Toimitus- ja asennusprosessin parantaminen globaalissa IT-projektissa

IT-palvelumarkkinoilla yritykset kohtaavat entistä enemmän haasteita pyrkiessään löytämään uusia asiakkaille lisäarvoa tuottavia keinoja. Asiakaslähtöisyys on tärkeää haastavassa palveluliiketoiminnassa sen nopeasti luonteen takia. Asiakkaat vaativat nopeaa ja luotettavaa laitetoimitusta. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia toimitus- ja asennusprojektissa käytettyä prosessia ja löytää keinoja asiakastyytyväisyyden parantamiseen etsimällä parannuskohteita käytetystä prosessista. Työn päätavoitteena on selvittää, miten IT-palvelutoimittajan toimitusprosessia voidaan kehittää vastaavanlaisissa suurissa projekteissa ja samalla toimintaa tehostamalla luoda lisäarvoa sekä asiakkaille että yritykselle. Alatavoitteena työssä on tutkia prosessia ja löytää siinä tehdyt virheet ja löytää niille parannusehdotuksia. Työ pohjautuu projektiin, jossa toimitettiin ja asennettiin asiakkaalle yli 350 kytkintä heidän eri toimipisteisiinsä ja jossa itse toimin projektipäällikkönä. Työssä käydään läpi mitä toimitusketjut ovat ja niiden ohjaus, sekä yleinen prosessin kehittämisen teoria. Lopuksi käydään läpi käytetty prosessi sekä haastatteluissa esiin tulleet ongelmakohdat siinä.

Kriittisyysluokittelu varaosavarastojen hallinnan tehostamisen keinona

Tämän kandidaatintyön tavoitteena on teollisuusyrityksen varaosavarastojen hallinnan tehostamisen keinojen löytäminen prosessin ja osien saatavuuden kriittisyydet huomioon ottaen. Prosessi- ja saatavuuskriittisyyttä käytetään luokittelukeinoina, jotta tuotantoprosessin sujuva läpimeno saadaan huomioitua varastojenhallinnassa. Tavoitteena onkin optimoida varaosavarastoja siten, että tehtaan tuotantovarmuus pystytään kuitenkin takaamaan. Työssä tutkitaan, mitkä tekijät johtavat siihen, että varaosista tulee kriittisiä. Kriittisyyttä tarkastellaan kahdesta näkökulmasta, joita pidettiin tärkeänä tehtaan tasaisen tuotannon takaamiseksi. Näiden näkökulmien pohjalta luodaan nelikenttämalli, jonka avulla varaosat luokitellaan ja luokittelua laajennetaan kirjallisuudesta löydettyjä analyysimalleja apuna käyttäen. Tarkoituksena on parantaa varaosien hallintaa ja tehostaa varaosavarastoja. Työssä esitelläänkin erilaisia varaosien varastointitapoja entistä tehokkaamman varastonhallinnan saavuttamiseksi. Varaosilla on suuri merkitys koko yrityksen toimintaan. Silti niiden hallintaan on kiinnitetty kirjallisuudessa varsin vähän huomiota ja tehdyt tutkimukset ovat yksipuolisia. Työssä onkin tutkittu varaosien luokittelua useasta eri näkökulmasta ja näin saatu monipuolinen sekä kattava näkemys varaosavarastojen tehostamiskeinoista. Tärkeimpänä tuloksena havaittiin kriittisyysluokittelun ja analyysien yhdistämisen edut varaosavarastojen optimoinnissa.

Onboarding suureen ja ketterään ohjelmistoprojektiin

Ohjelmistokehitysalalla kuten monella muullakin alalla ollaan totuttu suureen ja nopeatempoiseen työntekijöiden vaihtuvuuteen. Kehittäjät vaihtavat projektista toiseen kesken kaiken yrityksen sisällä ja lisäksi uusia potentiaalisia työntekijöitä palkataan käynnissä oleviin projekteihin projektien tarpeiden mukaisesti. Kehitettävien järjestelmien ollessa tyypillisesti hyvin laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia, tarvitaan jonkinlainen prosessi uusien kehittäjien opastamiseen ja integroimiseen projektiin. Tätä kokonaisuutta kutsutaan usein nimellä onboarding-prosessi. Onboarding-prosessi on tyypillisesti kestoltaan muutamista viikoista kuukausiin eikä se siis näin ollen ole vain yksittäinen tapahtuma. Prosessi koostuu useista pienemmistä kokonaisuuksista, jotka voivat olla hyvin vaikeasti eroteltavissa toisistaan tai joissain tapauksissa selvästi erillisiä esimerkiksi peräkkäisiä tapahtumia. Onboardingia tarkastellaan usein pelkästään kohdeorganisaation tapahtumien kautta, mutta itse asiassa sen kulkuun vaikuttaa myös vahvasti prosessin kohteena olevat henkilöt ja heidän ominaisuutensa. Prosessin lopullisina tavoitteina pidetään sitä, että uusi työntekijä oppii ymmärtämään oman roolinsa projektissa ja lisäksi sitä, että hän pystyy omatoimisesti ja tehokkaasti tekemään hänen vastuullaan olevia työtehtäviä. Ohjelmistokehitysprojektien onboarding-tapahtumia on ehditty jo tutkimaan jonkin verran, mutta empiiriset tutkimukset kohdistuvat usein vain johonkin tiettyyn sosialisaatiotaktiikkaan, kuten mentorointiohjelmaan. Ne eivät siis käsittele prosessia kokonaisvaltaisesti. Tehokkaaksi havaittuja asioita ja taktiikoita ovat muun muassa selkeät, riittävän tarkat ja helposti paikannettavat dokumentaatiot, aktiivinen mentorointi, pariohjelmointi, varsinaisten työtehtävien tekeminen hyvin varhaisessa vaiheessa ja uusien kehittäjien proaktiivisuus ja itseohjautuva käyttäytyminen. Kehitysympäristöön ja hallinnollisiin asioihin liittyviä haasteita pidetään turhauttavina. Tässä tutkielmassa tarkastellaan hyvin suureen ketterään ohjelmistokehitysprojektiin järjestettyä onboarding-prosessia, joka on edennyt jo hyvin pitkälle. Tarkoituksena on selvittää, miten onboarding-tapahtumiin valmistauduttiin, mitä eri vaiheita prosessiin sisältyi, mitä haasteita ja erityisiä onnistumisia prosessiin liittyi ja miten nämä sopivat yhteen aiemman tutkimusdatan kanssa. Saadut tutkimustulokset tukevat todella vahvasti aiempien tutkimusten havaintoja siitä, mitkä asiat ovat erittäin tärkeitä ja mitkä toisaalta aiheuttavat erityisen paljon haasteita uusien kehittäjien liittyessä ohjelmistokehitysprojektiin. Erityisesti onboarding-prosessin sosiaalinen puoli korostui tutkittavassa projektissa.

Monitoring Directed Energy Deposition Processes in Additive Manufacturing

The purpose of this study is to find out how laser based Directed Energy Deposition processes can benefit from different types of monitoring. DED is a type of additive manufacturing process, where parts are manufactured in layers by using metallic powder or metallic wire. DED processes can be used to manufacture parts that are not possible to manufacture with conventional manufacturing processes, when adding new geometries to existing parts or when wanting to minimize the scrap material that would result from machining the part. The aim of this study is to find out why laser based DED-processes are monitored, how they are monitored and what devices are used for monitoring. This study has been done in the form of a literature review. During the manufacturing process, the DED-process is highly sensitive to different disturbances such as fluctuations in laser absorption, powder feed rate, temperature, humidity or the reflectivity of the melt pool. These fluctuations can cause fluctuations in the size of the melt pool or its temperature. The variations in the size of the melt pool have an effect on the thickness of individual layers, which have a direct impact on the final surface quality and dimensional accuracy of the parts. By collecting data from these fluctuations and adjusting the laser power in real-time, the size of the melt pool and its temperature can be kept within a specified range that leads to significant improvements in the manufacturing quality. The main areas of monitoring can be divided into the monitoring of the powder feed rate, the temperature of the melt pool, the height of the melt pool and the geometry of the melt pool. Monitoring the powder feed rate is important when depositing different material compositions. Monitoring the temperature of the melt pool can give information about the microstructure and mechanical properties of the part. Monitoring the height and the geometry of the melt pool is an important factor in achieving the desired dimensional accuracy of the part. By combining multiple different monitoring devices, the amount of fluctuations that can be controlled will be increased. In addition, by combining additive manufacturing with machining, the benefits of both processes could be utilized.

Hyvinvointipalvelujen markkinointi matkailutoimialalla – Case Naantalin kylpylä, Haikon Kartano ja Kasnäsin kylpylä

Tutkielma käsittelee hyvinvointipalvelujen tuotteistamista kohderyhmien profiloinnin kautta matkailutoimialalla. Tutkielman osaongelmat ovat hyvinvointimatkailun ja hyvinvointipalvelujen määrittely kirjallisuudessa, tutkituissa kylpylähotelleissa tarjolla olevat hyvinvointipalvelut, hyvinvointipalvelujen käyttäjien profilointi kirjallisuuden mukaan sekä profilointi tutkituissa kylpylähotelleissa, keinot hyvinvointipalvelujen tuotteistamiseen asiakasprofiilien tuntemisen kautta sekä hyvinvointipalvelujen tuotteistaminen tutkituissa kylpylähotelleissa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa tutkimuksen kohteena oli kolme Etelä-Suomessa toimivaa kylpylähotellia. Palveluidean muuttaminen kannattavaksi liiketoiminnaksi edellyttää ymmärrystä markkinoista ja kuluttajista. Asiakkaista voidaan kerätä esimerkiksi demografisia tekijöitä, motiiveja ja kulutuskäyttäytymistä koskevaa tietoa. Asiakastietoa hyödynnetään palvelujen tuotteistamisessa. Tuotteistaminen on keino luoda aineettomalle palvelulle aineellisen tuotteen ominaisuuksia. Näin palvelun sisältö ja sen tarjoama lisäarvo konkretisoituu, ja kuluttajan kokeman riskin taso laskee. Palvelun luonteesta ja yrityksen strategiasta riippuu, mikä tuotteistamisen aste on kannattavin. Tähän tutkimukseen osallistuneiden yritysten palvelut sijoittuvat joko jakauman keskivaiheille tai lähemmäs standardoituja tuotteita. Tutkituissa kylpylähotelleissa asiakastietoa kerätään esimerkiksi kanta-asiakasjärjestelmien, ajanvarausjärjestelmien, kyselyjen ja palautelomakkeiden sekä henkilökunnan tietämyksen kautta. Hyvinvointipalvelujen keskeisimpiin kohderyhmiin kuuluvat aikuiset naiset, pariskunnat ja erilaiset ryhmät. Lisäksi miehet ja nuoret ovat huomionarvoisia kohderyhmiä. Tutkimukseen osallistuneet yritykset tuotteistavat palvelujaan esimerkiksi markkinointiviestinnän keinoin. Näihin keinoihin sisältyvät päätökset markkinoinnin kohdentamisesta, markkinointikanavista, hinnoittelusta ja brändien kehittämisestä. Palvelut suunnitellaan tiettyjen kohderyhmien tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi naisille, miehille, nuorille ja pariskunnille suunnatuilla palveluilla on kaikilla omat erityispiirteensä. Kohderyhmien profilointia voisi tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä kehittää kerätyn asiakastiedon laajuutta lisäämällä. Esimerkiksi kylpylöiden päiväkävijöistä ei tällä hetkellä kerätä systemaattisesti tietoa, vaikka päiväkävijät ovat merkittävä asiakasryhmä. Palvelujen tehokas tuotteistaminen edellyttää mahdollisimman tarkan asiakastiedon hyödyntämistä. Prosessi vaatii seurantaa ja pitkäjänteisyyttä, sillä asiakaskunnassa ja kysynnässä tapahtuu jatkuvasti muutoksia.

Luokanopettajien käsitykset ammatillisen kehittymisen tarpeesta ja työyhteisöstä sen tukena

Tutkimuksessa selvitetään luokanopettajien käsityksiä ammatillisen kehittymisen tarpeesta ja työyhteisöstä kehittymisen tukena. Teemaa tarkastellaan kolmesta näkökulmasta. Ensin keskitytään tekijöihin, jotka saavat luokanopettajan tavoittelemaan ammatillista kehittymistä. Toiseksi tutkitaan, millainen työyhteisö luokanopettajien mielestä edistää tai estää ammatillista kehittymistä. Kolmanneksi selvitetään, miten arjen vuorovaikutustilanteet työpaikalla tukevat urallaan eri vaiheissa olevien luokanopettajien ammatillista kehittymistä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin seitsemää varsinaissuomalaista luokanopettajaa. Haastateltavat valittiin Berlinerin opettajan ammatilliseen kehityskaarimalliin perustuen. Tässä tutkimuksessa opettajat on jaoteltu opetusvuosien määrän mukaan noviiseihin ja ammattilaisiin. Haastatelluista kolme on noviiseja ja neljä ammattilaisuusvaiheessa olevia. Tutkittavien työkokemuksen pituus vaihtelee yhden kuukauden ja kuudentoista vuoden välillä. Tämän tutkimuksen mukaan luokanopettajien kokemiin ammatillisiin kehittymis-tarpeisiin vaikuttavat heidän omat koulukokemuksensa ja elämäntilanteensa. Lisäksi tavoitteiden asettamiseen vaikuttaa se, minkälaiset arjen vuorovaikutustilanteet koetaan haasteellisiksi. Ammatillista kehittymistä edistävän työyhteisön kantavina voimina ovat aktiivinen ja vastuunsa kantava rehtori sekä opettajanhuone, jossa vallitsee avoin ja hyväksyvä ilmapiiri. Arjen vuorovaikutustilanteissa ammattilaisuusvaiheessa olevien opettajien vahvuuksina nähtiin hyvät luokan- ja aineenhallinta-taidot, oppilaan kohtaamisen luontevuus ja itsevarmuus. Toisaalta taas he saattavat olla työssään rutinoituneita eikä oman toiminnan tietoista reflektointia pidetä tärkeänä. Noviisiopettajien vahvuuksia olivat tarmokkuus, uudet ideat ja rohkeus kokeilla erilaisia työtapoja. He kuitenkin kaipaavat uransa alkuvaiheessa tukea opettajuuteensa, koska kokonaisuuden näkeminen on vielä vaikeaa. Tämä tutkimus osoittaa, että opettajat suhtautuvat ajatuksen tasolla yhteistyöhön myönteisesti, ja tiedostavat sen mahdollisuudet. Käytännön tasolla yhteistyön toteuttaminen jää kuitenkin monella vähäiseksi. Haasteena on saada kaikki opettajat sitoutumaan ajatukseen siitä, että oppiminen on elinikäinen prosessi.

Real-time adaptive control of ultra-fast laser scribing process with spectrometer online monitoring

There exist several researches and applications about laser welding monitoring and parameter control but not a single one have been created for controlling of laser scribing processes. Laser scribing is considered to be very fast and accurate process and thus it would be necessary to develop accurate turning and monitoring system for such a process. This research focuses on finding out whether it would be possible to develop real-time adaptive control for ultra-fast laser scribing processes utilizing spectrometer online monitoring. The thesis accurately presents how control code for laser parameter tuning is developed using National Instrument's LabVIEW and how spectrometer is being utilized in online monitoring. Results are based on behavior of the control code and accuracy of the spectrometer monitoring when scribing different steel materials. Finally control code success is being evaluated and possible development ideas for future are presented.

Vuokrataloyhtiö muuttuvassa toimintaympäristössä

Suurin osa Suomen vuokrataloyhtiöistä perustettiin 60- ja 70-luvuilla. Tuolloin oli selkeä kuva asuntojen tarpeesta, sijainneista, koosta ja varustetasosta. Asuntotuotantoon kohdistetut rahoitusmuodot koettiin onnistuneiksi ja toimiviksi. Toimintaympäristön muutokset ovat tänään huomattavasti nopeampia kuin tutkimuksen kohteena olevan yhtiön perustamisen aikaan, yli neljäkymmentä vuotta sitten. Vuokrataloyhtiön on pystyttävä varautumaan yllättäviin muutoksiin ja pyrkiä tunnistamaan muuttuvat elementit. Tämä diplomityö pyrkii selvittämään, mitä vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia on olemassa. Työ perustuu samalla tulevaisuudentutkimuksen kirjallisuusteoriaan ja sen peruslähtökohtiin. Empiirinen osuus perustuu tutkittavan vuokrataloyhtiön historiaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen tehtyjen ratkaisujen dokumentteihin. Vuokrataloyhtiön ympäristö on täynnä tunnistettavia ominaisuuksia, verkostoja ja rakenteellisia aukkoja. Ympäristöstä tulee osata poimia ne asiat, joiden perusteella eri skenaario- ja ennakointimenetelmät laaditaan. Ennakointi ei ole ennustamista. Skenaario - ja ennakointimenetelmien hyödyntäminen on avoin prosessi, joka sisältää tutkimuskysymyksiä, lähtökohtia, joita tarkennetaan prosessin edetessä. Vuokrataloyhtiön on osattava hyödyntää nämä menetelmät osana strategian suunnitteluaan, jotta se pärjää myös tulevaisuudessa muuttuvassa toimintaympäristössään.

Ultralujan teräksen kaarijuotto

Tässä diplomityössä tutkitaan ultralujan rakenneteräksen kaarijuotolla valmistettujen liitosten väsymiskestävyyttä. Tutkittavat liitokset ovat kuormaa kantamattomia X-liitoksia. Tutkinnassa vertaillaan puhtaasti juottamalla valmistettua liitosta hitsauksen ja juoton kombinaatioliitokseen, jossa pohjapalkona toimivan hitsin rajaviivalle on juotettu lisäpalko. Kaarijuottoa esitellään yleisesti liittämismenetelmänä. Ultralujaa rakenneterästä esitellään yleisesti ja tarkastellaan sen metallurgista käyttäytymistä sekä juotettaessa, että hitsattaessa. Tutkimuksessa tehtiin kaikkiaan 21 väsytystestiä. Väsytystestit muodostuivat kolmesta eri koekappalesarjasta. Ensimmäisen ja toisen sarjan koekappaleet tehtiin juottamalla, eri lisäaineilla. 3. sarjassa pienat hitsattiin, jonka jälkeen hitsin rajaviivalle tehtiin juotto. Kappaleiden geometriat mitattiin ennen testejä, ja osasta kappaleista mitattiin jäännösjännitykset. Kappaleista otettiin hieitä, joista tehtiin kovuusmittaukset ja suoritettiin makro- ja mikrotason tarkastelua liitosprosessin lämmöntuonnin vaikutuksesta. Väsytyskokeiden perusteella kappaleille määritettiin nimelliset ja rakenteelliset väsymisluokat. Tuloksista piirrettiin S-N –käyrät. Liitoksista tehtiin FEA-mallit, joista määritettiin liitoksen rajaviivalle muodostuva jännitys ja 2. sarjan koekappaleiden laskennalliset kestoiät. 1. sarjan juotoksissa oli ongelmana juotoksen tarttuvuus teräksen pintaan. 2. sarjan koetulokset olivat kaikkein parhaita. 3. sarjan kombinaatioliitokset ylsivät kohtalaisiin väsymisluokkiin. 2. sarjan koetulosten perusteella kaarijuotossa on potentiaalia ultralujan rakenneteräksen liittämismenetelmänä. Jatkotutkimuksen tarve on kuitenkin laaja. Tämä työ osoitti, että kaarijuottaminen voi olla vaativa liittämisprosessi, sillä toimiakseen se vaatii varsin tarkat parametrit, ja lisäksi prosessi on melko herkkä olosuhdemuutoksille.

Logistics service provider's strategy renewal

Tässä diplomityössä tutkitaan strategian määrittämistä. Tutkimus keskittyy logistiikkapalvelualan yrityksen strategian uudistamiseen ja strategiatyön kehittämiseen. Tutkimus pyrkii selvittämään miten yritys pystyy parhaiten saavuttamaan strategiset tavoitteensa. Lisäksi pyritään selvittämään miten yritys pystyy luomaan ja ylläpitämään kilpailuetua. Tutkimus toteutetaan tutkimalla ensin strategiaa, strategiaprosessia ja logistiikkapalvelualan liiketoimintaa kirjallisuudessa. Empiirinen osuus toteutetaan pääosin yrityksen johtoryhmän jäsenten kanssa strategiatyöpajoissa. Yrityksen hallitus asettaa strategiset tavoitteet ja myös hyväksyy projektin eri vaiheiden tulokset. Strategisissa analyyseissä otetaan huomioon sekä ulkoinen että sisäinen näkökulma, jotta saadaan kattava kuva yrityksen liiketoimintaympäristöstä sekä yrityksen vahvuuksista ja heikkouksista. Analyysejä hyödynnetään strategisten vaihtoehtojen muodostamisessa sekä yritys- että liiketoimintatasolla. Strategiset valinnat tehdään sen perustella, miten eri strategiset vaihtoehdot tukevat asetettuja strategisia tavoitteita. Tutkimuksen tuloksena määritellään yrityksen strategia, joka myös dokumentoidaan. Lisäksi luodaan strategisen suunnittelun ja johtamisen prosessi, joka mahdollistaa reagoinnin liiketoimintaympäristössä tapahtuviin nopeisiin muutoksiin.

Pienyrityksen arvonmääritys yrityskauppatilanteessa

Tämän Pro-gradu tutkielman tavoitteena on tutkia, miten pienyrityksen arvo määrittyy yrityskauppatilanteessa. Tämän lisäksi tutkimus pyrkii selvittämään millaisia erityispiirteitä pienyrityksen arvonmääritykseen liittyy ja miten eri arvonmääritysmenetelmät soveltuvat pienyrityksen arvonmääritykseen. Empiirinen tutkimus koostuu kolmesta yrityskauppaan ja arvonmääritykseen keskittyneen asiantuntijan haastattelusta. Haastattelujen avulla on tarkoitus lisätä ymmärrystä pienyritysten arvonmäärityksestä, sen erityispiirteistä, soveltuvista arvonmääritysmenetelmistä sekä siitä, miten lopullinen arvo muodostuu. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että pienyrityksen arvon määrittäminen on vaativa prosessi, jossa on otettava huomioon monia erityisiä piirteitä. Yhtä oikeaa arvonmääritysmenetelmää ei ole vaan useita eri menetelmiä käytetään rinnakkain luotettavan arvon muodostamiseksi. Tärkeimpänä huomioitavana piirteenä esille nousi yrityksen tulevaisuuden ennustamisen hankaluus, minkä takia tulevaisuudelle ei anneta paljoa painoarvoa pienyrityksen arvonmäärityksessä. Tämä vaikuttaa olennaisesti käytettäviin arvonmääritysmenetelmiin ja niiden luotettavuuteen. Rahoitusteoreettisesti oikeaoppisin arvonmääritysmenetelmä, vapaan kassavirran malli, ei tulosten perusteella ole soveltuvin malli kaikkien pienyritysten kohdalla. Syynä tähän on, että suuri osa yrityksen arvosta muodostuu tulevaisuuden kassavirroista, joita pienyrityksen kohdalla on haasteellista ennustaa. Kaikki asiantuntijat käyttivät jokaisen pienyrityksen arvonmäärityksen yhteydessä markkinapohjaisia kertoimia, mutta tämänkin mallin käytön yhteydessä on omat haasteensa ja vaatii arvonmäärittäjältä syvällistä osaamista yrityksen toimialasta. Arvonmäärityksen lisäksi pienyrityksen toiminnan luonne lisää omat erityispiirteet, jotka huomioidaan arvoa laskevina riskitekijöinä. Pienyrityksen toiminta kiteytyy usein yrittäjän osaamiseen, joka koetaan suurena riskinä yrityskaupassa ja täten lopullista arvoa laskevana tekijänä. Voidaankin todeta, että pienyrityksen kohdalla arvonmääritys luo pohjan sekä raja-arvot ostettavasta yrityksestä maksettavalle hinnalle, mutta lopullinen kauppahinta muodostuu neuvottelujen lopputuloksena.

Konsernistrategiasta johdetun kiinteistöstrategian toimeenpanosuunnitelma

Kiinteistöosasto on yksi liiketoimintaa tukeva toiminto ja osaston strategia on johdettu pääosin konsernin strategiasta. Kiinteistöjen osuus Pirkanmaan Osuuskaupan tasearvosta on kuitenkin niin merkittävä, että kiinteistöstrategiassa on myös omia erityispiirteitä kuten kiinteistöjen salkutus. Strategiassa keskitytään tukemaan osuuskaupan omaa liiketoimintaa ja kaikki toimet tähtäävät loppuasiakkaan parempaan tyytyväisyyteen. Toimeenpanosuunnitelmassa on suuri rooli yhdessä tekemisellä ja kirjoittaja uskoo vahvasti sitoutumisen muutokseen muodostuvan asioiden keskustelemisen ja muutoksen merkityksen ymmärtämisen kautta. Tutkielman teoriaosuudessa käydään läpi kiinteistöstrategian teorioita, päästrategian ja tukitoimintostrategian suhdetta ja teorioita strategian toimeenpanosta. Prosessi eteni koko kiinteistöosaston henkilökunnan muutamasta yhteisestä päivästä ja päättyi kiinteistöstrategian toimeenpanosuunnitelmaan. Kaksi suurinta tekijää strategian toimeenpanon onnistumisessa ovat viestintä ja johtaminen. Yhteisten keskustelujen ansiosta saamme paremman lopputuloksen ja koko kiinteistöosaston henkilöstö on sitoutunut uuteen kiinteistöstrategiaan.

Pk-yrityksen jatkajaksi mielivän kasvuorientaatio

In Finland, entrepreneurship policy priorities are encouragement and support for business innovation, growth and internationalization. SMEs are having economically significant employment and wealth creation potential. During the following years, there will be plenty of businesses for sale on the Finnish market. The challenge is to find and identify growth-oriented, talented, innovative, capable to rapid experimentation new entrepreneurs, in whose hands the company's growth targets are going to be realized. In these research is examined frameworks of the company's growth and the factors influencing growth on the basis of previous studies and literature. In addition, the aim is to create a suitable framework to identify the early stage of entrepreneurs, who are growth-oriented. The other aim is create the supposed directions of influences for growth-orientation. The objectives of the work of the results is to act as an umbrella topic, contextual analysis and forming a new applied framework for further studies. The results of these research are the background variables, the desire for growth are composed of motives, attitudes and desires; the skills for growth are composed of capabilities, experiences, self-efficacy and the willingness for risk-taking; the opportunities for growth are composed of IPR, financing, megatrends and other observed chances.

Organisaatiomuutoksen vaikutukset työtyytyväisyyteen - Case Autolinjat

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia työtyytyväisyyttä organisaatiomuutoksen näkökulmasta ja organisaatiomuutoksen vaikutuksia työtyytyväisyyteen. Tarkasteltavana case-yrityksenä toimii Autolinjat Oy. Tutkimuksen tavoitteena on löytää tekijöitä, jotka vaikuttavat Autolinjojen työntekijöiden työtyytyväisyyteen. Tämän pohjalta tarkoituksena on tehdä yritykselle työtyytyväisyyden kehittämisehdotuksia. Olen lähestynyt työtyytyväisyyttä teoreettisesti työtyytyväisyyden sisältö- ja prosessi-teorioilla, joihin kuuluvat Maslown tarvehierarkia, Herzbergin kaksifaktoriteoria, Lawlerin odotusarvoteoria ja Locken päämääräteoria. Tässä tutkielmassa käytetään laadullista tutkimusta. Valitsin laadullisen näkökulman tutkimukseen sen vuoksi, että täten saadaan paremmin esille työtekijöiden subjektiivista tunnetta suhteessa työhönsä ja sen ominaispiirteisiin. Tutkimustulokset osoittavat, että organisaatiomuutokseen suhtautuminen on subjektiivista, mikä tarkoittaa sitä, että jokainen yksilö suhtautuu muutokseen eri tavalla. Täten muutos on omiaan ravisuttamaan työn koettuja piirteitä, mikä taas vaikuttaa yksilön turvallisuuden tunteeseen. Joissakin tapauksissa organisaatiomuutos voi olla positiivinen asia, joka ajaa työntekijää kohti parempaa suoritusta, mutta usein organisaatiomuutoksen vaikutukset työtyytyväisyyteen ovat negatiivisia. Muutoksesta selviämiseen auttaa työtyytyväisyyteen vaikuttavien tunteiden selvittäminen, joten vuorovaikutuksen rooli muutostilanteessa on suuri. Kaiken kaikkiaan työtyytyväisyys on moniulotteinen asia, joka näkyy muutostilanteissa monella eri tavalla, johtuen tunnetilan henkilökohtaisuudesta. Muutoksen läpiviemisessä ja siitä selviämisessä on tärkeää tiedostaa lähtökohdat ja se, mihin mennään.

Johdon laskentatoimen kuukausiraportoinnin kehittäminen case-yrityksessä

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia johdon laskentatoimen kuukau-siraportointia ja sen kehittämistä case-yrityksen avulla. Tutkielman teoriaosuus muo-dostaa työlle sen teoreettisen viitekehyksen. Empiriaosuudessa käsiteltävä kuukausi-raportoinnin kehittäminen alkaa sen lähtötason määrittelemisellä. Tämän jälkeen tun-nistetaan prosessiin liittyviä kehitystä vaativia asioita sekä pyritään löytämään keinot näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Tutkielmassa käytettävä empiirinen aineisto on kerätty laadullisen tutkimuksen mene-telmiä käyttäen. Tähän on kuulunut sekä työnteon havainnointia että haastatteluja. Ha-vainnointi koostui kahden kuukaudenvaihteen raportointiprosessin seuraamisesta. Siitä saatua aineistoa hyödynnettiin erityisesti raportoinnin lähtötason määrittämiseksi. Haastatteluja hyödynnettiin puolestaan prosessin ongelmakohtien tunnistamiseksi ja niiden ratkaisemiseksi. Tutkimuksesta selvisi, että case-yrityksen kuukausiraportointiprosessin lähtötilanne on yleisesti ottaen hyvä. Raportoinnille tunnistettiin kolme keskeistä päämäärää: hyvä ai-kataulutus, korkea automaation taso ja analyysin hyödynnettävyys. Koska kuukausira-portointi on jatkuvasti kehittyvä prosessi, on siinä aina jotain parannettavaa. Tutkimuk-sesta nousikin kolme keskeistä raportointiprosessin kehittämiskohdetta: aikataulutuk-sen ja talousosaston sisäisen kommunikaation haasteet, raportointityökalut sekä tie-don tiedon analyysin ja yksiköiden välisen kommunikaation haasteet. Näistä jokaiseen löydettiin konkreettisia parannusehdotuksia, joita case-yritys voi hyödyntää raportoin-tiprosessin päämäärien saavuttamiseksi.