External knowledge transfer mechanisms in service business acquisition

In knowledge-intensive economy an effective knowledge transfer is a part of the firm’s strategy to achieve a competitive advantage in the market. Knowledge transfer related to a variety of mechanisms depends on the nature of knowledge and context. The topic is, however, very little empirical studied and there is a research gap in scientific literature. This study examined and analyzed external knowledge transfer mechanisms in service business and especially in the context of acquisitions. The aim was to find out what kind of mechanisms was used when the buyer began to transfer data e.g. their own agendas and practices to the purchased units. Another major research goal was to identify the critical factors which contributed to knowledge transfer through different mechanisms. The study was conducted as a multiple-case study in a consultative service business company, in its four business units acquired by acquisition, in various parts of the country. The empirical part of the study was carried out as focus group interviews in each unit, and the data were analyzed using qualitative methods. The main findings of this study were firstly the nine different knowledge transfer mechanisms in service business acquisition: acquisition management team as an initiator, unit manager as a translator, formal training, self-directed learning, rooming-in, IT systems implementation, customer relationship management, codified database and ecommunication. The used mechanisms brought up several aspects as giving the face to changing, security of receiving right knowledge and correctly interpreted we-ness atmosphere, and orientation to use more consultative touch with customers. The study pointed out seven critical factors contributed to different mechanisms: absorption, motivation, organizational learning, social interaction, trust, interpretation and time resource. The two last mentioned were new findings compared to previous studies. Each of the mechanisms and the related critical factors contributed in different ways to the activity in different units after the acquisition. The role of knowledge management strategy was the most significant managerial contribution of the study. Phenomenon is not recognized enough although it is strongly linked in knowledge based companies. The recognition would help to develop a better understanding of the business through acquisitions, especially in situations such as where two different knowledge strategies combines in new common company.

Tehokas tietämyksen siirtäminen on tietointensiivisessä taloudessa osa yritysten strategiaa saavuttaa kilpailuetua markkinoilla. Tietämyksen siirtämiseen liittyy erilaisia mekanismeja riippuen sekä tiedon luonteesta että vallitsevasta kontekstista. Siirtomekanismeista on kuitenkin erittäin vähän empiiristä tutkimusta sekä tieteellistä kirjallisuutta. Tässä tutkimuksessa tutkittiin ja analysoitiin ulkoisia tietämyksen siirtämisen mekanismeja palveluliiketoiminnan yritysostokontekstissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yrityskaupan jälkeen käytettyjä tietämyksen siirtämisen mekanismeja tilanteessa, missä ostava osapuoli alkoi siirtää ostettuihin yksiköihin yritystoimintaan liittyvää tietoa ja tietämystä mm. toimintamalleista ja käytännöistä. Toisena keskeisenä tutkimustavoitteena oli pyrkimys löytää käytetyistä mekanismeista niitä kriittisiä tekijöitä, jotka liittyivät kiinteästi eri mekanismeihin sekä vaikuttivat oleellisesti tietämyksen siirtoprosessiin. Tutkimus toteutettiin useana tapaustutkimuksena ja tutkimuskohteena oli konsultatiivista palveluliiketoimintaa harjoittavan yrityksen neljä yritysostolla hankittua yksikköä eri puolella maata. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin ryhmähaastatteluna kussakin yksikössä ja aineisto analysoitiin kvalitatiivisia menetelmiä käyttäen. Tutkimus tuotti ensinnäkin yhdeksän erilaista tietämyksen siirtämisen mekanismia: yritysostojen johtoryhmä tavoitteena yhteistoiminnan käynnistäjän rooli, yksikönvetäjä roolinaan tietämyksen tulkinnan oikeellisuus, itseohjautuva oppiminen, ”vierihoito”, järjestelmäosaaminen, asiakkuudenhallinta, kodifioidut tietokannat sekä sähköinen kommunikointi. Mekanismiluokittelussa havaittiin eri mekanismien tuottamia organisaation käyttäytymiseen liittyviä tekijöitä kuten uuden yrityksen ”kasvojen” tuottamisen merkitys, oikean ja oikein tulkitun tiedon saavuttaminen, me-hengen syntyminen sekä uudenlaisen konsultatiivisen toiminnan omaksuminen asiakassuhteissa. Tutkimus osoitti seitsemän kriittistä tekijää, jotka vaikuttivat osaltaan eri mekanismeihin: omaksumiskyky, motivaatio, organisaation oppiminen, sosiaalinen kanssakäyminen, luottamus, tulkinta sekä aikaresurssi, joista kaksi viimeksi mainittua olivat uusia löydettyjä tekijöitä verrattuna aiempiin tutkimuksiin. Kukin mekanismi ja siihen liittyvät kriittiset tekijät vaikuttivat eri tavoin yritysoston jälkeiseen toimintaan eri yksiköissä. Tutkimuksen merkittävin manageriaalinen kontribuutio oli yrityksen tietostrategian merkityksen ymmärtäminen osana johtamista. Ilmiötä ei kuitenkaan tunnisteta tietointensiivisissä yrityksissä riittävästi. Se parempi ymmärtäminen auttaisi kehittämään yritystä etenkin yritysostojen kaltaisissa tilanteissa, missä kaksi eri tietostrategian omaavaa yritystä yhdistetään. Tällöin saavutettaisiin nopeammin yritykseen yhtenäinen ja tehokas toimintakulttuuri.