Learning from projects: a qualitative metasummary

The objective of this thesis was to form an understanding about the common gaps in learning from projects, as well as possible approaches to bridging them. In the research focus were the questions on how project teams create knowledge, which fac- tors affect the capture and re-use of this knowledge and how organizations can best capture and utilize this project-based knowledge. The method used was qualitative metasummary, a literature-based research method that has previously been mainly applied in the domains of nursing and health care research. The focus was laid on firms conducting knowledge-intensive business in some form of matrix organization. The research produced a theoretical model of knowledge creation in projects as well as a typology of factors affecting transfer of project-based knowledge. These include experience, culture and leadership, planning and controlling, relationships, project review and documentation. From these factors, suggestions could be derived as to how organizations should conduct projects in order not to lose what has been learned.

Asiakkuudenhallinnan kehittäminen

Opinnäytetyön toimeksiantaja on suomalainen maatalouskonekaupan moniosaaja, jonka pääasiallisiin liiketoimiin kuuluu maatalouskoneiden maahantuonti, niiden myynti edelleen Suomessa sekä kannattavan rehuntekoketjun tarjoaminen asiakkailleen periaatteella ”nurmesta maitolasiin”. Työn tavoitteena oli avustaa perheyritystä sen asiakashallintaohjelmiston käyttöön ottamisessa. Työn ensimmäinen tavoite oli määrittää yrityksen asiakkuudenhallintaohjelmiston vaatimukset. Toinen tavoite oli selvittää yrityksen asiakashallinnan tämänhetkinen tila. Kolmas tavoite oli selvittää jo nykyisin käytössä olevan ohjelmiston taipuisuutta ja sen soveltuvuutta asiakkuudenhallintaohjelmistona. Työ on toteutettu kvalitatiivista tutkimusta apuna käyttäen, ja analyysiaineisto on kerätty sekundaarisista lähteistä, lähinnä kirjallisista teoksista sekä internetistä. Yrityksen henkilöstö on ollut sisäisen tiedon lähteenä. Opinnäytetyö auttaa toimeksiantajayritystä CRM – projektin tavoitteiden, mahdollisuuksien sekä mahdollisten hidasteiden selvittämisessä. Työn tuloksien avulla projektijohto voi määrittää ohjelmiston CRM – osuuden käyttöönottoon sekä aikatauluun vaadittavat resurssit.

Business-Oriented IT Tool Development For Service Delivery Process

The target of this thesis is to evaluate a bid, project and resource management IT tool for service delivery process via proof-of-concept (POC) project to assess, if the tested software is an appropriate tool for the Case Company’s business requirements. Literature suggests that IT projects implementation is still a grey area in scientific research. Also, IT projects have a notably high rate of failure, one significant reason for this being insufficient planning. To tackle this risk, the Case Company decided to perform a POC project, which involved a hands-on testing period of the assessed system. End users from the business side feel that current, highly tailored project management tool is inflexible, difficult to use, and sets unnecessary limitations for the business. Semi-structured interviews and a survey form are used to collect information about current business practices and business requirements related to the IT tool. For the POC project, a project group involving members from each of the Case Company’s four business divisions was established to perform the hands-on testing. Based on data acquired during the interviews and the hands-on testing period, a target state was defined and a gap analysis was carried out by comparing the features provided by the current tool and the tested tool to the target state, which are, together with the current state description, the most important result of the thesis.

4D-aikataulutuksen mahdollisuudet voimalaitosprojekteissa

4D-aikataulutus yhdistää aikataulun ja 3D-mallin animaatioelokuvaksi, jossa projektin rakentuminen esitetään ajan funktiona. Tässä työssä on perehdytty 4D-aikataulutukseen voimalaitosprojektien kannalta. Lisäksi työssä on perehdytty projektijohtamiseen, ja sitä kautta aikataulun merkitykseen projekteille. Työn lopuksi on esitetty 4D-aikataulutuksen käyttöönottoa ja siinä huomioon otettavia seikkoja. 4D-aikataulutuksen avulla projektin asennussuunnittelua voidaan toteutusvaiheessa tehostaa, sillä 4D-aikataulutuksen avulla asennusten törmäysten tarkastelua voidaan tehdä hyvissä ajoin suunnitteluvaiheessa. Lisäksi vaihtoehtoisten asennusmallien tekeminen on mahdollista, ja niitä voidaan keskenäään vertailla. Projektit voivat 4D-aikataulutuksen avulla analysoida myös aikatauluviiveitä, sekä esittää vaihtoehtoisia toteutustapoja projektille. 4D-aikataulutus mahdollistaa myös projektivaiheiden jälkeisen käytön. Projektin jälkeen projektin suunnitteltua ja toteutunutta aikataulua voidaan analysoida keskenään ja siten saada toisiin projekteihin vertailukelpoista tietoa. Lisäksi seisokkitöiden suunnittelussa on 4D-aikataulun avulla mahdollista suunnitella töiden järjestäminen tehokkaasti sekä ottaa myös turvallisuusnäkökohdat huomioon.

Developing construction site operations for EPC power plant projects

The purpose of this thesis is to find development areas for site operations in power plant construction projects delivered by Wärtsilä. The inspected operations are subcontractor management, site material management and work scheduling. The contractor's role in EPC project is to respond for engineering, procurement, and construction supervision. Geographical and cultural differences brings challenges for finding development areas as Wärtsilä delivers projects world-wide. Searching for development area is mainly made with survey, which answers were collected from the target company's site personnel. Based on the results, with good planning and preparation various problems would be avoided. An external view for the thesis was collected by an expert interview, which was held to three expe-rienced construction operating executives. Interviewees believed that with the se-lection of right site personnel and clearly defined areas of responsibility will great-ly affect the outcome of the project. Some of the theory has been collected from areas, which have helped to under-stand the inspected operations on site. Improving competence knowledge has been important due to the broad scope of work and the author’s inexperience of the topic. Also generally effective practices from construction projects has been col-lected to the theory part. Functionality of general practices have been reflected together with the results of empirically collected data for Wärtsilä's projects. As a result, a model was generated where development proposals and the benefits from new procedures were presented.

Toimittajien suorituskykymittariston suunnittelu ja toteutus

Tämän diplomityön tarkoituksena oli kehittää teollisuusyrityksen toimittajahallintaa suorituskykymittauksen avulla. Työssä suunnitellaan ja toteutetaan toimittajien suorituskykymittaristo teoriatiedon avulla. Projektin lopputuloksena case-yrityksellä on käytössään kokonaisvaltainen toimittajien suorituskykymittaristo ja kehittyneet toimittajahallinnan prosessit. Työn teoriaosuudessa syvennytään erilaisiin suorituskykymittariston kehittämisen viitekehyksiin. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään hyvän suorituskykymittariston vaatimuksia ja suositeltuja mittauksen seuranta-alueita. Työn empiriaosuudessa rakennetaan suorituskykymittaristo vaihe vaiheelta perustuen tapaustutkimukseen. Kehitettyä suorituskykymittaristoa testattiin simulaatiovaiheen aikana case-yrityksen kolmella tehtaalla. Käyttäjäpalautteen perusteella mittaristo täytti teoriaosuudessa löydetyt tärkeimmät vaatimukset suorituskykymittaristolle. Mittaristo on helppokäyttöinen, visuaalinen ja sen raportoinnista saa arvokasta informaatiota toimittajien arviointiin. Diplomityön konkreettisia hyötyjä case-yritykselle ovat olleet laatupoikkeamien kehittynyt havaitseminen ja toimittajan hintakilpailukyvyn parantunut arviointi. Kaikkein merkittävin hyöty case-yritykselle on kuitenkin ollut systemaattinen toimittaja-arviointiprosessi, minkä suorituskykymittaristo mahdollistaa.

Ympäristöjohtaminen tienrakennushankkeessa

Tässä diplomityössä tutkittiin tienrakentamisen aikaista ympäristöjohtamista. Työn tavoitteena oli arvioida jo toteutuneen infrastruktuuriprojektin rakentamisen aikaisen ympäristöjohtamisen onnistumista, verrata toteutunutta ympäristöjohtamista standardiin SFS-EN ISO 14001 ja löytää standardin avulla kehitysehdotukset vastaavanlaisten projektien toteuttamisen aikaiseen ympäristöjohtamiseen tulevaisuudessa. Työ toteutettiin tutkimalla esimerkkiprojektin ympäristönsuojelulle ja ympäristövaikutusten seurannalle tehtyjä suunnitelmia, projektin rakentamisen aikana koottua laatuaineistoa, projektin aikana pidettyjä kokouksia ja tiedotustilaisuuksia sekä haastattelemalla projektin ympäristöjohtamisen toteutuksen kannalta avainhenkilöitä. Tutkimuksessa havaittiin, että jos projektijohto hyödyntäisi ISO 14001 standardia ym-päristöjohtamisensa perustana vastaavanlaisissa tienrakennusprojekteissa, pystyisi se kehittämään projektin urakoitsijoiden hankintavaihetta, projektin aikaista sisäistä ja ulkoista viestintää sekä projektinjohdon toteuttamaa laadunvalvontaa projektin aikana. ISO 14001 standardin hyödyntäminen projektin toteuttamisen aikaisessa ympäristöjoh-tamisessa vaatisi projektin ylimmän johdon sitoutumista standardin noudattamiseen. Ympäristöjohtaminen tulee implementoida osaksi projektijohtamista ja sen toimijoilla tulee olla konkreettista vaikutusvaltaa projektin toimintaan. Projektijohdon sitoutuminen standardin mukaisuuteen antaa puitteet ja käytännöt sekä vaatia että valvoa projektin toimijoiden ympäristönsuojelun toteutumista, raportointia ja viestintää.

Tiedon omaksumiskyky projekteissa

Julkisten organisaatioiden toimintaympäristöt muuttuvat ja monimutkaistuvat. Julkisen sektorin organisaatiot joutuvat myös omaksumaan uusia tapoja toimia yhä nopeammin. Julkiset organisaatiot tekevät kehittämistyötä paljon projektien kautta, jolloin projektijohtamisen osaamisesta on muodostumassa myös julkisen sektorin organisaatiolle tärkeä strateginen kyky. Julkisen sektorin projektijohtamiseen liittyy luonnollisesti samoja vaikuttavia ominaispiirteitä ja taustavaikuttajia, kuin julkisen sektorin johtamisessa yleensä. Kaikissa projekteissa on yksi yhteinen tekijä – tieto. Organisaation kyky omaksua tietoa on tärkeä ominaisuus, jonka kehittämiseen organisaation tulisi kiinnittää huomiota. Projekteissa erityisesti, jossa toteutetaan nopeasti usean henkilön ja organisaation osaamisesta ja tiedosta koostuvia kompleksisia ja monimutkaisia kokonaisuuksia, on omaksumiskyvyllä erityinen merkitys. Omaksumiskyky on dynaaminen prosessi, johon vaikuttaa niin yksilön kyky tunnistaa arvokasta tietoa, yhdistää ja omaksua sitä sekä organisaation kyky muuttaa omaksuttu tieto sellaiseen muotoon, että siitä on hyötyä organisaatiotasolla. Tämän tutkimuksen aiheena on tieto ja tiedon omaksuminen projekteissa. Tavoitteena on tutkia julkisen kuntaorganisaation projektijohtamisessa olevaa tietoa ja organisaatioon liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat tiedon omaksumiseen projekteissa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka empiirinen osuus suoritettiin tapaustutkimuksena kunnallisessa organisaatiossa. Tutkimusaineisto hankittiin haastattelemalla seitsemää organisaation projekteissa toimivaa projektipäällikköä tai projekteihin osallistunutta henkilöä. Tutkimuksen mukaan organisaation projekteissa syntyvän tiedon on useimmiten tunnistettu, mutta välttämättä sen omaksumista edellyttäviin ja tukeviin mekanismeihin ei vielä ole riittävästi kiinnitetty huomiota eikä kehitetty, joten projekteissa syntyvän tiedon hyödyntäminen ei välttämättä toteudu organisaatiotasolla. Projekteissa oleva tieto on organisaation kehittämiseen ja projektien kehittämiseen liittyvää tietoa, jota tulisi hyödyntää niin yksilö-, projekti- kuin myös organisaatiotasolla.

ETO-Tuotekehitysprojektin suorituskyvyn mittaaminen

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä suorituskyvyn osa-alueita ETO (Engineer To Order) – tyyppinen tuotekehitysprojekti pitää sisällään, ja mitkä niistä ovat projektin onnistumisen kannalta tärkeimpiä, eli niin sanottuja menestystekijöitä. Edelleen näiden tunnistettujen menestystekijöiden pohjalta oli tavoitteena kehittää suorituskyvyn mittausmalli, jonka avulla voisi arvioida ja ohjata projektin ja projektinhallinnan suorituskykyä. Tärkeimmät suorituskyvyn näkökulmat tässä mallissa olivat projektin kannattavuuden -, asiakastyytyväisyyden - ja projektinhallinnan näkökulmat. Malli tehtiin rautatieliikenne toimialalla toimivalle yritykselle, joka asetti omat vaatimuksensa mallille. Tutkimus tehtiin kolmivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa tutustuttiin aiempiin tutkimuksiin, joiden pohjalta pyrittiin löytämään projektin menestystekijät, sekä näiden suorituskyvyn analysointiin toimiviksi todetut mittausmenetelmät. Ensimmäisessä vaiheessa tutustuttiin myös alaa ohjaaviin standardeihin, ja niiden asettamiin erityisvaatimuksiin projektien suorituskyvyn mittaukselle. Tutkimuksen toinen vaihe oli tapaustutkimus kohdeyrityksen sisäiselle projektiorganisaatiolle, joka toteutettiin survey-kyselynä. Kyselyn avulla pyrittiin löytämään ne menestystekijät, jotka projektiorganisaation itsensä mielestä olivat kaikkein tärkeimpiä projektin onnistumisen kannalta. Kyselyllä pyrittiin myös selvittämään sidosryhmien välisiä näkemyseroja projektin menestystekijöistä. Kysymykset muodostettiin synteesinä tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa löydetyistä menestystekijöistä ja standardien vaatimista pakollisista mitattavista tekijöistä. Tärkeimmäksi menestystekijäksi kyselyssä nousi projektipäällikön kompetenssi. Kyselyssä vastaajilta kysyttiin myös sitä, minkä menestystekijöiden suorituskykyä heidän mielestään tulisi mitata. Tärkeimmäksi mitattavaksi osa-alueeksi nousi aikataulun tarkka seuranta. Kolmannessa vaiheessa näiden kohdeyrityksen menestystekijöiden pohjalta luotiin mittausmalli, joka pyrkii mittaamaan projektin ja projektinhallinnan suorituskykyä tasapainoisesti valituista näkökulmista. Malli ottaa huomioon erityisesti projektinhallinnan suorituskyvyn vaikutuksen projektin lopputuotteena syntyvien hyödykkeiden laatuun. Kohdeyrityksen kokonaissuorituskyvyn kannalta on erittäin tärkeää parantaa projektien suorituskykyä, johon projektien suorituskyvyn mittaaminen on ratkaisu. Standardien asettamat vaatimukset antavat hyvät lähtökohdat kokonaisvaltaisen mittausjärjestelmän luomiselle.

Työn osituksen kehittäminen kustannusten kirjaamisen ja seurannan tarkentamiseksi projekteissa

Työn päätavoite on selvittää kohdeyrityksen projektien tehtävien jakoon ja työn jäsentämiseen käytettävän työn osituksen rakenteen ongelmat projektikustannusten kirjaamisessa. Tämän lisäksi tavoitellaan kustannusläpi-näkyvyyden kasvua, mittaamisen helpottumista ja kustannusarvioinnin tarkentumista antamalla kehitys-ehdotuksia rakenteen tarkentamiseksi ja yksinkertaistamiseksi. Työ on laadullista ja toiminnallista tapaus-tutkimusta. Teoriaosuuden aineistona on tieteellisiä artikkeleita, kirjoja, lehtiä ja muita aiheeseen liittyviä julkaisuja. Empiirinen osa koostuu yrityksen sisäisistä haastatteluista sekä esikuva-analyysihaastatteluista. Kehitysehdotusten analysointiin ja valintaan käytetään GAP–analyysiä ja toteutettavuustarkastelua. Työn keskeisimpänä tuloksena on neljä kehitysehdotusta, jotka pohjautuvat teorioiden suosituksiin työn osituksen rakenteen sisällöstä. Tällä työllä pyritään myös tuomaan esille kehitystarvetta yrityksessä ja antamaan suunta sekä alkusysäys kehitysprosessille kohti toimivampaa projektien kustannusseurantaa.

Scouring uncharted waters – managing outbound open innovation in maritime industry

This thesis discusses the unexplored opportunities of open innovation, with a special focus on outbound open innovation. The extant literature indicates that the field of outbound open innovation still lacks of research, and especially the managerial issues lack of practicality. Also, the applicability to SME’s and traditional fields has been argued. The purpose of this study is to investigate how the outbound open innovation activities can be managed in maritime industry. By combining existing literature from the field of open innovation and innovation management, this study suggests first a theoretical management model, and contributes how it can be applied to industry- and company specifics; and then develops a practical model by constructing from the case company’s current management processes. As a result, the study synthesises a theoretical model of how the outbound open innovation activities can be managed. This model positions the outbound open innovation activities, the theoretical concepts found from the literature review, R&D processes, and the outbound open innovation implementation stages identified by previous research; and thus responses the need for practical steps for any company planning outbound open innovation activities. Practical tool for managers is also provided by identifying issues that are applied to industry- and company specifics. Then, open-ended case study questions are formulated accordingly and expert interviews selected by chain referral sampling, are conducted. Interviews provide information for the current management processes. By identifying the best practices and main challenges it is possible to outline and evaluate current outbound open innovation management processes and strategic choices in it. The researcher considers also the networks and their spheres of influences for the actors, activities and resources in the processes. Thus, the study provides a novel approach, and practical tools for the researchers and practioners in the field of open innovation. All in all, the study has come up that outbound open innovation is applicable to maritime industry; and the case company indeed has perfected its processes as cost-effective as possible, and so found its balance between the costs and benefits. However, several issues for future development are pointed out, and the study offers proposals for theory building. Findings are piloting in kind, but provide several theoretical and managerial implications, and reveal new research needs for the field.

Tuotetiedon laadun vaikutukset varaosamyymälän toiminnassa

Diplomityön tavoitteena on tutkia tuotetiedon laadun vaikutuksia autojen varaosia myyvien liikkeiden toimintaan. Tutkimusta varten haastatellaan myymälähenkilökuntaa kahdessa varaosamyymäläketjussa. Haastatteluissa hyödynnetään tarinankerronnallista lähestymistapaa. Haastatteluissa esille nousevien kertomusten perusteella tunnistetaan henkilökunnan kokemia ongelmia ja niihin liittyviä tuotetiedon puutteita. Löytyneet ongelmat luokitellaan teoriaosassa esiteltävän tiedon laadun luokittelun perusteella ja selvitetään aiheeseen liittyvät keskeiset käsitteet. Työssä kuvataan tutkittavien myymälöiden tietojärjestelmissä olevaa tuotetiedon rakennetta. Lisäksi esitetään parannusehdotuksia tietojärjestelmien tietosisältöön ja tiedonhallintaprosessiin tiedon laadun parantamiseksi.

Introducing e-learning in a large multisite academic health sciences centre: a case study of e-curriculum planning and educator support /

This qualitative study investigated how a team of 7 hospital educators collaborated to develop e-curriculum units to pilot for a newly acquired learning -r management system at a large, multisite academic health sciences centre. A case study approach was used to examine how the e-Curriculum Team was structured, how the educators worked together to develop strategies to better utilize e-leaming in their ovwi practice, what e-curriculum they chose to develop, and how they determined their priorities for e-curriculum development. It also inquired into how they planned to involve other educators in using e-leaming. One set of semistructured interviews with the 6 hospital educators involved in the project, as well as minutes of team meetings and the researcher's journal, were analyzed (the researcher was also a hospital educator on the team). Project management structure, educator support, and organizational pressures on the implementation project feature prominently in the case study. This study suggests that implementation of e-leaming will be more successful if (a) educators involved in the development of e-leaming curriculum are supported in their role as change agents, (b) the pain of vmleaming current educational practice is considered, (c) the limitations of the software being implemented are recognized, (d) time is spent leaming about best practice, and (e) the project is protected as much as possible from organizational pressures and distractions.

Perceptions of Adolescent Males and Their Parents as to Factors That Influence the Young Men's Academic Performance

Postsecondary enrolments of young males has been declining since the mid-1980s. The decline can be attributed, at least in part, to boys and young men being unable to compete for a fixed number of available places in institutions of higher learning, whether in community college or university. This inability to compete stems from their academic performance in secondary school. This study interviewed adolescent males and their parents as to their perceptions of a number of factors that may contribute to their academic performance. Those factors included noncognitive skills, dimensions of character, perceptions of teachers, general attitudes towards school, and likes and dislikes on a range of course subjects. One of the most important findings was that only one of the seven adolescent male participants was considering a future career that would require a university degree. Other findings showed the young men's noncognitive skills were weak, particularly in relation to time management skills and their unwillingness to ask for help with schoolwork and homework. Most of the young men expressed a dislike for mathematics beyond high school, a subject key to the study, of the natural sciences, engineering, technology, and business. Recommendations include school reforms both inside the classroom and beyond. Additionally, a framework using project management theory and practice has been proposed to improve noncognitive skills, dimensions of character, and executive function.

Le transfert informel des connaissances tacites chez les gestionnaires municipaux en situation de coordination

Ce rapport de recherche porte sur une étude s’intéressant au transfert des connaissances tacites chez les gestionnaires, c’est-à-dire le partage de ces connaissances et leur utilisation informelle, durant une situation de coordination dans un service municipal. La thèse est articulée autour des questions suivantes : Quelles sont les situations de coordination vécues par les gestionnaires municipaux? Quelles sont les sources de connaissances tacites partagées et utilisées? Quelles sont les relations de connaissances mobilisées de façon informelle lors du transfert des connaissances tacites? Quels sont les facteurs encourageant ou inhibant le transfert informel des connaissances tacites? À partir d’un modèle basé sur une approche situationnelle (Taylor, 1989 et 1991), nous avons revu la documentation touchant nos questions de recherche. Nous avons défini notamment la récursivité des connaissances et le réseau de connaissances, de même que présenté le modèle de la conversion des connaissances (Nonaka, 1994) et celui de l’actualisation de soi (St-Arnaud, 1996). Nous avons questionné 22 répondants à l’aide d’instruments de mesure qui combinent les techniques de l’incident critique, de l’entrevue cognitive et réflexive, le questionnement sur les réseaux organisationnels et l’observation participante. Tels des filets, ces instruments ont permis de traquer et d’obtenir des données d’une grande richesse sur les connaissances tacites et les comportements informels durant le transfert de connaissances en situation de coordination. Ces données ont été analysées selon une approche méthodologique essentiellement qualitative combinant l’analyse de contenu, la schématisation heuristique et l’analyse des réseaux sociaux. Nos résultats montrent que la complexité d’une situation de coordination conditionne le choix des mécanismes de coordination. De plus, les sources de connaissances sont, du point de vue individuel, le gestionnaire et ses artefacts, de même que son réseau personnel avec ses propres artefacts. Du point de vue collectif, ces sources sont réifiées dans le réseau de connaissances. Les connaissances clés d’une situation de coordination sont celles sur le réseau organisationnel, le contexte, les expériences en gestion et en situation complexe de coordination, la capacité de communiquer, de négocier, d’innover et celle d’attirer l’attention. Individuellement, les gestionnaires privilégient l’actualisation de soi, l’autoformation et la formation contextualisée et, collectivement, la coprésence dans l’action, le réseautage et l’accompagnement. Cette étude fournit un modèle valide du transfert contextualisé des connaissances qui est un cas de coordination complexe d’activités en gestion des connaissances. Ce transfert est concomitant à d’autres situations de coordination. La nature tacite des connaissances prévaut, de même que le mode informel, les médias personnels et les mécanismes d’ajustement mutuel. Les connaissances tacites sont principalement transférées au début des processus de gestion de projet et continuellement durant la rétroaction et le suivi des résultats. Quant aux connaissances explicites, les gestionnaires les utilisent principalement comme un symbole à la fin des processus de gestion de projet. Parmi les personnes et les groupes de personnes d’une situation de transfert contextualisé des connaissances, 10 % jouent des rôles clés, soit ceux d’experts et d’intermédiaires de personnes et d’artefacts. Les personnes en périphérie possèdent un potentiel de structuration, c’est-à-dire de connexité, pour assurer la continuité du réseau de connaissances organisationnel. Notre étude a élargi le modèle général de la complexité d’une situation (Bystrom, 1999; Choo, 2006; Taylor, 1986 et 1991), la théorie de la coordination (Malone et Crowston, 1994), le modèle de la conversion des connaissances (Nonaka, 1994), celui de l’actualisation de soi (St-Arnaud, 1996) et la théorie des réseaux de connaissances (Monge et Contractor, 2003). Notre modèle réaffirme la concomitance de ces modèles généraux selon une approche constructiviste (Giddens, 1987) où la dualité du structurel et la compétence des acteurs sont confirmées et enrichies.