Verkko-opetuksenhyödyntäminen uusien työntekijöiden koulutuksen haasteisiin vastaamisessa

Työn tarkoituksena oli kehittää verkko-oppimisympäristö sahatavaran jatkojalostusprosessien uusien ja työtehtävää vaihtavien työntekijöiden perehdytykseen. Työssä tutkittiin myös miten verkko-oppimisympäristöä voidaan käyttää osaamisen siirrossa. Työssä haastateltiin työnjohtajia ja työntekijöiden perehdyttämisestä vastaavia henkilöitä siitä, mitkä ovat ongelmat ja haasteet sahatavaran jatkojalostuksen alueella tietämyksen siirrossa uusille työntekijöille. Työssä tarkasteltiin tiedon syntymistä ja siirtämistä tietojohtamisen, sekä oppivan organisaation teorioiden avulla. Työssä selvitettiin myös mitkä ovat verkko-oppimisympäristöjen vahvuudet ja heikkoudet tiedonsiirrossa, sekä miten verkko-oppimisympäristö voisi toimia osana tiedonsiirtojärjestelmää. Haasteiksi uusien työntekijöiden koulutuksessa nousi esille neljä teemaa. Ne olivat laatutietous, turvallisuus, taloudellisuus jamotivaatio oppimiseen. Verkko-oppimisen vahvuuksia pyrittiin käyttämään mahdollisimman tehokkaasti hyväksi esiin nousseisiin haasteisiin vastaamisessa. Verkko-oppimisen vahvuuksia ovat eri mediaelementtien käyttö kuten kuvat, videot ja animaatiot. Työn tuloksia käytettiin hyväksi verkko-oppimisympäristön teossa. Lopuksi tehtiin myös ehdotus verkko-oppimisympäristön käytöstä osana tiedonsiirtojärjestelmää. Järjestelmän käyttö riippuu sen sisällön hyödyllisyydestä ja jatkuvasta päivityksestä.

Liiketoimintaprosessien uudistaminen rakennusteollisuudessa

Työn tavoitteena oli etsiä ongelmakohtia olemassa olevasta prosessikuvauksesta ja prosessimaisesta toiminnasta. Samalla luotiin ehdotus uudesta mallista ja parannuksista. Uuden mallin avulla perustajaurakoinnin hankevaihe voidaan hahmottaa paremmin ja henkilöiden tehtäväkuvat tarkentuvat. Toinen tärkeä tavoite oli asettaa prosessimainen työskentely merkittävämpään asemaan yrityksessä. Työn teoriaosassa esitellään näkökulmia jotka vaikuttavat yrityksen tehokkaaseen toimintaan. Laatuajattelu, laatujohtaminen, prosessit ja niiden johtaminen standardi sekä prosessien uudistamisen laajuuden vaihtoehdot antavat hyvän kuvan siitä mihin kaikkeen prosessimainen toiminta vaikuttaa, ja mitkä tekijät ovat tehokkaan toiminnan takana. Empiriaosuudessa sovelletaan teoriaosuudessa esitettyjä tekniikoita tutkittaessa uuden mallin luomista. Havaittiin monia ongelmia prosessimaisen toiminnan tunnistamisessa ja tehtäväkuvauksien epämääräisyyttä. Tuloksena päädyttiin tekemään ehdotus jatkokehitystyölle ja esiteltiin prosessien tehokkuuden mittaamiseen erilaisia näkökulmia ja mittareita.

Tuoteturvallisuusriskien hallinta suorituskyvyn johtamisen tukena sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa

Eurooppalaisia ja suomalaisia markkinavalvontatilastoja tutkimalla havaitaan, ettei tuoteturvallisuuden hallinta ole itsestään selvää sähkö- ja elektroniikka-alalla. Vuodesta 2000 maaliskuuhun 2006Euroopan markkinoilla havaittiin 3040 vaarallista kuluttajien käyttöön tarkoitettua sähkötuotetta. Työn päätavoitteena on selvittää, miten tuoteturvallisuusriskien hallinta kytkeytyy yrityksen suorituskyvyn johtamiseen. Työssä on käytetty konstruktiivista tutkimusotetta. Aineistopohjaisen analyysin avulla kartoitetaan suorituskyvyn johtamisen teoriaa, suorituskyvyn käytännön mittaamista pienissä ja keskisuurissa yrityksissä sekä tuoteturvallisuusriskejä jariskienhallinnan periaatteita. Lisäksi kartoitetaan lainsäädännön vaatimuksia, tuotesuunnittelua, valmistusta ja osaamista sekä tarkastellaan tuoteturvallisuuden viranomaisvalvonnan tuloksia. Tutkimuksessa analysoidaan kirjallisuutta ja tilastoja etsien tuoteriskien hallinnan ja suorituskyvyn johtamisen välistä yhteyttä. Analyysiä täydennetään tutkimuksen tekijän kokemuksella tuoteturvallisuuden testauksesta ja sertifioinnista, standardisoimistyöstä sekä tuoteturvallisuuden viranomaisvalvonnasta. Riskienhallinta muodostaa parhaimmillaan osan yrityksen johtamis- ja hallintakäytäntöä. Tuoteturvallisuusriskien hallinta on yrityksen strateginen päätös, joka tukee suorituskyvyn johtamista. Työssämallinnetaan kolme toimintatapaa, joilla eri kehitysvaiheessa olevat sähkö- ja elektroniikkateollisuuden valmistajat voivat hallita tuoteturvallisuusriskejään.Työssä kootaan yhteen tuoteturvallisuuden tekijöitä, jotka suorituskyvyn mittareissa monitoroivat tuoteriskien tilaa. Lisäksi kootaan yhteen riskienhallinnan kustannuksia, joilla yritys voi arvioida etukäteen kokonaiskustannuksia.

Asiakasorientaatio taloushallinnossa - Innovaation leviäminen Suomessa

Tutkielman tavoitteena oli selvittää taloushallinnon asiakasorientaation tilanne Suomessa. Asiakasorientaatio taloushallinnossa ymmärretään asiakaskannattavuuslaskentana, joka on osa asiakkuuden johtamista. Asiakaskannattavuuslaskentaa tutkittiin innovaationa ja tutkimusongelmana selvitettiin miten ja minkä tekijöiden vaikutuksesta diffuusio on tapahtunut Suomessa ajanjaksolla 1995-2006. Alatutkimusongelmina tutkittiin innovaation omaksuneiden yritysten erityispiirteitä sekä syitä innovaation hitaaseen diffuusioon. Tutkielma toteutettiin tapaustutkimuksena. Aineisto koottiin talouslehtien antamien viitteiden sekä aiheesta teetettyjen diplomitöiden ja pro gradujen case-osuuksien pohjalta. Tutkielman empiria-osiota on analysoitu sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti, painoarvon ollessa kvalitatiivisessa tekniikassa. Asiakaskannattavuuslaskenta on levinnyt Suomeen konsultointiyritysten, yliopistojen ja median välityksellä. Innovaation leviämiseen ovat osaltaan vaikuttanut tasapainoitetun mittariston ja CRM:n levimäinen. Tärkeimpiä motiiveja ja syitä yritysten haluun omaksua innovaatio ovat kiristyvä kilpailu, tietojärjestelmien kehittyminen ja vanhan laskentajärjestelmän informatiivisyyden riittämättömyys. Syitä hitaaseen diffuusion puolestaan löytyi 1990-luvun lopun kehittymättömistä tietojärjestelmistä, markkinoinnin ja taloushallinnon erilaisista näkökannoista sekä resurssien puutteesta.

Asiakaskannattavuus osana yrityksen suorituskykyä prosessiteollisuusyrityksessä

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia asiakaskannattavuutta yhtenä yrityksen suorituskyvyn osatekijänä. Tutkimuksen edetessä määriteltiin asiakaskannattavuuden johtamisen viitekehys ja käytiin läpi tämän jatkuvan prosessin eri vaiheet, jotka ovat suunnittelu, itse toiminnan raportointi ja analysointi sekä kehitystoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus. Tutkimuksen empiriaosuudessa kuvattiin prosessiteollisuuden alalla toimivan kohdeorganisaation asiakaskannattavuusjohtamisen nykytila. Teoria- ja empiriatarkastelun perusteella voidaan todeta, että asiakaskannattavuuden johtaminen ei vielä ole kohdeorganisaatiossa jatkuvan prosessin kaltainen toimintatapa. Asiakaskannattavuutta raportoidaan kohdeorganisaatiossa useilla eri organisaatiotasoilla mutta näiden raporttien perusteella on harvemmin tapahtunut mitään konkreettisia toimenpiteitä. Tutkimuksessa on esitetty myös kehitysehdotuksia ja suosituksia prosessin jatkuvuuden mahdollistamiseksi. Tutkimus on toteutettu pääasiallisesti osallistuvan havainnoinnin menetelmällä.

Pk-yrityksen johtajan rooli sosiaalisen pääoman rakentajana ja innovaatiotoiminnan edistäjänä

Sosiaalinen pääoma on viime aikoina ollut suosittu tutkimusaiheeri tieteenaloilla maailmanlaajuisesti. Tästä huolimatta yritysjohtajien rooliasosiaalisen pääoman rakentajana ja innovaatiotoiminnan edistäjänä on tutkittu melko vähän. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, miten sosiaalinen pääoma mahdollistaa tiedon ja muiden resurssien nopeamman ja paremman saatavuuden. Tämä tapaustutkimus keskittyy yrityksen johtajan rooliin, erityisesti yrittäjänä toimivien pk-yritysten johtajien rooliin. Tavoitteena on kerätä tietoa siitä, miten johtajat ovat kehittäneet ja kokeneet sosiaalisen pääoman. Tavoitteena on myös tutkia kuinka sosiaalinen pääoma on vaikuttanut innovaatiotoimintaan. Tutkimuksen empiirinen osuus perustuu kahden pk-yrityksen yrittäjä-johtajan haastatteluihin. Tutkimuksessa havaitaan, että sosiaalinen pääoma on tärkeintä johtajan suhteissa avainasiakkaisiin ja rahoittajiin. Nämä kontaktit ovat elintärkeitä myöskoko yrityksen suoriutumisen kannalta. Johtajan kyky luottaa ja olla luotettu on yksi sosiaalisen pääoman edellytyksistä. Tiivis yhteistyö teknologiainnovaatioiden kehitystyössä ei ole mahdollista ilman hyviä suhteita ja osapuolten keskinäistä luottamusta. Tutkimus myös tuo esiin miten yrityksen alkuvaiheessa johtajanrooli sosiaalisen pääoman rakentajana ja innovaatiotoiminnan edistäjänä on keskeinen.

Uudistumiskykyinen strategian toteuttaminen, case Oy Hartwall Ab

Tutkielman tutkimusongelmana oli, miten organisaatio voi toteuttaa strategiaansa uudistumiskykyisesti. Tutkimusongelmaa tutkittiin kartoittavasti, kuvailevasti ja selittävästi. Tutkimuksessa lähdettiin liikkeelle strategian toteuttamisen teoreettisen tarkastelupohjan rakentamisesta. Strategian toteuttamisen näkökulmat yhdistettiin Ståhlen (1999) kehittämään kolmiulotteiseen tietoympäristömalliin. Tämänsynteesin pohjalta luotiin uudistumiskykyinen strategian toteuttaminen -malli. Mallin perusteella vastattiin tutkimusongelmaan ja ehdotettiin case-yritykselle strategian toteuttamisen kehittämistoimenpiteitä. Tutkielman tutkimusstrategiana käytettiin Survey-tutkimusta. Tällä pyrittiin tutkimaan case-yrityksen myyntiorganisaation uudistumiskyvyn tasoa ja analysoimaanuudistumiskyky -mittauksen tulosten pohjalta organisaation uudistumiskykyistä strategian toteuttamista. Tutkimuksen metodiksi valittiin kyselylomakepohjainen KM-factor¿-mittari. KM-factor¿-mittaus suoritettiin case-yritys Oy Hartwall Ab:ssä kevään 2004 aikana. Mittauksen perusjoukkona oli Oy Hartwall Ab:n myyntiorganisaatio. Mittauksen otoskoko oli N=64, henkilöstö: N=49, johto: N=15. Henkilöstönvastausprosentti oli 71 %:a ja johdon 78 %:a. Kyselylomake oli internet-pohjainen. KM-factor¿-mittauksen tulokset analysoi businessXray Oy. Tutkielman tekijä analysoi KM-factor¿-mittauksen tuloksia hyödyntämällä uudistumiskykyinen strategian toteuttaminen -mallia. Organisaatio voi toteuttaa strategiaansa uudistumiskykyisesti toteuttamalla ja uudistamalla strategiaansa yhtenäisesti strategisen fokuksensa mukaisesti. Tämä onnistuu toteuttamalla strategiaa uudistumiskykyisen strategian toteuttamisen -mallin mukaisesti. Mallia hyödyntämällä organisaation johto kykenee organisoimaanstrategian toteutuksen yrityksen strategisen fokuksen mukaisesti.

Balanced scorecardin rakentaminen caseyritykselle

Tutkielman teoriaosuuden tavoitteena on selvittää kuinka Balanced scorecard -malli rakentuu ja toimii. Caseosuuden tavoitteena on määritellä esimerkkiyritykselle sopiva tasapainotettu mittaristo ottaen huomioon yrityksen toimiala ja toimintaympäristön sekä toimintaympäristön muutostrendit. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on antaa esimerkkiyritykselle toimintaohjeet heidän Balanced scorecard -projektin loppuunviemiseksi. Toiminnanohjausmalleista syvällisimmin käsitellään Kaplanin jaNortonin Balanced scorecard -mallia, josta käytetään myös nimitystä tasapainotettu mit-taristo. Tutkimus perustuu laajaan kirjallisuuskatsaukseen aihepiiristä sekä esimerkkiyrityksen avainhenkilöiden haastatteluihin ja caseyrityksen kirjallisiin dokumentteihin. Kaplanin ja Nortonin julkaisut ovat toimineet teoriaosuuden runkoaineistona varsinkin Balanced scorecardia käsittelevien osioiden osalta. Myös Olven ym. sekä Toivasen tutkimukset Balanced scorecardin käyttöönotossa ovat merkittävässä osassa teoriaosuudessa. En työskentele yrityksessä, vaanteen tutkimukseni ulkopuolisena tutkijana.

Vuokratyöntekijät joustavana työvoimana. Miksi ja miten yritykset käyttävät työvoiman vuokrausta?

Työvoiman vuokraus on houkutteleva tapa yrityksille varautua tulevaisuuden epävarmuuteen. Alana työvoiman vuokraus on kasvava. Verrattuna Euroopan lukuihin Suomessa käytetäänvuokratyövoimaa vielä alle keskiarvon, mutta vuonna 2005 ala työllisti 100 % enemmän kuin viisi vuotta aiemmin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vuokratyövoiman käytön syitä ja motiiveja käyttäjäyritysten näkökulmasta, sekä tapoja, miten vuokratyövoimaa käytetään. Tutkimus on suoritettu haastattelemalla yhdeksän yrityksen edustajia teemahaastatteluin. Haastatteluissa nousi helppous ja joustavuus suurimmiksi syiksi vuokrata henkilöstöä. Varsinaista strategiaa vuokratyövoiman käytössä oli vain parilla yrityksellä. Suurin osa vain reagoi tilanteeseen ottamalla lisää tai vähentämällä vuokratyöntekijöiden määrää ¿selkeä etu, mikä yritysten keskuudessa nähtiin. Vuokratyöntekijöitä haluttiin johtaa samallatavalla kuin vakituista henkilöstöä, mutta vuokratyösuhteen malli toi haasteita, joka joskus näkyy erilaisena kohteluna tai johtamisen vähyytenä.

"Typically German" - Cultural Expectations and Experiences

Tutkielman tavoite ja tutkimusmenetelmät Tutkielman päätavoitteena oli selvittää millaisia stereotyyppisiä odotuksia ihmisillä liike-elämässä on saksalaisista. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastatteluilla saatua materiaalia täydennettiin ja peilatiin managementkirjallisuudesta poimituilla kuvauksilla saksalaisista. Johtopäätökset Tutkielman empiriaosassa muodostettiin kolme erillistä stereotyyppiä saksalaisista. Suomalaisten kuva saksalaisista oli suhteellisen yhtenäinen, kun taas kansainvälisissä mielikuvissa oli enemmän hajontaa. Rehellisyys, järjestelmällisyys, muodollisuus ja laadun tuottaminen olivat yleisesti hyväksyttyjä "saksalaisia ominaisuuksia". Toisin kuin auto-stereotypiat yleensä, vaikutti saksalaisten kuva omasta kansallisuudestaan suhteellisen negatiiviselta.

Henkilöstöraportointi - tunnuslukujen valinta ja seuraaminen henkilöstöstrategian toteuttamisessa, case: UPM-Kymmene Oyj, Voikkaa

Tutkimusalueena on henkilöstöraportointi ja henkilöstötilinpäätöksen tekeminen. Tavoitteena on selvittää henkilöstöraportoinnin tekemisestä saatava taloudellinen hyöty yritykselle. Teoriaosuudessa olen käyttänyt deskriptiivistä tutkimusmenetelmää ja empiriaosuudessa normatiivista. Empiriaosuus on rajattu UPM-Kymmene Oyj:n Voikkaan paperitehtaaseen. Case-organisaatiolle valitaan henkilöstötunnusluvut ja kehitetään sille sopiva henkilöstötunnuslukujen seurannan malli. Tunnusluvut ovat työkaluna analysoitaessa henkilöstön tämän hetkistä rakennetta, laatua ja työhyvinvointia. Pitkän aikavälin tuloksen tekemisessä henkilöstön osaamisella, työkyvyllä ja työmotivaatiolla on suuri merkitys. Osaamisen kehittymistä ja työhyvinvointia on seurattava kyselyillä. Brändilupausten, kuten esim. laadun ja osaamisen kehittämisen seurannassa voidaan myös hyödyntää henkilöstöraportoinnin tuottamia tunnuslukuja. Henkilöstöraportointi tuottaa informaatiota eri sidosryhmille: omistajat, sijoittajat, henkilöstö, asiakkaat, pankit, analyytikot ja toimittajat.

Hankinnan kokonaiskustannukset hankintapäätösten tukena. Case: Incap Furniture Oy

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tehdä hankinnan kokonaiskustannusmalli tietylle case-yrityksen tuotteelle. Tarkoituksena oli selvittää, mikä on hankinnan kokonaiskustannusten merkitys strategisen kustannusten hallinnan osana ja mitä mahdollisia työkaluja voidaan käyttää hankinnan kokonaiskustannusten mittaamiseen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin kuinka hankinnan kokonaiskustannuspäätökset voivat auttaa hankintapäätösten teossa. Tutkimus on kvalitatiivinen ja muodostuu teoreettisesta ja empiirisestä osasta.Teoriaosa on luonteeltaan käsiteanalyyttinen ja empiriaosa vertaileva case-tutkimus. Teoreettisessa osassa selvitetään hankinnan kokonaiskustannusten teoriaa ja empiriaosassa tutkimus kohdennetaan case-yrityksen Forsby-jalkaan. Tutkimuksentuloksena syntyi case-yritykselle hankinnan kokonaiskustannusten malli, jota yritys käyttää ensisijaisesti toimittajien arviointiin. Hankinnan kokonaiskustannukset osoittautuivat tärkeäksi osaksi yrityksen strategista kustannusten hallintaa. Tutkimuksessa ilmeni, että kohdeyrityksen erityispiirteiden ja käytössä olevien resurssien huomioiminen on erittäin merkittävä asia hankinnan kokonaiskustannusmallia muodostettaessa. Lisäksi tutkimuksen teon aikana nousi esiin useita asioita, joita case-yrityksen on jatkossa kehitettävä.

Software SMEs asStrategic Partners in the Partner Programs of Large International Companies

Tutkielman tavoitteena oli tutkia pienten- ja keskisuurten (PK) ohjelmistoyritysten kansainvälisiä kumppanuuksia. Päätavoitteena oli löytää keinoja kuinka PK-ohjelmistoyritykset voisivat tulla strategisiksi kumppaneksi suurten kansainvälisten yritysten kumppanuusohjelmissa. Lisäksi tutkielmassa oli tavoitteena selvittää kuinka kumppaneiden välistä sitoutumista voitaisiin vahvistaa, jotta PK-ohjelmistoyritykset voisivat saavuttaa todellista lisäarvoa ja kansainvälistä kasvua kumppanuusohjelmien kautta. Tutkielma jakaantuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoreettinen osa keskittyy tarkastelemaan korkean teknologian markkinointia ohjelmistoalalla sekä kansainvälisiä kumppanuuksia. Suurten yritystenkumppanuusohjelmia ei ole tutkittu suomalaisten PK-ohjelmistoyritysten näkökulmasta, minkä vuoksi empiirinen tutkimus on perusteltua. Empiirinen tutkimus toteutettiin laadullisena case-tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Tutkimustulokset osoittavat, että strategisen kumppanin aseman saavuttaminen on pitkä ja haastava matka PK-yrityksille. Suurten kansainvälisten yritysten kumppanuusohjelmat ovat useimmiten monimutkaisia ja todellisen lisäarvon saavuttaminen kumppanuusohjelman kautta vaatii paljon resursseja PK-yrityksiltä. Jotta PK-yritykset voisivat saavuttaa ja säilyttää strategisen kumppanin aseman kumppanuusohjelmassa, vaatii se aktiivista ja päivittäistä vuorovaikutusta kumppaneiden kesken. Erityisesti tiiviit henkilösuhteet oikeiden avainhenkilöiden kanssa ovat välttämättömyys. Läheiset kontaktit mahdollistavat sen, että PK-yritykset voivat ainakin osittain ohittaa kumppanuusohjelman byrokratian, mikä lisää luottamusta ja sitoutumista kumppanuussuhteessa sekä edistää kansainvälistä kasvua ja menestystä liiketoiminnassa.

Managing Human Factor in Accounting Change - Introducing Activity Based Costing System to Organization

Tutkimuksen tavoitteena on identifioida yleisimmät toimintolaskennan implementointiin liittyvät ongelmat ja muutosprojektin onnistumiseen vaikuttavat tekijät. Tavoitteena on myös saada kokonaisvaltainen kuva siitä, miksi laskentatoimen muutokset ovat vaikeita implementoida ja miten ihmisten käyttäytyminen vaikuttaa muutosprosessin onnistumiseen. Sekä laskentatoimen että muutosjohtamisen teorioita tarkastellaan laaja-alaisen kuvan saamiseksi siitä, miten ihmisiin ja heidän käyttäytymiseensä liittyvät tekijät vaikuttavat muutosprojektin onnistumiseen tai epäonnistumiseen. Tutkielma käyttää empiirisiä tutkimustuloksia pohjana aiheen tarkastelulle. Tutkielma tarjoaa ehdotuksia tulevaisuuden tutkimukselle liittyen laskentatoimen muutoksen kriittisiin tekijöihin. Kiinnostavimpia alueita tulevaisuuden tutkimukselle on pohtia tarkemmin, miten työntekijöiden oletukset johtajien motiiveista muutoksen takana vaikuttavat muutosvastarintaan sekä miten organisaation rakenne ja muutosvastarintavaikuttavat muutoksen institutionaalistamiseen.

Business competence and training needs in Finnish companies operating in the Leningrad Region

Tässä pro gradu -työssä tutkitaan Leningradin alueella, Venäjällä, toimivien suomalaisyritysten liiketoimintaosaamisen koulutustarpeita. Tavoitteena on ollut tutkia, millaisia yritysten koulutustarpeet ovat, sekä lisäksi selvittää yleisemmällä tasolla, miten liiketoimintaosaaminen määritellään. Useat tutkimusta varten haastatellut johtajat pitävät liiketoimintaosaamista erityisesti markkinoilla toimimiseen liittyvänä osaamisena. Myös johtaminen, sekä tuotteet ja teknologia nähdään liiketoimintaosaamisen tärkeinä osina. Yrityksillä on koulutustarpeita seuraavilla alueilla: johtaminen; myynti, markkinat ja asiakkaat; yrityksen sisäinen yhteistyö; kielet, sekä juridiikka ja laskentatoimi. Haastateltavien mukaan markkinoiden nopea kehitys sekä yrityksen kasvu luovat yrityksille koulutustarpeita. Yllättäen myös Venäjän koulutusjärjestelmää itsessään pidetään koulutustarpeiden syynä. Tutkimuksessa mukana olleiden yritysten koulutuskäytännöt ovat keskenään melko erilaisia: koulutusbudjetti, koulutuspäivien määrä ja koulutusorganisaation valintakriteerit vaihtelevatyrityksestä riippuen. Joka tapauksessa yleisin koulutusmuoto näyttää olevan yrityksen sisäinen koulutus. Monet haastateltavat painottavat suuresti uusien työntekijöiden kouluttamista. Selvästikin rekrytointi ja uusien työntekijöiden koulutus vievät suuren osan tutkimusta varten haastateltujen johtajien ajasta. Tärkeä huomio koulutusmarkkinoihin liittyen on se, että lyhyiden, kaikille avoimien koulutusten kohdalla markkinat ovat Pietarissa täynnä. Suurimpana uhkana nähdään alalla vallitseva kouluttajapula.