Spatiotemporal Aspects of Environmental Monitoring in the Complex Coastal Region of Southwest Finland

The management and conservation of coastal waters in the Baltic is challenged by a number of complex environmental problems, including eutrophication and habitat degradation. Demands for a more holistic, integrated and adaptive framework of ecosystem-based management emphasize the importance of appropriate information on the status and changes of the aquatic ecosystems. The thesis focuses on the spatiotemporal aspects of environmental monitoring in the extensive and geomorphologically complex coastal region of SW Finland, where the acquisition of spatially and temporally representative monitoring data is inherently challenging. Furthermore, the region is subject to multiple human interests and uses. A holistic geographical approach is emphasized, as it is ultimately the physical conditions that set the frame for any human activity. Characteristics of the coastal environment were examined using water quality data from the database of the Finnish environmental administration and Landsat TM/ETM+ images. A basic feature of the complex aquatic environment in the Archipelago Sea is its high spatial and temporal variability; this foregrounds the importance of geographical information as a basis of environmental assessments. While evidence of a consistent water turbidity pattern was observed, the coastal hydrodynamic realm is also characterized by high spatial and temporal variability. It is therefore also crucial to consider the spatial and temporal representativeness of field monitoring data. Remote sensing may facilitate evaluation of hydrodynamic conditions in the coastal region and the spatial extrapolation of in situ data despite their restrictions. Additionally, remotely sensed images can be used in the mapping of many of those coastal habitats that need to be considered in environmental management. With regard to surface water monitoring, only a small fraction of the currently available data stored in the Hertta-PIVET register can be used effectively in scientific studies and environmental assessments. Long-term consistent data collection from established sampling stations should be emphasized but research-type seasonal assessments producing abundant data should also be encouraged. Thus a more comprehensive coordination of field work efforts is called for. The integration of remote sensing and various field measurement techniques would be especially useful in the complex coastal waters. The integration and development of monitoring system in Finnish coastal areas also requires further scientific assesement of monitoring practices. A holistic approach to the gathering and management of environmental monitoring data could be a cost-effective way of serving a multitude of information needs, and would fit the holistic, ecosystem-based management regimes that are currently being strongly promoted in Europe.

Personal Liberty in Psychiatric Care - Towards Service User Involvement

This study explores personal liberty in psychiatric care from a service user involvement perspective. The data were collected in four phases during the period 2000-2006 in psychiatric settings in Finland. Firstly, patient satisfaction and factors associated with user involvement were studied (n = 313). Secondly, patients’ experiences of deprivation of their liberty were explored (n = 51). Thirdly, an overview on patients’ options for lodging complaints was conducted, and all complaints (n = 4645) lodged in Finland from 2000 to 2004 were examined. Fourthly, the effects of different patient education methods on inpatients’ experiences of deprivation of liberty were tested (n = 311). It emerged that patients were quite satisfied, but reported dissatisfaction in restrictions, compulsory care and information dissemination. Patients experienced restrictions on leaving the ward and on communication, confiscation of property and coercive measures as deprivation of liberty. Patients’ experienced these interventions to be negative. In Finland, the patient complaint process is complicated and not easily accessible. In general, patient complaints increased considerably in Finland during the study period. In psychiatric care the number of complaints was quite stable and complaints led more seldom to consequences. An Internet-based patient education system was equivalent with traditional education and treatment as usual in supporting personal liberty during hospital care. This dissertation provides new information about the realization of patients' rights in psychiatric care. In order to improve patients' involvement, systematic methods to increase personal liberty during care need to be developed, the procedures for patients lodging complaints should be simplified, and patients' access to information needs to be ensured using multiple methods.

Globaali tietoliikenneverkkojen palvelutuotanto metsäteollisuuden yrityksessä

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa malli globaalin tietoliikenneverkkojen palvelutuotannon toteuttamiseksi metsäteollisuuden yrityksessä. Pääongelmana on selvittää miten tietoliikenneverkkojen palvelutuotanto on toteutettava ottaen huomioon tarvittavat toimijat, kustannustehokkuus ja tiedonhallinta. Ongelmaa lähestyttiin IT- johtamisen, ulkoistamisen, yhteistyöverkostojen, prosessien, yhteisten työkalujen ja standardoinnin näkökulmista. Yrityksen tietoliikenneverkkojen nykytilaa ja tavoitetilaa tutkittiin laadullisella kyselytutkimuksella. Tutkimuksen perusteella päädyttiin malliin, jossa tietoliikenneverkkojen palvelutuotannon laadukkuuteen ja tehokkuuteen vaikuttavat oleellisesti toimijat, yhteiset työkalut, standardointi kaikilla tasoilla ja harkittu ja laskelmoitu ulkoistaminen. Keskeiseen rooliin nousivat standardit prosessit ja niitä tukevat yhteiset työkalut, jotka on toteutettu keskitetysti ja kriittisten osien osalta myös paikallisesti. Prosessien ja työkalujen tulee tukea tiedonhallintaa luonnollisena osana päivittäistä toimintaa. Toimijoiden rajapinnat on oltava yksiselitteisesti määritelty ja toimijoiden välillä on kyettävä kommunikoimaan yhteisillä työkaluilla ja jakamaan tietoa avoimesti.

Liiketoimintatiedon hallinta yritysjohdon näkökulmasta

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten liiketoimintatiedon hallinnalla voidaan tukea yrityksen strategisen tason johtamista. Lisäksi tavoitteena oli selvittää minkälaisia tietotarpeita yritysjohdolla on liittyen liiketoimintojen johtamiseen ja päätöksentekoon sekä kuinka tietoa tulee tarjota ja esittää, jotta tietoa voitaisiin hyödyntää yrityksen johtamisessa mahdollisimman tehokkaasti. Liiketoimintatiedon hallinta on monitahoinen käsite ja se sisältää sekä prosessit, teknologiat, menetelmät, tietotuotteet ja työkalut liiketoimintaan ja liiketoimintaympäristöön liittyvän tiedon hallintaan, tavoitteena päätöstenteon tukeminen ja kilpailuedun saavuttaminen. Jotta tiedosta olisi mahdollisimman paljon hyötyä yritykselle, tulee sitä hallinnoida ja johtaa päämäärätietoisesti. Tiedon arvo tulee ymmärtää ja tietoa tulee käyttää tavoitteellisesti. Tiedon tulee myös olla merkityksellistä, luotettavaa ja oikea-aikaista. Näihin tavoitteisiin pyritään vastaamaan systemaattisella prosessilla, jota voidaan hallinnoida ja jonka avulla tiedon merkityksellisyys, luotettavuus ja oikea-aikaisuus pyritään varmistamaan. Tutkimuksen empiirisessä osassa kartoitetaan kohdeyrityksen liiketoimintatiedon hallinnan nykytila yritysjohdon näkökulmasta. Tavoitteena empiirisessä osassa on selvittää haastatteluiden avulla johtoryhmän tietotarpeita sekä sitä kuinka tietotarpeet tulevat nykyisin tyydytettyä ja kuinka yritysjohto käyttää ja hyödyntää tietoa. Lopputuloksena teorian ja empiirisen tutkimuksen pohjalta luotiin prosessimalli liiketoimintatiedon hallinnan järjestämiseksi kohdeyrityksessä. Lisäksi empiirisen tutkimuksen pohjalta havaituista kehityskohteista tehtiin toimenpide-ehdotukset, kuinka kyseisiä kohteita tulisi kohdeyrityksessä jatkossa kehittää.

Laatukustannusten sisäisen raportoinnin kehittäminen Metso Rautpohjan paperi- ja kartonkikonetehtaassa

Tässä diplomityössä on tarkasteltu Metso Rautpohjan laatukustannustiedon sisäisiä raportointitarpeita ja -mahdollisuuksia päätöksenteon tueksi. Tehty tarkastelu liittyy aiemmin Rautpohjassa luotuun laaduttomuuden kustannusten kirjaus- ja seurantajärjestelmään, jonka avulla kyseisiä kustannuksia on organisaatiossa eritelty muista kustannuksista Baan-tietojärjestelmää käyttäen. Tämän työn tavoitteena oli löytää tapaustutkimuksen keinoin laaduttomuuden kustannuksiin liittyviä sisäisiä tietotarpeita, joihin voitaisiin löytää ratkaisuja Data Warehouse (DW) -tietovarastointi- ja raportointitekniikkaa sekä olemassa olevaa laaduttomuuden kustannustietomassaa 2008 hyödyntäen. Tutkimusta varten Rautpohjan organisaatiosta valittiin kullekin toiminnolle niitä edustavat vastuuhenkilöt, joita haastattelemalla pyrittiin selvittämään sisäisiä tietotarpeita laaduttomuuden kustannuksiin liittyen. Työn tuloksena jokaiselle tutkimukseen osallistuneelle toiminnolle luotiin vähintään yksi raporttipohja, jonka avulla niille voidaan jatkossa tuottaa tarvittavaa, kohdennettua laaduttomuuden kustannustietoa omaan toimintaan liittyen. Laaduttomuuden kustannusten rinnalla tässä työssä tutkittiin myös mahdollisia kehitystarpeita Rautpohjan ympäristökustannuksien seurantaan liittyen. Suuremmassa mittakaavassa tällä työllä on pyritty tukemaan laaduttomuuden kustannusten minimointia paitsi Rautpohjassa, mutta myös Metson linjaorganisaatiossa yleisesti. Raportoinnin perimmäisenä tarkoituksena oli mahdollistaa laaduttomuuden kustannusten taustalla olevien syiden ja tapahtumien analysointi, ja sitä kautta edesauttaa laaduttomuuden kustannusten minimoimiseen tähtäävää kehitystyötä. Metso Rautpohjassa toimiviksi havaittuja laaduttomuuden kustannusten seurantaan ja analysointiin käytettyjä menetelmiä voidaan haluttaessa soveltaa myös muissa Metso-yksiköissä.

Business Intelligencen hyödyntäminen autoalan liiketoiminnassa

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, miten Business Intelligencea voidaan hyödyntää autoalan liiketoiminnassa Suomessa. Työssä tutkitaan erityisesti autoalan tietotarpeita, tietolähteitä, tiedon analysointia sekä tiedon hyödynnettävyyttä liiketoiminnan ohjaamisessa ja päätöksenteossa. Työn tutkimusstrategiana käytettiin tapaustutkimusta, jonka kohderyhmänä oli viisi suomalaista autoalan suuryritystä. Tutkimuksen empiirinen aineisto hankittiin haastattelemalla yritysten Business Intelligence -toiminnoista vastaavia henkilöitä. Tutkimuksen tulosten perusteella Business Intelligence merkitsi yrityksille ensisijaisesti toiminnanohjausta ja sen seurantaa, sekä korkealaatuisen tiedon tuottamista päätöksentekoa varten. Keskeisiksi tietotarpeiksi luokiteltiin asiakkaisiin, ajoneuvoihin, sisäisiin prosesseihin, liiketoimintatapahtumiin, kilpailijoihin, toimialaan ja asiakastyytyväisyyteen liittyvät tiedot. Tutkimuksen tulosten perusteella tiedon hankinnassa tulee huomioida sekä sisäisen liiketoimintatiedon analyyttinen hyödyntäminen että systemaattinen tiedon hankinta myös ulkoisista lähteistä. Yritykset kokivat Business Intelligence -toimintojen parantaneen tiedon laatua, tehostaneen toiminnanohjausta sekä mahdollistaneen yhteneväisen liiketoiminnan johtamisen organisaation eri tasoilla.

The Finnish it industries in transition. Defining and Measuring the Finnish Software Product and IT Services Industries by Applying Theoretical Frameworks

The starting point of this study is that the prevailing way to consider the Finnish IT industries and industry information often results in a limited and even skewed picture of the sector. The purpose of the study is to contribute and increase knowledge and understanding of the status, structure and evolution of the Finnish IT industries as well as the Finnish IT vendor field and competition. The focus is on software product and IT services industries which form a crucial part of all ICT industries. This study examines the Finnish IT sector from production (supply) as well as market (demand) perspective. The study is based on empirical information from multiple sources. Three research questions were formulated for the study. The first concerns the status of the Finnish IT industries considered by applying theoretical frameworks. The second research question targets at the basis for the future evolution of the Finnish IT industries and, finally, the third at the ability of the available definitions and indicators to describe the Finnish IT industries and IT markets. Major structural changes like technological changes and related innovations, globalization and new business models are drivers of the evolution of the IT industries. The findings of this study emphasize the significant role of IT services in the Finnish IT sector and in connection to that the ability to combine IT service skills, competences and practices with high level software skills also in the future. According to the study the Finnish IT enterprises and their customers have become increasingly dependent on global ecosystems and platforms, applications and IT services provided by global vendors. As a result, more IT decisions are made outside Finland. In addition, IT companies are facing new competition from other than IT industries bringing into market new substitutes. To respond to the new competition, IT firms seek growth by expanding beyond their traditional markets.. The changing global division of labor accentuates the need for accurate information of the IT sector but, at the same time, also makes it increasingly challenging to acquire the information needed. One of the main contributions of this study is to provide frameworks for describing the Finnish IT sector and its evolution. These frameworks help combine empirical information from various sources and make it easier to concretize the structures, volumes, relationships and interaction of both, the production and market side of the Finnish IT industry. Some frameworks provide tools to analyze the vendor field, competition and the basis for the future evolution of the IT industries. The observations of the study support the argument that static industry definitions and related classifications do not serve the information needs in dynamic industries, such as the IT industries. One of the main messages of this study is to emphasize the importance of understanding the definitions and starting points of different information sources. Simultaneously, in the structure and evolution of Finnish IT industries the number of employees has become a more valid and reliable measure than the revenue based indicators.

Kirurgisten potilasohjeiden laatu ja valmius tukea voimavaraistavaa potilasohjausta sekä infektioiden torjuntaan liittyvä sisältö

Hoitotyössä infektioiden torjunnan painopistealueena on ollut lisätä potilaiden osallistuvuutta voimavaraistavalla potilasohjauksella. Potilasohjauksen apuna käytetään usein kirjallisia potilasohjeita, joiden rakenne ja laatu tulee olla hyvä. Lisäksi potilasohjeiden tulee omata valmiuksia tukea voimavaraistavaa potilasohjausta. Kirjalliset potilasohjeet ovat hyvä potilasohjauksen keino, mutta systemaattinen tieto potilasohjeiden laadusta, valmiuksista tukea voimavaraistavaa potilasohjausta sekä infektioiden torjunnan sisällöstä puuttuu. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida Suomen yliopistosairaaloiden kirurgisten potilasohjeiden infektioiden torjuntaan liittyvää sisältöä. Lisäksi oltiin kiinnostuneita potilasohjeiden laadusta hyvien kirjallisten potilasohjeiden ominaispiirteiden toteutumisessa sekä potilasohjeiden valmiuksista tukea voimavaraistavaa potilasohjausta. Tutkimuksen aineistona oli viiden yliopistosairaalan kirurgisille aikuispotilaille tarkoitetut potilasohjeet (N = 237). Organisaatioittain joka viides potilasohje (n = 50) analysoitiin potilasohjeiden laadun osalta sisällönerittelyllä ja aikaisemmin kehitetyn mittarin avulla (Salanterä ym. 2004). Deduktiivisella sisällönanalyysillä analysoitiin potilasohjeiden valmiuksia tukea voimavaraistavaa potilasohjausta, jonka ulottuvuuksien esiintyvyyden arviointiasteikko oli kehitetty tätä tutkimusta varten. Induktiivisella sisällönerittelyllä analysoitiin infektioiden torjuntaan liittyvä sisältö. Potilasohjeiden laadussa oli paljon vaihtelua, ja vain 36 % (n = 18) potilasohjeista oli julkaistu viimeisen kolmen vuoden (2010–2012) aikana. Potilasohjeet olivat ulkoasultaan selkeitä ja johdonmukaisia, jolloin kirjallisten potilasohjeiden ominaisuuksista parhaiten toteutuivat ulkoasun sekä kielen ja rakenteen ominaisuudet. Potilasohjeet kuvasivat toimenpidettä ja siitä selviytymistä, antaen parhaiten valmiuksia tukea toiminnallista ja bio-fysiologista selviytymistä potilasohjauksella. Infektioiden torjuntaan liittyvä sisältö oli pääasiassa esitetty epäsuorasti toisen asian kautta. Infektioiden syntyyn tai torjuntaan ei viitattu, vaan asiaa tarkasteltiin muusta näkökulmasta esimerkiksi ylipainon ja ihon kunnon osalta. Yleisin infektioiden torjuntaan liittyvä sisältö koski käsihygieniaa, vaikka sen toteuttamista ei opastettu tai ohjeistettu. Tutkimus tarjoaa lähtökohdan kehittää potilasohjeiden infektioiden torjuntaan liittyvää sisältöä sekä potilaan osallistuvuuden lisäämistä. Erityisesti tulisi kehittää potilaan osallistuvuuden tukemista voimavaraistavalla potilasohjauksella. Jatkotutkimuksena tulisi kartoittaa potilaiden tarpeet infektioiden torjunnan sisällöstä sekä kehittää kansallinen ohjeistus potilasohjeiden infektioon torjuntaan liittyvästä sisällöstä ja rakenteesta.

Toimintaa ohjaavan mittariston kehittäminen rakennustuoteliiketoiminnassa

Mittaustietoa tuotetaan paljon, jolloin haasteena on poimia liiketoiminnan johtamisen tarpeiden kannalta oleellinen informaatio. Samalla muuttuva toimintaympäristö asettaa yrityksen suorituskykymittaristolle uudenlaisia haasteita. Mittariston tulee mukautua johtamisen informaatiotarpeisiin ja kehittyä yrityksen strategian mukana. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä mittarit ovat oleellisia rakennustuoteteollisuudessa toimivan yrityksen liiketoiminnan johtamisessa ja kehittää toimintaa ohjaava mittaristo. Tutkimuksen tavoitteisiin liittyen tutkimuksessa pyrittiin selvittämään mittaamiseen liittyviä haasteita sekä ymmärtämään johtamisen informaatiotarpeita. Tutkimus on menetelmältään laadullinen. Tutkimuksen empiirisen osan aineiston keräämisessä käytettiin menetelmänä haastattelua, joka oli tyypiltään teemahaastattelu. Haastattelun kohteena oli rakennustuoteteollisuudessa toimivan yrityksen liiketoimintayksikön johto. Tutkimuksen teoriakatsauksen perusteella tunnistettiin mittariston kehittämisessä huomioitavia seikkoja, joita ovat yleiskäsityksen luominen toimintaympäristöstä, mittaamiselle asetettujen päämäärien tunnistaminen, strategian määrittäminen ja menestystekijöiden hahmottaminen. Näiden perusteella määritetään tavoitteet ja niille mittarit. Tutkimuksen empiirisen osan tutkimusaineiston analyysin avulla pyrittiin hahmottamaan liiketoimintaympäristön mittaamisen nykytilaa ja siihen liittyviä haasteita sekä tunnistamaan toimintaa ohjaavat mittarit. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin toimintaa ohjaava mittaristo. Tutkimuksessa havaittiin johdon päätöksenteon ja johtamisen informaatiotarpeille kolme näkökulmaa, jotka ovat talous, tuotanto ja myynti. Tulosten perusteella tunnistettiin jatkotutkimustarve koskien toimintaa ohjaavan mittariston kehittämistä konserniympäristöissä.

Ensuring the efficient utilization of Business Intelligence

In recent years, chief information officers (CIOs) around the world have identified Business Intelligence (BI) as their top priority and as the best way to enhance their enterprises competitiveness. Yet, many enterprises are struggling to realize the business value that BI promises. This discrepancy causes important questions, for example: what are the critical success factors of Business Intelligence and, more importantly, how it can be ensured that a Business Intelligence program enhances enterprises competitiveness. The main objective of the study is to find out how it can be ensured that a BI program meets its goals in providing competitive advantage to an enterprise. The objective is approached with a literature review and a qualitative case study. For the literature review the main objective populates three research questions (RQs); RQ1: What is Business Intelligence and why is it important for modern enterprises? RQ2: What are the critical success factors of Business Intelligence programs? RQ3: How it can be ensured that CSFs are met? The qualitative case study covers the BI program of a Finnish global manufacturer company. The research questions for the case study are as follows; RQ4: What is the current state of the case company’s BI program and what are the key areas for improvement? RQ5: In what ways the case company’s Business Intelligence program could be improved? The case company’s BI program is researched using the following methods; action research, semi-structured interviews, maturity assessment and benchmarking. The literature review shows that Business Intelligence is a technology-based information process that contains a series of systematic activities, which are driven by the specific information needs of decision-makers. The objective of BI is to provide accurate, timely, fact-based information, which enables taking actions that lead to achieving competitive advantage. There are many reasons for the importance of Business Intelligence, two of the most important being; 1) It helps to bridge the gap between an enterprise’s current and its desired performance, and 2) It helps enterprises to be in alignment with key performance indicators meaning it helps an enterprise to align towards its key objectives. The literature review also shows that there are known critical success factors (CSFs) for Business Intelligence programs which have to be met if the above mentioned value is wanted to be achieved, for example; committed management support and sponsorship, business-driven development approach and sustainable data quality. The literature review shows that the most common challenges are related to these CSFs and, more importantly, that overcoming these challenges requires a more comprehensive form of BI, called Enterprise Performance Management (EPM). EPM links measurement to strategy by focusing on what is measured and why. The case study shows that many of the challenges faced in the case company’s BI program are related to the above-mentioned CSFs. The main challenges are; lack of support and sponsorship from business, lack of visibility to overall business performance, lack of rigid BI development process, lack of clear purpose for the BI program and poor data quality. To overcome these challenges the case company should define and design an enterprise metrics framework, make sure that BI development requirements are gathered and prioritized by business, focus on data quality and ownership, and finally define clear goals for the BI program and then support and sponsor these goals.

MLTDL - Recommendation system for Digital Libraries

Presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Kuukausiraportoinnin kehittäminen case-organisaatiossa

Tämän Pro Gradu tutkielman aiheena on tutkia kuukausiraportoinnin kehittämistä case-organisaatiossa. Työssä tutkitaan, millä tasolla jatkuvan talousraportoinnin tulisi olla, jotta se palvelisi mahdollisimman tehokkaasti sen pääkäyttötarkoitusta eli toiminnan johtamista. Tutkimuksen tavoitteena on antaa esitys hyvästä rapor-tointimallista. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla sekä havainnoin avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee New Public managementia, uutta julkisjohtamista, sekä sen mukana julkiselle sektorille tullutta tulosjohtamista. New Public Management –suuntaus on tuonut yksityiseltä sektorilta omaksuttuja toimintatapoja julkisen hallinnon organisaatioihin ja toimintamalleihin. Teoria-osuudessa tarkastellaan myös teoriaa johdon talousraportoinnista. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan että kohdeorganisaation nykyinen rapor-tointi ei vastaa täysin johdon raportointitarpeita ja että raportointiprosessissa olisi kehitettävää. Tärkeimpänä kehityskohteena olisi raportoinnin laajentaminen si-ten, että toiminnasta tuotaisiin tietoja osaksi jatkuvaa raportointia. Tämä tutkimus esittää toimenpide-ehdotukset sekä aikataulun havaittujen haasteiden korjaa-miseksi.

Thoughts on work-in-progress crowdsourcing metrics of digital collections

The presentation consists of work-in-progress metrics of #digitalkoot, the crowdsourcing project launched by National Library of Finland

Business intelligence – enabling self-service: A case study in a global manufacturing company

Business intelligence (BI) is an information process that includes the activities and applications used to transform business data into valuable business information. Today’s enterprises are collecting detailed data which has increased the available business data drastically. In order to meet changing customer needs and gain competitive advantage businesses try to leverage this information. However, IT departments are struggling to meet the increased amount of reporting needs. Therefore, recent shift in the BI market has been towards empowering business users with self-service BI capabilities. The purpose of this study was to understand how self-service BI could help businesses to meet increased reporting demands. The research problem was approached with an empirical single case study. Qualitative data was gathered with a semi-structured, theme-based interview. The study found out that case company’s BI system was mostly used for group performance reporting. Ad-hoc and business user-driven information needs were mostly fulfilled with self-made tools and manual work. It was felt that necessary business information was not easily available. The concept of self-service BI was perceived to be helpful to meet such reporting needs. However, it was found out that the available data is often too complex for an average user to fully understand. The respondents felt that in order to self-service BI to work, the data has to be simplified and described in a way that it can be understood by the average business user. The results of the study suggest that BI programs struggle in meeting all the information needs of today’s businesses. The concept of self-service BI tries to resolve this problem by allowing users easy self-service access to necessary business information. However, business data is often complex and hard to understand. Self-serviced BI has to overcome this challenge before it can reach its potential benefits.

Motivations behind clicking the share-button

The main objective of this study is to examine the motivations behind sharing information and other content in social media. The goal was also to research how social media has changed information sharing behavior online. The theoretical part of the study covers social media marketing, motivations and Rioux’s framework of Information-Acquiring–and-Sharing in Internet environments. Marketer’s abilities to influence information sharing is explained through the MOA-model. The empirical research was conducted by using deductive research methods to assess Rioux’s framework of IA&S behavior in social media. This study included interviews of 12 respondents. The data was collected and analyzed by using qualitative research methods. This study confirms Rioux’s findings. Everyday information needs motivate information acquiring behavior. The findings show that social and emotional needs for maintaining relationships and the need for participation are considered as the most important internal motivations of sharing information and other content on social media. External motivations include expectations of others, environmental norms, and opportunities to win money. Social media strengthens the motivation for sharing information by offering a platform for satisfying these needs. It has also increased information sharing online due to its ease of use.