Kunnonvalvonnan uudelleen organisointi

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella nykyinen kunnonvalvonnan toimintomalli Eforan kunnossapitopaikkakunnilla. Tarkastelun pohjalta tutkimuksessa organisoidaan kunnonvalvonta uudelleen näissä kohteissa. Kohteena ovat Eforan paikkakunnat Heinola, Imatra, Oulu, Varkaus, Veitsiluoto is Uimaharju. Teoriaosiossa käsitellään strategista johtamista yrityksen perustamisen näkökulmasta, Perustamista lähestytään myös analyysien kautta, sekä organisaation liiketoimintamallien ja prosessien kautta. Empiirisessä osiossa tehtiin organisaation hahmottamisen kautta portfolio-analyysi, markkinatarkastelu is toimintasuunnitelma. Ne loivat perustan uudelleen organisoitumiselle. Osioon sisältyvät myös toiminnan käynnistämiseen, järjestäytymiseen, mittaamiseen, seurantaan ja raportointiin liittyvät toimet.

Sellutehtaan toiminnan tukeminen sisäistä viestintää kehittämällä

Työssä haluttiin selvittää sellutehdasorganisaation sisäisen viestinnän nykytilaa ja siihen liittyviä haasteita. Lisäksi selvitettiin mitä viestintäkanavia ja -käytäntöjä tuotantotoimintaan liittyy ja miten niitä tulisi kehittää. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisten teemahaastattelujen sekä ryhmähaastattelujen avulla. Teemahaastattelujen aineisto litteroitiin ja analysoitiin teema-alueitten mukaisesti. Ryhmähaastattelujen aineisto saatiin kirjaamalla olennaisimmat asiat keskustelujen aikana. Lopuksi saatu materiaali luokiteltiin ryhmiin haastattelukysymyksiin perustuen. Tutkimuksessa saatiin selkeä käsitys siihen mitä kanavia pitkin ja miten tuotanto-organisaatio viestii tällä hetkellä. Eri viestintäkanavien hyötyjen ja heikkouksien määrittämisen kautta voitiin arvioida mihin suuntaan viestinnän kehittämistä tulisi suunnata. Tulosten perusteella määriteltiin toimenpiteet, joiden kautta organisaatio saa parannettua tiedon kulun läpinäkyvyyttä ja lisättyä vuorovaikutusta organisaation eri toimijoiden välillä. Toimenpidesuositusten mukaan organisaation tulisi hyödyntää tehokkaammin käytössä olevaa sähköistä raportointijärjestelmää sekä kehittää palaveritoimintoja. Palautteenantoa, eli viestinnän kaksisuuntaisuutta tulisi korostaa, koska se vahvistaa ja ohjaa haluttua toimintaa. Tänä päivänä yritysten viestinnälliset tarpeet korostavat yhä enemmän yksilöllisiä vuorovaikutus- ja kommunikointitaitoja. Näiden taitojen osaamisen ja ymmärtämisen kautta on vasta mahdollista käyttää tehokkaasti viestintäteknologian tuomia etuja työyhteisöissä. Nämä taidot ovat myös pohjana muutostilanteista selviytymiselle.

Järjestöjohtaminen: Omistajuuden tunteita ja kulttuuria

Tässä tutkimuksessa käsitellään psykologisen omistajuuden ja organisaatiokulttuurin yhteisvaikutuksia johtamiskäyttäytymiseen järjestöissä. Samalla käydään läpi järjestöjohtamisen haasteita ja vaikutuksia organisaation kulttuurin kehittymiseen. Psykologisen omistajuuden tunteita on esitetty voivan kehittyä mm. yrittäjillä omaa yritystä kohtaan. Nyt selvitettiin, esiintyykö vastaava ilmiö myös järjestöissä, joiden laillinen omistaminen on mahdotonta. Järjestöt ovat sosiaalisia organisaatioita, joihin liittyessään yksilöt haluavat toteuttaa yhteisöllisyyden tarpeitaan. Sosiaalisesta luonteestaan johtuen näissä organisaatioissa kulttuurilla on voimakas vaikutus jäsenten toimintaan ja toiminnanvapauteen mukaan lukien järjestön johtajan. Tutkimuksesta käy lisäksi ilmi, miten omistajuuden tunteet järjestöissä ilmenevät, minkälainen hallitustyöskentely johtajaa tukee parhaiten ja miten johtajat pyrkivät järjestönsä kulttuuria muokkaamaan.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntakohtaisen kustannuslaskentamallin kehittäminen

Työn tavoitteena oli tutkia Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kuntalaskutusta ja rakentaa laskentamalli, jolla kuntakohtaiset kustannukset pystytään laskemaan ja jakamaan. Tutkimusote oli konstruktiivinen. Tiedot kerättiin kuntayhtymän toiminta- ja taloustietojärjestelmistä sekä haastattelemalla organisaation asiantuntijoita. Työn tulokseksi saatu laskentamalli koostuu suoritepohjaisesta, asukaslukupohjaisista ja tarvepainotetuista asukaslukupohjaisista kustannusajureista, joilla kustannukset jaetaan piirin jäsenkunnille. Tällä sekamallilla pystytään toteuttamaan kuntalaskutusta, sillä se täyttää kuntalaskutusmallille asetetut vaatimukset. Työn tulosten perusteella tulo-osuusmalli olisi paras tapa toteuttaa kuntalaskutusta. Yksinkertainen rahoitusmalli mahdollistaa toiminnan vapaamman kehittämisen kuin sekamalli ja on lisäksi selkeämpi ja läpinäkyvämpi. Sekamallissa tulisi painottaa tarvepohjaisia asukaslukuajureita. Tärkeimmät ja suurimpia kustannuksia aiheuttavat alueet kannattaisi tuotteistaa.

External knowledge transfer mechanisms in service business acquisition

In knowledge-intensive economy an effective knowledge transfer is a part of the firm’s strategy to achieve a competitive advantage in the market. Knowledge transfer related to a variety of mechanisms depends on the nature of knowledge and context. The topic is, however, very little empirical studied and there is a research gap in scientific literature. This study examined and analyzed external knowledge transfer mechanisms in service business and especially in the context of acquisitions. The aim was to find out what kind of mechanisms was used when the buyer began to transfer data e.g. their own agendas and practices to the purchased units. Another major research goal was to identify the critical factors which contributed to knowledge transfer through different mechanisms. The study was conducted as a multiple-case study in a consultative service business company, in its four business units acquired by acquisition, in various parts of the country. The empirical part of the study was carried out as focus group interviews in each unit, and the data were analyzed using qualitative methods. The main findings of this study were firstly the nine different knowledge transfer mechanisms in service business acquisition: acquisition management team as an initiator, unit manager as a translator, formal training, self-directed learning, rooming-in, IT systems implementation, customer relationship management, codified database and ecommunication. The used mechanisms brought up several aspects as giving the face to changing, security of receiving right knowledge and correctly interpreted we-ness atmosphere, and orientation to use more consultative touch with customers. The study pointed out seven critical factors contributed to different mechanisms: absorption, motivation, organizational learning, social interaction, trust, interpretation and time resource. The two last mentioned were new findings compared to previous studies. Each of the mechanisms and the related critical factors contributed in different ways to the activity in different units after the acquisition. The role of knowledge management strategy was the most significant managerial contribution of the study. Phenomenon is not recognized enough although it is strongly linked in knowledge based companies. The recognition would help to develop a better understanding of the business through acquisitions, especially in situations such as where two different knowledge strategies combines in new common company.

JOHTAMISOPIT KUNTAORGANISAATIOSSA – diskursiivinen tutkimus sosiaali- ja terveystoimesta 1980-luvulta 2000-luvulle

Julkisen sektorin johtamista on uudistettu viime vuosikymmeninä uuden julkisjohtamisen suuntauksen kautta. Tässä keskeistä ovat olleet markkinamekanismin sekä yksityissektorin johtamisoppien soveltaminen julkiselle sektorille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa johtamisoppien soveltamisesta kuntaorganisaation sosiaalija terveystoimessa. Mielenkiinnon kohteena ovat kysymykset, miten johtamisopit ovat tulleet kuntaorganisaatioon ja miten ne ovat levinneet, rakentuneet sekä rakentaneet kontekstiaan tarkasteluajanjaksolla 1985 - 2007. Tutkimuksen lähestymistapa on diskurssianalyyttinen ja nojaa epistemologialtaan tulkinnallisesta tieteen filosofiasta nousseeseen sosiaaliseen konstruktivismiin. Oppien leviämistä tarkastellaan tässä tutkimuksessa translaationa, kääntämisprosessina, jossa opin johtoportaaseen tullut ensimmäinen versio tulkitaan ja käännetään organisaation kielelle ja käytännöiksi. Oppien rakentumista kontekstissaan käsitteellistetään sedimentoitumisen käsitteen kautta, mikä auttaa ymmärtämään uusien ja vanhojen oppien elementtien kerrostumista lähes muuttumattomista syvärakenteista nopeasti muuttuviin pintarakenteisiin. Tutkimuksen kohdeorganisaationa on suomalainen, keskikokoinen kuntaorganisaatio. Aineistona on käytetty kirjallisia dokumentteja ja haastatteluja. Johtamisoppeja kuntaorganisaatioon välittäviä tahoja ovat olleet konsulttiyritykset, yliopistot, kuntien johtoportaan verkostot, uudet johtajat sekä koulutuspäivät. Organisaation valmius uuden johtamisopin omaksumiseen on yhteydessä organisaatioon, johtoon, tarjolla oleviin oppeihin sekä toimintaympäristöön liittyviin tekijöihin Levitäkseen organisaatiossa oppi tarvitsee johdon tasolta kannattajan, joka markkinoi sitä muulle virkamies- ja luottamushenkilöjohdolle. Kun oppi saavuttaa johdon enemmistön tuen, käynnistyy sen kääntämisprosessi johdon puheesta henkilöstön puheen ja käytäntöjen tasolle. Uudet johtamisopit kyseenalaistavat vanhoja ”totuuksia” ja samalla ne määrittävät, mikä on tärkeää ja mikä jää huomiotta. Uudet opit eivät syrjäytä kokonaan vanhoja, vaan opit sedimentoituvat: vanhojen oppien diskursiivisia elementtejä jää pois ja uusien oppien elementtejä tulee mukaan johtamispuheeseen. Johtamisopit rakentavat kontekstiaan sekä puheen, käytäntöjen että organisaatiorakenteiden tasolla, mutta joihinkin syvärakenteisiin ne eivät ole pystyneet vaikuttamaan tai vaikuttavat äärimmäisen hitaasti. Asiakaslähtöisyys muun muassa on ollut useimpien johtamisoppien diskursiivinen elementti, mutta se on jäänyt toistuvasti kuntaorganisaation sosiaali- ja terveystoimessa organisaatiolähtöisen palvelujen järjestämistavan ja talouden kautta tapahtuvan tuloksellisuuden arvioinnin varjoon. Diskurssit muutoksesta ja sen välttämättömyydestä, tehokkuudesta sekä julkisen rinnastaminen yksityiseen näyttäytyivät tässä tutkimuksessa metatason diskursseina, jotka oikeuttavat yksityiseltä sektorilta lähtöisin olevien johtamisdiskurssien soveltamisen muutoksen ja tehokkuuden aikaansaamiseksi julkiselle sektorille. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen tuloksellisuuden ja tehokkuuden arviointi on kapeutunut liikkeenjohdon peruslähtökohdista nousevaksi talouden kautta tapahtuvaksi arvioinniksi. Tässä julkisen toiminnan omiin arvolähtökohtiin ja teoriataustaan pohjautuvien toiminnan tulosten ja saavutettujen hyvinvointivaikutusten arviointi sekä näistä kertovien mittarien kehittäminen yhdessä talouden mittarien kanssa on marginaaliin jäänyttä, mutta nousevaa puhetta.

Hankintasopimusten merkitys ja ohiostaminen julkisessa organisaatiossa

Hankintasopimusten merkitys ja ohiostaminen julkisessa organisaatiossa. Tutkielmassa käsitellään julkisen organisaation hankintojen johtamista ja tarkstellaan tähän liittyen hankintasopimusten noudattamista ja ohiostamista, sekä näihin liittyviä ilmiöitä.

Yliopiston yhteiskunnallinen vaikuttavuus strategian kärkialoilla

Diplomityö on tehty Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle koskien yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä vaikuttavuuden parantamista. Työn tavoitteena oli kartoittaa LUT:n yhteiskunnallista asemaa ja vaikuttavuutta sen strategian kärkialoilla. Työn teoreettinen tausta rakentuu institutionaalisen strategiateorian ympärille. Yliopistoa ja sen toimintaa tutkittaessa on olennaista ymmärtää yliopisto-organisaation toiminnan luonne ja yliopistojen asema niin yhteiskunnassa kuin myös kansainvälisellä yliopistokentällä. Työssä tutkittiin puolistrukturoidun haastattelututkimuksen avulla yhteiskunnallisten toimijoiden sekä elinkeinoelämässä työskentelevien näkemyksiä LUT:n toiminnasta. Samalla tutkittiin LUT:n kärkialojen Energia, Venäjä ja Bisnes yleisiä yhteiskunnallisia trendejä sekä alojen toimintakenttää ja muutoksia. Työn tulokset on esitetty koskien LUT:n yhteiskunnallista toimintaa yliopistona yleisesti ja alakohtaisesti yliopiston strategian kärkialojen mukaan. Tulokset sisältävät suosituksia yliopistolle siitä, millä tavoin se voisi lisätä yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan niin yleisesti yliopistona kuin erikseen LUT:n strategian mukaisilla kärkialoilla. Työn keskeiset tulokset liittyvät siihen, että yliopistolla tulee olla toimijoita akateemisen yhteisön ja yhteiskunnan rajapinnassa. Lisäksi yliopistoyhteisön tulee luoda tapoja ja positiivista ilmapiiriä sekä kannusteita yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseen.

Projektinhallintaprosessin suorituskykymittariston kehittäminen

Yritysten toimintaympäristöjen muuttuminen, organisaatioiden rajojen hämärtyminen ja aineettoman pääoman merkityksen korostuminen vaikeuttavat sekä onnistuneen strategian luontia, että sen toteuttamista. Strategisten mittausjärjestelmien avulla pyritään kehittämään ja varmistamaan strategian toteutuminen liiketoiminnassa. Parhaimmillaan hyvä mittaristo kertoo mitkä ovat yrityksen strategiset tavoitteet ja mihin yritys tulevaisuudessa haluaa panostaa. Suorituskyvyn mittaamisessa on perinteisesti keskitytty taloudellisiin mittareihin. Taloudelliset luvut ovat usein menneeseen viittaavia seuraustekijöitä, ei tulevaisuuteen katsovia mittareita. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli projektiliiketoimintaa harjoittavan yrityksen projektinhallintaprosessin suorituskykymittariston kehittäminen. Tavoitteena oli rakentaa projektinhallintaprosessille tasapainoinen suorituskykymittaristo, joka ottaa huomioon myös aineettoman pääoman. Tutkimuksen tutkimusote oli toimintaanalyyttinen, jonka lisäksi tutkimus sisältää konstruktiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusotteen piirteitä. Tutkimuksen tuloksia arvioitaessa havaitaan, että valitut mittarit ovat kiinteästi sidoksissa projektinhallintaprosessin kriittisiin menestystekijöihin. Kriittiset menestystekijät puolestaan valittiin tunnistetuista menestystekijöistä, jotka määriteltiin yrityksen strategiaan ja visioon perustuen. Mittariston tasapainoisuus näkyy aineettoman ja aineellisen pääoman mittareiden välillä kattaen samalla tasapainon ennakoivien ja seurausmittareiden kesken. Haasteellisinta oli projektinhallintaprosessin aineettoman pääoman mittaaminen, jota ei aikaisemmin ole mitattu. Aineettoman pääoman mittaaminen tasapainoisen mittariston viitekehyksessä on mahdollista, mutta vaatii organisaation ymmärryksen miksi aineetonta pääomaa mitataan ja miten se vaikuttaa kokonaisvaltaiseen suorituskykyyn.

Hankintajärjestelmän kehittäminen liikennöitsijäyrityksessä

Tämä tutkielman tavoitteena on selvittää strategisen hankintatoimen merkitystä yrityksen liiketoimintaan ja sen kehittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää Veolia Transport Finland Oy:n hankintatoimen eri osa-alueita, prosesseja sekä työtehtävien organisointia. Tavoitteena on auttaa myös johtoa ja esimiehiä ymmärtämään, millä tavoin hankintafunktio liittyy organisaation taloudellisiin tavoitteisiin ja tuloksiin. Tutkimuksen tavoitteisiin pyritään vastamaan analysoimalla yrityksen toimintaa hankinta-aineiston perusteella, joka on kerätty tuotettu yrityksen taloushallinnon ohjelmista. Tutkimuksen mukaan hankintafunktion kehittämisprosessissa tulee huomioida hankintojen erilaisuus ja hankintaorganisaation muodostaminen yritysrakenne huomioiden. Tämän lisäksi yrityksen kansainvälisyydellä on oma tärkeä roolinsa hankintafunktion kehittämisprosessissa.

Strateginen osaaminen ja strategiset kyvykkyydet biotaloustoimialarahastossa

Työn tavoitteena oli biotaloustoimialarahastolta vaadittavien organisaation osaamisen ja kyvykkyyksien tunnistaminen. Vaadittavan osaamisen ja kyvykkyyksien kartoituksessa oli huomioitava rahaston luonne ja tavoite. Rahaston on toimittava samanaikaisesti liiketoimintalähtöisesti ja kiihdytettävä biotaloustoimialan kehittymistä Suomessa. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuustutkimusta sekä asiantuntijahaastatteluja. Kirjallisuustutkimuksen avulla tutustuttiin biotaloustoimialan ja sen keskeisten teknologioiden kehittymiseen sekä rahastotoimialan perusrakenteisiin. Asiantuntijahaastatteluilla kartoitettiin rahastoliiketoimintaa harjoittavien organisaatioiden osaamisia ja kyvykkyyksiä. Haastattelut toteutettiin organisaatioissa jotka rahoittavat sekä yrityksiä että projekteja. Rahoituksen kohdetoimialoiksi määriteltiin energia- ja metsäteollisuus sekä ympäristönsuojeluhankkeet. Tutkimuksessa on hyödynnetty NICHEINNO–projektissa toteutettua toimiala-analyysiä sekä projektissa muodostettua biotaloustoimialarahaston liiketoimintamallia. Tässä työssä muodostettiin rahaston tavoitteiden ja liiketoimintamallin edellyttämät ydinosaamiset ja kyvykkyydet. Tutkimuksen tuloksena syntyneitä ydinosaamisten kuvauksia voidaan hyödyntää biotaloustoimialaa rahoittavien organisaatioiden osaamisten ja kyvykkyyksien kehittämiseen.

KILPAILUETUA OSAAMISTA JOHTAMALLA - Tapaustutkimus innovatiivisessa teknologia-alan yrityksessä

Osaamisella on mahdollisuus luoda organisaatiolle kilpailuetua. Henkilöstön osaamisen johtaminen on yksi keskeinen tehtävä menestyvässä organisaatiossa. Osaamisen johtamisen tärkeimpänä tavoitteena on huolehtia strategialähtöisesti osaamisen kehittämisestä organisaation tehtävien suorittamiseksi. Tämän kvalitatiivisen case-tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kohdeyrityksen osaamisen johtamisen nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia. Tutkimuksen teoreettisessa osassa esitellään henkilöstöjohtamisen perusteita, oppimista ja osaamista sekä osaamisen johtamista. Tutkimuksen kohteena olivat kaikki kohdeyrityksen esimiehet ja toimihenkilöt. Tutkimusmetodologiana käytettiin laadullista tapaustutkimusta ja tutkimusaineistona yrityksen henkilöstöltä hankittua tietoa. Tutkimuksen perusteella voitiin luoda kuvaus osaamisen johtamisesta kohdeyrityksessä. Yrityksen henkilöstöllä on hyvä osaaminen ja esimiehet tukevat osaamisen kehittymistä. Tutkimus toi esille joitakin kehittämistarpeita. Tutkimustulosten perusteella osaamisen johtaminen ei ole vielä täysin yhtenäistä ja systemaattista toimintaa. Osaamista tulisi kehittää strategian osoittamaan suuntaan. Tutkimuksen kehittämistoimena kohdeyritykselle tehdään ehdotus osaamisen johtamisen sisältävästä johtamisjärjestelmästä.

Suunnittelun kehittäminen saatavuudenhallinnan näkökulmasta - Case Metsäteollisuusyritys

Metsäteollisuuden muuttunut toimintaympäristö on saanut kohdeyrityksen pyrkimään asiakaslähtöisempään ja markkinaintegroituneempaan toimintaan. Se, että asiakkaille voidaan luvata, mitä he haluavat ja että lupaukset kyetään pitämään, ovat markkinalähtöisen toiminnan keskeisimpiä tekijöitä. Diplomityön tavoitteena on kuvata metsäteollisuusyrityksen tuotteiden saatavuudenhallinnan nykytilaa tuotannonsuunnittelun, myynnin ja asiakkaiden näkökulmasta. Saatavuudenhallinnalla tarkoitetaan sitä, kuinka myyjä tietää, saako hän myydä asiakkaalle, mitä asiakas haluaa. Työssä käsitellään myös metsäteollisuusyrityksen suunnitteluprosesseja, koska ilman toimivaa myynninsuunnittelua ja operatiivista suunnittelua ei tehokas saatavuudenhallintakaan ole mahdollista. Työssä on esitetty vertailumalleja saatavuudenhallinnan ja suunnitteluprosessien toimivuudesta myös muilta toimialoilta kuten elintarvike- ja metalliteollisuudesta. Työn tuloksena on selkeä kuva saatavuudenhallinnan ja suunnitteluprosessien nykytilasta sekä mihin suuntaan niitä voisi kehittää. Suurimpana ongelmana myyntiprosessissa on pitkän tähtäimen suunnittelun puutteellisuus, minkä johtaa siihen, että asiakastilausten saatavuustarkastelut ovat monimutkaisia ja asiakkaille vastaaminen hidasta. Työssä on esitetty tulevaisuuden tavoitetilamalli, jossa tiedonkulku koko toimitusketjun halki on nopeampaa ja tehokkaampaa sekä toimintatavat yhtenäisiä ja selkeitä. Uusi toimintamalli mahdollistaa nopeammat ja luotettavammat myyntilupaukset sekä ilmoittamisen muutoksista asiakkaalle nykyistä aiemmin ja varmemmin.

Palveluhankinnat ja innovaatiot, Case: keskisuurten kaupunkien tekninen toimiala

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää innovaatioiden merkitystä palveluhankinnoissa julkisen organisaation toiminnassa. Tavoitteena on auttaa ymmärtämään palvelutuotteen olemus palvelutuotannon menestymisessä ja selvittää innovaatioiden vaikutusta tehokkaiden palveluprosessien syntymiseen. Teoreettinen viitekehys rakentuu pääosin kirjallisuuteen sekä aiheista tehtyihin tutkimuksiin palvelujen ja innovaatioiden sisällöstä. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena case- eli tapaustutkimuksena julkisen sektorin organisaation toiminnasta. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta kaupunkiorganisaatioiden sisältävän eriasteista osaamista palveluhankintoihin liittyvässä tietämyksessä. Innovaatioiden tuottamia positiivisia mahdollisuuksia ei tunneta kovin hyvin. Innovaatiotietoisuudella on tärkeä merkitys kaikkien toiminnan kehittämisessä ja palvelutuotannon tehostamisessa.

Organisaatioiden ostokäyttäytyminen yliopistollisen aikuiskoulutuksen hankinnassa

Tutkimuksen toimeksiantaja on Lappeenrannan teknillisen yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten yliopiston asiakasorganisaatioiden hankintapäätös muodostuu. Pääpaino tutkimuksessa on päätöksentekoyksikön ja päätöksentekokriteerien kartoittamisessa. Teoriaosuus koostuu työn kannalta keskeisimmistä aikuiskoulutuspalveluiden sekä organisaation ostokäyttäytymisen teorioista. Tutkimuksessa käytetään sekä kvalitatiivisia, että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Pääpaino on haastattelututkimuksella ja aineisto analysoidaan laadullisin menetelmin. Otanta koostuu kahdeksasta asiakasorganisaatiosta ja kahdeksasta organisaatiosta, joiden kanssa toivotaan yhteistyötä. Yritykset ovat toimeksiantajan asiakasmatriisista. Tutkimuksen perusteella saatiin selkeä kuva yritysten koulutuksen hankinnasta. Henkilöstön kouluttaminen koetaan yrityksissä tärkeäksi ja siihen panostetaan paljon. Merkittävästi päätöksentekoon yrityksessä ottavat osaa koulutusvastaava ja henkilöstöhallinto. Päätös muodostetaan yhteistyössä asiantuntijan kanssa, joka on usein liiketoimintayksikön esimies. Merkittävimmät päätöksentekoon vaikuttavat kriteerit selkiytyivät koulutuksen tarjoajan, koulutuksen sekä hankintaprosessin osalta sekä asiakasorganisaatioissa että potentiaalisissa yrityksissä. Vaikka tutkimustulosten ja toimenpide-ehdotusten raportointi tapahtuu tässä tutkimuksessa yleisellä tasolla, saa Koulutus- ja kehittämiskeskus tutkimuksen konkreettiset tulokset kuten kontaktoitavat henkilöt, päätöksentekoyksikön jäsenet sekä päätöksentekokriteerit kussakin yrityksessä omaan yksityiseen käyttöönsä. Päätöksentekokriteerit ovat hyödyksi erityisesti toivottavien potentiaalisten organisaatioiden vaatimusten ymmärtämisessä.