Palveluhankintojen analysointi ja mittaaminen, case Stora Enso Saimaa Services Oy

Tutkimuksen tavoitteena oli luoda Stora Enso Saimaa Services Oy:lle palveluhankintojen suorituskyvyn mittaristo Balanced Scorecardin avulla. Yrityksen palveluhankintakentän kirjavuuden vuoksi työ rajattiin koskemaan vain Etelä-Karjalan Yrityksiltä (= EKY) ostettavia kunnossapitopalveluja. Mittariston muodostamisen lähtökohtana oli hankintatoimen strateginen tavoite, kokonaiskustannusten alentaminen. Tämä tavoite konkretisoituu parhaiten hankintojen elinkaarikustannusten minimoimisena. Työssä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuskohdetta analysoitiin tapaustutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin sisäisille asiakkaille suunnatulla puolistrukturoidulla haastatteluilla, ostajien ajankäytönseurantakyselyllä sekä osallistuvalla havainnoinnilla. Haastatteluja tehtiin 10 ja kyselyjä 6. Palveluhankintojen elinkaarikustannusten ja mittaamisen osalta on tehty tutkimuksia hyvin vähän. EKY-palveluhankintoihin onnistuttiin kuitenkin luomaan tasapainotettu mittaristo palvelujen erityispiirteet huomioiden. EKY-elinkaarikustannusanalysoinnissa keskityttiin palveluhankintojen keskeisiin kustannuskomponentteihin kuten transaktiokustannusteoriaan, hintojen määräytymiseen ja huonon laadun kustannuksiin. Näiden pohjalta kriittisiksi palveluhankintojen menestystekijöiksi nousivat mm. ostajien ajankäytön suuntaaminen strategisiin työtehtäviin, hintojen hallinta sekä toimittajien laadun arviointi. Nämä tekijät muotoiltiin EKY-palveluhankintojen tuloskorttiin ja niihin valittiin hankintatoimen mittausmalleista sopivat suorituskyvyn mittarit. Mittarit jaettiin EKY-palveluhankintoihin määriteltyihin neljään näkökulmaan Balanced Scorecard -prosessin mukaisesti.

Julkisen osakeyhtiön omien osakkeiden hankinta ja niiden kirjanpidollinen käsittely. Case HEXTech - Indeksin yhtiöt

Tavoitteena on selvittää ja kuvata lainsäädännön kehitys julkisen osakeyhtiön omien osakkeiden hankinnassa ja esittämisessä tilinpäätöksessä sekä miten teoriaa sovelletaan käytännössä julkisiin osakeyhtiöihin. Lähestymistapa on teoriasidonnainen, säädöstaustaan perustuva ja analyysin perustana ovat dokumentoidut säädökset. Tutkimusmenetelmä on deskriptiivinen tapaustutkimus, jonka analyysi rajoittuu vuoteen 2005. Tutkimustyön sisältö koostuu julkisesti noteerattujen osakeyhtiöiden omien osakkeiden hankkimisesta ja esittämisestä tilinpäätöksessä koskevista EuroopanUnionin direktiivien sisällön käsittelystä, niiden vaikutuksesta osakeyhtiö-, kirjanpito- ja arvopaperimarkkinalakiin sekä HEXTech - Indeksin yhtiöiden käytäntöön. Tätä käytäntöä selvitetään ja kuvataan tutkimusosuudessa. Tutkimustuloksena voidaan todeta, että lait on harmonisoitu Euroopan Yhteisöjen direktiivejä vastaavaksi. HEXTech - Indeksin yhtiöt ovat noudattaneet kirjanpito-, osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalain ohjeita ja määräyksiä käytännöissään. Yhtiökokoukselta on saatu valtuutuksia hankkia omia osakkeita.Kymmenestä yhtiöstä seitsemän oli saanut valtuutuksen ja vain neljä toteutti käytännössä saamansa valtuutuksen. Kaksi yhtiötä mitätöi, yksi kannusti avainhenkilöitään hankkimillaan omilla osakkeilla ja yksi toteutti takaisinostotarjouksella omien osakkeiden hankinnan.

Mobiilipankkipalveluiden omaksuminen ja strateginen kannattavuus: empiirinen tutkimus

Tutkimuksen päätavoitteena oli analysoida, mitkä tekijät vaikuttavat mobiilipankkipalveluiden omaksumiseen ja miten kyseinenpalvelu tuo yritykselle strategista lisäarvoa. Tutkimuksessa käytettiin tilastollista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin kontrolloidulla kyselynä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijoiden keskuudesta. Tutkimushypoteesit ja tutkimusmalli laadittiin aikaisempien tutkimustulosten sekä omaksumiseen ja strategiseen kannattavuuteen pohjautuvien teorioiden perusteella. Nämä teoriat muodostivat tutkimuksen viitekehyksen. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että nuoret suhtautuvat mobiilipankkipalveluiden käyttämiseen pääosin myönteisesti. Suurimman esteen mobiilipankkipalveluiden omaksumiselle aiheuttaa Internet - verkkopankin käyttäminen ja sen myötä varsinaisen palvelutarpeen puuttuminen. Mobiilit pankkipalvelut koetaan täydentäviksi palveluiksi, joita käytetään rinnakkain verkkopankin kanssa. Palveluiden lisäarvo perustuu pankkiasioinnin paikasta riippumattomuudelle sekä ajan ja vaivan säästölle. Erilaisten mobiilien pankkipalvelumuotojen osalta, nuorten mielenkiinto kohdistuu eniten mobiiliraha- ja tekstiviestiperusteisiin palveluihin. Mobiilipankkipalvelut ovat vielä elinkaarensa esittelyvaiheessa, mikä näkyy palveluiden vähäisissä käyttäjämäärissä ja heikossa strategisessa kannattavuudessa. Mobiilien pankkipalveluiden strategisen kannattavuuden parantaminen edellyttää myynnin ja markkinoinnin tehostamista sekä nykyisten hinnoittelustrategioiden alentamista.

Keskisuuren ja suuren osakeyhtiön hallinnon tarkastus osana tilintarkastusta

Hallinnon tarkastus kuuluu tilintarkastusprosessiin kirjanpidon ja tilinpäätöksen ohella. Suomessa tilintarkastajalla on lakisääteinen velvollisuus suorittaa hallinnon tarkastus. Tutkimuksesta käy ilmi, että ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa määritellä hallinnon tarkastuksen kohteita. Tietyt tarkastuksen kohteet voidaan erottaa selvästi hallinnon tarkastukseksi, kun taas monet kohteet voidaan yhtä hyvin luokitella myös kirjanpidon tarkastukseksi. Selvää jakoa tarkastuskohteiden välille on mahdotonta tehdä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitä sisältyy suurten ja keskisuurten osakeyhtiöiden hallinnon tarkastukseen. Tutkimuksessa esitellään hallinnon tarkastuksen kohteet ensin kirjallisuuden pohjalta. Empiirisessä osuudessa tutkitaan kyselytutkimuksen avulla käytännön hallinnon tarkastusta ja selvitetään mihin asioihin kussakin tarkastuskohteessa tilintarkastajan kiinnittää huomiota. Tutkimus on osoitettu KHT- ja HTM tilintarkastajille. Tutkimuksen avulla halutaan selkeyttää hallinnon tarkastuksen vaiheita ja sisältöä. Tutkimuksen avulla pyritään myös osoittamaan kuinka hallinnon tarkastus tilintarkastuksen osa-alueena kytkeytyy koko tilintarkastusprosessiin.

Avainasiakassuhteiden analysointi ja -kehittämisstrategioiden luonti business-to-business markkinoilla toimivalle pk-yritykselle

Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa tutkittavan yrityksen (Starlike Oy) avainasiakassuhteiden tila sekä luoda strategioita näiden asiakassuhteiden kehittämiseksi. Asiakassuhteiden tilaa pyrittiin analysoimaan tarkastelemalla kolmea suhteen osatekijää; ilmapiiriä, transaktiohistoriaa ja toimijoita. Vastaavasti strategioiden luonnintukena käytettiin asiakassuhteen osatekijöiden painoarvo- sekä asiakassuhteen ongelmat/tarpeet -mallia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, jonka aineisto kerättiin sähköpostikyselyllä syksyn 2006 aikana niin asiakkailta kuin yritykseltäkin. Asiakassuhteiden havaittiin jakautuvan viidelle tasolle jakauman noudattaessa normaalijakaumaa. Asiakkaan ja myyjän näkemyksissä asiakassuhteen nykytilasta ei havaittu olevan järjestelmällistä eroa. Toisaalta myyjän havaittiin asettavan asiakassuhteen tavoitteet järjestelmällisesti asiakasta korkeammalle. Asiakassuhteiden tavoitteiden havaittiin lisäksi jakautuvan asiakassuhteen tasoittain kahteen osaan siten, että noin puolet asiakkaista halusi kehittää asiakassuhdettaan ja noin puolet oli tyytyväisiä sen nykytilaan.

Osakeyhtiön varojen jakaminen ja verotus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää osakeyhtiön varojenjakomuotoja ja niihin liittyvää yhtiöoikeudellista ja vero-oikeudellista sääntelyä Suomessa. Tutkimukselle asetettiin neljä tehtävää: selvittää miten osakeyhtiölaki säätelee varojen jakamista osakeyhtiöstä ja mitä muutoksia uusi osakeyhtiölaki tuo säätelyyn, tutkia miten osingonjakoa verotettiin yhtiöveron hyvitysjärjestelmän mukaan ja miten uusi verolainsäädäntö vaikuttaa voitonjaon verosuunnitteluun osakeyhtiössä sekä selvittää onko osakeyhtiöiden varojenjakoon kohdistuva verotus kiristynyt. Tutkimus osoitti, että osakeyhtiölaki säätelee hyvin tarkasti varojenjakoa osakeyhtiössä. Varojenjako on sallittua voitonjakokelpoisten varojen puitteissa. Osakeyhtiölakiesityksen mukaan varojenjaossa tulee huomioida myös yhtiön maksukykyisyys. Yhtiöverohyvitysjärjestelmän aikana osingonjakoon kohdistui yksinkertainen verotus. Uudessa järjestelmässä osinkoja verotetaan myös osingonsaajalla, jolloin verotus on osittain kahdenkertaista. Joissain tapauksissa osakkaille on edullisempaa maksaa yhtiöstä palkkaa kuin osinkoja. Uudistuksen seurauksena myös verosuunnittelunmerkitys kasvaa.

T&K-yhteistyöprojektinvalintakriteerit ja - päätösprosessi: Case VR Cargo

Tutkimuksen tavoitteena oli löytää yritysten välisten tutkimus- ja kehityshankkeiden valintaan liittyviä kriittisiä tekijöitä ja luoda T&K-verkostojen analysointiin soveltuva malli, jonka avulla tutkimuksen caseyritys VR Cargo voi tehdä päätöksiä panostuksistaan eri hankkeisiin ja ylipäätänsä siitä, missä kannattaa olla mukana sekä kuinka löytää strategisia kehityskumppaneita. Työn teoriaosuus tehtiin kirjallisuuskatsauksena aiempaan T&K-tutkimukseen ja empiria osuus suoritettiin tekemällä teemahaastatteluja VR Cargossa sekä kahdessa vertailuyrityksessä. Tutkimuksessa havaittiin useita erilaisia kriittisiä tekijöitä T&K-yhteistyöhankkeisiin liittyen. Yrityksen on mm. huomioitava T&K-hankkeen strateginen sopivuus ja lisäarvo, määriteltävä motiivit ja riskit, yrityskohtaisten tekijöiden ovat oltava kunnossa, on tiedettävä millainen on yritykselle hyvä ja sopiva partneri sekä yhteistyötason tekijät on huomioitava. Tutkimuksessa rakennettua hankkeiden valintaan liittyvää päätöspuumallia, ei ole tarkoitettu tekemään lopullista valintapäätöstä, vaan sen tarkoituksena on helpottaa ja tukea valintaprosessia ja alentaa näin todennäköisyyttä unohtaa jokin tärkeä seikka valintaprosessissa.

Organisaation sisäisen tiedonkulun kehittäminen tietojohtamisen ja yhteisöviestinnän menetelmin

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitkä ovat tiedonkäsittelyn haasteet organisaation eri toimintaympäristöissä. Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina ovat tietojohtamisen kolmiulotteinen organisaatiomalli sekä dissipatiivisen ja integroivan viestinnän kehikko. Tutkimuksen käytännönläheisessä osassa tarkastellaan kohdeorganisaation tiedonkulun nykytilaa ja haasteita eri osastoilla. Lisäksi kartoitetaan,mitä tiedonvaihdon välineitä käytetään sekä minkälaisia liikkumista helpottaviaja mahdollistavia tekijöitä eri toimintaympäristöissä ilmenee. Havaituista teemoista luotiin kaksi kuviota, jotka kuvaavat nyky- ja tavoitetilaa kolmiulotteisessa organisaatiossa. Viestinnän näkökulmasta havaintoja luokiteltiin organisaatioviestinnän kaksoisfunktion, laadullisten ominaisuuksien kehyksessä. Lisäksi jaoteltiin, mitä dissipatiivisen ja integroivan viestinnän elementtejä nousi esiin. Nykykäytännöistä löytyneitä elementtejä verrattiin tavoitetilaan. Kohdeorganisaation tarkastelu kolmiulotteisen organisaation ja viestinnän teorioiden pohjalta nosti esiin samansuuntaisia tuloksia. Kehitystarpeiden tunnistaminen mahdollistaa sisäisen viestinnän kehittämisen, minkäjälkeen viestintää tällä hetkellä haittaavat elementit voivat muuttua sitä tukeviksi.

Johtajiin kohdistuvat paineet ja vaatimukset

Tutkimuksen tarkoituksena oli kertoa johtajien kokemista paineista ja vaatimuksista. Tutkimuksessa käytiin läpi johtajien nykytilaan vaikuttavia tekijöitä, heidän kokemiaan paineita, ylitöitä sekä paineiden vaikutuksia. Lisäksi tehtiin selkoa kannusteista, jotka motivoivat johtajia töihinsä. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja sen pääasiallinen aineisto koostui kuudesta syvällisestä suomalaisten miesjohtajien teemahaastattelusta. Tutkimuksen tulokset tukivat monilta osin aikaisempaa tutkimusta. Johtajat kokivat kovaa painetta niin sijoittajaomistajien, kuin myös asiakkaiden suunnalta. Myös perheen ja vaativan työn yhteensovittamisessa oli monella johtajalla ollut ongelmia - muun muassa ylipitkien työviikkojen takia. Erilaisista kannusteista merkittävimmiksi tekijäksi nousi työn mielenkiintoisuus ja haastavuus. Vaikka johtajan työ antaa paljon, se myös vaatii tekijältään samalla mitalla.

Tietopääomaresurssit ja riskienhallinta

Työn tavoitteena oli selventää tietopääomaresurssien merkitys liiketoiminnassa riskien hallinnan kohteina. Tarkoitus oli määrittää eri tietopääomaresurssit ja niihin liittyviä riskejä. Tutkimus on kirjallisuustutkimus. Tutkimuksen tuloksena oli, että tietopääomaresursseihin kohdistuu erilaisia riskejä ja, että liiketoiminnalle tärkeät ja kriittiset tietopääomaresurssit ovat riskienhallinnan kohteita. Tutkimuksessa syntyi tietopääomaresurssien hallintamalli,jossa 1) toimintatapa yhdistää 2) osaamisen, 3) tiedot ja tietovarannot sekä 4) aineettomat oikeudet yhteneväiseksi kokonaisuudeksi. Tutkimuksessa kuvattiin kuhunkin resurssiin mahdollisesti liittyviä riskejä. Tutkimus osoitti, että liiketoiminnan tietopääomaresurssit voidaan tunnistaa ja niiden liiketoiminnallinen merkitys ja suojaustarve arvioida. Tietopääomaresurssien suojauskeinoja ovat yhteistyösopimukset, toimintatavat ja ohjeet sekä tietotekniset ja fyysiset suojausratkaisut.

Yritysverkoston kehittäminen: käsitteet ja menetelmät

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on yritysverkostojen kehittäminen sekä siihen liittyvät käsitteet ja menetelmät. Tutkielman tavoitteena on selkiyttää verkostoitumiseen, verkostosuhteen kehittymiseen ja yritysverkoston kehittämiseen liittyviä käsitteitä. Tutkielmassa verkostoitumista tarkastellaan transaktiokustannusteorian, resurssiperusteisen näkemyksen ja IMP-tutkimusryhmän vuorovaikutusnäkökulman mukaisesti. Verkostoituminen nähdään osana organisaation uudistumisprosessia ja sitä mallinnetaan verkostosuhteen kehittymisprosessin avulla. Verkoston kehittäminen on jatke organisaation uudistumisprosessille ja osa verkostosuhteen kehittymisprosessia. Verkoston kehittämiseen liittyen tutkielmassa tarkastellaan, miten verkoston kehittäminen eroaa yrityksen sisäisestä kehittämisestä, ja millaisia haasteita ja menestystekijöitä yhteisestä kehittämistoiminnasta on löydettävissä. Tutkielmassa luokitellaan myös kehittämiskohteita sekä tarkastellaan, millaisella kehittämistyön organisoitumismallilla sekä työkaluilla ja menetelmillä yritysverkoston kehittämistä voidaan tukea.

Strategisen osaamisen määrittely ja arviointi, Case: Finnsteve Oy, Helsinki

Tutkielman tarkoituksena oli ydinosaamisen ja strategisen osaamisen määritteleminen ja arvioiminen. Tavoitteena oli selventää sekä organisaation johdon ja keskijohdon näkemyksiä siitä mitä strateginen kyvykkyys on sekä tehdä osaamisten arvioinnin yhteydessä perustyötä henkilöstön strategisten osaamisten kehittämiseksi. Case- organisaationa tutkimuksessa oli Finnsteve Oy, Helsingin, Turun ja Kotkansatamissa toimiva Suomen toiseksi suurin satamaoperaattori. Tutkimuksessa käytettiin tiedonkeruumenetelmänä lomakekyselyä yhdis-tettynä kvalitatiiviseen teemahaastatteluun. Ydinosaamisten määrittelyssä käytettiin ryhmätyömenetelmää. Tutkimusongelmia peilattiin sekä resurs-siperusteiseen että ydinosaamisen teorioihin. Tutkimuksessa saatiin selvä kuva siitä, miten ydinosaamisen määrittely käytännössä voidaan yrityksessä toteuttaa. Koska kyseessä oleva yritys tuottaa satamapalveluja, on palvelutapahtuman reagointinopeus, tehok-kuus, joustavuus ja oikea-aikaisen informaation tuottaminen asiakkaille yrityksen kannalta ehdottoman tärkeää. Mikäli yritys haluaa säilyttää maineensa joustavana ja asiakkaiden toiveisiin nopeasti reagoivana yrityksenä sen on kyettävä kannustamaan henkilöstöään innovointiin. Innovoinnit johtavat parhaimmillaan prosessi-innovaatioihin ja sitä kautta sisäisen tehokkuuden paranemiseen jaasiakastyytyväisyyteen.

Yrityksen ohjausta ja päätöksentekoa tukeva raportointi, case: Gasum Paikallisjakelu Oy

Tutkielmassa on tavoitteena selvittää raportoinnin tarjoamiamandollisuuksia yrityksen ohjauksen, ja johdon päätöksenteon helpottamiseksi. Teoriaosuudessa käydään läpi tiedon tarpeen määrittelyä erityisesti yritysjohdon näkökulmasta. Millaista tietoa yrityksen toiminnasta pitäisi tietojärjestelmiin kerätä, jotta sillä olisi todellista merkitystä. Toisinaan tietoa tarvitaan myösyrityksen ulkopuolella tapahtuvista asioista, ja myös tällaisen tiedon käsittelyn pitäisi olla mandollista yrityksen tietojärjestelmissä. Tämä luonnollisesti asettaa melkoisia vaatimuksia tietojärjestelmille. Niihin liittyen on jonkin verran esitelty teknisiin asioihin liittyviä tekijöitä. Tekniikkaa kuitenkin on olemassa hyvinkin monipuolisen tiedon käsittelyä varten. Hankalampaa on määrittää, se millä tiedolla on oikeasti merkitystä. Suuren tietomäärän tiivistämiseen ja Asentamiseen on niin ikään olemassa keinoja, joita esitellään yleisellä tasolla, keskittymättä mihinkään yksittäiseen malliin. Ajatuksena on lähinnä ollut se, että jokaisen yrityksen kannattaa miettiä omista lähtökohdistaanitselleen sopivin tapa. Kaikille ei välttämättä sovi sama kaavamainen malli, jatoisaalta erilaisten mittarimallien keskinäiset erotkin ovat hyvin pieniä. Periaatteessa kaikissa malleissa pyritään lähtökohtaisesti siihen, että yrityksestä saadaan mandollisimman kokonaisvaltainen kuva. Yrityksen toiminnan kannalta päätetään ne tekijät, jotka eniten vaikuttavat sen menestykseen jatkossa, ja tältä pohjalta myös löytyvät tärkeimmät seurattavat asiat. Lopuksi on lyhyesti kuvattu case-yrityksen toimintaa ja sen käyttämiä tieto-järjestelmiä.Tutkielmassa on myös analysoitu, mitä kaikkea tietoa yrityksen toiminnasta tarvittaisiin, ja mistä olemassa olevasta järjestelmästä se on mandollista saada. Mikäli tietoa ei löytynyt järjestelmistä, on kerrottu, miten asia on hoidettu raportoinnin kannalta, ja miten raportointi kokonaisuudessaan yritykselle rakennettiin tutkielman kuluessa.

Talouden hallinta ja talousneuvonta ylivelkaantumisen estämisessä

Tutkielman tavoitteena oli saada näkemys kunnallisten talous- ja velkaneuvontatoimistojen antaman talousneuvonnan toimivuudesta ylivelkaantumisen estämisessä sekä mahdollisista kehitystarpeista. Tutkielmassa käsitellään talousneuvonnan perustana oleva lainsäädäntö, tasapainoisen talouden perusteita sekä velkaantumisen syitä. Varsinainen tutkimus tehtiin internetin kautta toteutetulla kunnallisille talous- ja velkaneuvojille suunnatulla kyselyllä. Kyselyllä selvitettiin muun muassa, kuinka paljon talousneuvontaa annetaan, minkälaista tuo annettu neuvonta on ja annetaanko neuvontaa yrittäjille. Lisäksi haluttiin saada selville talous- ja velkaneuvojien käyttämä talousneuvontaprosessi. Tutkimustuloksista ilmenee, että vaikka talous- ja velkaneuvonnasta annettu laki painottaa talousneuvontaa, talous- ja velkaneuvojien tyypilliset työtehtävät liittyvät yksityishenkilön velkajärjestelyyn. Varsinaista talousneuvontaa annetaan kohtuullisen vähän. Suurin osa talous- ja velkaneuvojista oli sitä mieltä, että talousneuvonnalla voidaan kokonaan tai osittain estää ylivelkaantuminen. Yli puolet talous- ja velkaneuvojista ei antaisi talousneuvontaa yrittäjille, mutta pääsyy kieltäytymiselle oli kuitenkin resurssipula. Talousneuvonnan antamisen tueksi tulisi saada koulutusta, materiaalia sekä konkreettisia välineitä, kuten atk-ohjelmia. Velkaantuminen on pysyvä osa markkinataloutta ja yhteiskunnan tulee kantaa siitä vastuu. Tärkeintä olisi kuitenkin saada ihmiset motivoitumaan oman taloudellisen tilanteen hoitamiseen.

Tuloksellisen suhteen muodostaminen ulkoistavan yrityksen ja palveluntarjoajan välillä

Ulkoistaminen on strateginen työkalu, jonka avulla tehostetaan ja parannetaan toimintaa. Sen avulla pystytään keskittymään omaan ydintoimintaan. Ulkoistamiseen liittyy hyötyjen lisäksi myös riskejä, joita on ennakoitava ja mietittävä etukäteen ennen ulkoistamista. Ulkoistamispäätöstä on katsottava strategisesta näkökulmasta ja sitä, millainen suhde toimittajan kanssahalutaan luoda. Hyvän ulkoistamissuhteen muodostamiseen tarvitaan ensin selvittää syy ulkoistamiselle. Tutkielmassa tarkasteltiin kuinka solmitaan tuloksellinen suhde ulkoistavan yrityksen ja palveluntarjoajan välille teoreettisella tarkastelulla. Teoreettinen viitekehys rakentui ulkoistamisprosessin eri vaiheisiin liittyvien teorioiden tarkastelulla, joiden avulla haettiin vastausta tutkimusongelmaan ja tuomalla esiin asioita, joilla on suuri merkitys suhteen onnistumisen kannalta. Tutkimuksen mukaan ulkoistaminen on suunniteltava ja tehtävä huolellisesti. Ulkoistamisprosessin avulla pystytään projekti jakamaan viiteen vaiheeseen ja jokainen vaihe on tärkeä suhteen onnistumisen kannalta. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, on suhdetta johdettava ja hallittava koko ajan. Johtamistapavaatii uudistumista, sillä toimittajan kanssa muodostettu suhde eroaa sisäisen henkilökunnan johtamisesta. Onnistuakseen suhde vaatii sen syvyyden, laajuuden, toimintatapojen ja kommunikoinnin määrittämisen. Hyvä suhde perustuu luottamukseen, avoimuuteen, tasapuolisuuteen, kemiaan ja kommunikointiin osapuolten kesken