394 resultados para käsitteellinen viitekehys
Resumo:
Tutkielman tavoitteena on analysoida, miten pääomasijoitusyhtiö voi post-buyout toiminnallaan tukea sijoituksensa onnistumista erilaisissa johdon yritysostotapauksissa. Tutkielmassa rakennetaan teoreettinen viitekehys, jonka avulla pääomasijoitusyhtiö voi tukea sijoituksensa arvon säilymistä ja toisaalta lisäarvon syntymistä. Tätä viitekehystä tarkennetaan ja testataan empiirisellä aineistolla, joka koostuu suomalaisen pääomasijoitusyhtiön ja sen neljän johdon yritysoston läpikäyneen kohdeyrityksen haastatteluista sekä pääomasijoitusyhtiön tuottamasta kirjallisesta materiaalista. Teorian ja empiirisen materiaalin perusteella johdon yritysoston onnistu-minen on usein subjektiivista sekä suhteellista suunniteltuun irtautumistapaan nähden. Joissakin tapauksissa jo pelkkä pääomasijoittajan mukaantulo voi vaikuttaa positiivisesti kohdeyrityksen riskinottoon ja siten pääomasijoitusyhtiön post-buyout toiminnan onnistumiseen.
Resumo:
Tutkielman tavoite: Tutkielman tavoitteena on kuvata ja arvioida erään organisaation muutosprosessia, jonka seurauksena virastomallista organisaatiota ollaan muuttamassa paremmin kilpailuille markkinoille sopivaan liikelaitosmuotoon. Tutkielmassa selvitetään, miten siirtyminen budjettitaloudesta ansaintatalouteen vaikuttaa tutkittavan organisaation johtamiseen, henkilöstön asenteisiin ja työtapoihin sekä koko organisaation toimivuuteen. Tutkielman ongelma on muotoiltu seuraavasti: Mikä motivoi ja sitouttaa virastoaikana työssä ollutta henkilöstöä muutokseen, jossa ”turvallisesta” virastomallista ollaan siirtymässä asteittain kilpailtujen markkinoiden epävarmuuteen? Tutkimusmenetelmä: Tutkielman tutkimusstrategiaksi valittiin kvantitatiivinen survey –tutkimus ja aineistonkeruumenetelmäksi lomakekysely. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu aikaisemmista tutkimuksista, jotka käsittelevät: muutoksen vaikutuksia liiketoimintaan, muutokseen sitoutumisista, muutoksen johtamista, yksilön asemaa muutoksessa sekä muutosta julkisella sektorilla. Tutkielman tulokset ja johtopäätökset: Tutkittavan organisaation virastoaikainen henkilöstö on tämän tutkielman perusteella erittäin sitoutunut organisaatioonsa ja erittäin motivoitunut tekemään työtä organisaation menestyksen eteen myös tulevaisuudessa. Eniten virastoaikaista henkilöstöä motivoi tekemään työtä uusissa olosuhteissa mahdollisuus oppia uusia asioita sekä onnistuneesti tehdyn työn tuottama hyvän olon tunne. Tutkielmassa myös selvisi, että organisaatioon sitoutumisen aste sekä suhtautuminen muutokseen ovat suoraan verrannollisia organisaatioasemaan. Mitä korkeammassa asemassa henkilö organisaatiossa on, sitä sitoutuneempi hän organisaatioon on ja sitä positiivisemmin hän muutokseen suhtautuu. Organisaatiomuutos on tutkittavassa organisaatiossa ollut vaikea prosessi ja se on vaikuttanut jokaiseen organisaation yksilöön. Henkilöstön työmäärä, vaatimukset työtä kohtaan, sisäinen kilpailu, kiire ja näistä kaikista johtuen myös stressi ovat lisääntyneet virastoajasta. Myös henkilöstöresursseja on muutoksen seurauksena jouduttu karsimaan. Kokonaisuudessaan organisaatiomuutos on henkilöstön mielestä ollut melko positiivinen asia ja sen on nähty parantaneen organisaation toiminnan tehokkuutta.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena oli luoda pankin palvelupisteille monikanava-ajattelua tukeva rooli, joka huomioi arvonmuodostumisen sekä asiakkaan että pankin näkökulmasta. Teoriaosassa analysoidaan pankin arvonmuodostumista aikaisemman teoreettisen kirjoittelun perusteella ja luodaan viitekehys arvonmuodostumiselle pankkipalveluissa. Empiirisessä osiossa analysoidaan Etelä-Karjalan Osuuspankin palvelupisteiden nykytilaa ja muodostetaan uusi rooli palvelupisteille. Tutkielman tutkimusote on hermeneuttinen, eli ymmärtävään pyrkivä. Empiirinen osuus sisältää myös normatiivisia piirteitä. Tutkimustulosten mukaan palvelupisteet eivät nykyisessä roolissaan tue monikanavamallia. Uusi rooli on olla lähellä asiakkaita. Mikäli palvelupisteiden toimintaa halutaan jatkaa, on niihin kiinnitettävä enemmän huomiota niin pankin kuin toimihenkilöidenkin taholta.
Resumo:
Työn päätavoitteena oli rakentaa tasapainotettu mittaristo Etelä-Karjalan työllisyysstrategialle ja Saimaankaupunki-hankestrategialle. Työn teoriaosuudessa muodostettiin tasapainotetun mittariston konstruoinnille viitekehys, jonka avulla käytännön ratkaisut pyrittiin tekemään. Tutkimusstrategiana oli kvalitatiivinen tutkimusmetodologia ja sovellettavaksi menetelmäksi valittiin konstruktiivinen tutkimusote. Mittaristot koottiin varsin tuoreille strategioille, mikä näkyi osin strategiatyön yhteydessä määritettyjen tavoitteiden täsmentämisen tarpeena. Tarkennusta tarvitaan, jotta seurannasta saatava tieto aidosti ohjaa organisaatiota strategian osoittamaan suuntaan. Tavoitteiden täsmennettyä on tutkielmassa rakennettuja mittareitakin syytä tarkastella uudelleen ajantasaisuuden varmistamiseksi.
Resumo:
Tutkimuksen tarkastelukohteena oli yritystenvälinen yhteistyö ja yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Karjalan maakunnassa tämän yhteistyön avulla. Tutkimuksessa hyödynnettiin konstruktiivista ja käsiteanalyyttista tutkimusotetta. Päätavoitteena oli selvittää kuinka Etelä-Karjalassa toimivan suuren metsäteollisuuden alihankintojen paikallisuusastetta voitaisiin lisätä tulevaisuudessa. Keskeisinä alatavoitteina tutkimuksessa oli selvittää alueen suuren metsäteollisuuden merkitystä alueen muille toimialoille sekä tutkia mitä yritystenvälisiä yhteistyömuotoja on käytössä tällä hetkellä Etelä-Karjalan maakunnassa. Tutkielma jakaantui teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosassa muodostettiin viitekehys yritystenvälisen yhteistyön ymmärtämiseksi ja erilaisten yritystenvälisten yhteistyömuotojen jaottelemiseksi. Työn empiirisessä osassa tätä viitekehystä hyödynnettiin kysely- ja haastattelututkimuksen pohjana. Tutkimustulosten joukossa korostui yritystenvälisen yhteistyön merkitys alueen suuryritysten alihankintojen paikallisuusasteen lisäämisessä. Lisäksi yritystenvälisen yhteistyön nähtiin lisäävän yritysten kilpailukykyä varsin laaja-alaisesti tutkimuspopulaation joukossa. Erityisen hyödyllisiksi yritykset näkivät yhteistyömuodot, joissa toiminta perustui pitkäjänteisyyteen ja yhteisen hyödyn tavoitteluun.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia tekijöitä kuntien on huomioitava hyvinvointi- ja tukipalvelujen hankinnassa. Tutkielmassa tarkastellaan julkisten palveluhankintojen taustalla vaikuttavia tekijöitä ja vertaillaan näitä tekijöitä hankintastrategian liiketaloudelliseen viitekehykseen. Tulosten valossa pohditaan myös hankintastrategian luomisen ajankohtaisuutta julkisissa palveluhankinnoissa. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu aikaisempiin hankintastrategiaa ja make or buy –päätöstä käsittelevään kirjallisuuteen ja tieteellisiin tutkimuksiin. Tutkimuksen empiirinen osio koostuu kahdesta case – tapauksesta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin henkilökohtaisia haastatteluja. Tutkimuksen kohteina olivat Espoon hyvinvointipalvelujen sekä Kotkan tukipalvelujen hankinta ja kilpailuttaminen. Tutkimuksen lähtökohdista ja viitekehyksestä johtuen kohteeksi valittiin sekä hyvinvointi- että tukipalvelujen hankinta. Lisää näkökulmaa tutkimukseen saatiin valitsemalla kohteiksi kaksi eri kuntaa, mikä sopi myös tutkimuksen toimeksiantajan tavoitteisiin. Tulosten perusteella case – tutkimuksen kohteina olevilla kunnilla ei ole hankintastrategiaa ohjaamassa hyvinvointi- ja tukipalvelujen hankintaa. Liiketaloudellisten hankintastrategiaan vaikuttavien tekijöiden katsotaan soveltuvan myös julkisten palvelujen hankintaan. Tutkimuksen kohteiden välisessä vertailussa hankintojen suunnitelmallisuus painottui hankintaprosessin onnistumiseen vaikuttavana tekijänä. Kuntien oman roolin muuttuminen palvelujen tuottajasta niiden järjestäjäksi ja kehittäjäksi edellyttää tiiviimpää yhteistyötä yksityisen sektorin palveluntuottajan kanssa. Molempien palveluntuottajien osaamisen yhdistäminen antaa puitteet laadukkaiden hyvinvointi- ja tukipalvelujen kehittämiseen.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten ”sukupuolikiintiöt yritysten hallituksissa” rakentuvat suomalaisessa mediassa ja sitä kautta; nähdäänkö sukupuolikiintiöt toimivana keinona saavuttaa työelämän tasa-arvo. Tutkielmassa luodaan silmäys sukupuolirooleihin sekä niitä uusintaviin ja ylläpitäviin rakenteisiin yhteiskunnassa. Edelleen tavoitteena on selvittää, murtavatko naiskiintiöt liike-elämässä ja politiikassa vallitsevia johtajuuden sukupuolirooleja. Tutkielmassa käsitellään tasa-arvoa yhteiskunnallisessa, johtajuustutkimuksellisessa ja feministisessä valossa. Sukupuolikiintiöistä kirjoitettaessa voidaan havaita erilaisia suhtautumistapoja niiden vaikutuksesta tasa-arvon toteutumiseen. Tutkielmassa esimerkkeinä käytettyjä lehtitekstejä leimaavat vastakkainasettelut, voimakkaat tunteet ja jakautuminen eri leireihin. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kriittistä, valtaorientoitunutta diskurssianalyysiä, joka on antoisa viitekehys mediamaailman käytäntöjen tutkimiseen kontekstissaan. Media on tässä tutkimuksessa rajattu käsittämään tiettyjä suomalaisia sanoma-, aikakausi- ja iltapäivälehtiä. Tutkimuksen pääongelmaksi nousevat tavat, joilla sukupuolikiintiöistä mediassa kirjoitetaan sekä asenteet, joita ne lukijoille välittävät. Tämän tutkimuksen keskeisinä tuloksina voidaan esittää yleisimmät suhtautumistavat sukupuolikiintiötä kohtaan mediassa, sekä kolme diskurssia, jotka useimmiten kiintiökeskusteluissa esiintyvät. Pätevyys- diskurssi painottaa yksilön pätevyyttä ensisijaisena valintakriteerinä hallitusjäseniä valittaessa. Uhka- diskurssi esittää sukupuolikiintiöt uhkavaatimuksena, johon tullaan turvautumaan kulttuuristen muutosten hitauden vuoksi. (Epä)tasa-arvo- diskurssi näkee sukupuolikiintiöt tasa-arvoa edistävänä keinona, mutta toisaalta kokee naiskiintiöt epätasa-arvoisina ja miehiä sortavina.
Resumo:
Työssä testataan radikaalien teknologioiden liiketoimintariskien evaluointityökalua. Työn teoreettinen tausta koostuu teknologia- ja innovaatioteorioista hyödyntäen myös resurssipohjaista yritysteoriaa täydennettynä evolutionäärisellä teorialla. Teoreettisessa osuudessa rakennetaan viitekehys, jolla liiketoimintariskejä voidaan arvioida ja muodostaa riskiprofiili. Liiketoimintariskien muuttujina ovat markkina-, teknologia- ja organisaatioriskit. Primäärisenä tietolähteenä käytettiin teema- ja strukturoituja haastatteluita. Ensimmäinen haastattelu käsitti evaluointityökalun käytettävyyttä ja riskienhallintaa yleensä. Loput haastattelut liittyivät teknologian A ja teknologian B liiketoimintariskien arvioimiseen. Tulokset osoittavat molemmat teknologiat sisältävän radikaaleille teknologioille ominaisia epävarmuustekijöitä. Riskiprofiilin hyödyllisyys liittyy liiketoimintariskien samanaikaiseen havaitsemiseen auttaen näin päätöksenteossa. Tärkeää evaluoinnissa on kiinnittää huomiota näkökulmaan, josta riskejä tarkastellaan riskiprofiilin validiteetin parantamiseksi.
Resumo:
Tämä tutkielma käsittelee lisäarvon syntymistä, ylläpitämistä ja hallintaa verkostoi-tuneessa tuotekehitysympäristössä. Teemahaastattelu-menetelmää käyttäen, tavoitteena on tunnistaa ja kuvata ne prosessit, käytännöt ja toimintatavat, joissa kohdeyritys on onnistunut ja joissa lisäarvoa on syntynyt. Toinen keskeinen tavoite on löytää ongelmalliset alueet lisäarvon tuottamisessa ja analysoida, miksi nämä alueet ovat ongelmallisia. Käsitteiden arvo, arvoketju ja arvoverkosto, sekä viitekirjallisuuden esimerkkien perusteella muodostetaan teoreettinen viitekehys ja kuvataan niitä hyödyllisiä toimintatapoja ja käytäntöjä, joihin panostamalla lisäarvoa syntyy. Erityisesti informaatioteknologian alalla verkostoituminen ja arvoverkosto ovat yhä merkittävämpiä tuotekehityksen toimintatapoja, mihin horisontaalisen yhteistyön kehittyminen, globalisoituminen ja informaatioteknologian nopea kehitys on johtanut. Keskeisiä tuloksia ovat tarve yhtenäisempään, prosessinomaisempaan toimintatapaan ja liiketoimintaprosessien muokkaamiseen verkostoituneen T&K ympäristön vaatimusten mukaisesti. Myös tarve paremman näkyvyyden luomiseen sekä aktiviteettien hallintaan uudentyyppisen arvoverkoston vaatimusten mukaisesti korostui tuloksissa.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena oli analysoida mentorointia, sen teoriaa ja menetelmää sekä miten sitä käytetään S-ryhmässä ja millä tavalla mentoroinnin käyttöä voidaan edistää johtamisen tukena S-ryhmässä. Tutkimuksessa tarkasteltiin mentorointia menetelmänä, jolla edistetään toisilta oppimista. Mentorointia analysoidaan myös hiljaisen tiedon, tietopääoman johtamisen ja kehittyvän johtajan ominaisuuksien näkökulmista. Osatavoitteiksi asetettiin kahdella eri tavalla toteutettujen mentorointiohjelmien erojen selvittäminen tuloksiltaan ja vaikutuksiltaan sekä mentoroinnin avulla tapahtuva oppimisen tehostaminen S-ryhmässä. Tutkielmassa käytetty konstruktiivinen metodologia valittiin tutkimusongelman perusteella, koska tarkoituksena oli kehittää S-ryhmään mentoroinnin hyödyntämiseen sopiva malli. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin sekä kyselytutkimusta että tietoverkossa tapahtuvaa strukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksen teoriaosa perustuu alan kirjallisuuteen, aihetta käsitteleviin kotimaisiin ja ulkomaisiin tutkimuksiin sekä tieteellisiin lehti- ja muihin artikkeleihin. Aikaisemman teoreettisen tutkimuksen perusteella laadittiin teoreettinen viitekehys, joka muodosti perustan tutkimuksen empiiriselle osalle. Empiirinen osa koostuu S-ryhmän mentorointiprojektia koskevasta materiaalista, mentorointiprojektiin osallistuneiden henkilöiden kyselytutkimuksista sekä S-ryhmän johtoon kuuluvien yhdeksän johtajan haastattelu-tutkimuksesta. Tutkimuksen päätuloksena oli se, että mentorointi sopii erinomaisen hyvin kehitysmenetelmäksi osaamisen ja kokemustiedon siirtämiseen vanhemmilta johtajilta nuorille potentiaalisille johtajille. Tämä tulos on erityisen merkittävä S-ryhmälle johtajaosaamisen kehittämisessä, kun ryhmään ollaan parhaillaan kasvattamassa uutta johtajasukupolvea. Empiirinen tutkimus tukee myös sitä näkemystä, että mentoroinnin toteuttamiseen S-ryhmässä on olemassa erilaisia tapoja. Keskeisenä tavoitteena toteutuksissa on henkilöiden kehittyminen ja oppiminen. Tutkimustuloksissa korostuivat myös nuoremman eli mentoroitavan tarve päästä kahdenkeskiseen, avoimeen ja luottamukselliseen keskusteluun kokeneemman henkilön kanssa. Näiden tutkimustulosten perusteella päädyttiin seuraaviin johtopäätöksiin: S-ryhmä tarvitsee oman mentorointijärjestelmän, joka toteutetaan ohjatun mentorointimallin mukaisesti. S-ryhmään on tärkeä perustaa oma mentorointipooli, jossa on halukkaita, eri osa-alueita osaavia mentoreita ja meklari, joka yhdyttää osapuolet toisiinsa.
Resumo:
Tutkielman tarkoituksena oli mallintaa varastonhallintajärjestelmä, joka olisi sopiva case yritykselle. Tutkimus aloitettiin case yrityksen varastonhallinan nykytilan kartoituksella, jonka jälkeen tutkittiin varastonhallinnan eri osa-alueisiin. Varastonhallinnan osa-alueista käsiteltiin varastotyyppejä, motiiveja, tavoitteita, kysynnän ennustamista sekä erilaisia varastonhallinnan työkaluja. Sen lisäksi tutkittiin erilaisia varaston täydennysmalleja. Teoriaosuudessa käsiteltiin lisäksi kolmea erilaista tietojärjestelmätyyppiä: toiminnanohjausjärjestelmää, sähköisen kaupankäynnin järjestelmää sekä räätälöityä järjestelmää. Tutkimussuunnitelmassa nämä kolme järjestelmää rajattiin vaihtoehdoiksi, joista jokin valittaisiin case yrityksen varastonhallintajärjestelmäksi. Teorian ja nykytilan pohjalta tehtiin viitekehys, jossa esiteltiin varastonhallintajärjestelmän tieto- ja toiminnallisuusominaisuuksia. Nämä ominaisuudet priorisoitiin neljään eri luokkaan ominaisuuden kriittisyyden mukaan. Järjestelmävaihtoehdot arvioitiin viitekehyksen kriteerien mukaisesti, miten helposti ominaisuudet olisivat toteutettavissa eri vaihtoehdoissa. Tulokset laskettiin näiden arviointien perusteella, jonka jälkeen tulosten analysoinnissa huomattiin, että toiminnanohjausjärjestelmä sopisi parhaiten case yrityksen varastonhallintajärjestelmäksi.
Resumo:
Tutkielma pyrkii selvittämään millaista viestinnällistä järjestelmää käytettiin kerrottaessa Kansallis-Osake-Pankin henkilöstölle Kansallis-Osake-Pankin ja Suomen Yhdyspankin fuusiosta. Näkökulmana on henkilöstön asema viestin vastaanottajana. Tutkielma hahmottaa johdon taholta tulleita sisäisen viestinnässä käytettyjä äänenpainoja ja sävyjä. Lisäksi tutkielma etsii kahden pankin pääjohtajien muutospuheista sisällöllisiä eroja ja kunkin organisaation totuttuja viestintäkäytänteitä. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista tutkimusta ja tutkimusinstrumenttina tässä tutkielmassa toimii diskurssianalyysi. Diskurssianalyysi on teoreettinen viitekehys, jonka tarkoituksena on etsiä mitä merkityksiä teksteissä tuotetaan ja nähdä kieli todellisuuden rakentajana. Tutkimusaineistona on Kansallis-Osake-Pankin henkilöstölehdet, Kansallis-Osake-Pankin ja Suomen Yhdyspankin vuosikertomukset, fuusioesite ja valikoidut aiheesta kirjoitetut lehtiartikkelit. Kansallis-Osake-Pankin sisäistä viestintää leimasi fuusiouutisen julkitultua kriisiviestinnän piirteet: huhujen karkoittaminen ja virallisen tiedon voimakas levittäminen. Fuusiouutisen alkushokin jälkeen KOP:n viestinnästä nousi esiin viisi teemaa: viestien henkilöityminen pääjohtajaan, empatia henkilöstöä kohtaan vaikeissa tilanteissa, yhteisöllisyys, henkilön huomioonottaminen ja läheisyys.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa viitekehys sijoittajaviestinnän strategian muodostamiseen ja soveltaa viitekehystä käytännössä. Tutkimusongelma nousi case-yrityksestä, SSH Communications Security Oyj:stä, joka listautui vuoden 2000 lopussa. Teoreettinen viitekehys perustuu aikaisempaan kirjallisuuteen sijoittajaviestinnästä, strategian kehittämisestä ja rahoitusteoriasta. Rahoitusteorian alueet, joita käsiteltiin tutkimuksessa ovat; vapaaehtoinen tiedottaminen, markkinatehokkuus ja agenttiteoria. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin soveltamalla teoreettista viitekehystä case yritykseen. Empiirisessä osuudessa käytiin läpi seuraavat vaiheet; nykyisen tilan ulkoinen ja sisäinen analyysi, tavoitteiden asettaminen ja sijoittajaviestintä strategia ehdotuksen muodostaminen case yritykseen. Tutkielman viimeinen kappale kokoaa tärkeimmät löydökset, pohtii työn teoreettista kontribuutiota ja liikkeenjohdollisia kytköksiä sekä esittää tutkimuksen herättämiä ehdotuksia jatkotutkimuksille
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää MeritaNordbankenin (nyk. Nordea) Suomessa pidettyjen yrityskulttuuriseminaarien jälkeistä aikaa ja mahdollisia vaikutuksia pankin Suomen organisaatiossa, sen suomalaisten työntekijöiden kautta. Tutkimus on laadullinen teemahaastattelututkimus. Sen empiirinen aineisto koostuu MeritaNordbankenin Suomen organisaatiossa suoritetuista teemahaastattelusta, jotka on tehty Helsingin alueella. Tutkimuksen viitekehys rakentuu voimakkaasti kulttuuriin liittyvien teorioiden ympärille. Tutkimuksen mukaan kulttuuriseminaari –intervention pohjalta ei ollut syntynyt konkreettisia organisaatiokulttuuriin liittyviä kehitystoimenpiteitä. Kuitenkin haastatteluista käy ilmi, että seminaari on muokannut osallistujien käsityksiä yksilötasolla. Intervention sisäistäminen ja eteneminen organisaatiossa tapahtuu siis yksilöiden toimintatapojen ja asenteiden muutosten kautta. Jos yrityskulttuuriseminaari on pystynyt vaikuttamaan siihen, että siihen osallistunut henkilö jäsentää toimintatapojaan ja asenteitaan uudestaan, on kulttuuriseminaari onnistunut.
Resumo:
Tutkimus tarkastelee taloudellisia mallintamismahdollisuuksia metsäteollisuuden liiketoimintayksikössä. Tavoitteena on suunnitella ja luoda taloudellinen malli liiketoimintayksikölle, jonka avulla sen tuloksen analysoiminen ja ennustaminen on mahdollista. Tutkimusta tarkastellaan konstruktiivisen tutkimusmenetelmän avulla. Teoreettinen viitekehys tarkastelee olemassa olevan informaation muotoilemista keskittyen tiedon jalostamisen tarpeisiin, päätöksenteon asettamiin vaatimuksiin sekä mallintamiseen. Toiseksi, teoria esittää informaatiolle asetettavia vaatimuksia organisatorisen ohjauksen näkökulmasta.Empiirinen tieto kerätään osallistuvan havainnoinnin avulla hyödyntäen epävirallisia keskusteluja, tietojärjestelmiä ja laskentatoimen dokumentteja. Tulokset osoittavat, että liikevoiton ennustaminen mallin avulla on vaikeaa, koska taustalla vaikuttavien muuttujien määrä on suuri. Tästä johtuen malli täytyykin rakentaa niin, että se tarkastelee liikevoittoa niin yksityiskohtaisella tasolla kuin mahdollista. Testauksessa mallin tarkkuus osoittautui sitä paremmaksi, mitä tarkemmalla tasolla ennustaminen tapahtui. Lisäksi testaus osoitti, että malli on käyttökelpoinen liiketoiminnan ohjauksessa lyhyellä aikavälillä. Näin se luo myös pohjan pitkän aikavälin ennustamiselle.