954 resultados para Cyberspace Situational Knowledge, Capability, Cybersecurity, Cyberdefence, Organization


Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Software engineering is criticized as not being engineering or 'well-developed' science at all. Software engineers seem not to know exactly how long their projects will last, what they will cost, and will the software work properly after release. Measurements have to be taken in software projects to improve this situation. It is of limited use to only collect metrics afterwards. The values of the relevant metrics have to be predicted, too. The predictions (i.e. estimates) form the basis for proper project management. One of the most painful problems in software projects is effort estimation. It has a clear and central effect on other project attributes like cost and schedule, and to product attributes like size and quality. Effort estimation can be used for several purposes. In this thesis only the effort estimation in software projects for project management purposes is discussed. There is a short introduction to the measurement issues, and some metrics relevantin estimation context are presented. Effort estimation methods are covered quite broadly. The main new contribution in this thesis is the new estimation model that has been created. It takes use of the basic concepts of Function Point Analysis, but avoids the problems and pitfalls found in the method. It is relativelyeasy to use and learn. Effort estimation accuracy has significantly improved after taking this model into use. A major innovation related to the new estimationmodel is the identified need for hierarchical software size measurement. The author of this thesis has developed a three level solution for the estimation model. All currently used size metrics are static in nature, but this new proposed metric is dynamic. It takes use of the increased understanding of the nature of the work as specification and design work proceeds. It thus 'grows up' along with software projects. The effort estimation model development is not possible without gathering and analyzing history data. However, there are many problems with data in software engineering. A major roadblock is the amount and quality of data available. This thesis shows some useful techniques that have been successful in gathering and analyzing the data needed. An estimation process is needed to ensure that methods are used in a proper way, estimates are stored, reported and analyzed properly, and they are used for project management activities. A higher mechanism called measurement framework is also introduced shortly. The purpose of the framework is to define and maintain a measurement or estimationprocess. Without a proper framework, the estimation capability of an organization declines. It requires effort even to maintain an achieved level of estimationaccuracy. Estimation results in several successive releases are analyzed. It isclearly seen that the new estimation model works and the estimation improvementactions have been successful. The calibration of the hierarchical model is a critical activity. An example is shown to shed more light on the calibration and the model itself. There are also remarks about the sensitivity of the model. Finally, an example of usage is shown.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä on dynaaminen organisaatio- viestintä, minkälaisesta maailmankuvasta se ponnistaa ja mitä yhtymä- kohtia sillä on tietojohtamisen kolmiulotteiseen organisaatiomalliin. Tutkimus on teoreettinen synteesi, jonka avulla on tarkoitus lÃytää myÃs käytännÃn menetelmiä, joilla voidaan tukea dynaamista organisaatio- viestintää, organisaation dynaamisuutta sekä itseuudistumista. Tutkimuksen teoreettisina lähtÃkohtina ovat Pekka Aulan dynaamisen organisaatioviestinnän teoria sekä pääasiassa Pirjo StÃ¥hlen luoma kolmiulotteinen organisaatiomalli ja siihen liittyvä itseuudistuvien systeemien teoriaehdotus. Tutkimuksen käytännÃnläheisessä osassa analysoidaan suomalaisia organisaatioviestinnän oppikirjoja dynaamisen organisaatioviestinnän teorian valossa. Lopuksi muodostetaan malli, joka tukee dynaamista organisaatioviestintää ja organisaatiota. Tutkimus osoittaa, että useiden teoreetikoiden mielestä organisaatioiden pitäisi luopua vanhentuneista organisaatiorakenteistaan ja kehittää tyÃympäristÃjään nostamalla inhimilliset voimavarat ensisijaisiksi sekä keskittymällä tyÃntekijÃiden välisen vuorovaikutuksen, tiedon sekä informaation vaihtoon.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli kehittää osaamisen johtamisen esimiestyÃtä kohdeyrityksessä. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia tehtäviä esimiehillä on osaamisen johtamisessa sekä minkälaisia tyÃvälineitä osaamisen johtamisessa voidaan hyÃdyntää. Tutkimusaineisto kerättiin kvalitatiivisten teemahaastatteluiden avulla. Haastattelujen osia liitettiin tutkielman empiiriseen osaan. Tutkimuksen perusteella saatiin selkeä kuva osaamisen johtamisen esimiestyÃstä kohdeyrityksessä. Osaamisen johtaminen oli yrityksessä melko uusi asia, jonka vuoksi yhtenäistä ja systemaattista käytäntÃä ei ollut muodostunut. Kohdeyrityksessä osaamisen johtaminen edusti osaamisen johtamisen ensimmäistä sukupolvea, joka perustuu yksilÃiden osaamisten hallintaan. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että osaamisen johtamisen kehittämiseksi esimiesten tuli lisätä vuorovaikutusta alaisen kanssa ja parantaa omia vuorovaikutustaitojaan, lisätä tietämystä omista esimiestyÃhÃn liittyvistä rooleistaan, seurata alaisen osaamista, tukea alaisen osaamisen kehittämistä sekä rakentaa yrityksen ilmapiiriä oppimista tukevaksi.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Tapaustutkimuksessa kansallisesta osaamispääomarekisteristä ja kansalaisen sähkÃisestä ansioluettelosta selvitettiin julkishallinnon tietojärjestelmän hallinnon sijoittamista, jotta se mahdollisimman hyvin tukisi yhtäältä järjestelmän kehittämistä tuottavasti ja toisaalta saisi käyttÃÃnsä mahdollisimman laajan taustatietämyksen. Tutkimuskysymyksillä selvitettiin, miten järjestelmä tulisi organisoida, jotta palvelut paranisivat ja tuottavuus lisääntyisi. Kysymystä organisoitumisesta ja hallinnoinnista lähestyttiin projektijohtamisen ja tietojohtamisen käsitteistä lähtien. Tutkimuksessa selvitettiin erilaisia käyttäjänäkÃkulmia ja hahmotettiin järjestelmän erilaisia asiakkaita sekä sidosryhmiä. Empiirisenä viitekehyksenä käytettiin valtionhallinnon asiakirjoja, OpetusTIME âvalmisteluryhmän kokouskeskusteluja sekä muita aiheeseen liittyviä tietolähteitä. Keskeinen havaintoni oli, että rakennettaessa tietojärjestelmää valtionhallinnon verkostomaisessa tilaaja-tuottaja âtoiminnassa on olennaista erottaa prosessivastuu ja tuotantovastuu toisistaan. Toimintamallissa on kriittistä, miten johtoryhmä onnistuu ohjaustehtävässään. Lisäksi on huolehdittava prosessien mallinnuksen onnistumisesta.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Les organitzacions afronten una nova era industrial, la era de la Societat del Coneixement. Als recursos clàssics necessaris per mantenir-se competitiu en un mercat cada cop més exigent (RRHH, recursos naturals, recursos financers, etc.), s'hi ha afegit el recurs del coneixement, associat a les persones que tenen la capacitat d'aportar un elevat valor afegit a les organitzacions. Aquestes persones amb aptitud, actitud i sensibilitat per actuar amb intel·ligència són recursos de talent (RRT) i han de considerar-se un factor clau per qualsevol organització. L'estudi dut a terme sobre l'estat de l'art de la gestió de RRT evidencia la manca d'estratègies en aquest sentit. A més a més, s'han detectat alguns aspectes millorables en l'actual percepció entre informació-empresa. Per tots aquests motius, s'ha dut a terme una nova proposta per entendre la relació informacióempresa i s'ha desenvolupat un model de vigilància de RRT, que hauria de quedar integrat en l'estratègia de Gestió del Coneixement de qualsevol organització. L'estudi inclou també la presentació d'algunes eines de vigilància d'informació, fent incís en les eines de cerca d'informació a Internet, per la seva creixent rellevància. Aquesta nova situació industrial presentarà noves oportunitats de negoci relacionades amb la gestió de RRT, així com obrirà possiblement nous debats ètics sobre la conveniència o no, d'entendre les persones com a un recurs més per a les organitzacions.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia asiantuntijaorganisaation henkilÃstÃn tyÃmotivaatioon vaikuttavia tekijÃitä. Konkreettisena tavoitteena oli kehittää asiantuntijaorganisaation olemassa olevaan suorituskykymittaristoon uusia mittareita, joiden avulla yrityksessä pyritään luomaan asiantuntijoille mahdollisimman motivoiva tyÃskentelyilmapiiri. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa tutkittiin asiantuntijan tyÃmotivaatioon vaikuttavia tekijÃitä sekä aineettoman pääoman mittaamista. Empiirisessä osuudessa tutkittiin pienen asiantuntijaorganisaation tyÃskentelyolosuhteita. Aineistonkeruumenetelmänä toimi vanha tutkimustieto, puolistrukturoidun haastattelun piirteitä omaavat teemahaastattelut sekä tutkijan oma havainnointi. Asiantuntijan motivaatioon vaikuttaa erityisen paljon henkilÃkohtainen kasvu, autonomisuus, merkityksellinen tyÃ, haasteelliset ja vaihtelevat tyÃtehtävät sekä tyÃstä saatu palaute. Vähemmän merkittäviä motivaattoreita ovat raha, tyÃsuhteen jatkuvuus, ystävälliset tyÃtoverit, kunnioitus ja oikeudenmukainen kohtelu. Urakehitystä asiantuntija ei koe erityisen motivoivana asiana. Tutkimuksen kohdeyrityksen haasteiksi ilmeni erityisesti palautteen antaminen, osaamisen ja koulutuksen johtaminen, autonomian vähyys projektin käyttÃÃnotto vaiheessa sekä tyÃn kuormittavuuden jakautuminen. Uudet mittarisuoritukset kohdeyrityksessä ovat: projektipalautteen antaminen, positiivisen palautteen määrä, projektien edistymispalaverit, projektikatselmukset, suunnittelun tuntiarviot, sisäisten kehitysideoiden toteutuminen, tyÃntekijÃiden kuormituksen jakautuminen sekä koulutuksen ja osaamisen jakautuminen.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

This research is a survey on values related to entrepreneurship education and a participatory action research on entrepreneurship education curricula in teacher education. Research problems, rising from the practical development work, were solved by several methods, following the principles of design-based research. Values related to entrepreneurship education were studied among teachers, headmasters, teacher educators, researchers and officers in the field of entrepreneurship education in 16 European Union countries. Fifteen most important values related to entrepreneurship education were listed based on two qualitative surveys (N 124 and N 66). Values were also surveyed among Finnish teacher trainees (N 71). Results of the surveys show that the values given by the teacher trainees did not differ much from the ones given by the professionals already working in the field. Subsequently, emergence of these values was studied in documents that steer education. The values gathered in the surveys did not occur in the documents to a substantial degree. Development of entrepreneurship education curricula in teacher education was conducted by means of participatory action research. The development project gathered 55 teacher trainers from 15 teacher education organisations in Finland. The starting point of the phenomenon based project (see Annala and Mäkinen 2011) was the activity plan created for developing entrepreneurship education curricula. During the project, the learning of the teacher educators proceeded in a balanced way as brightening visions, stronger motivation, increasing understanding and new practices, following Shulman and Shulmanâs model (2004). Goals of the development project were set to each teacher educator acquiring basic knowledge on entrepreneurship education, organization of obligatory courses on entrepreneurship education, and making entrepreneurship education a cross-curricular theme in teacher education. The process increased the understanding and motivation of teacher educators to develop and teach entrepreneurship education. It also facilitated collaboration as well as creating visions on entrepreneurship education. Based on the results, the concept of enterprisingness was defined, and recommendations were given for developing curricula in entrepreneurship education.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Tietointensiivisessä asiantuntijaorganisaatiossa henkilÃstÃn osaaminen on tärkeä resurssi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisena esimiehet ja johto näkevät ammatillisen osaamisen ja hiljaisen tiedon johtamisen nykytilan hajautetussa asiantuntijaorganisaatiossa. Tutkielman teoreettisessa osiossa esitettiin aiempia näkemyksiä asiantuntijaor-ganisaation osaamisen johtamisesta ja sen prosesseista. AsiantuntijatyÃn erityispiirteet, hajautetun organisaation erityispiirteet ja esimiestyÃn haasteet hajautetussa organisaatiossa otettiin huomioon tutkimuksen kontekstina. Tutkimus suoritettiin laadullisena tapaustutkimuksena asiantuntijaorganisaatiossa. Empiirinen aineisto kerättiin fokus-ryhmäkeskusteluin. Keskusteluihin osallistuivat kohdeorganisaation johto ja esimiehet. Empiiriset tulokset osoittivat, että osaamisen johtamisen haasteita ovat tiedon muuttunut luonne ja organisaation uudenlaiset toimintatavat. Asian-tuntijatyÃssä asiantuntijan oma vastuu osaamisen kehittämisessä korostuu enemmän kuin ennen ja esimiestyÃn haasteeksi muodostuukin hyvien olosuhteiden ja mahdollisuuksien järjestäminen osaamisen vahvistumisen tueksi. Tutkielman keskeisenä tuloksena ja toimenpide-ehdotuksena esitettiin osaamisen johtamisen tietoisempaa suunnittelua strategiatyÃssä. Esimiesten tyÃtä osaamisen johtamisessa voidaan tukea nostamalla osaamisen tason tavoitteet ja keinot selkeämmin strategian tasolle ja selkiyttämällä asiantuntijoiden roolia osaamisen ylläpidossa ja kehittämisessä.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia globaalin konsernin yhden liiketoimintayksikÃn tuotekustannuslaskennan nykytilaa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten tuotekohtaista kustannusseurantaa voidaan kehittää mallimoottoriajatuksen avulla. Tutkimus on toteutettu laadullisena case-tutkimuksena yhden organisaation tietojen pohjalta. Teoriaosuuden lähdeaineistot koostuvat pääosin kustannuslaskennan ja -johtamisen perusteoksista ja tieteellisistä artikkeleista. Empiriaosuuden tiedot pohjautuvat haastatteluihin, tietojärjestelmiin ja tutustumiseen organisaatioon. Tutkimuksessa selvisi, että liiketoimintayksikkà ei tällä hetkellä seuraa tuotekohtaisia kustannuksia yksittäisten tuotteiden tasolla. Kustannusseuranta tapahtuu sen sijaan suurempien kokonaisuuksien keskimääräisten kustannuksien tasolla. Tuotekustannuslaskenta on toteutettu perinteiseksi menetelmäksi luokiteltavalla laskentatavalla, jossa välilliset kustannukset kohdistetaan yleiskustannuslisäprosenttien avulla. Tutkimuksen perusteella yleiskustannuksien kohdistamisperusteissa on havaittavissa viitteitä kustannuksien vääristymisestä. Tuotetason kustannuksien seurantaan kehitettiin mallimoottoriajatukseen pohjautuva kustannusmalli, jonka avulla seurataan tarkasti valikoitujen tuotteiden kustannuksien kehittymistä sekä kustannusrakennetta. Mallin avulla voidaan lisätä tuotetason kustannustietoisuutta liiketoimintayksikÃssä sekä tehdä havaintoja tuotekohtaisten kustannuksien kehityssuunnasta. Mallin kustannustietona käytetään olemassa olevan kustannuslaskentajärjestelmän tietoja. Tästä johtuen mallin kustannustiedoissa on havaittavissa myÃs viitteitä kustannuksien vääristymisestä.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli standardoida ja kehittää hankinnan prosesseja systemaattisesti. Prosessien standardoiminen edesauttaa organisaation itseohjautuvuutta ja parantaa organisaation kyvykkyyttä. Tämä tutkielma tuottaa uutta tutkimustietoa tutkimusaukkoon hankinnan prosessien systemaattisesta kehittämisestä. Tutkielman teoriaosassa käsitellään prosessiajattelua, ISO 9001 standardin vaikutusta hankintatoimintaan, tunnistetaan hankinnan prosesseja ja esitetään erilaisia hankinnan prosesseihin soveltuvia LEAN Six Sigma kehitystyÃkaluja. Tutkielman empiirinen osio on toteutettu toimeksiantona suurelle teollisuusyritykselle. Tämän tutkielman empiirisessä osiossa on yhdistelty kvalitatiiviselle ja kvantitatiiviselle tutkimukselle ominaisia tutkimusmetodologioita. Tutkimusmetodologioiden yhdisteleminen tuottaa lisäarvoa tutkielman toteutukselle ja parantaa tyÃn luotettavuutta. Tässä tutkielmassa käytetyt tutkimusmenetelmät koostuvat kvantitatiiviselle tutkimukselle ominaisesta kyselystä hankinnan prosessien nykytilan selvittämiseksi sekä kvalitatiivisen tutkimuksen tutkimusmenetelmille ominaisesta tapaustutkimuksesta. Kyselyn avulla muodostettiin analyysi hankinnan prosessien nykytilasta, jonka pohjalta toimeksiantajayritykselle ehdotettiin kehitettäviä hankinnan prosesseja. Lopulliseksi kehityskohteeksi valittu prosessi määriteltiin aivoriihessä kerätyn tiedon perusteella kehityspotentiaalin esille tuovasta nelikentästä. Kehitettävä prosessi asemoitui samalla tapaustutkimuksella tutkittavaksi tapaukseksi. Kehitettäväksi prosessiksi valittiin saapuvan tavaran vastaanotto ja visuaalinen tarkastaminen. Prosessia kehitettiin mallintamalla ja LEAN Six Sigma menetelmiä hyÃdyntäen. Prosessimallinnuksen sekä LEAN Six Sigma menetelmien tueksi kerättiin tietoa aivoriihistä ja teemahaastatteluista. Tutkielman tuloksena toimeksiantajayritys sai kokonaiskuvan hankinnan prosessien nykytilasta, kehitetyn tavoiteprosessin ja tyÃohjeen saapuvan tavaran vastaanotolle ja visuaaliselle tarkastukselle sekä jatkossa hankinnan prosessien standardoimista ja kehittämistä helpottavan hankinnan prosessin systemaattisen kehittämismallin. Hankinnan prosessin systemaattinen kehittämismalli on uutta tutkimustietoa, joka asemoituu hankinnan prosessien kehittämisen tutkimusaukkoon. Hankinnan prosessin systemaattista kehittämismallia ei tämän tutkielman pohjalta voida yleistää, koska tutkielma on toteutettu toimeksiantajayrityksen lähtÃkohdista. JohtopäätÃksenä voidaan todeta, että toimeksiantajayritys, muut organisaatiot sekä tutkimuskenttä tarvitsevat lisää tietoa hankinnan prosessien kehittämisestä. Hankinnan prosessien kehittämistä tulisi tutkia enemmän ja erityisesti tässä tutkielmassa esitettyä kehittämismallia tulisi jatkossa testata niin, että kehittämismallin toimivuus voitaisiin yleistää.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia yksilÃiden välistä hiljaisen tietämyksen jakamista edistäviä tekijÃitä. YksilÃtason olosuhteiden tunteminen on tarpeen, jotta organisaation toteuttamat toimenpiteet hiljaisen tietämyksen jakamisen tehostamiseksi ovat tarkoituksenmukaisesti kohdennettuja. TyÃn teoriaosuudessa keskityttiin tarkastelemaan hiljaisen tietämyksen olemusta sekä hiljaisen tietämyksen jakamista yksilÃiden välillä. Tutkielman empiirisessä osuudessa edellä mainittuja tekijÃitä tarkasteltiin käytännÃssä ja pyrittiin selvittämään miten yksilÃn motivaatioon, mahdollisuuksiin, kykyihin sekä kommunikaatioon liittyvät tekijät edistävät hiljaisen tietämyksen jakamista tyÃyhteisÃssä. Tutkimuksen kohteena oli erityisesti tyÃtehtävissä esiintyvä hiljainen tietämys ja sen jakamiseen liittyvät yksilÃtason tekijät. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelujen ja kyselylomakkeiden avulla. Tutkimuksen perusteella saatiin selkeä kuva siitä, millaiset motivaatioon, mahdollisuuksiin ja kykyihin liittyvät tekijät edistävät hiljaisen tietämyksen jakamista sekä millainen kommunikaatio tukee sitä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että MOA-tekijät ovat merkittävästi vaikuttamassa yksilÃiden väliseen hiljaisen tietämyksen jakamiseen. Tulokset tukivat pääosin aiempaa tutkimusta, mutta tuottivat samalla tieteellistä lisäarvoa tuomalla esiin yksityiskohtaisempia havaintoja eri tekijÃiden vaikutuksesta hiljaisen tietämyksen jakamiseen. Erityisesti esiin nousivat yksilÃiden väliset hyÃty- ja etäisyysnäkÃkulmat.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Yhteiskunnan muuttuessa entistä tietovaltaisemmaksi, tiedon jakaminen nähdään kaikkein merkittävimpänä tietoprosessina organisaation kehittymisen kannalta. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat tiedon jakamiseen asiantuntijatyÃssä. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja aineisto analysoitiin teorialähtÃisen sisällÃnanalyysin avulla. Tutkimuksen tulosten perusteella asiantuntijatyÃtä tekevien tiedon jakamiseen vaikuttavat tekjiät ovat sisäinen motivaatio, yksilÃiden välinen luottamus sekä organisaation rakenne ja kulttuuri. Tutkimuksen mukaan tyà itsessään palkitsee ja motivoi tiedon jakamiseen, mutta yksilÃiden välillä tulee olla hyväntahtoisuuteen ja pätevyyteen liittyvää luottamusta. Organisaation hierarkkisuus, käytettävissä olevan ajan, yhteisÃllisyyden ja arvostuksen puute heikentävät tiedon jakamista. Sitä vastoin organisaation avoin kulttuuri tukee tiedon jakamista. Rahallisen palkitsemisen ei nähty vaikuttavan tiedon jakamiseen.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Primera conferencia. Bibliotecas y Repositorios Digitales: Gestión del Conocimiento, Acceso Abierto y Visibilidad Latinoamericana. (BIREDIAL) Mayo 9 al 11 de 2011. Bogotá, Colombia.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

I en rapport som Svensk Näringsliv (2010) har utfÃrt beskriver de att fÃretag redan idag och inom en snar framtid stÃ¥r infÃr den stÃrsta pensionsavgÃ¥ngen nÃ¥gonsin i Svensk historia. 40- talisternas avgÃ¥ng ställer fÃretag infÃr stora utmaningarna, framfÃrallt att lyckas genomfÃra en lyckad generationsväxling. De personer som gÃ¥r i pension har under sitt yrkesverksamma liv utvecklat en kunskap som mÃ¥nga organisationer vilar pÃ¥. En stor del av denna kunskap mÃ¥ste ÃverfÃras fÃr att organisationerna ska kunna fortsätta att vara effektiva pÃ¥ marknaden. Syftet med denna studie var att fÃ¥ en djupare fÃrstÃ¥else fÃr ledarskapets betydelse gällande kunskapsÃverfÃring i en organisation, samt bidra med praktiska verktyg till chefer och medarbetare fÃr att undvika att fÃrlora värdefull kunskap vid en generationsväxling. IndustrifÃretaget LEAX har själva identifierat ett problem i att ÃverfÃra viktig kunskap i och med kommande generationsväxling. Deras Ãnskan var att fÃ¥ hjälp med praktiska verktyg fÃr hur de ska tänka och verka fÃr att mildra kunskapsglappet som kan uppstÃ¥. FÃr att undersÃka detta och därmed uppfylla denna studies syfte har intervjuer genomfÃrts med fyra produktionsledare, fyra medarbetare som fÃrväntas dela kunskap och tre medarbetare som fÃrväntas ta till sig kunskap. Innan intervjuerna genomfÃrdes läste vi in oss pÃ¥ teori om kunskap, kunskapsÃverfÃring och ledarskap. Eftersom begreppet kunskap har en bred betydelse och kan definieras olika beroende om den är individuell eller organisatorisk, bÃrjade vi i vÃ¥rt teoriavsnitt att bena ut detta begrepp. Nonaka och Takeuchi (1995) gÃr en fÃrenklad bild av kunskap som ett isberg, där den explicita kunskapen benämns som toppen. Väl synlig Ãver ytan pÃ¥ vattnet är den enkel att upptäcka och ta till sig. Under vattnet dÃljer sig en osynlig kunskap som är svÃ¥r att upptäcka, sÃ¥ kallas implicit eller tyst kunskap. Denna kunskap utgÃr en enorm del av isberget och blir därmed viktig att bevara. Dock är denna kunskap svÃ¥r att ÃverfÃra dÃ¥ den är osynlig och svÃ¥r att ta pÃ¥. FÃr att fÃrstÃ¥ vad kunskapsÃverfÃring innebär, behÃver organisationer identifiera vilken sorts kunskap som behÃver ÃverfÃras fÃr att kunskapsÃverfÃringen ska bli lyckad (Jonsson, 2012). Men även fast organisationer gÃr detta mÃ¥ste även ledningen fÃrstÃ¥ att kunskapsÃverfÃring är en strategisk angelägenhet som kan ses som en process som involverar medarbetare. I denna studie har vi undersÃkt hur ledare kan skapa motivation, engagemang och resurser fÃr medarbetare att vilja medverka och bidra till kunskapsÃverfÃring. FÃr att fÃrsÃka fÃrstÃ¥ hur kunskap ÃverfÃrs i en organisation har vi använt oss av Nonaka och Takeuchi, (1995) SECI-modell. Modellen bygger pÃ¥ samspelet mellan den tysta och explicita kunskapen, vilket sker i fyra processer. Dessa processer har vi sedan utvecklat till en egen modell som inkluderar institutionella, organisatoriska och kognitiva faktorer. UtifrÃ¥n dessa faktorer har vi skapat praktiska fÃrslag pÃ¥ hur ledare tillsammans med medarbetarna kan planera kunskapsÃverfÃring. Dessa praktiska fÃrslag gynnar bÃ¥de individuell- och organisatorisk utveckling, samt bidrar till att mildra kunskapsfÃrlust vid generationsväxlingen. Ett av de praktiska exempel vi utformat är en kompetensprofil, som är ett hjälpmedel fÃr organisationer att identifiera vilken kunskap som medarbetarna besitter, vilket synliggÃr vilken kunskap det är som kan gÃ¥ fÃrlorad. Kompetensprofilen tillsammans med vÃ¥r modell kan appliceras pÃ¥ liknande fÃretag, men även pÃ¥ organisationer som verkar inom andra branscher. Eftersom denna kompetensprofil är utvecklad efter de krav som finns inom aktuell verksamhet, finns det mÃjlighet att anpassa efter andra verksamheter.

Relevância:

100.00% 100.00%

Publicador:

Resumo:

Bakgrund Evidensbaserad vÃ¥rd (EBV) är ett välkänt begrepp som används fÃr att tillfÃrsäkra patienter en säker vÃ¥rd som vilar pÃ¥ bästa tillgängliga bevis, beprÃvad erfarenhet och patientens individuella preferenser. MÃ¥nga studier har tidigare undersÃkt hinder fÃr sjukskÃterskor att bedriva och/eller implementera EBV fÃr att fÃrklara gapet som kan uppstÃ¥ mellan teori och praktik. Färre studier har undersÃkt vilka faktorer som främjar sjukskÃterskors användande av EBV. Syfte Att genom en litteraturÃversikt beskriva vilka faktorer som främjar sjukskÃterskors mÃjligheter att bedriva en evidensbaserad vÃ¥rd. Metod Studien genomfÃrdes som en litteraturÃversikt. Databaserna CINAHL, PubMed och Web of Science genomsÃktes och 15 artiklar valdes ut (8 kvalitativa, 4 kvantitativa och 3 mixedmethod). Resultat Fem kategorier identifierades som främjande faktorer fÃr sjukskÃterskor att bedriva och/eller implementera EBV; arbetsmiljÃ, stÃd, kunskap, sjukskÃterskans inställning och organisation. StÃd i form utav underlättare var den mest framträdande faktorn. Slutsats SjukskÃterskan har ett individuellt ansvar att bedriva EBV och kan genom sin egen inställning pÃ¥verka att en sÃ¥dan vÃ¥rd bedrivs. De flesta främjande faktorer som framkom var dock tydligare kopplade till ledningen och chefens del i att främja användandet av EBV.