Kiinteistön ohjaus- ja valvontajärjestelmän toteutus mobiiliympäristöön

Ohjelmistoprojektin läpivienti vaatii suunnittelua ja yhteisiä tapaamisia toimittajan ja asiakkaan kesken. Ohjelmistotuotannon prosessit ovat määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus ja käyttöönotto. Tärkeimmät dokumentit ovat projektisuunnitelma, toiminnallinen määrittely ja tekninen määrittely. Ongelmia projektin läpiviennissä voi tulla silloin, jos toimittaja ja asiakas eivät ymmärrä toisiaan. Tässä työssä tehdään SMSviestejä käsittelevä mobiilisovellus ja siihen liittyvät projektisuunnitelma sekä määrittelydokumentit. Mobiilisovellus ohjelmoidaan J2ME:llä, joka on sulautettujen järjestelmien ohjelmointiin suunniteltu Java-kieli. Sovellus tukee toisen asteen opiskelijoille suunnattuja mobiiliohjelmointi opintoja. Opintojakso kuuluu Pohjois- Karjalan ammattiopiston järjestämään turvallisuusalan koulutukseen. Sovelluksella voidaan lähettää ohjausviestejä OUMAN EH-60 -ohjaus- ja valvontayksikköön. Yksikön avulla voi ohjata ja valvoa esimerkiksi kiinteistön lämmönsäätöä, vesivahinkoja, oven lukitusta jne. Tässä työssä tehtävällä sovelluksella demonstroidaan kesämökin ohjausta. Langaton tiedonsiirto tulee tulevaisuudessa lisääntymään kiinteistöjen ohjaus- ja valvontajärjestelmänä. Hätä- ja valvontaviestit lähetetään automaattisesti kiinteistön omistajalle, hoivapalveluyrittäjälle, talohuoltoon tai hätäkeskukseen. Kiinteistön omistaja voi omalla matkapuhelimellaan ajasta ja paikasta riippumattavalvoa ja ohjata kiinteistöään reaaliaikaisesti. Pohjois-Karjalan ammattiopisto haluaa olla kehittämässä ja toteuttamassa turvallisuusalan koulutusta nyt ja tulevaisuudessa.

Balanced scorecardin rakentaminen caseyritykselle

Tutkielman teoriaosuuden tavoitteena on selvittää kuinka Balanced scorecard -malli rakentuu ja toimii. Caseosuuden tavoitteena on määritellä esimerkkiyritykselle sopiva tasapainotettu mittaristo ottaen huomioon yrityksen toimiala ja toimintaympäristön sekä toimintaympäristön muutostrendit. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on antaa esimerkkiyritykselle toimintaohjeet heidän Balanced scorecard -projektin loppuunviemiseksi. Toiminnanohjausmalleista syvällisimmin käsitellään Kaplanin jaNortonin Balanced scorecard -mallia, josta käytetään myös nimitystä tasapainotettu mit-taristo. Tutkimus perustuu laajaan kirjallisuuskatsaukseen aihepiiristä sekä esimerkkiyrityksen avainhenkilöiden haastatteluihin ja caseyrityksen kirjallisiin dokumentteihin. Kaplanin ja Nortonin julkaisut ovat toimineet teoriaosuuden runkoaineistona varsinkin Balanced scorecardia käsittelevien osioiden osalta. Myös Olven ym. sekä Toivasen tutkimukset Balanced scorecardin käyttöönotossa ovat merkittävässä osassa teoriaosuudessa. En työskentele yrityksessä, vaanteen tutkimukseni ulkopuolisena tutkijana.

Ulkoistettujen toimintojen hankintavaiheen kehittäminen

Arvioiden mukaan jopa kaksi kolmesta ulkoistuksesta epäonnistuu. Tällä tutkimuksella halutaan osaltaan selvittää tähän syitä. Tutkimus tarkentuu ulkoistuksen hankintavaiheeseen ja tarkastelee sen tyypillisiä kehitys kohteita. Tutkimukseen osallistui 25 Suomessa toimivaa suurtatai keskisuurta yritystä useilta eri toimialoilta. Kohdeyritysten toteuttamistaja vielä suunnitteilla olevista ulkoistusprojekteista kerättiin tietoa haastattelemalla yritysten henkilöitä, jotka olivat itse olleet mukana toteutuneissa ulkoistusprojekteissa. Haastatteluissa käytiin muun muassa tarkemmin läpi yhteensä 40 toteutunutta ulkoistusprojektia. Ulkoistamisen hankintavaiheesta luotiin tätä tutkimusta varten viisivaiheinen prosessimalli. Sen jälkeen kirjallisuudesta sekä aikaisemmista tutkimuksista etsittiin tietoa siitä, miten ulkoistuksen hankintavaiheessa tulisi menetellä. Vertaamalla haastatteluissa ilmi tulleita asioita kirjallisuuden esittämään teoriaan sekä aiemmissa tutkimuksissa esitettyihin havaintoihin löydettiin kohdeyritysten toteuttamien ulkoistusten hankintavaiheesta 13 selkeää kehityskohdetta. Tyypillisten kehityskohtien tunnistaminen mandollistaa näiden haasteiden huomioimisen ulkoistusprojektien suunnittelussa ja vähentää siten projektin epäonnistumisen riskiä. Lista tunnistetuista kehityskohteista muodostaa lähtökohdan yritysten oman ulkoistamistoiminnan kehittämiselle tarjoamalla listan osa-alueista, joiden toimintaa on syytä tarkastella lähemmin.

Project controlling and risk management in German machine and plant engineering industry

Tutkielman tavoitteena on määritellä projektikontrolloinnin ja - riskijohtamisen roolit ja toiminnot saksalaisissa kone- ja tehdassuunnitteluteollisuusyrityksissä. Tämä on kvalitatiivinen tutkielma, jossa käytetään voimakkaasti kuvailevia metodeita. Materiaali tutkimuksen empiiriseen osaan kerättiin kyselykaavakkeen avulla. Kyselykaavakkeiden tulokset käsiteltiin Microsoft Office Access- ohjelmalla ja analysoitiin Microsoft Office Excel- ohjelmalla ja Pivot table- työkalun avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että asianmukaisessa projektikontrollointi- ja riskijohtamismetodien käytössä ja käyttötiheydessä esiintyy puutteita saksalaisissa kone- ja tehdassuunnitteluteollisuusyrityksissä. Tehostamalla ja keskittymällä enemmän projektikontrollointi- ja riskijohtamismetodeihin ja prosesseihin sekä projektien että yritysten suorituskyky paranisi.

Tapahtumamarkkinointi osana business-to-business asiakassuhteiden hoitamista

Tämän tutkielman päätavoitteena oli tarkastella tapahtumamarkkinoinnin roolia business-to-business asiakassuhteiden hoitamisessa. Tutkielma jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosan lähdeaineistona käytettiin keskeisiä suhdemarkkinoinnin, markkinointiviestinnän ja tapahtumamarkkinoinnin teoksia sekä artikkeleja. Empiirinen aineisto kerättiin suorittamalla kyselytutkimus valitulle harkintaotokselle sekä haastattelemalla tarkemmin kolmen yrityksen edustajaa. Teoriaosassa nousi esiin, että erityisesti tapahtuman valinta on kriittinen tekijä onnistumisen kannalta. Tapahtumamarkkinointi tarvitsee myös tuekseen muuta viestintää. Tutkielman tulosten perusteella tapahtumamarkkinoinnin rooli asiakassuhteiden hoitamisessa on melko pieni, mutta silti hyvin tärkeä. Tapahtumamarkkinointia sovelletaan pääosin parhaimmille ja suurimmille yritysasiakkaille. Tulevaisuudessa tapahtumien osuus suhdemarkkinoinnissa tulee tulosten mukaan kasvamaan.

Guidelines for supplier selection and performance evaluation in the case-company

Tutkielmantavoitteena oli luoda ohjeistus toimittajan valinnasta ja suorituskyvyn arvioinnista case - yrityksen, Exel Oyj:n, käyttöön. Ohjeistuksen tarkoituksena oli ollalähtökohtana toimittajan valinta- ja suoristuskyvyn arviointiprosessien kehittämisessä. Tutkielma keskittyy esittelemään toimittajan valintakriteereitä ja toimittajan suorituskyvyn arviointikriteereitä. Kriteerit valittiin ja analysoitiin teorian ja empirian avulla ja kriteereistä tehtiin selkeät listaukset. Näitä listoja käytettiin avuksi pohdittaessa uusia valintakriteereitä ja suorituskyvyn arviointikriteereitä, joita case -yritys voi jatkossa käyttää. Tutkielmassa käytiin läpi myös toimittajan valintaprosessi jaapuvälineitä ja mittareita toimittajan arviointiin liittyen. Empiirisen aineiston keruu toteutettiin haastattelemalla hankintapäällikköä sekä keräämällä tietoavuosikertomuksesta ja yrityksen internet sivuilta. Tutkielman tuloksena saatiinlistauksia kriteereistä, joita yritys voi hyödyntää jatkossa sekä listaukset kriteereistä, jotka valittiin alustavasti yrityksen käyttöön.

Planning and control of internal development projects in a fast changing environment: Case study

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää kuinka sisäisiä kehityshankkeita voidaan hallita onnistuneesti kun toimitaan nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Tutkimus kuvailee etenkin projekteille tärkeitä menestymistekijöitä, kuten suunnittelu, kontrollointi ja päätöksenteko. Tutkimus selvittää yleisimmät ongelma-alueet case-organisaation sisäisten kehityshankkeiden hallinnassa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä on käytetty tapaustutkimusta. Empiirisessa osassa käsittellään case-organisaation sisäisiä informaatioteknologia-hankkeita (IT) ja uusien konseptien kehityshankkeita (NCD). iSisäisten kehityshankkeiden erilaisuuden ymmärtäminen oli tutkimuksen tärkein tulos. Tutkimuksen empiirinen osio osoitti sen, että epävarmuudella on erittäin suuri vaikutus projektihallintaan sekä projektin kontrollointiin. Case-organisaation IT-projektien onnistuminen riippuu organisaatiomuu-toksen onnistumisesta. Asiakkaisiin ja markkinoihin liittyvät epävarmuudet ovat vaikuttavimmat NCD projektien epävarmuuksista. Näillä epävarmuuk-sil­la on vaikutusta projektihallintaan jonka myötä NCD projektit juuttuvat useim­mi­ten noidankehiin tai ne lopetetaan jo aikaisessa vaiheessa.

Tiedon jakaminen heterogeenisessa projektiverkostossa

Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat tiedon jakamiseen heterogeenisessa projektiverkostossa. Tutkielma sisältää sekä teoreettisen että empiirisen osan. Teoriaosassa käsitellään kahta pääaihetta: tiedon jakamisen verkostomaista kontekstia ja projektiverkostoon sekä sen toimijoihin liittyviä, tiedon jakamiseen vaikuttavia tekijöitä. Empiirinen osuus sisältää kvalitatiivisen haastattelututkimuksen, missä on kerätty case-projektin toimijoiden mielipiteitä niistä seikoista, jotka vaikuttavat tiedon jakamiseen projektiverkostossa. Tutkielman lopuksi kirjallisuuskatsauksen ja haastattelujen tuloksia on verrattu toisiinsa. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että tiedon jakamiseen vaikuttavat projektiverkoston rakenne, projektikumppaneiden motivaatio, osaaminen ja resurssit, projektintarjoama tiedon jakamisen infrastruktuuri, projektin päämäärän selkeys, projektin toimintaa varten laaditut pelisäännöt, sekä projektikoordinaattorin kyky johtaa ja ohjata projektin toimintaa.

Palveluhankintojen analysointi ja mittaaminen, case Stora Enso Saimaa Services Oy

Tutkimuksen tavoitteena oli luoda Stora Enso Saimaa Services Oy:lle palveluhankintojen suorituskyvyn mittaristo Balanced Scorecardin avulla. Yrityksen palveluhankintakentän kirjavuuden vuoksi työ rajattiin koskemaan vain Etelä-Karjalan Yrityksiltä (= EKY) ostettavia kunnossapitopalveluja. Mittariston muodostamisen lähtökohtana oli hankintatoimen strateginen tavoite, kokonaiskustannusten alentaminen. Tämä tavoite konkretisoituu parhaiten hankintojen elinkaarikustannusten minimoimisena. Työssä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuskohdetta analysoitiin tapaustutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin sisäisille asiakkaille suunnatulla puolistrukturoidulla haastatteluilla, ostajien ajankäytönseurantakyselyllä sekä osallistuvalla havainnoinnilla. Haastatteluja tehtiin 10 ja kyselyjä 6. Palveluhankintojen elinkaarikustannusten ja mittaamisen osalta on tehty tutkimuksia hyvin vähän. EKY-palveluhankintoihin onnistuttiin kuitenkin luomaan tasapainotettu mittaristo palvelujen erityispiirteet huomioiden. EKY-elinkaarikustannusanalysoinnissa keskityttiin palveluhankintojen keskeisiin kustannuskomponentteihin kuten transaktiokustannusteoriaan, hintojen määräytymiseen ja huonon laadun kustannuksiin. Näiden pohjalta kriittisiksi palveluhankintojen menestystekijöiksi nousivat mm. ostajien ajankäytön suuntaaminen strategisiin työtehtäviin, hintojen hallinta sekä toimittajien laadun arviointi. Nämä tekijät muotoiltiin EKY-palveluhankintojen tuloskorttiin ja niihin valittiin hankintatoimen mittausmalleista sopivat suorituskyvyn mittarit. Mittarit jaettiin EKY-palveluhankintoihin määriteltyihin neljään näkökulmaan Balanced Scorecard -prosessin mukaisesti.

Toimintolaskennan hyödyntäminen Kelan johtamisessa ja toiminnan ohjauksessa

Pro gradu-tutkielman päätavoite on mallintaa toimintolaskennan ja sen tulosten hyödyntämisen mahdollisuuksia Kelan johtamisessa. Tutkielma on empiirinen työ ja sen tutkimusmenetelmänä on case-tutkimus. Tutkielman doktriini koostui eritoten julkishallinnon toimintolaskentaa jatoimintojohtamista koskevasta kirjallisuudesta. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin haastatteluin, dokumentteja tutkimalla sekä havainnoimalla työskentelyä Kelan päätoimitalossa Helsingissä. Tutkielman perusteella Kelalla on laajat mahdollisuudet hyödyntää toimintolaskentaa johtamisessa. Hyödyntämisen mahdollisuudet voidaan ryhmitellä sisäisen laskennan tehtävien mukaisesti. Tehtävät ovat raportointi ulkoisille sidosryhmille ja tiedon tuottaminen strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen. Ulkoisiin sidosryhmiin liittyviä mahdollisuuksia ovat tulosten raportointi, rahoituksen uudistaminen, lainmuutoskustannusten arviointi sekä muilta organisaatioilta ja asiakkailta veloitettavien palveluiden hinnoittelu ja hintojen perusteleminen. Strategiseen ohjaukseen liittyviä mahdollisuuksia ovat tulosohjauksen kehittäminen, investointilaskelmat sekä ulkoistamispäätökset. Operatiiviseen ohjaukseen liittyviä mahdollisuuksia ovat puolestaan prosessien analysointi ja kehittäminen, benchmarking, sisäinen hinnoittelu ja tulosten viestiminen henkilöstölle. Sekä strategiseen että operatiiviseen ohjaukseen liittyviä hyödyntämisen mahdollisuuksia ovat resurssien käytönseuranta ja tehostaminen, työn tasauksen kehittäminen sekä suorituksen mittaaminen.

Modelling the Knowledge Interface between Sales and Production Functions of a Company. Case: New Service Development Process.

Yrityksen sisäisten rajapintojen tunteminen mahdollistaa tiedonvaihdon hallinnan läpi organisaation. Idean muokkaaminen kannattavaksi innovaatioksi edellyttää organisaation eri osien läpi kulkevaa saumatonta prosessiketjua sekä tietovirtaa. Tutkielman tavoitteena oli mallintaa organisaation kahden toiminnallisesti erilaisen osan välinen tiedon vaihto. Tiedon vaihto kuvattiin rajapintana, tietoliittymänä. Kolmiulotteinen organisaatiomalli muodosti tutkimuksen pääteorian. Se kytkettiin yrityksen tuotanto- ja myyntiosiin, kuten myös BestServ-projektin kehittämään uuteen palvelujen kehittämisen prosessiin. Uutta palvelujen kehittämisen prosessia laajennettiin ISO/IEC 15288 standardin kuvaamalla prosessimallilla. Yritysarkkitehtuurikehikoita käytettiin mallintamisen perustana. Tietoliittymä nimenä kuvastaa näkemystä siitä, että tieto [tietämys] on olemukseltaan yksilöiden tai ryhmien välistä. Mallinnusmenetelmät eivät kuitenkaan vielä mahdollista tietoon [tietämykseen] liittyvien kaikkien ominaisuuksien mallintamista. Tietoliittymän malli koostuu kolmesta osasta, joista kaksi esitetään graafisessa muodossa ja yksi taulukkona. Mallia voidaan käyttää itsenäisesti tai osana yritysarkkitehtuuria. Teollisessa palveluliiketoiminnassa sekä tietoliittymän mallinnusmenetelmä että sillä luotu malli voivat auttaa konepajateollisuuden yritystä ymmärtämään yrityksen kehittämistarpeet ja -kohteet, kun se haluaa palvelujen tuottamisella suuremman roolin asiakasyrityksen liiketoiminnassa. Tietoliittymän mallia voidaan käyttää apuna organisaation tietovarannon ja tietämyksen mallintamisessa sekä hallinnassa ja näin pyrkiä yhdistämään ne yrityksen strategiaa palvelevaksi kokonaisuudeksi. Tietoliittymän mallinnus tarjoaa tietojohtamisen kauppatieteelliselle tutkimukselle menetelmällisyyden tutkia innovaatioiden hallintaa sekä organisaation uudistumiskykyä. Kumpikin tutkimusalue tarvitsevat tarkempaa tietoa ja mahdollisuuksia hallita tietovirtoja, tiedon vaihtoa sekä organisaation tietovarannon käyttöä.

Ideasta toimintaan - yrityksen perustamisprosessi Case: Nextum Oy

Tutkimuksessa kuvataan yrityksen perustamisprosessi idean synnystä toiminnan käynnistämiseen. Tutkimuksessa painotetaan sähköisen kaupankäyntimallin toteutuksessa huomionarvoisia tekijöitä, hyötyjä ja ongelmia sekä analysoidaan case-yrityksen perustamisprosessia. Tutkimus toteutettiin laadullisena case-tutkimuksena, jonka empiriaosio koostuu Nextum Oy:n perustajajäsenien kokemuksista. Yrityksen perustaminen sisältää kolmevaihetta; liikeidean kehittäminen, Iiiketoimintasuunnitelman laadinta ja perustamistoimien teko. Sähköinen kaupankäynti edellyttää tuotteen soveltuvuutta Internet-myyntiin sekä logistiikan että asiakkaiden tavoitettavuuden näkökulmasta. Sähköinen kaupankäynti mandollistaa kustannussäästöjä, palvelun parantamisen ja toiminnan tehostamisen. Samalla asiakkaiden valta kasvaa, kilpailu kiristyy ja arvoketjut uusiutuvat. Sähköinen kaupankäyntimalli todettiin Nextum Oy:n kannattavuuden kannalta keskeiseksi tekijäksi. Yrityksen perustaminen eteni kirjallisuudenoppien mukaan, mutta muutamia ongelmakohtia löytyi muun muassa projektin aikataulutuksesta.

Case-yrityksen vertikaaliratkaisujen toimittajakumppanuuksien johtaminen

IT-toimialan järjestelmätoimittajien liittoutuminen alalla toimivien vertikaalitoimittajien kanssa on tuonut mukanaan tarpeita kumppanuustoiminnan kehittämiselle. Kehittämiseen liittyy läheisesti kumppanuustoiminnan mittaaminen ja kumppanuuksien arviointi, jotta voidaan varmistaa kehittämistoimien tuloksellisuus ja kumppanuustoiminnan tehokkuus. Tutkimuksen tarkoituksena olitutkia case-yrityksen kumppanuusmallin ja kumppanuuteen liittyvän toiminnan tehokkuutta ja kehittymiskykyä. Lähtökohtana oli kumppanuuteen vaikuttavista elementeistä, kuten luottamus, sosiaalinen pääoma ja kumppanuusmekanismit, aikaisemmintuotetun tutkimusaineistojen selvittäminen ja hyväksikäyttö. Kerättyä aineistoapeilattiin case-yrityksen kumppanitoiminnan malliin ja menetelmiin toimittajakumppanuuksissa. Vertailulla pyrittiin selvittämään miten case-yritys toteuttaa kumppanuustoimintaansa ja miten toimintaa voisi parantaa. Lopputuloksena arvioitiin case-yrityksen kumppanuustoimintaa esitettyjen teorioiden näkökulmasta ja muodostettiin case-yritykselle kumppanuustoiminnan mittaamista tukeva mittaristo. Tutkimus on kirjallisuustutkimus ja siinä käytettiin lähteinä keskeisimpiä kumppanuudesta kirjoitettua kirjallisuutta ja kumppanuuden hallinnasta tehtyjä tutkimuksia.

Tietojohtaminen toiminnanohjausjärjestelmän tukena; Case: Kespro Oy

Tutkielman tarkoituksena on tutkia oppimisprosessin muodostumista ja toteutumista sekä prosessijohtamisen ja prosessien roolia SAP:in käyttöönottoprojektissa. Tutkielman case-organisaationa toimii Kespro Oy ja tutkimuskohteena on SAP:in käyttöönottoprojekti Kespron tukuissa. Tutkimus- ja tiedonkeruumenetelmänä käytetään kvantitatiivista kyselylomaketta. Tutkimuksessa saatiin selkeä kuva prosessijohtamisen ja prosessien roolista muutostilanteessa sekä oppimisprosessin muodostumisesta jatoteutumisesta. Johdon ja esimiesten tuen korostuminen sekä onnistunut strategisten linjausten tiedottaminen tulivat esille käytännön työssä prosessien toimivuuden ja oman työn merkityksen kautta. Tärkeänä haasteena osaamisen varmistamiseksi käyttöönoton yhteydessä oli varmistaa koulutuksen ja käyttäjäohjeiden riittävä taso ja sisältö. Käyttöönoton aikana ja sen jälkeen korostuivat tiedon jakamisessa pääkäyttäjien ja henkilöstön keskinäinen yhteistyö ja avunanto. Tehokas tiedon jakaminen mahdollisti käyttöönoton onnistumisen. Käyttöönottoon vaikutti oleellisesti myös tietotekninen näkökulma: käyttäjien kyky erottaa toisistaan oma osaaminen ja tietotekniset ongelmat. Näiden tekijöiden huomioiminen mahdollisti SAP-toiminnanohjausjärjestelmän sujuvan liikkeellelähdön Kespron tukuissa mahdollisimman vähillä operatiivisilla ongelmilla.

Yrityksen arvoa lisäävä tuotekehitys Case Ovako Imatra

Tutkimuksen tavoitteena oli tapaustutkimuksen avulla analysoida case yrityksen tuotekehitystoiminnan menestyksen kulmakivet ja edellytykset yrityksen arvon lisäämiseksi. Case osa toteutettiin kolmen toisiaan tukevan aineiston avulla. Tiedonkeruumenetelminä olivat haastattelu, kyselytutkimussekä yrityksessä toteutettujen projektien analysointi. Tutkielman teoriaosan ensimmäisessä vaiheessa analysoitiin tuotekehityksen avaintekijöitä. Käsittelyn lähtökohtana toimi kolme tuotekehityksen perustekijää: tuotestrategia, kehitysprosessi ja saatavilla olevat resurssit. Teoriaosuudessa analysoitiin myös tuotekehitystoiminnan menestyksen mittaamista. Kolmas osa kirjallisuusosuudessa on tuotekehitykseen olennaisesti kuuluva riskien tunnistaminen ja hallinta. Tutkielman empiirisessä osiossa nostettiin esiin kohdeyrityksen tuotekehitystoiminnan tärkeimmät tekijät. Tulokseksi saatiin, että asiakasyhteistyö, tuotteen laadun varmistava projektin toteutus sekä resurssien määrä määrittävät pitkälti tuotekehitystoiminnan tason yrityksessä. Näiden tekijöiden onnistuneella yhteensovittamisella yritys pystyy säilyttämään kilpailuasemansa. Pitkän aikavälin arvoa lisäävä tuotekehitystoiminta edellyttää edellä olleiden tekijöiden ohella myös panostusta innovatiivisuuteen, riskinhallintanäkökulman huomioimiseen projektien valinnassa sekä tuotetun arvon mittaamiseen. Kilpailuedun saavuttaminen uusilla innovatiivisilla tuotteilla, joustavuuden lisääminen projekteihin sekä oppiminen toteutetuista hankkeista ovat avaintekijöitä tulevaisuuden menestykselle