Avaluació de necessitats i disseny de la intervenció per a la reintegració social dels delinqüents sexuals d’alt risc

Informe executiu de l’estudi d’adaptació "Avaluació de necessitats i disseny de la intervenció per a la reinserció social dels delinqüents sexuals d’alt risc: Adaptació dels Cercles de Suport i Responsabilitat al sistema d’execució penal de Catalunya".

Evaluación de necesidades y diseño de la intervención para la reintegración social de los delincuentes sexuales de alto riesgo

Informe ejecutivo del estudio de adaptación "Evaluación de necesidades y diseño de la intervención para la reinserción social de los delincuentes sexuales de alto riesgo: Adaptación de los Círculos de Apoyo y Responsabilidad al sistema de ejecución penal de Cataluña".

Country actions to meet UN commitments on non-communicable diseases: a stepwise approach.

Strong leadership from heads of state is needed to meet national commitments to the UN political declaration on non-communicable diseases (NCDs) and to achieve the goal of a 25% reduction in premature NCD mortality by 2025 (the 25 by 25 goal). A simple, phased, national response to the political declaration is suggested, with three key steps: planning, implementation, and accountability. Planning entails mobilisation of a multisectoral response to develop and support the national action plan, and to build human, financial, and regulatory capacity for change. Implementation of a few priority and feasible cost-effective interventions for the prevention and treatment of NCDs will achieve the 25 by 25 goal and will need only few additional financial resources. Accountability incorporates three dimensions: monitoring of progress, reviewing of progress, and appropriate responses to accelerate progress. A national NCD commission or equivalent, which is independent of government, is needed to ensure that all relevant stakeholders are held accountable for the UN commitments to NCDs.

Auktorisoitujen tilintarkastajien valvonta: Hyvä tilintarkastustapa TILA:n ja VALA:n valvontaratkaisuissa vuosina 1995-2004

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan ja Valtion tilintarkastuslautakunnan valvontaratkaisujen vaikutusta hyvään tilintarkastustapaan. Tavoitteeseen päästiin alatavoitteiden kautta: a) selvittämällä tilintarkastukselle asetetut vaatimukset ja tilintarkastajien valvonnan periaatteet, b) tarkastelemalla valvontaratkaisujen kautta tilintarkastajien velvollisuuksia: riippumattomuutta, salassapitovelvollisuutta sekä ammattitaitoa ja huolellisuutta, c) tutkimalla, millaisia seikkoja Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta ja Valtion tilintarkastuslautakunta korostavat ja nostavat esiin valvontaratkaisujen yhteydessä d) tutkimalla, mihin edellä mainitut valvontaorganisaatiot kiinnittävät huomiota valvontaratkaisujen käsittelyssä ja mihin päätökset perustuvat. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja deskriptiivinen. Se on myös normiperustainen, koska tilintarkastuksen taustalla vaikuttavat erilaiset lait, asetukset ja suositukset. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu Keskuskauppakamarin tilintarkas tuslautakunnan ja Valtion tilintarkastuslautakunnan valvontaratkaisuselosteista vuosilta 1995-2004. Tutkimuksen perusteella valvontaratkaisut muokkaavat hyvää tilintarkastustapaa. Tilintarkastuslautakunta julkaisee ratkaisujen johdosta kannanottoja, antaa tarvittaessa tilintarkastusalan säännöstöä täydentäviä suosituksia ja ohjeita sekä esittää oman kannanottonsa tulkinnanvaraisiin seikkoihin. Valvontaratkaisut perustuvat voimassa olevaan säädöstöön, tilintarkastusalan suosituksiin ja toimielinten aiempiin ratkaisuihin. Tilintarkastajien toiminnan arvioinnissa tilintarkastajan tekemän virheen olennaisuudella on keskeinen merkitys. Lisäksi arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tilintarkastajien toimintaan kokonaisuutena ja siihen, onko ulkopuolinen voinut saada virheen johdosta väärän käsityksen. Ratkaisuissa korostuu säätiöiden, julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöiden sekä erikoistarkastusten erityinen tarkastusvastuu.

Tuotekustannus- ja kannattavuustiedon hallinta kartonkitehtaalla

Työssä keskitytään tuotekustannus- ja kannattavuustiedon hallintaan kartonkitehtaalla. Aiemmassa kohdeympäristöön tehdyssä lopputyössä osoitettiin selkeä tarve uudelle laskentajärjestelmälle. Uuden tehdasjärjestelmän myötä uuden laskentajärjestelmän hankkiminen tuli ajankohtaiseksi, joten työssä tutkitaan muun muassa tarkennetunlaskentajärjestelmän ominaisuuksia ja paperiteollisuuden sille asettamia vaatimuksia. Työssä tutkitaan myös määriteltyjen käyttäjäryhmien tuotekustannus- ja kannattavuustietotarpeita. Tarpeita peilataan reaaliaikaiseen kustannuslaskentajärjestelmän ja tarkennetun paperiteollisuuteen suunnitellun taloudellisenohjausjärjestelmän ominaisuuksiin. Lisäksi työssä käydään yleisellä tasolla kohdeympäristön tuotekustannuslaskentaa läpi ja tarkastellaan kriittisesti sen sekänykyisten laskentajärjestelmien toimivuutta nykyisessä toimintaympäristössä teorian pohjalta sekä case-esimerkkien avulla. Työn tuloksena voidaan sanoa, että laskentajärjestelmien ja -menetelmien kehittäminen on välttämätöntä kohdeympäristössä, sillä tämän hetkiset laskentajärjestelmät ja -menetelmät ovat riittämättömiä nykyisessä toimintoympäristössä. Lisäksi nykyisen tuotekustannus- jakannattavuustiedon hallinta tuotetasolla on liian epätarkka. Työssä käsitellyt laskentajärjestelmät tyydyttäisivät yhdessä käyttäjäryhmien tietotarpeet ja lisäksi vastaisivat paperiteollisuuden erityistarpeita laskentajärjestelmien osalta.

Johdon laskentajärjestelmän suunnittelu ja toimintoperusteisen laskennan käyttöönotto tietojärjestelmähankkeen yhteydessä

Tutkimus on tehty keskisuomalaiselle pk-yritykselle vuosien 2003-2005 aikana. Tutkimusjaksolla kohdeyrityksessä on toteutettu lukuisia mittavia muutoksia ja merkittävä investointiohjelma. Tutkimuksen kannalta oleellisin muutos on ollut yrityksen tietojärjestelmien kokonaisvaltainen uudistaminen. Vanha tuotannonohjausjärjestelmä on korvattu uudella toiminnanohjausjärjestelmällä ja myös taloudenohjausjärjestelmät on uudistettu. Tutkimuksen tavoitteena on ollut laatia kokonaisvaltainen suunnitelma johdon laskentajärjestelmien kehittämiseksi ja selvittää erityisesti toimintolaskentajärjestelmän sekä suorituskyvyn mittaus- ja analysointijärjestelmän implementoinnin edellytyksiä tutkimuksen kohdeyrityksessä ja laatia konkreettinen esitys järjestelmien rakentamiseksi. Johdon laskentajärjestelmän kokonaissuunnitelmassa tarkoituksena on laatia laskentajärjestelmän loogisten elementtien kuvauksen lisäksi esitys tarvittavista sovelluksista sekä tutkia sovellusten välisiä fyysisiä rajapintoja ja suunnitella järjestelmäintegraatio siten, että johdon laskentajärjestelmän koko naissuunnitelma on mahdollista taloudellisesti toteuttaa. Tutkimuksen tavoitteena on lisäksi ollut selvittääyrityksen toimintojen kustannukset ja tuoteryhmien kannattavuudet sekä rakentaasuorituskyvyn mittaus- ja analysointijärjestelmä SAKE prosessi-malliinperustuen. Lisäksi tutkimuksen puitteissa on rakennettu erilaisia liiketoimintaa tukevia raportteja erilaisilla kehitysvälineillä. Tutkimukselle asetetut sisällölliset tavoitteet saavutettiin pääpiirteissään. Jatkuvatoimisten ja integroitujen toimintolaskentajärjestelmän sekä suorituskyvyn mittaus- ja analysointijärjestelmän rakentaminen osoittautui tutkimuksen aikana haastavaksi, joskaan ei mahdottomaksi tehtäväksi. Järjestelmien rakennustyö jatkuu tutkimuksessa esitettyihin ajatuksiin perustuen yhteistyössä ohjelmistotoimittajan kanssa edelleen ja järjestelmät valmistunevat vuosien 2005-2006 aikana.

Asiakasorientaatio taloushallinnossa - Innovaation leviäminen Suomessa

Tutkielman tavoitteena oli selvittää taloushallinnon asiakasorientaation tilanne Suomessa. Asiakasorientaatio taloushallinnossa ymmärretään asiakaskannattavuuslaskentana, joka on osa asiakkuuden johtamista. Asiakaskannattavuuslaskentaa tutkittiin innovaationa ja tutkimusongelmana selvitettiin miten ja minkä tekijöiden vaikutuksesta diffuusio on tapahtunut Suomessa ajanjaksolla 1995-2006. Alatutkimusongelmina tutkittiin innovaation omaksuneiden yritysten erityispiirteitä sekä syitä innovaation hitaaseen diffuusioon. Tutkielma toteutettiin tapaustutkimuksena. Aineisto koottiin talouslehtien antamien viitteiden sekä aiheesta teetettyjen diplomitöiden ja pro gradujen case-osuuksien pohjalta. Tutkielman empiria-osiota on analysoitu sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti, painoarvon ollessa kvalitatiivisessa tekniikassa. Asiakaskannattavuuslaskenta on levinnyt Suomeen konsultointiyritysten, yliopistojen ja median välityksellä. Innovaation leviämiseen ovat osaltaan vaikuttanut tasapainoitetun mittariston ja CRM:n levimäinen. Tärkeimpiä motiiveja ja syitä yritysten haluun omaksua innovaatio ovat kiristyvä kilpailu, tietojärjestelmien kehittyminen ja vanhan laskentajärjestelmän informatiivisyyden riittämättömyys. Syitä hitaaseen diffuusion puolestaan löytyi 1990-luvun lopun kehittymättömistä tietojärjestelmistä, markkinoinnin ja taloushallinnon erilaisista näkökannoista sekä resurssien puutteesta.

Leasingsopimusten kirjaaminen tilinpäätökseen, case: Toyota Finance Finland Oy

Tutkielman pääaiheena on leasingsopimusten kirjaaminen tilinpäätökseen viiden eri tilinpäätösnormiston näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on selvittää viiden tilinpäätösnormiston, suomalaisen GAAP:n ja IFRS:n, UK GAAP:n, US GAAP:n sekä Japanin GAAP:n, eroavaisuuksia ja yhteneväisyyksiä ja keskittyä näissä varsinkin leasingsopimusten kirjanpidollisten käsittelytapojen eroavaisuuksien tarkasteluun. Lisäksi tutkielman alatavoitteena on selvittää näiden normistojen yleisiä kirjanpidon ja tilinpäätöksen periaatteita. Tutkielman empiria perustuu case-yritys Toyota Finance Finland Oy:n ja sen emoyritysten tilinpäätösten muodon sekä konsernitilinpäätösten sisällön ja leasingsopimusten käsittelyn tarkasteluun. Tutkielma on case-tutkimus mutta se perustuu myös ongelman teoreettiseen käsittelyyn lähdemateriaalin, caseyrityksestä saadun informaation ja oman päättelyn pohjalta. Tutkielma on deskriptiivistä ja sen tarkoituksena onpyrkiä saamaan vastauksia kysymyksiin 'miten on?' ja 'miksi on?'. Tutkielman edetessä voidaan havaita, että vaikka yleiset kirjanpito- ja tilinpäätösperiaatteet ovat aika lailla samansisältöisiä kaikissa viidessä tilinpäätösnormistossa, sisältävät tietyt tilinpäätösstandardit ja -periaatteet huomattaviakin eroavaisuuksia. Leasingsopimukset ovat hyvä esimerkki tilinpäätöseristä, joiden käsittelypoikkeaa huomattavasti toisistaan näiden viiden tilinpäätösnormiston välillä.Suurimman ongelman aiheuttavat käyttö- ja rahoitusleasingsopimusten erilaiset käsittelytavat eri tilinpäätösnormistoissa. Suomalaisen lainsäädännön mukaan käyttö- ja rahoitusleasingsopimukset käsitellään kirjanpidollisesti samalla tavalla mutta esimerkiksi IFRS-normiston, UK GAAP:n ja US GAAP:n mukaan leasingsopimukset tulee jaotella käyttö- ja rahoitusleasingsopimuksiksi niille annettujen luokittelukriteereiden perusteella. Leasingsopimuksen luonteen perusteella määräytyy myös sen kirjanpidollinen käsittely. Suurimman eron suomalaisen käytännön ja esimerkiksi IFRS-normiston välillä aiheuttaa se, että rahoitusleasingsopimukset viedään IFRS-normistossa vuokralle ottajan taseeseen omaisuudeksi ja rahoitusleasingsopimuksen myötä vuokralle ottajalle siirtyy myös kaikki leasinghyödykkeeseen liittyvät edut ja riskit. Suomalaisessa käytännössä rahoitusleasing käsitellään aivan kuin käyttöleasingsopimus, vuokralle antajan taseessa. Käyttöleasingsopimuksen kirjanpidollinen käsittelytapa on kaikissa normistoissa jokseenkin samankaltainen.

Toimintolaskennan hyväksikäyttö talouspalvelukeskuksen kustannusten kohdentamisessa

Tässä tutkimuksessa tutkittiin kustannuslaskennan,erityisesti toimintolaskennan hyväksikäyttöä talouspalvelukeskuksen kustannusten jakamisessa asiakasyhtiöille. Tavoitteena oli saada aikaan mahdollisimman selkeä, mutta kuitenkin riittävän yksinkertainen järjestelmä, jolla talouspalvelukeskuksen kustannukset kohdistetaan asiakkaille. Toinen päätavoite oli selvittää, soveltuuko toimintolaskenta talouspalvelukeskuksen tai palveluyrityksen kustannuslaskenta järjestelmäksi. Teoriaosassa on useita eri teoreettisia lähtökohtia kustannusten jakamiseen. Teoriaa on perinteisestä kustannuslaskennasta, toimintolaskennasta, laatukustannuslaskennasta ja siirtohinnoittelusta. Pääpaino on toimintolaskennassa, erityisesti toimintolaskennan hyväksikäytöstä palveluyrityksissä. Empiriaosuudessa näistä teoreettisista raameista rakennetaan malli, jolla kohdeyrityksen, Finnair Financial Services yksikön kustannukset jaetaan konsernin yhtiöille, talouspalvelukeskuksen asiakkaille. Syntynyt malli on pääpiirteissään perinteistä kustannuslaskentaa, lisäyslaskentaa Vaikka toimintolaskenta teoreettisesti soveltuu yhtä hyvin niin palvelu kuin valmistusyrityksiinkin, se ei sovellu pienille yksiköille. Tämän tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että toimintolaskentajärjestelmä on liian raskas talouspalvelukeskuksille ja tilitoimistotyyppisille yksiköille ja yrityksille, mutta muuten soveltuu hyvin suurten yleiskustannusten jakamiseen. Kohdeyksikössä on noin 50 työtekijää ja toimintolaskennan rakentaminen tähän yksikköön ei ole taloudellisesti järkevää. Toimintolaskennan soveltuvuudesta tai soveltumattomuudesta palveluyrityksiin ei voi tämän tutkimuksen perusteella ottaa kantaa.

Asiakkuusarvojohtaminen ja sitä tukeva asiak-kuusraportointi - Case Neste Markkinointi Oy

Tutkielman tavoitteena on analysoida, miten asiakkuuksien arvoa voidaan johtaa ja miten asiakkuusarvojohtamista voidaan tukea asiakkuusraportoinnin avulla. Teoriaosuudessa analysoidaan asiakaskannattavuuden muodostumista, sekä asiakkuusarvojohtamiseen liittyvää asiakkuusstrategiaa ja raportointiin liittyvää asiakastiedon hallintaa. Empiirinen aineisto pohjautuu case-yrityksen asiakkuusprojektiin, jonka tarkoituksena on tunnistaa erilaiset asiakkuudet ja kehittää niitä siten, että kannattavuus paranisi asiakkaan prosessin ymmärtämisen ja tukemisen kautta. Asiakkuus-raportointi on tärkeä seurannan väline asiakkuusarvojohtamisessa ja se vaatii raportoinnilta luotettavuutta, henkilöstön hyväksyntää käytettävistä kannattavuuslaskentamenetelmistä sekä suhteellisten muutosten ja trendien esittämistä, jotta muutokseen voitaisiin reagoida nopeasti.

Ympäristöjärjestelmä ja ympäristökirjanpito

Työssä tarkastellaan ympäristöjärjestelmiä ja ympäristölaskentatoimea yleisesti sekä ympäristölaskentatoimen hyödyntämistä ympäristöjärjestelmän tukena. Tarkastelun perustana ovat mm. eri organisaatioiden antamat ohjeet, jotka koskevat ympäristökustannuksia ja -tuottoja sekä ympäristökirjanpitoa. Työssä käsitellään myös taloudellisen ympäristötiedon raportointia sidosryhmille vuosikertomuksissa ja muissa raporteissa. Työssä määriteltiin Vantaan Energia Oy:n ympäristötoiminnot. Tämänhetkisen toiminnan aiheuttamat ympäristökustannukset ja kustannussäästöt on määritelty mahdollisimman tarkasti eri organisaatioiden antamien ohjeiden perusteella. Ympäristökustannusten ja -tuottojen seuraamiseksi työssä esitetään malli, jonka avulla yhtiön ympäristökirjanpitoa voidaan laajentaa osana taloushallinnon laskentajärjestelmää. Jonkin verran ympäristöeriä seurataan jo tällä hetkellä yhtiön taloushallinnon laskentajärjestelmässä ja muissa järjestelmissä, esimerkiksi ympäristöjärjestelmässä. Lisäksi työssä on tehty malli ympäristötilinpäätöksen sisällöstä ja sovellettu sitä Vantaan Energia Oy:n tapaukseen.

Tuote- ja asiakaskannattavuus energiayhtiössä

Työn tavoitteena oli määrittää oikeudenmukaiset ja toteutettavissa olevat tavat allokoida Fortum Marketsin kustannuksia sekä tuloja laskentakohteille. Laskentakohteita ovat sähkötuotteet ja –asiakkaat. Fortum Marketsin talouden analysoinnin tueksi pitää kehittää asiakaskannattavuuslaskenta. Tarpeet yhä tarkemmasta asiakkaiden ja tuotteiden tulosseurannasta ovat kasvaneet tiukentuvan kilpailutilanteen myötä. Päätöksenteon tueksi tarvitaan tarkempaa ja monipuolisempaa informaatiota kuin mitä kirjanpito pystyy tarjoamaan. Asiakaskannattavuuden analysointi ja asiakastietojen hallinta on Fortum Marketsin erittäin tärkeä kehittämiskohde. Kun asiakkuudesta saadaan informaatiota riittävällä tasolla, voidaan tätä käyttää hyödyksi asiakkuuksien organisoinnin ohjaus- ja kehittämisvälineenä. Toimintolaskenta on yksiväline, jonka avulla kustannukset voidaan kohdistaa laskentakohteille. Toimintolaskennan raportit asiakaskannattavuudesta ovat johdolle työkalu strategiseen suunnitteluun. Tässä tutkielmassa suunniteltu laskenta on ensiaskel asiakaskannattavuuslaskennassa. Suunniteltu laskentamalli voisi olla tietojärjestelmäratkaisun sisällöllinen tavoitekuva, joka tiedon yhä lisääntyessä tarkentuisi jatkossa tuote- ja asiakaskannattavuusmittaristoksi.Jatkokehittämisen tavoitteena on määrittää markkina- ja kilpailutilanteen huomioiva asiakkuuksien arvoa mittaava laskentamalli. Tietojärjestelmäkehityksessä olisi ratkaistava, missä asiakaskannattavuuslaskenta toteutetaan.

Impact on costs of a case management intervention for emergency department frequent users

Background: In most of the emergency departments (ED) in developed countries, a subset of patients visits the ED frequently. Despite their small numbers, these patients are the source of a disproportionally high number of all ED visits, and use a significant proportion of healthcare resources. They place a heavy economic burden on hospital and healthcare system budgets overall. In order to improve the management of these patients, the University hospital of Lausanne, Switzerland implemented a case management intervention (CM) between May 2012 and July 2013. In this randomized controlled trial, 250 frequent ED users (visits>5 during previous 12 months) were allocated to either the CM group or the standard ED care (SC) group and followed up for 12 months. The first result of the CM was to reduce significantly the ED visits. The present study examined whether the CM intervention also reduced the costs generated by the ED frequent users not only from the hospital perspective, but also from the healthcare system perspective. Methods: Cost data were obtained from the hospital's analytical accounting system and from health insurances. Multivariate linear models including a fixed effect "group" and socio-demographic characteristics and health-related variables were run.

Strateginen laskentatoimi strategisen johtamisprosessin tukena. Case: SOK-yhtymän kiinteistötoiminnot

Tämän tutkielman päätavoitteena on tutkia niitä menetelmiä, joilla johdon laskentatoimi tukee strategista johtamista ja selvittää kuinka laskentatointa hyödynnetään strategisessa johtamisprosessissa. Empiirisessä osuudessa analysoidaan SOK-yhtymän kiinteistötoimintojen laskentatoimen ja strategisen johtamisprosessin välistä yhteyttä. Tavoitteena on parantaa tämän tutkimuksen avulla laskentatoimen hyödyntämistä strategisessa johtamisessa. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi selvitetään seuraavat aihealueet, niiden selvittämisestä muodostuvat myös tämän tutkimuksen osatavoitteet. Ensimmäisenä osatavoitteena on selvittää doktriiniin perustuen, mistä strategisessa johtamisessa ja johdon strategiaprosessissa on kysymys. Toisena osatavoitteena on tarkastella strategisen laskentatoimen teoriaa ja innovaatioita johdon näkökulmasta. Toisin sanoen, osatavoitteena on siis selvittää, mitä strateginen laskentatoimi on ja millaisia konkreettisia menetelmiä sillä on käytettävissään strategisen johtamisen tukemisessa. Kolmantena osatavoitteena on esitellä tutkielman empiirinen osuus, joka pohjautuu SOK-yhtymän kiinteistötoimintojen strategiseen johtamisprosessiin ja sitä tukevaan johdon laskentatoimeen. Samalla kun tutkitaan johdon toimintoja prosessin eri vaiheissa, esitetään johdon tueksi erilaisia laskennallisia menetelmiä, joista on hyötyä päätöksenteossa ja resurssien suuntaamisessa sekä strategian toteuttamiseen valvonnassa Tässä tutkimuksessa strategista johtamista ja strategista laskentatointa tarkastellaan SOK-yhtymän kiinteistötoimintojen vuoden 2001 tilanteen mukaan osana S-ryhmän ja SOK-yhtymän jatkuvaa strategiaprosessia. Näkökulma tarkastelulle on sekä ylimmän yritysjohdon, että strategisen liiketoimintajohdon.

PIENEN OSAKEYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEEN LIITTYVIEN KIRJANPITOLAIN JA –ASETUKSEN MUKAISTEN PAKOLLISTEN LIITETIETOJEN MUUTOKSET 1990-LUVULLA

Tutkimuksen tavoite oli selvittää, miten kirjanpitolainsäädännön muutokset 1990-luvulla ovat vaikuttaneet pienen osakeyhtiön tilinpäätöksen selventämiseksi annettavien liitetietojen esittämiseen, niiden määrään sekä esityspaikkaan. Tutkimus tehtiin käyttämällä pitkittäistarkastelua. Tutkimusaineisto koostui tutkimuskohteesta johtuen pääasiassa vuosien 1973 ja 1997 kirjanpitolaeista ja –asetuksista sekä niitä tulkitsevista ja täydentävistä kotimaisista teoksista. Muutoksia tutkittiin vertailemalla tutkimuskauden aikana voimassa olleita kirjanpitoon liittyviä säädöksiä keskenään siten, että tarkasteltiin mitä on tullut lisää ja mitä poistunut lainsäädännön vaatimuksista. Lakimuutoksia tarkasteltiin 23.8.2001 saakka. Pienen osakeyhtiön tilinpäätökseen liittyvien pakollisten liitetietojen määrä lisääntyi tutkimuskauden aikana merkittävästi. Muutosten seurauksena tilinpäätöksen informaatioarvo yritysten sidosryhmille kasvoi olennaisesti, mutta itse kirjanpitovelvolliselle lainsäädännön muutokset toivat huomattavasti lisävelvoitteita.