158 resultados para rahoituksen laskentatoimi
Resumo:
Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, mitä vaikutuksia IAS-tilinpäätösstandardien käyttöön siirtyminen aiheuttaa suomalaisten pörssiyritysten tilinpäätöksissä ja taloushallinnossa. Tähän tavoitteeseen edettiin alatavoitteiden avulla. Näitä olivat tilinpäätösten kansainvälisen harmonisoinnin, Euroopan Unionin IAS-asetuksen ja itse IAS-tilinpäätöksen selvittäminen. Tutkimusaineisto koostuu kirjallisuudesta ja suomalaisille pörssiyrityksille tehdystä kyselystä. Tutkimuksen teoriaosassa käytetään käsiteanalyyttista ja empiirisessä osassa nomoteettista tutkimusotetta. Tutkielman mukaan tiedon lisääntyminen lisää myönteisyyttä IAS-standardistoa kohtaan. Henkilöstön koulutus onkin avainasemassa siirtymäprojektissa. Toinen merkittävä vaikutus on uuden laskentaohjeistuksen luontitarve. Merkittävin standardi vaikutuksiltaan on IAS 14 Segmenttiraportointi.
Resumo:
Tämän tutkielman päätavoitteena oli selvittää, miten tilitoimistojen tuottamat palvelut vastaavat pienyrityksen johtamisen, ja erityisesti talousjohtamisen tarpeita ja auttavat yritystä menestymään. Alatavoitteina oli selvittää ja analysoida pienyrityksen johtamista, taloushallintoa ja menestystekijöitä, sekä asiantuntijapalveluita ja tilitoimistoja ja niiden palvelutarjonnan rakennetta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin käsiteanalyyttistä tutkimusotetta. Aikaisemmin julkaistuun tutkimusdoktriiniin, joka sisälsi niin teoreettisia kuin empiirisiäkin tieteellisiä tutkimuksia, ammattikirjallisuutta ja -lehtiartikkeleita, perehtymällä pyrittiin ratkaisemaan asetetut tavoitteet. Tutkimustulos osoittaa, että tilitoimistoilla on hyvät valmiudet palvella asiantuntevasti pienyritystä ja auttaa sitä menestymään tuottamalla tarvittavaa taloushallinnon informaatiota ja muita palveluita. Yrityksen rahoituksen laskentatoimen osalta tilitoimistojen palvelut vastaavat hyvin pienyrityksen johtamisessa tarvittavaa tietoa, johdon laskentatoimen osalta tuotettavat palvelut ovat vielä suurelta osin alikehittyneitä johtuen osaksi tilitoimistojen osaamistasosta, mutta myös pienyritysten haluttomuudesta vastaanottaa laskentatoimen tuottamaa informaatiota ja johdon heikosta talous- asioiden hallinnasta.
Resumo:
Työn tavoitteena oli selvittää, miten kohdeyrityksen tulisi mitata suorituskykyään. Tutkielma toteutettiin toiminta-analyyttiseen lähestymistapaan kuuluvana toimintatutkimuksena. Kohdeyrityksestä valittiin yksi osasto, jolle suunniteltiin ja toteutettiin operatiivinen suorituskykymittaristo. Tämän projektin aikana pyrittiin keräämään kokemuksia, joista olisi hyötyä muiden osastojen ja koko yrityksen mittaristojen rakentamisessa.Työn teoriaosan alussa suorituskyvyn mittaus liitetään osaksi laajempaa johdon laskentatoimen käsitettä. Tämän jälkeen käsitellään tarkemmin mittariston rakentamisen teoriaa. Yksittäiset operatiiviset suorituskykymittarit johdetaan yrityksen strategiasta. Mittareiden välisten riippuvuussuhteiden esittäminen havainnollisesti helpottaa mittariston suunnittelua. Rajoituksia mittarivalinnoille asettavat yrityksen käytössä olevat tietojärjestelmät sekä henkilökunnan tottumukset kirjata työskentelyynsä liittyviä tietoja järjestelmiin.Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että mittariston suunnitteluryhmään tulisi valita toiminnan kehittämisestä kiinnostuneita henkilöitä. Resurssit on arvioitava huolella ja tarpeen vaatiessa voidaan turvautua ulkopuolisen suunnittelijan apuun. Eri osastojen ja koko yrityksen suorituskykymittaristojen rakentamista koordinoimaan tulee nimetä henkilö, joka varmistaa tiedonkulun eri suunnitteluryhmien välillä.
Resumo:
Tässä tutkielmassa on pyritty selvittämään suomalaisten suuryritysten t&k-toiminnan julkista rahoitusta. Aihetta on tarkasteltu monesta eri näkökulmasta: teoriaan, postikyselyvastauksiin ja yksittäisen yrityksen toiminnan kuvaukseen pohjautuen. Tavoitteena on selvittää tällä tavoin kerättyjen tietojen avulla suuryrityksille suunnattuja ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuuksia sekä luoda lisävalaistusta siihen, millaista on tehokas julkisen t&k-tuen hakeminen ja käsittely suuryrityksissä. Tutkielma jaoteltiin niin, että ensimmäiseksi tarkastellaan t&k-toimintaa, sen julkista rahoitusta ja tuenantajia. Toisessa osassa käsitellään suuryritysten käytännön kokemuksia t&k-toiminnan julkisrahoitukseen liittyvistä seikoista. Kolmannessa osassa käydään tarkemmin läpi yhden yrityksen t&k-hankkeiden julkista rahoitusta. Tarkastelussa voidaan havaita suuryritysten tukeutuvan julkisen tuen hakemisessa lähinnä Tekesin ja Euroopan unionin teknologiahankkeisiin. Kuitenkin myös muita ulkopuolisen rahoituksen lähteitä oli käytetty. Yritykset pitivät saatua t&k-tukea toimintansa kannalta merkittävänä, vaikka se vaatii yrityksiltä tuenantajasta riippuen enemmän tai vähemmän panostuksia. Monet projektit olisivat jääneet tekemättä ilman tuen saamista. Tutkielman tuloksista voidaan nähdä kansainvälistymisen merkityksen korostuvan yleisesti t&k-toiminnassa. Yrityksen t&k-toiminnan julkisen rahoituksen ollessa tehokasta, on havaittavissa puolestaan yhteys hyvin organisoidun t&k-tuen hakemisen, korkean julkista rahoitusta koskevan tietotason ja tuenantajia koskevan tyytyväisyyden välillä.
Resumo:
Tutkielman päätavoitteena on analysoida kovenanttien eli luottosopimusten eritysehtojen soveltuvuutta yritysrahoitukseen rahoittajan ja yrityksen näkökulmasta ja luoda viitekehys kovenanttien käytettävyydelle yritysrahoituksessa yhdistelemällä siihen liittyvien keskeisten käsitteiden merkityksiä. Tutkielman empiirinen osa on rakennettu pääosin haastatteluihin pohjautuen. Tutkimusmetodologia on toiminta-analyyttinen ja haastattelut suoritettiin teemahaastatteluina. Tutkimuksessa todetaan, että kovenantit sopivat isoille- ja keskisuurille yrityksille ja tietyin varauksin pienille yrityksille. Niiden käytölle ei näyttäisi olevan voimassa olevista säännöksistä johtuvia olennaisia esteitä. Sopimuksissa on huomioitava voimassa olevat säännökset ja sopijapuolten luonteenpiirteet. Keskeisiä tekijöitä ja perusteita kovenanttien asettamisessa todettiin olevan ne, että yrityksen toiminta on vakiintunut ja yhteisymmärrys ja arvio liiketoiminnan kehityksestä on molemminpuolista. Ne monipuolistavat yritysten rahoitusmahdollisuuksia ja parantavat rahoituksen saatavuutta. Tuotteistaminen ei ole mielekästä, koska jokainen laina räätälöidään tapauskohtaisesti.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida, miten suomalaiset kauppatieteelliset yksiköt tarjoavat eettisyyden koulutusta. Erityisesti tutkimuksessa keskityttiin laskentatoimen pääaineen opiskelijoille kohdistettuun eettisyyden koulutukseen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui sekä eettisyyden koulutusta että eettisyyden ja liike-elämän välistä suhdetta yleisesti käsittelevään tutkimukseen. Empiirisen aineiston keräämiseen sovellettiin kyselytutkimusta, joka lähetettiin kaikille suomalaisen yliopiston tai korkeakoulun palveluksessa oleville laskentatoimen professoreille, lehtoreille, yliassistenteille sekä assistenteille. Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat eettisyyden olevan osa jokaisen suomalaisen laskentatoimea opettavan kauppatieteellisen yksikön kurssitarjontaa. Vain neljä yksikköä tarjosi tutkimuksen tulosten mukaan erillistä, eettisyyteen tai yhteiskuntavastuuseen keskittyvää opetusta. Valtaosa opetti eettisyyttä osana muuta kauppatieteiden opetusta. Pääosa suomalaisista laskentatoimen opettajista piti tutkimuksen tulosten mukaan eettisyyden koulutusta joko erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä osana laskentatoimen koulutusta.
Resumo:
Tutkimus on jaettu kahteen osa-alueeseen. Ensimmäisessä osiossa kuvataan strategisen laskentatoimen ja perinteisen strategiatyön välistä yhteyttä teoreettisesta näkökulmasta ja osoitetaan strategisen laskentatoimen hyödynnettävyys yritysjohdon apuna strategiaprosessin eri vaiheissa ja strategisen asemoinnin apuvälineenä. Teoriaosan lopuksi esitetään ehdotus strategisen laskentatoimen viitekehykseksi. Toisessa osiossa tutkitaan kyselytutkimuksen avulla suomaisyritysten strategisen laskentatoimen menetelmien käyttöastetta ja menetelmien uskottua hyödyllisyyttä. Tutkimustuloksia verrataan lisäksi aiemmin tehtyyn tutkimukseen muiden maiden vastaavista tuloksista. Tutkimuksesta käy ilmi suomalaisten yritysten suosivan samoja menetelmiä kuin muissakin maissa ja niin suomalaisyritysten kuin myös muiden maiden uskovan kaikkien menetelmien olevan hyödyllisempiä kuin mitä niitä yrityksissä käytetään.
Resumo:
Tämän kulttuurituotannon opinnäytetyön aiheena on suomalaisen muotisuunnittelun managerointi. Lähtöoletuksemme on, että suomalaisilla muotisuunnittelijoilla olisi potentiaalia saavuttaa nykyistä parempi asema niin kotimaassa kuin kansainvälisilläkin markkinoilla, jos alalle saataisiin liiketoiminta- ja markkinointiosaamista manageroinnin muodossa. Parityönä toteutetun työmme lähtökohtana onkin selvittää, minkälaiselle managerointitoiminnalle vaatetusalalla olisi Suomessa tarvetta. Tavoitteenamme on myös kartoittaa vaatetusalalla vallitsevia käsityksiä muotimanagerin toimenkuvasta sekä selvittää millaisia palveluita muotisuunnittelijat haluaisivat mahdollisesti managerilta ostaa, ja millaisessa muodossa tehdä yhteistyötä managerin kanssa. Tutkimustavoitteet saavuttaaksemme päätimme tutkia muotialalla eri tehtävissä toimivien ammattilaisten sekä vaatesuunnittelun opiskelijoiden käsityksiä manageroinnista. Lisäksi tutkimme muodin managerin tärkeimpiä osaamisalueita, verkostoa, persoonallisuustekijöitä ja koulutusta. Tutkimusmenetelminä olemme käyttäneet asiantuntijahaastatteluja sekä kyselytutkimusta Taideteollisen korkeakoulun vaatesuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelman opiskelijoille. Aineiston pohjalta hahmottelemme oman määritelmämme muotimanagerin mahdollisesta toimenkuvasta ja tarkastelemme kriittisesti alan mahdollisuuksia maassamme. Tutkimusaineiston analyysista käy ilmi, että manageroinnille olisi selkeä tarve suomalaisella vaatetusalalla. Alan ammattilaiset korostavat kuitenkin, ettei pelkästään Suomen kokoisista markkinoista ole riittäväksi kasvualustaksi managerointialalle, vaan he näkevät kansainvälistymisen ja vientiin panostamisen perusteluna muodin manageritarpeelle. Vaikka aihe oli monille opiskelijoille täysin uusi, yllätyimme positiivisesti heidän myönteisestä suhtautumisestaan managerointiin. Tulos luo uskoa siihen, että vaatesuunnittelijat yleisestikin olisivat halukkaita hyödyntämään managerin palveluita. Suuri kynnyskysymys manageroinnin kehittymiselle on kuitenkin rahoituksen puute vaatetusalalla. Muotisuunnittelun managerointi voi kehittyä kannattavaksi toimialaksi vain pitkäjänteisen työn avulla. Työmme kautta haluamme tuoda esiin uudenlaisen näkökulman kulttuurituottajuuteen, sillä uskomme, että kulttuurituottajan osaamista voisi hyödyntää myös muodin kentällä.
Resumo:
The aim of this study was to analyze and give proposals for the case-company how to optimize cash management in China. The purpose of the theoretical part was to enlighten the liquidity and cash management practices in an international environment and apply these into the different, regulated environment of China. In the theoretical part both domestic and international literature, articles and journals were used. The results of the empirical part are based on the in-formation from the case-company and its associates. Information was gathered mainly via internal questionnaire which was sent to the case com¬pany's subsidiaries involved with the study. Mainly company-internal factors were studied. The main result of the study implies that China is a challenging environment to optimize cash management, as the structures used elsewhere can not be applied to China as such. The study clarified the picture of the current cash management situation within the case company's China units. Can be seen, that by optimizing their cash management it is possible to especially increase control, and interest earnings and utilize internal liquidity more efficiently.
Resumo:
Vaatteiden valmistusprosessissa suunnittelupäätöksillä kiinnitetään noin 70 — 90 % vaatteen loppukustannuksista. Tutkielman tavoitteena on ollut lisätä erityisesti vaatesuunnittelijoiden kustannustietoisuutta ja osoittaa kuinka he voivat valinnoillaan vaikuttaa vaatteen loppukustannuksiin. Tutkielmassa on havainnollisesti esitetty erilaisten variaatioiden lukumäärä ja niiden moninkertaistuminen tuotantoprosessissa. Tutkielmassa on esitelty myös erilaisia kustannuslaskentamenetelmiä, joilla voidaan laskea tuotteen loppukustannuksia tai vaikuttaa esim. lopulliseen tuotantoon valittavien tuotteiden valintaan. Tutkimuksessa havaittiin vaatealan heikko kustannustuntemus ja johtopäätöksenä oli lisätä huomattavasti suunnittelijoiden kustannuslaskentakoulutusta. Tutkimus on ns. abduktiivinen eli tutkimusaiheen teoriaa käsitellään rinnakkain empiirisen, kokemusperäisen tutkimuksen kanssa. Tutkielma on myös ns. single case tapaustutkimus, jossa tutkimuksen kohteena on käytetty vain yhtä vaatealan yritystä Suomessa. Kohdeyrityksessä on haastateltu sekä vaatesuunnittelijoita että muita suunnittelu- ja tuotantoprosessiin osallistuvia henkilöitä.
Käyttöpääoman hallinnan vaikutukset yrityksen kannattavuuteen - tapaustutkimus teollisuusyrityksestä
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä vaikutuksia käyttöpääoman hallinnalla on yrityksen kannattavuuteen. Tutkimusongelmaa on pyritty selvittämään eri käyttöpääomakomponenttien hallinnan keinojen kautta. Tutkimuksen teoriaosuus pohjautuu käyttöpääomanhallintaa käsittelevään laskentatoimen ja rahoituksen kirjallisuuteen. Empiirisessä osassa kuvataan erään teollisuusyrityksen käyttöpääomanhallintaprojektin kulkua ja tämän vaikutusta yrityksen nykyiseen käyttöpääomanhallintaan. Aineisto empiiriseen osioon on kerätty yrityksen intra- ja internetsivustoilta, sekä haastattelujen avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että käyttöpääoman hallinnan vaikutukset yrityksen kannattavuuteen ovat hyvin moninaisia ja ilmenevät joko suoraan tai välillisesti. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että yrityksen toimintaan sitoutuneen käyttöpääoman määrä on riippuvainen toimiala- ja markkinakohtaisista tekijöistä. Tutkimuksessa esitellään tärkeimmät käyttöpääoman hallinnan apuvälineet.
Resumo:
Yritykset toimivat yhä enemmän dynaamisessa ja jatkuvasti muuttuvassa yritysympäristössä, joka asettaa erittäin suuria haasteita yritysjohdolle, tilanteet ovat yhä vaikeammin ennustettavissa ja päätöksenteosta on tullut entistä haasteellisempaa. Nykypäivän kilpailuympäristössä yritykset hakevat kilpailuetua tiedon avulla. Yritysten käytettävissä olevan tiedon määrä on jatkuvassa kasvussa ja oleellisen tiedon erottaminen epäoleellisesta on yhä vaativampaa. Yritystä on vaikea johtaa tehokkaasti, jos yrityksessä ei ole käytössä oikeanlaista tietoa oikeaan aikaan oikeilla ihmisillä. Työn tavoitteena oli tutkia sitä, että millaista informaatiota ja tietoa tulisi kohdeyrityksen johdolla olla nykyhetkellä yrityksen toiminnan ohjaamiseen, suunnitteluun ja päätöksenteon tueksi. Tutkimusta on tarkasteltu johdon laskentatoimen näkökulmasta ja työssä on keskitytty teorian ja empirian pohjalta kohdeyrityksen johdon strategisen päätöksenteon pohjalla olevan oleellisen liiketoimintatiedon kartoittamiseen ja sen hallintaan. Yritysten toimiessa informaatioähky yhteiskunnassa, liiketoimintatiedon hallinnalla voidaan saavuttaa merkittävää kilpailuetua. Liiketoimintatiedon hallinta on käytäntöjä, toimintoja ja prosesseja, joilla yrityksen tärkeää liiketoimintatietoa hankitaan, jalostetaan ja jaetaan sekä liiketoiminnan johtamista että päätöksentekoa varten. Liiketoimintatiedon hallinnan yhtenä tietolähteenä toimii yrityksen sisäinen tietopääoma, joka tehokkaasti yhdisteltynä yrityksen ulkopuoliseen tietoon mahdollistaa yritysjohdolle laadukkaamman ja kokonaisvaltaisemman tiedon saamisen päätöksenteon tueksi. Tutkituissa yrityksissä käytettiin päätöksenteon tukena erittäin paljon taloudellisia tunnuslukuja, ns. kovia mittareita. Hiljaisia ja heikkoja signaaleja pidettiin myös tärkeinä, mutta ongelmana koettiin niiden havaitseminen, keruu ja raportointi. Yrityksen sisältä ja yrityksen ulkopuolelta raportoitavat tiedot tulisi jatkossa kohdistua enemmän tulevaisuuteen kuin menneisyyteen.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena oli selvittää Suomen osakemarkkinoiden hinnoittamistehokkuutta johdon ennustepoikkeamien tapauksessa. Tarkastelu-ajanjakso on 1.1.2000–31.12.2006. Kiinnostuneita oltiin erityisesti keski-pitkän ja pitkän aikavälin (10 kaupankäyntivuorokautta ja 40 kaupankäyntivuorokautta) epänormaaleista tuotoista. Työn empiriaosuus suoritettiin tapahtumatutkimusmenetelmää hyväksikäyttäen. Empiriaosuudessa laskettiin ennustepoikkeaman aiheuttamat epänormaalit tuotot pienimmän neliösumman regressiota hyväksikäyttäen. Positiivisten poikkeamien aiheuttamat epänormaalit tuotot eivät poikenneet tilastollisesti markkinatuotoista millään tarkasteluvälillä. Negatiivisten epänormaalien tuottojen poikkeamaa havaittiin 10 kaupankäyntivuorokautta ennustepoikkeaman julkaisun jälkeen. Toimialakohtaisessa tarkastelussa parillisten otosten t-testissä havaittiin, että terveydenhuollon, rahoituksen ja informaatioteknologian epänormaalit tuotot poikkesivat markkinatuotoista. Yrityskohtaisia tekijöitä tutkittiin yksinkertaisella t-testillä. Näistä velkaisuusasteella, beetalla, päivätuottojen keskihajonnalla, päivittäisellä liikevaihdolla sekä P/E-luvulla havaittiin voi-tavan ennustaa mahdollisten ennustepoikkeamien esiintymistiheyttä. Sen sijaan markkina-arvolla ja P/B-luvulla ei havaittu yhteyttä ennustepoikkeamien esiintymistiheyteen. Tutkittaessa käyttäytymistieteellisen rahoituksen olettamaa kaupankäyntivolyymin kasvusta ennustepoikkeamaa ympäröivänä aikana ei tilastollista merkittävyyttä löydetty.
Resumo:
TE-keskusten toimenkuvaan ei ole kuulunut systemaattisesti selvittää hankkeen päätyttyä tuen vaikutuksia. Vaikuttavuusarviointi on ollut lähinnä hankkeen aloitusajankohdan tietojen keräämistä yrityksiltä. Ensimmäisen ohjelmakauden 1995 - 1999 yritystukien vaikuttavuutta ei ole tutkittu Etelä-Karjalassa jälkikäteisarvioinnilla. Tutkimus selvitti, mitä yhteiskunnallisia ja yrityskohtaisia vaikutuksia TE-keskuksen yritystuilla on ollut 3-5 vuoden jälkeen viimeisestä tukirahan maksatuksesta. Vaikuttavuutta mitattiin laaditulla kyselylomakkeella. Lisäksi tutkimustuloksia verrattiin TE-keskuksen etukäteisarviointituloksiin tukien vaikutuksista. Tutkimustulokset painottuvat eri vaikuttavuustekijöihin kuin TE-keskuksen tuloksissa. Kysely osoitti suurimmiksi tukien vaikutuksiksi yrityksen kilpailukyvyn muutoksen, muun rahoituksen helpomman saannin ja hankkeen nopeamman toteuttamisen. Muut merkittävimmät vaikutukset olivat yritysten tuotteiden ja palveluiden laadun sekä teknologiatason parantaminen ja tuotantomenetelmien kehittäminen. Yritystuilla on myös muita vaikutuksia, mutta ne jäävät alueella pieniksi. Vuoden 2003 lopussa yritystukea saaneista 366 yrityksestä vain 49 % oli toiminnassa olevaa ja 51 % todennäköisesti toimintansa lopettanutta. Tuilla luotiin vain 184 uutta työpaikkaa Etelä-Karjalaan. Keskimäärin syntyi yksi uusi työpaikka yritystä kohden, joka maksoi 38 200 euroa. Tehty arviointi osoittaa tukien vaikuttavuuden jäävän pienemmäksi kuin TE-keskuksen etukäteisarvioinnissa.
Resumo:
The aim of the thesis was to examine socially responsible investing, its background, development, and performance relative to conventional investing. Finance theory was exploited in the study in order to find possible weaknesses of socially responsible investing. A number of U.S.-based studies about the same subject were analyzed as well. According to the majority of the studies, socially responsible investing performs equally well with conventional investing. Return differences during May 2000 through November 2008 were measured by conducting an empirical study about the Calvert Social Index, the broad-based S&P 500 index, and the technology-based Nasdaq index. Return differences were observed by using measures of simple return and risk-return ratios. Based on this empirical research we state that socially responsible investing underperforms conventional investing, which differs from the majority of the earlier study results. We also state that the time period used in this study is exceptional compared to that of the earlier studies, however, any factors causing the underperformance were not identified.