Sustained competitive advantage of different sized multinational corporations in rural base of the pyramid markets

This thesis explores how multinational corporations of different sizes create barriers to imitation and therefore sustain competitive advantage in rural and informal Base of the Pyramid economies. These markets require close cooperation with local partners in a dynamic environment that lacks imposable property rights and follows a different rationale than developed markets. In order to explore how competitive advantage is sustained by different sized multinational corporations at the Base of the Pyramid, the natural-resource-based view and the dynamic capabilities perspective are integrated. Based on this integration the natural-resource-based view is extended by identifying critical dynamic capabilities that are assumed to be sources of competitive advantage at the Base of the Pyramid. Further, a contrasting case study explores how the identified dynamic capabilities are protected and their competitive advantage is sustained by isolating mechanisms that create barriers to imitation for a small to medium sized and a large multinational corporation. The case study results give grounds to assume that most resource-based isolating mechanisms create barriers to imitation that are fairly high for large and established multinational corporations that operate at the rural Base of the Pyramid and have a high product and business model complexity. On the contrary, barriers to imitation were found to be lower for young and small to medium sized multinational corporations with low product and business model complexity that according to some authors represent the majority of rural Base of the Pyramid companies. Particularly for small to medium sized multinational corporations the case study finds a relationship- and transaction-based unwillingness of local partners to act opportunistically rather than a resource-based inability to imitate. By offering an explanation of sustained competitive advantage for small to medium sized multinational corporations at the rural Base of the Pyramid this thesis closes an important research gap and recommends to include institutional and transaction-based research perspectives.

How do global born companies ignite their internationalization and survive in international markets?

Over the last decades, the born global firms or the international new ventures (“INVs”) have assumed a growing role in international business, including in Portugal. The rise of this new type of multinational has challenged several theories concerning the development of multinational companies and the origin of companies’ competitive advantage. This qualitative, case-based research explores the most relevant traits shown by some Portuguese born-global firms. More concretely, the aim of this work is to compare some Portuguese international new ventures in order to understand the role of leadership, culture and strategy in their rapid internationalization and the source of their lasting competitive advantage. It was noticed that these firms’ lasting competitive advantage results from a singular combination of resources and dynamic capabilities that evolves over time. Moreover, it was found that these firms’ foreign subsidiaries and local networks may be essential to enhance the firms competitive advantage as it provides each firm a distinctive source of knowledge and capabilities. As a consequence, the effective assimilation of such resources and capabilities in these firms’ may become crucial for their lasting success. In addition, the leadership, strategy and culture in these firms seem to be quite aligned and form a quite virtuous cycle that contributed to the firms rapid internationalization and for the way the firms developed their own resources and dynamic capabilities and adapted to external environment.

On trust, knowledge, sharing and innovation

Organisations continuously innovate, create, and are competitive if they improve their performance through continuous intellectual capital development, a key resource for value creation and organisational performance driver. Apart from sustaining competitive advantage, intellectual capital is increasingly important due to its ability to increase shareholder value, especially in public organisations. Employee learning, talent development, and knowledge creation allow the organisation to generate innovative ideas due to the quickness of knowledge obsolescence. The organisation's dynamic capabilities create and re-ignite organisational competencies for business sustainability being co-ordinated by well-structured organisational strategic routines ensuring continuous value creation streams into the business. This chapter focuses on the relationship between notions of knowledge sharing and trust in organisations. Lack of trust can impact negatively organisational knowledge sharing, dependent on trust, openness, and communication. The research sample included graduates and postgraduate students from two universities in Portugal. The findings revealed different perceptions according to the age group.

Sharing competences in strategic alliances: a case study of the Cosan and Shell biofuel venture

In a competitive world, the way a firm establishes its organizational arrangements may determine the enhancement of its core competences and the possibility of reaching new markets. Firms that find their skills to be applicable in just one type of market encounter constraints in expanding their markets, and through alliances may find a competitive form of value capture. Hybrid forms of organization appear primarily as an alternative to capturing value and managing joint assets when the market and hierarchy modes do not present any yields for the firm's competitiveness. As a result, this form may present other challenging issues, such as the allocation of rights and principal-agent problems. The biofuel market has presented a strong pattern of changes over the last 10 years. New intra-firm arrangements have appeared as a path to participate or survive among global competition. Given the need for capital to achieve better results, there has been a consistent movement of mergers and acquisitions in the Biofuel sector, especially since the 2008 financial crisis. In 2011 there were five major groups in Brazil with a grinding capacity of more than 15 million tons per year: Raízen (joint venture formed by Cosan and Shell), Louis Dreyfus, Tereos Petrobras, ETH, and Bunge. Major oil companies have implemented the strategy of diversification as a hedge against the rising cost of oil. Using the alliance of Cosan and Shell in the Brazilian biofuel market as a case study, this paper analyses the governance mode and challenging issues raised by strategic alliances when firms aim to reach new markets through the sharing of core competences with local firms. The article is based on documentary research and interviews with Cosan's Investor Relations staff, and examines the main questions involving hybrid forms through the lens of the Transaction Cost Economics (TCE), Agency Theory, Resource Based View (RBV), and dynamic capabilities theoretical approaches. One focal point is knowledge "appropriability" and the specific assets originated by the joint venture. Once the alliance is formed, it is expected that competences will be shared and new capabilities will expand the limits of the firm. In the case studied, Cosan and Shell shared a number of strategic assets related to their competences. Raízen was formed with economizing incentives, as well to continue marshalling internal resources to enhance the company's presence in the world energy sector. Therefore, some challenges might be related to the control and monitoring agents' behavior, considering the two-part organism formed by distinctive organizational culture, tacit knowledge, and long-term incentives. The case study analyzed illustrates the hybrid arrangement as a middle form for organizing the transaction: neither in the market nor in the hierarchy mode, but rather a more flexible commitment agreement with a strategic central authority. The corporate governance devices are also a challenge, since the alignment between the parent companies in the joint ventures is far more complex. These characteristics have led to an organism with bilateral dependence, offering favorable conditions for developing dynamic capabilities. However, these conditions might rely on the partners' long-term interest in the joint venture.

Strategisten investointienhallinta ryhmäpäätöksenteon tukisysteemien avulla

Tutkielman tavoitteena on kehittää prosessi yrityksen strategisten investointien hal-lintaan siten, että yrityksen strateginen arkkitehtuuri mukailee dynaamisten mark-kinoiden jatkuvasti muuttuvia kriittisiä menestystekijöitä. Tutkielma tarjoaa ratkai-sun strategisten investointien kohtaamaan epävarmuuteen, kompleksisuuteen ja si-säisiin konflikteihin luomalla dynaamisiin kyvykkyyksiin perustuvan prosessin, joka toteutetaan ryhmäpäätöksenteon tukisysteemien avulla asiantuntijatietoa hyö-dyntäen. Yrityksen strateginen arkkitehtuuri on mahdollista mallintaa skenaariopohjaisen strategiakartan eli kyvykkyyskartan avulla. Kyvykkyyskarttaan sisällytetyt QFD- ja AHP-mallit mahdollistavat strategisten investointien arvottamisen markkinoiden kriittisten menestystekijöiden suhteen. Dynaamisiin kyvykkyyksiin perustuvat lead user- ja skenaariosuunnitteluvaiheet mahdollistavat puolestaan joustavan investoin-tistrategian luonnin. Tutkielma osoittaa dynaamisia kyvykkyyksiä ja ryhmäpäätök-senteon tukisysteemejä hyödyntävän strategisten investointien hallintaprosessin tarjoavan ratkaisun strategisien investointipäätösten kohtaamiin haasteisiin.Ky-vykkyyskarttaan pohjautuvan strategisen arkkitehtuurin optimointimallin katsottiin olevan realistinen ja uskottava ja korostavan investointien strategisia vaikutuksia.

Henkilöstöstrategiaprosessin tuloksellisuuden päätekijät

Uudistumiskyvyn suurimmat esteet johtuvat tietämyksen luomisprosessin epäonnistumisesta. Epäonnistumisen taustalla ovat tiedon lukkiutuminen organisaation konteksteihin ja organisaation kyvyttömyys uudistua toimintaympäristön muuttuessa. Jatkuva uudistuminen edellyttää organisaatiolta tietämystä. Tämä on edellytyksenä organisaation kyvylle tunnistaa dynaamisiakyvykkyyksiään ja luoda tietämyksestään merkitystä, mikä mahdollistaa uuden oppimisen. Uuden oppiminen luo perustan organisaation kyvylle uudentaa, kehittää jainnovoida toimintaansa. Uutta oppiakseen organisaation on luotava edellytykset tietovirtojen virtaamiselle organisaation ulkopuolelta sisäpuolelle. Tämän tekee mahdolliseksi organisaation henkilöstö, joka ymmärtää asiakasrajapintojen kautta tulevan ulkopuolisen uuden tiedon strategisen merkityksen.Tiedon strategisen merkityksen ymmärtämiseksi, henkilöstön osaamista on kehitettävä organisaation henkilöstöstrategian välityksellä. Henkilöstöstrategiaprosessi kertoo sen, miten organisaatio aikoo henkilöstön kehittämisen toteuttaa. Henkilöstöstrategiaprosessin onnistuminen edellyttää organisaation kontekstien tiedostamista ja niiden merkityksen ymmärtämistä kollektiivisen strategisen tietämyksen luomisessa.

MANAGING STRATEGIC CHANGE:New Business Models Applying Wireless Technology as a Source of Competitive Edge

The diffusion of mobile telephony began in 1971 in Finland, when the first car phones, called ARP1 were taken to use. Technologies changed from ARP to NMT and later to GSM. The main application of the technology, however, was voice transfer. The birth of the Internet created an open public data network and easy access to other types of computer-based services over networks. Telephones had been used as modems, but the development of the cellular technologies enabled automatic access from mobile phones to Internet. Also other wireless technologies, for instance Wireless LANs, were also introduced. Telephony had developed from analog to digital in fixed networks and allowed easy integration of fixed and mobile networks. This development opened a completely new functionality to computers and mobile phones. It also initiated the merger of the information technology (IT) and telecommunication (TC) industries. Despite the arising opportunity for firms' new competition the applications based on the new functionality were rare. Furthermore, technology development combined with innovation can be disruptive to industries. This research focuses on the new technology's impact on competition in the ICT industry through understanding the strategic needs and alternative futures of the industry's customers. The change speed inthe ICT industry is high and therefore it was valuable to integrate the DynamicCapability view of the firm in this research. Dynamic capabilities are an application of the Resource-Based View (RBV) of the firm. As is stated in the literature, strategic positioning complements RBV. This theoretical framework leads theresearch to focus on three areas: customer strategic innovation and business model development, external future analysis, and process development combining these two. The theoretical contribution of the research is in the development of methodology integrating theories of the RBV, dynamic capabilities and strategic positioning. The research approach has been constructive due to the actual managerial problems initiating the study. The requirement for iterative and innovative progress in the research supported the chosen research approach. The study applies known methods in product development, for instance, innovation process in theGroup Decision Support Systems (GDSS) laboratory and Quality Function Deployment (QFD), and combines them with known strategy analysis tools like industry analysis and scenario method. As the main result, the thesis presents the strategic innovation process, where new business concepts are used to describe the alternative resource configurations and scenarios as alternative competitive environments, which can be a new way for firms to achieve competitive advantage in high-velocity markets. In addition to the strategic innovation process as a result, thestudy has also resulted in approximately 250 new innovations for the participating firms, reduced technology uncertainty and helped strategic infrastructural decisions in the firms, and produced a knowledge-bank including data from 43 ICT and 19 paper industry firms between the years 1999 - 2004. The methods presentedin this research are also applicable to other industries.

Modeling and measuring organizational renewal capability

Globalization and new information technologies mean that organizations have to face world-wide competition in rapidly transforming, unpredictable environments, and thus the ability to constantly generate novel and improved products, services and processes has become quintessential for organizational success. Performance in turbulent environments is, above all, influenced by the organization's capability for renewal. Renewal capability consists of the ability of the organization to replicate, adapt, develop and change its assets, capabilities and strategies. An organization with a high renewal capability can sustain its current success factors while at the same time building new strengths for the future. This capability does not only mean that the organization is able to respond to today's challenges and to keep up with the changes in its environment, but also that it can actas a forerunner by creating innovations, both at the tactical and strategic levels of operation and thereby change the rules of the market. However, even though it is widely agreed that the dynamic capability for continuous learning, development and renewal is a major source of competitive advantage, there is no widely shared view on how organizational renewal capability should be defined, and the field is characterized by a plethora of concepts and definitions. Furthermore,there is a lack of methods for systematically assessing organizational renewal capability. The dissertation aims to bridge these gaps in the existing research by constructing an integrative theoretical framework for organizational renewal capability and by presenting a method for modeling and measuring this capability. The viability of the measurement tool is demonstrated in several contexts, andthe framework is also applied to assess renewal in inter-organizational networks. In this dissertation, organizational renewal capability is examined by drawing on three complimentary theoretical perspectives: knowledge management, strategic management and intellectual capital. The knowledge management perspective considers knowledge as inherently social and activity-based, and focuses on the organizational processes associated with its application and development. Within this framework, organizational renewal capability is understood as the capacity for flexible knowledge integration and creation. The strategic management perspective, on the other hand, approaches knowledge in organizations from the standpoint of its implications for the creation of competitive advantage. In this approach, organizational renewal is framed as the dynamic capability of firms. The intellectual capital perspective is focused on exploring how intangible assets can be measured, reported and communicated. From this vantage point, renewal capability is comprehended as the dynamic dimension of intellectual capital, which consists of the capability to maintain, modify and create knowledge assets. Each of the perspectives significantly contributes to the understanding of organizationalrenewal capability, and the integrative approach presented in this dissertationcontributes to the individual perspectives as well as to the understanding of organizational renewal capability as a whole.

TUOTE- VAI LIIKETOIMINTAOSAAMISTA? Pienten ja keskisuurten leipomoalan yritysten strategiset valinnat, liikkeenjohdon käytännöt ja menestyminen

Tutkimuksen aiheeksi valittiin yrityksen strategiset valinnat eli ne näkökulmat ja keinot, joiden avulla yritys toimii selviytyäkseen kilpailussa. Erityisesti tutkittiin osaamisen ja yleensäkin muun kuin fyysisiin tuotteisiin liittyvien yrityksen ominaisuuksien ja toimintatapojen liittymistä yrityksen menestymiseen. Lisäksi tutkittiin yrityksissä noudatettuja liikkeenjohdon käytäntöjä ja menetelmiä suhteessa strategisiin valintoihin. Tutkimuksen kohdetoimialaksi valittiin oli leipomoala, joka on suomalaisen elintarviketeollisuuden toimipaikkojen lukumäärällä mitattuna runsaslukuisin yksittäinen toimiala. Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä, johon vastasi 90 suomalaista leipomoalan yritystä, jotka työllistivät enintään 49 henkilöä. Ryhmittelyanalyysin avulla kohdeyrityksistä muodostettiin neljä yritysryhmää erityisesti dynaamisuuden, innovatiivisuuden ja kustannustehokkuuden suhteen. Tutkimustulosten perusteella saatiin empiiristä evidenssiä sen suhteen, että innovatiivisuus ja dynaamisuus pienten ja keskisuurten leipomoalan yritysten strategiavalintana tuo yritykselle lisää valmiuksia yrityksen toiminnan kehittämiseen, mikäli yrityksen toimintaympäristö, erityisesti kilpailuympäristö muuttuu. Liikkeenjohdon, erityisesti laskentatoimen, käytännöt ja menetelmät todettiin tutkimuksen tulosten perusteella merkityksellisiksi tekijöiksi, joiden kautta strategiset valinnat vaikuttavat yrityksen menestymiseen. Näitä käytäntöjä ja menetelmiä voidaan näin ollen pitää yrityksen tärkeänä voimavarana ja osaamisen ilmentymänä.

Organisaation strateginen kyvykkyys uudistumiseen

Tämän Pro Gradun tavoitteena oli selvittää organisaation strategisen kyvykkyyden merkitys organisaation uudistumiselle. Strateginen kyvykkyys käsitellään tässä työssä seuraavien strategisen johtamisen teorioiden kautta: toimialan taloustiede, resurssiperustainen näkemys, evoluutioteoria organisaation muutoksesta, tietoperustainen näkemys sekä dynaamisten kyvykkyyksien näkemys. Yrityksen uudistumiskyky ymmärretään tässä työssä yrityksen kyvyksi oppia ja kehittää uutta tietopääomaa sekä tuottaa uusia innovaatioita. Tutkimuksen empiirisen osan tarkoituksena oli selvittää case-yrityksen strategisen kyvykkyyden tämän hetkinen taso ja kuinka strategista kyvykkyyttä uudistumiseen voidaan mitata. Empiirinen tutkimus suoritettiin case-tutkimuksena ja siinä käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen lähestymistapa on kuvaileva, joten siinä ei ole asetettu tutkimushypoteeseja. Kvantitatiivinen osuus suoritettiin selainpohjaisena kyselynä. Kvalitatiivinen osuus suoritettiin teemahaastatteluin ja sen tarkoituksena oli syventää ymmärrystä caseyrityksen strategiseen kyvykkyyteen. Tämän tutkimuksen tärkein tulos oli havainto, että oppimisella ja uuden tiedon luonnilla on selvä yhteys yrityksen innovointiin ja uudistumiseen. Lisäksi havaittiin, että yrityksen ulkoisen toimintakentän ja asiakkaiden tarpeiden tuntemuksella on vaikutusta strategiseen kyvykkyyteen.

Yrityksen prosessit dynaamisten kyvykkyyksien lähteenä

Pysyvän kilpailuedun saavuttaminen on jokaisen yrityksen strategisen suunnittelun keskeinen tavoite. Monet tunnetut tutkijat ovat suunnanneet strategista johtamista omilla teorioillaan ja tuloksillaan. Tutkimuksissa on havaittu että perinteisillä strategisen johtamisen teorioilla ei voida selittää nykyisin nopeasti muuttuvassa maailmassa toimivien yritysten menestystä. Menestyksen takaa löytyviä tekijöitä kutsutaan yrityksen dynaamisiksi tekijöiksi. Yhtenä merkittävänä dynaamisena tekijänä ovat tulleet esille yrityksen prosessit. Tutkimuksessa on yhdistetty kaksi asiaa samaan tarkastelukehikkoon. Olen tuonut siihen toisaalta yrityksen prosessit, jotka ovat alan parhaiden käytäntöjen mukaiset. Toisaalta on esitetty teoria dynaamisista kyvykkyyksistä, joiden oletetaan ilmentyvän yrityksen prosesseissa. Tässä työssä tarkastellaan yritysten dynaamisista kyvykkyyksistä vain prosesseja.Työn tarkoituksena on löytää vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitkä ovat yrityksen prosessien kautta saavutettavat dynaamiset kyvykkyydet? Voiko yritys saavuttaa ja säilyttää kilpailuetua toteuttaessaan prosessinsa alan parhaiden käytäntöjen mukaan? Voidaanko tunnistetuille dynaamisille kyvykkyyksille rakentaa mallia niiden mittaamiseen?Tutkimuskysymyksiin olen hakenut vastausta esimerkkiyrityksen prosessikehityshankkeen kautta. Tavoitteena on ollut tunnistaa prosessikehityksen takaa mahdolliset yrityksen dynaamiset kyvykkyydet ja siten nimetä niitä yrityksen kilpailuedun tekijöiksi. Tutkimuskohteena olevaan ICT-alan yritykseen kohdistuu yhä suurempia tuottavuuteen ja laatuun liittyviä vaatimuksia. Yhtenä ratkaisuna vastata näihin vaateisiin ovat yritykset lähteneet kehittämään niiden prosesseja. ICT-palveluyritysten toimintaan tukeva viitekehys on ITIL. Viitekehykseen on kerätty useamman yrityksen ja organisaation kokemukset palveluiden tehokkaasta tuottamisesta. ITIL – viitekehys on ollut perustana vuonna 2005 julkaistulle ISO/IEC 20000-1:2005 palveluiden johtamisen standardille. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että määrämuotoiset prosessit lisäävät yritysten ketteryyttä mukautua muutoksiin ja siten myös niiden dynaamiset kyvykkyydet ovat lisääntyneet.

Innovation Processes: Case M-real

Tässä työssä on tutkittu innovaatiota kirjallisuudessa ja M-realissa. Tekninen kehitys johtuu innovaatioista. Innovaatio on luonteeltaan epävarmaa, polkusidonnaista ja sisältää eri teknologioita. Innovaation vaikutukset ulottuvat usein myös asiakkaisiin ja toimittajiin. Yrityksen eri funktioita ja hierarkiatasoja tarvitaan kaupallistamaan uusi idea tai keksintö. Dynaamiset kyvykkyydet erottavat muutokset ympäristöstä ja niitä tarvitaan innovaatioiden toteuttamisessa. Yrityksen ympäristö muuttuu ja joustavuutta tarvitaan projektien toteuttamisessa. Reaalioptiot tarjoavat joustavuutta projektien toteuttamisessa. M-realissa on vahva tekninen osaaminen, mutta asiakkaat ovat jääneet vähälle huomiolle innovaatioprosessissa. Innovaatiota ei myöskään ajateltu koko yrityksen tehtävänä. Tästä johtuu osittain vaikeudet saada ekstravoittoja. Paino M-realissa on kehittää palveluinnovaatioita.

Trust as a source of sustainable competitive advantage

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten luottamus vaikuttaa yrityksen kilpailuetuun. Luottamus on monitieteellinen ilmiö joka on saanut varsin paljon huomiota viimeaikaisissa tutkimuksissa. Myös jatkuvasti kehittyvässä yrityksen teoriassa yrityksen kilpailukyky ja sen pysyvyys ovat olleet mielenkiinnon kohteena. Luottamuksen ja kilpailuedun suhdetta on tästä huolimatta tutkittu vain vähän. Luottamus on nähty ikään kuin implisiittisesti yrityksen teoriassa, mutta ei eksplisiittisesti. Tämä tutkielma analysoi luottamuksen ja yrityksen kilpailukyvyn teorioita sekä näiden yhtymäkohtia. Tutkimuksen lopputuloksena esitellään nämä teoriat toisiinsa yhdistävä malli. Tutkielma on teoreettinen ja osin käsiteanalyyttinen, tutkimusote on syntetisoiva ja exploratiivinen, sillä se pyrkii osoittamaan aiemmin erillisten teorioiden yhtymäkohdat. Esiteltävä malli osoittaa, että luottamuksen ja yrityksen pysyvän kilpailuedun teoriat voidaan liittää toisiinsa, tärkeimmän yhdistävän tekijän ollessa yhteistyökyvykkyys. Luottamus on yhteistyökyvykkyyden välttämätön ennakkoedellytys. Kyky tehdä yhteistyötä on, paitsi jo itsessään erittäin tärkeä dynaaminen kyvykkyys, myös muiden dynaamisten kyvykkyyksien luomista ja hyväksikäyttöä edesauttava tekijä. Sikäli yhteistyö voidaan nähdä yrityksen teoriassa muut dynaamiset kyvykkyydet mahdollistavana meta-kyvykkyytenä ja luottamus sen edellytyksenä.

Markkina- vs. Resurssipohjainen näkemys yrityksestä: Näkemyserot ja vaikutukset strategiseen päätöksentekoon

Kandidaatintyö käsittelee yrityksen strategista johtamista. Työn tavoitteena on esitellä kattavasti markkina- ja resurssilähtöinen yritysstrategia, ja tuoda esille näkökulmien erot, sekä vaikutus yrityksen päätöksentekoon. Molemmat mallit käsittelevät yrityksen kykyä kehittää ja pitää yllä pysyvää kilpailuetua. Työssä esitellään myös dynaamiset kyvykkyydet – malli, joka on resurssipohjaisen näkemyksen seuraava evoluutio. Markkinalähtöisessä mallissa painotetaan markkinainformaation keräämistä ja levittämistä läpi organisaation. Resurssipohjaisen mallin mukaan pysyvää kilpailuetua saavutetaan kehittämällä yrityksen sisäisiä elementtejä. Dynaamiset kyvykkyydet perustuu sisäisten elementtien kehittämiseen, mutta ottaa huomioon myös markkinoiden jatkuvan kehittymisen.

Resurssien ja kyvykkyyksien vastaavuus alan muuttuviin vaatimuksiin

Tämän diplomityön tavoitteena on tutkia kohdeyrityksen strategista muutosta perinteisestä tuotetoimittajasta ratkaisujen toimittajaksi. Toimialan muutosta arvioidaan tarkemmin, jotta voidaan selvittää kuinka yrityksen tulisi mukauttaa resurssejaan ja kyvykkyyksiään sopeutuakseen muutoksen tuomiin uusiin haasteisiin. Tarkastelun alla on erityisesti yrityksen strateginen muutos ja kuinka löytää strategian kannalta ne dynaamiset kyvykkyydet joiden avulla yritys saa pysyvää kilpailuetua. Yritykset pyrkivät strategisessa suunnittelussaan pysyvään kilpailuetuun. Strategista johtamisen teorioita on esitetty useita ja niiden kautta on vaikea selittää nykyisin nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä toimivien yritysten menestystä. Dynaamisten kyvykkyyksistä on haettu selitystä menestyksen taakse. Yritysten tavoitellessa kokonaan uusia liiketoiminta-alueita niihin kohdistuu suuria muutoksia niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Tällöin on kriittistä tunnistaa ne ydinkyvykkyydet joiden avulla voidaan menestyä uusilla liiketoiminta-alueilla. Työn ensimmäisessä osassa esitetään strategiaan ja kyvykkyyksiin liittyviä teorioita. Teoriaosiossa tarkastellaan myös palveluyritykseksi muuntautumisen haasteita, jonka jälkeen esitellään kohdeyrityksen strategiset tavoitteet ja kuinka puuttuvia resursseja voidaan tunnistaa. Resurssipohjaisen lähestymistavan avulla päästiin hyvin käsiksi toimialan muutoksen aiheuttamiin puuttuviin resursseihin. Analyysin aikana tunnistettiin puutteita tavoitteisiin nähden ja tässä työssä nousi yhtenä keskeisimpänä esille ICT-osaaminen kohdeyrityksen siirtyessä laitevalmistajan roolista kohti ratkaisun toimittajaa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että resurssipohjaisen lähestymistavan avulla voidaan tunnistaa tämän tyyppisessä yrityksessä resurssipuutteita joita kehittämällä yritys voi saavuttaa pysyvää kilpailuetua.