OpenMethod, XP and Scrum) are also introduced with a comparison provided between them. The main focus is on the Eclipse Process Framework and SPEM 2.0, their capabilities, usage and modeling. As a proof of concept, I present a case study of modeling OpenMethod with EPF Composer and SPEM 2.0. The results show that the new meta-model and tool have made it possible to easily manage method content, publish versions with customized content, and connect project tools (such as MS Project) with the process content. The software process modeling also acts as a process improvement activity.