Governmental Measures to Enhance the Finnish Innovation System to Respond to the Challenge of Mitigating Climate Change

Climate innovations, that cover both technological applications and process and service innovations, play a key role in climate change mitigation. The purpose of this study was to examine how the Finnish innovation system could be enhanced with governmental measures so that the diffusion of climate innovations could be speeded up. During the study, it became evident that the governmental measures need to support the whole innovation chain, which comprises of research, development, demonstration and deployment. Only this can lead to the successful birth and diffusion of low carbon innovations. The study found that the strengths of the Finnish innovation system are research and development, and the current national innovation policies strongly support these activities. However, these have been emphasised at the expense of the demonstration and deployment. Consequently, the biggest bottlenecks in the Finnish innovation landscape are the lack of pilot and demonstration projects and slow commercialisation, thus the high price of the innovation. To meet with the challenge, the government should firstly promote strict greenhouse gas emission reduction targets. This would boost up the innovation activities, which would also lower the prices of the innovations. To speed up the commercialisation process, measures that stimulate the domestic market, such as feed-in-tariffs and public procurements, are needed. Special attention should also be paid to the measures that could shift the traditional closed innovation chain towards open innovation. This means that the product development should involve experts from several fields such as the user and marketing experts to speed up the commercialisation. In addition, efficient innovation co-operation between both private and public sector is essential. Finally, as the domestic resources are not adequate for producing all the innovations needed, the domestic innovation activities should be focused on a few sectors, and at the same time promote efficient import policies.

Suorituskyvyn mittaaminen sosiaali- ja perusterveydenhuoltotoimialalla

Oikein suoritettu suorituskyvyn mittaaminen tuo kirjallisuuden mukaan organisaatiolle monia hyötyjä. Julkisen sektorin toimijat kohtaavat kuitenkin useita haasteita suorituskyvyn mittaamisessa ja mittausjärjestelmän suunnittelussa, eikä useimmilla sektorin organisaatioilla ole käytössään kattavaa mittausjärjestelmää. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli suunnitella suorituskyvyn mallimittaristo kuntien ja julkisen sektorin sosiaali- ja perusterveydenhuoltotoimialan organisaatioiden käyttöön. Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena konstruktiivista tutkimusotetta käyttäen, sillä työssä pyrittiin kehittämään mallimittaristo, joka on sovellettavissa useaan tapaukseen. Mallimittariston kehittäminen perustui julkisen sektorin sekä sosiaali- ja terveystoimen suorituskykyä ja sen mittaamista käsittelevään tieteelliseen kirjallisuuteen, tutkimukseen ja asiantuntijoiden haastatteluihin. Tutkimuksessa havaittiin, että mittariston suunnitteluprosessissa tulee kiinnittää huomiota erityisesti terminologiaan, mittaamisen tarkoitukseen, nykyiseen mittaamisen tasoon, laatutekijöihin ja vaikutuksiin sekä suorituskyvyn kaikkien osa-alueiden huomioimiseen ja linjassa pitämiseen. Tutkimustuloksena saatiin lisäksi tietoa mittariston rakentamis-prosessista ja tärkeistä mittauskohteista sosiaali- ja perusterveydenhuoltotoimialalla. Jo itse suunnitteluprosessi koettiin hyödylliseksi suorituskyvyn kentän ja sen mittaamisen ymmärtämiseksi. Maakunnan alueellinen kehittäjä hyväksyi mallimittariston ja esitti työn tulokset ja suositukset alueen kunnille. Mittariston toimivuus käytännössä tullaan havaitsemaan siis vasta myöhemmin, mikäli kunnat päättävät ottaa mittariston käyttöön.

Kunnallisen tai seudullisen toimitilahallinnon yhtiöittämisen edut ja haitat

Tutkimuksen aihe liittyy kunnallisten toimitilojen yhtiöittämiskysymykseen, joka on ollut esillä monissa kunnissa useita vuosia ja laajentunut nyt seudulliseksi. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, mitä hyötyä tai haittaa kunnallisen tai seudullisen toimitilahallinnosta vastaavan yksikön yhtiöittämisestä olisi. Parantaakseen tuottavuutta kunta voi järjestää toimintansa perinteisen kunnallisen organisoinnin sijaan liikelaitoksena tai osakeyhtiönä silloin, kun toiminnan laatu on liiketoiminnan luonteista. Suurin osa kuntien toimitilakiinteistöistä toimii kuntien palvelutuotannon suoranaisena tuotantovälineenä. Kuntien välisen yhteistoiminnan lisääminen voidaan nähdä mahdollisuutena julkisella sektorilla. Sen lisääminen edesauttaa tuottavuuden kasvua ja mahdollistaa palvelujen jatkuvan kehittämisen. Yhtiöittäminen tuo toimintaan mukaan asioita, jotka varmasti tehostavat toimintaa, kuten päätöksenteon nopeutuminen, toiminnan joustavuus, joustava ja kilpailukykyinen henkilöstöhallinto sekä yhtiön toiminnan ja päätösten ei-julkisuus jne. Huonoja puolia yhtiöittämisessä on kuntien kiinteistömenojen mahdollinen nousu käyttötalouspuolella sekä se, että yhtiöllä olisi käytännössä vain muutama asiakas. Suomessa kuntien toimitilahallinto on todennäköisesti menossa kohti yhtiömallia. Vaihtoehtoina yhtiöittämiselle ovat siis liikelaitosmallin kehittäminen ja joissain tapauksissa keskinäinen kiinteistöyhtiömalli. Joka tapauksessa kuntien toimitilahallintoyksiköiden toimintaa ja toimintamallia pitää kehittää, jotta niiden tuottavuus kasvaa sekä toiminta säilyy kannattavana ja järkevänä. Ulkoisten tekijöiden vaikutus kuntien toimitilahallinnon toimintaan kasvaa koko ajan.

Pk-yritysten kehittäminen työllisyyden näkökulmasta

Tämän työn tarkoituksena on hahmottaa pk-yrityksien työllistämismahdollisuuksia teollisuuden rakennemuutoksen karsiessa suurteollisuuden työpaikkoja. Tutkimuksessa selvitetään työllistämistä estäviä ja vaikeuttavia tekijöitä pk-yrityksissä sekä pyritään löytämään niihin liittyviä kehittämisehdotuksia. Tutkimus on kirjallisuuspohjainen katsaus, johon liittyy haastattelututkimus, jossa kohderyhmänä ovat julkisen sektorin edustajat ja toisena osapuolena yksityisen sektorin yrittäjät. Tutkimuksen työn pääongelmana on kartoittaa työllistämisesteitä pk-yrityksissä ja etsiä kehittämistoimenpiteitä, joilla työllistämismahdollisuuksien edistämiseksi. Lisäksi etsitään keinoja edistää yrittäjyyttä erityisesti työllisyyden näkökulmasta. Yrittäjyys ja pk-yritykset ovat voimavara, jonka kasvu- ja kehitysongelmia pienentämällä voidaan merkittävästi vaikuttaa uusien työpaikkojen syntymiseen. Työn alaongelmia ovat: irtisanomissuoja, keskitetty työmarkkinajärjestelmä ja ay-liike, työaikamääräykset, työvoimakustannukset ja paikallisen sopimisen puutteellisuus. Muita työllistämisen ongelmia ovat mm. ammattitaitoisen työvoiman saanti, työttömyysturva ja ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Työn lopputuloksina esitetään mm. irtisanomissuojan heikentämistä, ay-liikkeen saamista mukaan paikalliseen sopimiseen ja joustoihin, työaikamääräysten joustoja, työvoimakustannuksista verotuksen kannustavammaksi rakentamista ja sova-maksujen porrastamista pk-yrityksille oikealla tavalla ja paikallisen sopimisen vahvistamista. Lisäksi työttömyys-turvaa tulee muuttaa kannustavammaksi, ammattitaitoisen työvoiman saantia edistää ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista on tuettava.

Pk-yritysten kehittäminen työllisyyden näkökulmasta

Tämän työn tarkoituksena on hahmottaa pk-yrityksien työllistämismahdollisuuksia teollisuuden rakennemuutoksen karsiessa suurteollisuuden työpaikkoja. Tutkimuksessa selvitetään työllistämistä estäviä ja vaikeuttavia tekijöitä pk-yrityksissä sekä pyritään löytämään niihin liittyviä kehittämisehdotuksia. Tutkimus on kirjallisuuspohjainen katsaus, johon liittyy haastattelututkimus, jossa kohderyhmänä ovat julkisen sektorin edustajat ja toisena osapuolena yksityisen sektorin yrittäjät. Tutkimuksen työn pääongelmana on kartoittaa työllistämisesteitä pk-yrityksissä ja etsiä kehittämistoimenpiteitä, joilla työllistämismahdollisuuksien edistämiseksi. Lisäksi etsitään keinoja edistää yrittäjyyttä erityisesti työllisyyden näkökulmasta. Yrittäjyys ja pk-yritykset ovat voimavara, jonka kasvu- ja kehitysongelmia pienentämällä voidaan merkittävästi vaikuttaa uusien työpaikkojen syntymiseen. Työn alaongelmia ovat: irtisanomissuoja, keskitetty työmarkkinajärjestelmä ja ay-liike, työaikamääräykset, työvoimakustannukset ja paikallisen sopimisen puutteellisuus. Muita työllistämisen ongelmia ovat mm. ammattitaitoisen työvoiman saanti, työttömyysturva ja ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Työn lopputuloksina esitetään mm. irtisanomissuojan heikentämistä, ay-liikkeen saamista mukaan paikalliseen sopimiseen ja joustoihin, työaikamääräysten joustoja, työvoimakustannuksista verotuksen kannustavammaksi rakentamista ja sova-maksujen porrastamista pk-yrityksille oikealla tavalla ja paikallisen sopimisen vahvistamista. Lisäksi työttömyysturvaa tulee muuttaa kannustavammaksi, ammattitaitoisen työvoiman saantia edistää ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista on tuettava.

Tietojärjestelmien tietokantojen jatkuva tietojen varmistaminen

Tietokantoja käyttävien tietojärjestelmien kriittisyys tietoyhteiskunnan eri osille ja toiminnalle on merkittävä. Tietojenkäsittelyn jatkuvuus ja tietojärjestelmien korkea käytettävyys on pyrittävä turvaamaan mahdollisimman kattavasti joka hetkellä ja vikatilanteista on kyettävä toipumaan työskentelyn ja liiketoiminnan jatkamiseksi. Työn tarkoituksena oli selvittää erilaisia menetelmiä näiden tietokantojen jatkuvaan tiedonvarmistukseen sekä paikallisilla palvelinjärjestelmillä että tietoverkon välityksellä ylläpidettävillä varajärjestelmillä. Paikallisella hyvin suunnitellulla tiedonvarmistuksella vikaantunut tietokanta ja sen tietosisältö kyetään palauttamaan mihinkä tahansa ajanhetkeen ennen vikaantumista. Varajärjestelmät puolestaan voidaan ottaa välittömästi käyttöön kokonaisen konesalin käytön estyessä tai vikaantuessa. Lisäksi useammat konesalit ratkaisusta riippuen voivat palvella käyttäjiään samanaikaisesti tasaten tietojärjestelmän kuormaa, tarjoten lisämahdollisuuksia tietojenkäsittelyyn ja niiden avulla sama tieto voidaan tuoda lähemmäksi palvelemaan käyttäjiään. Työn mielenkiinto kohdistuu lähinnä Oracle-tietokantoja käyttävien tieto-järjestelmien tarjoamiin varmistusvaihtoehtoihin. Kyseiset tietokantajärjestelmät ovat laajassa käytössä niin yritysmaailmassa kuin julkisellakin sektorilla.

Taloushallinnon palvelukeskuksen perustaminen julkiselle sektorille ja sen haasteet

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää taloushallinnon palvelukeskuksen perustamista julkiselle sektorille sekä suunnitteluvaiheen ja toiminnan alkuvaiheen mahdollisia kriittisiä seikkoja. Tavoitteena oli selvittää, kuinka ne voidaan minimoida, jotta hankkeesta tulee onnistunut. Lisäksi tutkielmassa käytiin läpi seikkoja, jotka ovat johtaneet palvelukeskuksien perustamiseen, palvelukeskuksille asetettuja tavoitteita sekä lyhyesti palvelukeskuksen ja sen asiakkaiden välistä palvelusopimusta. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena keräämällä aineistoa julkisella sektorilla toimivista taloushallinnon palvelukeskuksista. Sen lisäksi suoritettiin haastatteluita kunnallisessa palvelukeskuksessa sekä sen asiakasorganisaatiossa. Tulokset osoittivat, että palvelukeskuksen perustamiseen ja toiminnan alkuvaiheeseen liittyvät riskit ovat julkisen sektorin palvelukeskuksissa pitkälti samoja. Tutkimus osoittaa, että minimoidakseen riskit, tulee palvelukeskuksen perustamiseen käyttää riittävästi aikaa, jotta haasteellisimmat seikat ehditään huomioimaan sekä arvioimaan lisäresurssien tarve oikein.

Tuottavuuden mittaaminen ja johtaminen Etelä-Karjalan keskussairaalassa

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, miten tuottavuustietoa voidaan hyödyntää johtamisen tukena ja kuinka tuottavuustietoa tällä hetkellä hyödynnetään Etelä-Karjalan keskussairaalassa (EKKS). Tuottavuuden mittaamisessa hyödynnetään Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuosittain julkaisemassa Hoito-toiminnan tuottavuus -tilastossa käytettävää tuottavuuden mittaamismenetelmää, jossa panoksina ovat sairaalan tai erikoisalan hoitotoiminnasta aiheutuneet kustannukset ja tuotoksina NordDRG-ryhmittelijän avulla painotetut hoitojaksot ja käynnit. Tutkimuksessa arvioitiin tuottavuuden mittaamiseen liittyvien mahdollisten virhetekijöiden vaikutusta sairaalan tuottavuuteen EKKS:n tapauksessa ja tämän perusteella tunnistettiin, miten THL:n julkaisemaa tuottavuustilastoa ja sisäistä tuottavuustietoa voidaan hyödyntää sairaalan johtamisen tukena. Pääasiallisena aineistona työssä käytettiin EKKS:n henkilöstön haastatteluja ja sairaalan taloudellisia raportteja sekä THL:n julkista ja julkaisematonta aineistoa. THL:n kehittämän hoitotoiminnan tuottavuuden mittaamismenetelmän havaittiin soveltuvan yksittäisen sairaalan käyttöön tietyin muutoksin. Vaadittavien muutosten lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin taustatekijät, jotka THL:n tuottavuustilaston ja sisäisen tuottavuustiedon tulkitsijan tulee ottaa huomioon. EKKS:n tuottavuustietojen keruussa havaittiin kehittämiskohteita, joita paran-tamalla tuottavuustiedon luotettavuutta ja hyödynnettävyyttä voidaan edelleen kehittää. Tuottavuustiedon hyödyntämistä voidaan niin ikään edelleen kehittää EKKS:ssa.

Julkisen sektorin tietointensiivisen palvelutoiminnan make, buy or partner -työkalu

Tämän pro gradu tutkielman tarkoitus on rakentaa Make, buy or partner työkalu julkisen sektorin tietointensiivisten palveluiden ulkoistuksiin liittyviin päätöksentekotilanteisiin. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostetaan transaktiokustannusteoriasta johdetusta Make, buy or partner analyysista, jota täydennetään palvelutuotannon kontekstiin sopivaksi palvelun ja tiedon erityisluonteilla. Näin ollen saadaan kokonaisvaltaisempi näkemys työkalun pohjaksi. Tutkielman empiirinen osuus suoritetaan kvalitatiivisena tapaustutkimuksena julkisen sektorin organisaatiossa. Teorian ja empirian valossa muodostetaan kohdeorganisaatiolle työkalu ulkoistamisen päätöksenteon tueksi. Työkalun ansiosta kohdeorganisaatio pystyy tekemään laadukkaampia ja pitkäjänteisempiä päätöksiä.

JOHTAMISOPIT KUNTAORGANISAATIOSSA – diskursiivinen tutkimus sosiaali- ja terveystoimesta 1980-luvulta 2000-luvulle

Julkisen sektorin johtamista on uudistettu viime vuosikymmeninä uuden julkisjohtamisen suuntauksen kautta. Tässä keskeistä ovat olleet markkinamekanismin sekä yksityissektorin johtamisoppien soveltaminen julkiselle sektorille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa johtamisoppien soveltamisesta kuntaorganisaation sosiaalija terveystoimessa. Mielenkiinnon kohteena ovat kysymykset, miten johtamisopit ovat tulleet kuntaorganisaatioon ja miten ne ovat levinneet, rakentuneet sekä rakentaneet kontekstiaan tarkasteluajanjaksolla 1985 - 2007. Tutkimuksen lähestymistapa on diskurssianalyyttinen ja nojaa epistemologialtaan tulkinnallisesta tieteen filosofiasta nousseeseen sosiaaliseen konstruktivismiin. Oppien leviämistä tarkastellaan tässä tutkimuksessa translaationa, kääntämisprosessina, jossa opin johtoportaaseen tullut ensimmäinen versio tulkitaan ja käännetään organisaation kielelle ja käytännöiksi. Oppien rakentumista kontekstissaan käsitteellistetään sedimentoitumisen käsitteen kautta, mikä auttaa ymmärtämään uusien ja vanhojen oppien elementtien kerrostumista lähes muuttumattomista syvärakenteista nopeasti muuttuviin pintarakenteisiin. Tutkimuksen kohdeorganisaationa on suomalainen, keskikokoinen kuntaorganisaatio. Aineistona on käytetty kirjallisia dokumentteja ja haastatteluja. Johtamisoppeja kuntaorganisaatioon välittäviä tahoja ovat olleet konsulttiyritykset, yliopistot, kuntien johtoportaan verkostot, uudet johtajat sekä koulutuspäivät. Organisaation valmius uuden johtamisopin omaksumiseen on yhteydessä organisaatioon, johtoon, tarjolla oleviin oppeihin sekä toimintaympäristöön liittyviin tekijöihin Levitäkseen organisaatiossa oppi tarvitsee johdon tasolta kannattajan, joka markkinoi sitä muulle virkamies- ja luottamushenkilöjohdolle. Kun oppi saavuttaa johdon enemmistön tuen, käynnistyy sen kääntämisprosessi johdon puheesta henkilöstön puheen ja käytäntöjen tasolle. Uudet johtamisopit kyseenalaistavat vanhoja ”totuuksia” ja samalla ne määrittävät, mikä on tärkeää ja mikä jää huomiotta. Uudet opit eivät syrjäytä kokonaan vanhoja, vaan opit sedimentoituvat: vanhojen oppien diskursiivisia elementtejä jää pois ja uusien oppien elementtejä tulee mukaan johtamispuheeseen. Johtamisopit rakentavat kontekstiaan sekä puheen, käytäntöjen että organisaatiorakenteiden tasolla, mutta joihinkin syvärakenteisiin ne eivät ole pystyneet vaikuttamaan tai vaikuttavat äärimmäisen hitaasti. Asiakaslähtöisyys muun muassa on ollut useimpien johtamisoppien diskursiivinen elementti, mutta se on jäänyt toistuvasti kuntaorganisaation sosiaali- ja terveystoimessa organisaatiolähtöisen palvelujen järjestämistavan ja talouden kautta tapahtuvan tuloksellisuuden arvioinnin varjoon. Diskurssit muutoksesta ja sen välttämättömyydestä, tehokkuudesta sekä julkisen rinnastaminen yksityiseen näyttäytyivät tässä tutkimuksessa metatason diskursseina, jotka oikeuttavat yksityiseltä sektorilta lähtöisin olevien johtamisdiskurssien soveltamisen muutoksen ja tehokkuuden aikaansaamiseksi julkiselle sektorille. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen tuloksellisuuden ja tehokkuuden arviointi on kapeutunut liikkeenjohdon peruslähtökohdista nousevaksi talouden kautta tapahtuvaksi arvioinniksi. Tässä julkisen toiminnan omiin arvolähtökohtiin ja teoriataustaan pohjautuvien toiminnan tulosten ja saavutettujen hyvinvointivaikutusten arviointi sekä näistä kertovien mittarien kehittäminen yhdessä talouden mittarien kanssa on marginaaliin jäänyttä, mutta nousevaa puhetta.

Personality and Depression

The aim of this study was to illustrate the associations of personality variables and depression. The first study population consisted of 50 patients with DSM-IV defined major depressive disorder. Subjects were randomized to receive either fluoxetine medication or short-term psychodynamic psychotherapy. The Hamilton Depression Rating Scale was completed at the baseline and in the follow-up at four months. Baseline mature defense style measured with the Defense Style Questionnaire predicted favourable outcome in the fluoxetine treatment group, whereas no associations were found in psychotherapy group. The Psychological Mindedness Scale scores were not predictive for recovery in patients receiving psychotherapy or medication. The Psychological Mindedness Scale seems not to be useful in selecting optimal treatment in major depressive disorder. Harm Avoidance measured with the Temperament and Character Inventory associated with the baseline severity of the depressive state. In the fluoxetine treatment group high Reward Dependence, high Self-Directedness and high Cooperativeness were predictive for more severe depression in the four months follow-up, whereas no associations were found in the psychotherapy treatment group. It is possible that the result reflects the differences in the placebo response. The second data were derived from the Finnish Public Sector Study. These prospective studies with four years follow-up focused on the predictive value of optimism and pessimism, first, to work disability with a diagnosis of depression lasting at least 90 days and returning to work (N= 38214) , and second, to the likelihood of initiating antidepressant medication treatment lasting at least 100 days and ending the treatment (N= 29930). Results show that low optimism associates with the elevated risk of work disability and higher likelihood of antidepressant use. High pessimism associated with higher likelihood starting at least 100 days antidepressant medication and not stopping medication during the follow up. High pessimism did not seem to predict the entering to depression related work disability, but in the case of disability period it associated with the lower likelihood of returning to work. The thesis shows that personality features play a role as a vulnerability factor, and influence the onset and course of depression. Taking these factors into account more than is currently done may increase the possibilities to enhance the treatment results in depression.

Palveluhankinnat ja innovaatiot, Case: keskisuurten kaupunkien tekninen toimiala

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää innovaatioiden merkitystä palveluhankinnoissa julkisen organisaation toiminnassa. Tavoitteena on auttaa ymmärtämään palvelutuotteen olemus palvelutuotannon menestymisessä ja selvittää innovaatioiden vaikutusta tehokkaiden palveluprosessien syntymiseen. Teoreettinen viitekehys rakentuu pääosin kirjallisuuteen sekä aiheista tehtyihin tutkimuksiin palvelujen ja innovaatioiden sisällöstä. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena case- eli tapaustutkimuksena julkisen sektorin organisaation toiminnasta. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta kaupunkiorganisaatioiden sisältävän eriasteista osaamista palveluhankintoihin liittyvässä tietämyksessä. Innovaatioiden tuottamia positiivisia mahdollisuuksia ei tunneta kovin hyvin. Innovaatiotietoisuudella on tärkeä merkitys kaikkien toiminnan kehittämisessä ja palvelutuotannon tehostamisessa.

Sähköisten hankintamenettelyjen taloudelliset yritysvaikutukset

Pro gradu -tutkielmassa tutkitaan julkisissa hankinnoissa käyttöön otettavien uusien sähköisten menettelyjen, sähköisen huutokaupan ja dynaamisen hankintajärjestelmän, yritysvaikutuksia. Ydintutkimustehtävänä on tutkia, millaisia taloudellisia vaikutuksia sähköisillä menettelyillä tulee olemaan yrityksiin niiden tarjotessa palveluita tai tavaroita julkiselle sektorille ja mitkä ovat sähköisten menettelyjen käytön motiivit. Tutkielman teoriaosa on pohja empiiriselle tutkimukselle, jossa aineistona on käytetty suppeaa kyselytutkimusta, haastatteluja ja lisäksi materiaalia on tuotettu analysoimalla hallinnollisten kustannusten määrää sähköisissä hankintamenettelyissä. Yritysvaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin sähköisten hankintamenettelyjen käytön motiiveja. Motiiveiksi tunnistettiin tehokkuuden tavoittelu, kustannussäästöt, ajankäytön ja henkilöresurssien käytön tehostaminen sekä avoimuus. Tutkimuksessa onnistuttiin todentamaan edellä mainittuja tekijöitä taloudellisilla malleilla. Määrälliset ja laadulliset tutkimustulokset osoittavat kokonaisuudessaan tuloksellisella tavalla sähköisten hankintamenettelyjen käytön motiiveita ja vaikutuksia yrityksiin. Sähköisillä hankintamenettelyillä voidaan perustellusti tehostaa hankintaprosessia ja saavuttaa kustannussäästöjä. Monia yleisiä yritysten julkisiin hankintoihin pääsyn esteinä pitämiä seikkoja voitaisiin vähentää tai poistaa käyttämällä sähköisiä hankintoja. Sähköistä huutokauppaa ja dynaamista hankintajärjestelmää koskevan lainsäädännön luodessa puitteet menettelyiden käytölle, tulee menettelyjen käyttöönoton motiivien ja kannustimien riittävyyttä seurata. Hallinnollisten kustannusten väheneminen ja muiden esteiden pieneneminen ei välttämättä synnytä pysyvää kannustinvaikutusta, vaan hankintaprosessia tulee pyrkiä sähköistämään kokonaisvaltaisesti myös muissa hankintalain mukaisissa hankintamenettelyissä ja kilpailuttamisen ulkopuolisissa hankinnan osa-alueissa kuten laskuttaminen, maksatus ja tilaus.

Hankintatoimen järjestäminen julkisella sektorilla ja yhteishankintayksikön motiivit ja haasteet – case: KL-Kuntahankinnat Oy

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten hankintatoimi on järjestetty Suomen julkisella sektorilla ja erityisesti mitä motiiveja ja haasteita liittyy case-yrityksen toimintaan. Teoriaosan kirjallisuus-katsauksen avulla tarkastellaan hankintatoimen järjestämistä julkisella sektorilla ja tutkimus painottuu erityisesti kuntasektoriin, sillä suurin osa julkisista hankinnoista tehdään juuri kuntasektorilla. Tavoitteena on lisäksi löytää sopivia viitekehyksiä liittyen lisäarvon tuottamiseen ja arvontuotto-logiikkaan sisäisille asiakkaille yhteishankintayksikön toiminnassa. Empiirisen osan materiaali on koottu haastattelujen perusteella. Tavoitteena on hyödyntää löydettyjä malleja case-yrityksen toiminnan tarkastelussa ja mahdollisesti sen kehittämisessä. Nykyisillä rakenteilla ja toimintamalleilla kunnat eivät selviä niille osoitetuista tehtävistä, sillä kunta-alalla perusongelma on edelleen se, että menot kasvavat nopeammin kuin tulot. Tämä vaatii uusia toimintatapoja ja rakenteita. Yhteishankintayhtiö KL-Kuntahankinnat Oy:n tarjoama ydinpalvelu on tuoda tarjoamansa hankintapalvelun avulla selkeää lisäarvoa kunta-asiakkailleen. Yritys hyödyntää keskitettyä hankintamallia ja toiminnan sen motiivit liittyvät asiantuntijuuteen, asiakkaille tuotettaviin kustannus- ja prosessisäästöihin, erikoistumisella saavutettaviin etuihin ja toiminnan tehokkuuden kasvuun sekä asiakkaiden omaan oppimiseen.

Innovaatio-ohjelmatoiminnan suorituskyvyn mittaus

Tutkimuksen tavoitteena on luoda viitekehys yritysten innovaatiotoimintaa ohjelmatoiminnalla tukevan julkisen organisaation suorituskyvyn mittaamiseksi. Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus ja tutkimusotteena siinä käytetään toiminta-analyyttistä tutkimusotetta. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin havainnoimalla, keskusteluilla, haastatteluilla sekä ryhmätyöskentely-menetelmillä. Luodun viitekehyksen mukaan innovaatiotoimintaa ohjelmatoiminnalla tukevan julkisen organisaation tuottama julkinen arvo syntyy pienentämällä innovaatio-toiminnan markkina- ja järjestelmähäiriöitä, joka tapahtuu tarjoamalla rahalista tukea sekä palveluita. Näin innovaatiotoiminnan tuloksellisuus ja positiiviset ulkoisvaikutukset lisääntyvät. Tämä johtaa lopulta talouden kasvamiseen sekä yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointiin. Innovaatiotuella voidaan säädellä myös innovaatiotoiminnan aluetta ja näin luoda arvoa pureutumalla yhteiskunnan ongelmakohtiin. Tämän lisäksi kansalaisille on todennäköisesti arvokasta organisaatiota kohtaan tuntema luottamus, jota kasvattavat luultavasti esimerkiksi resurssien tehokas käyttö, oikeudenmukainen toiminta, asiakkaiden yhden-mukainen kohtelu, todennetut tulokset ja vaikutukset sekä toiminnan läpinäkyvyys. Viitekehyksen pohjalta muodostettiin Ohjelmat-ydinprosessin suorituskyvyn mittaristo. Aluksi kuvattiin ydinprosessin tavoitteet, joita tarkennettiin vaikuttavuusmallilla sekä sidosryhmäanalyysillä. Seuraavaksi muodostettiin ydinprosessille strategiakartta ja tunnistettiin sen kriittiset menestystekijät. Tuloksena syntyi mittaristo, jossa on 84 potentiaalista prosessin suorituskykyä mittaavaa mittaria. Lopuksi mittaristoa tarkasteltiin kokonaisuutena ja todettiin se kohtalaisen hyvin onnistuneeksi.