Venttiili- ja toimilaitetehtaan tuotannon suunnittelu

Venttiili- ja toimilaitetehtaassa kokoonpannaan erilaisia venttiilityyppejä sekä toimi- laitteita. Koko Metso Automationin Helsingin tehtaiden tuotantotilanteen muuttuessa käynnistettiin kehitysprojekti, jonka tarkoituksena oli uudenaikaistaa venttiilien ja toimilaitteiden valmistus vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Laajamittaisen osa- valmistuksen ulkoistuksen ja tuotteiston muutoksen vuoksi tuotannon uudelleen- järjestäminen oli välttämätöntä. Diplomityön tarkoituksena oli suunnitella venttiili- ja toimilaitetehtaan layout sekä uutta tuotantotilannetta vastaavat toimintatavat. Haasteena oli kolmen hyvin erilailla toimivan tuotetehtaan yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa kunkin tehtaan parhaat toimintatavat yhdistyvät. Nykyinen tuotanto ja valmistusmäärät kartoitettiin ja analysoitiin, minkä jälkeen tuotannon suunnittelu uusiin tiloihin käynnistettiin. Työ jaettiin järjestelmällisesti osiin teorian ja käytännön osuuksien kesken siten, että teoria tukee työn käytännön- osuutta. Apuna käytettiin useita erilaisia materiaalivirtojen kartoitusmenetelmiä, lukuisia mittareita, selvityksiä, ennusteita ja erilaisia malleja tulevasta tuotannosta. Layout suunniteltiin käytössäolevaan tehdashalliin, mikä aiheutti runsaasti haasteita ja rajoitteita. Aikataulu tehtiin tarkasti siten, että muuttojärjestys lyötiin lukkoon, mutta kuormitustilanne ja koneiden siirrot aiheuttivat muutoksia aikataulussa. Tavoite tuotannon häiriöttömyydestä toteutui hyvin aikataulun kustannuksella. Käytännönosuudessa tarkasteltiin erityisesti kapasiteetin joustavuutta kuormituksen vaihdellessa sekä kehitettiin toimintatavat, joilla se hallitaan. Lisäksi tutkimuksen aikana käynnistettiin useita kehitysprojekteja työn tulosten pohjalta. Näitä olivat erilaiset varaston hallintaan sekä solujen itseohjautuvuuteen liittyvät asiat. Diplomityön tuloksena saatiin uusi layout sekä sitä tukeva uusi toimintatapa, solujen itseohjautuvuuden kehittäminen käynnistettiin, varastojen hallinnan osittainen ulkoistaminen aloitettiin. Lisäksi tuotannolle kehitettiin lukuisia seurantamittareita. Layoutprojekti toteutettiin loppuun diplomityön aikana

Osingon irtoamisen kurssivaikutus suomalaisissa pörssiyhtiöissä vuosina 1994-2002

Tutkielmassa analysoitiin osingon irtoamisen vaikutusta osakekursseihin suomalaisissa pörssiyrityksissä vuosina 1994-2002. Osingon irtoamisen aikaista hinnoittumistehokkuutta tutkittiin pääasiassa niin sanotun markkinakorjatun kurssilaskusuhteen avulla. Saatujen tulosten mukaan ulkomaalaiset sijoittajat ja/ tai lyhytaikaista kauppaa käyvät markkinaosapuolet ovat toimineet hinnanmäärittäjinä Suomen osakemarkkinoilla tutkimusperiodin aikana. Lisäksi havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero osakeindeksin nousu- ja laskupäivien keskimääräisten kurssilaskusuhteiden välillä. Osingon irtoamisen osuessa laskupäivälle osakekurssit laskivat huomattavasti vähemmän suhteessa osingon määrään kuin osingon irrotessa nousupäivänä. Tutkimuksessa havaittiin myös korkean osinkotuottoprosentin yrityksillä keskimääräisen kurssilaskusuhteen olevan suurempi muihin yrityksiin verrattuna.

Omien osakkeiden hankinta Suomessa

Tämän tutkielman päätavoitteena on ollut selvittää omien osakkeiden hankintaa ja hankintatarkoituksien järkevyyttä Suomessa, sekä tutkia aikaisempien empiiristen tutkimusten avulla, onko omien osakkeiden hankinta perusteltua myös osakkeenomistajien kannalta. Lisäksi tutkielman tavoitteena on nostaa esille sellaisia näkökohtia ja säännöksiä, joita osakkeenomistajien ja yritysjohdon tulisi painottaa ja ottaa huomioon tehdessään omien osakkeiden hankintapäätöksiä. Tämän tutkimuksen tutkimusmetodologia mukailee hyvin pitkälti käsiteanalyyttista tutkimusotetta. Tutkimuksen johtopäätökset ovat lähinnä toteavia ja suosittelevia. Empiria tulee mukaan käsiteanalyyttiselle tutkimusotteelle tyypilliseen tapaan eli aikaisempien jo olemassa olevien empiiristen tutkimusten muodossa.Suomessa omien osakkeiden hankinnasta saavutetut hyödyt eivät ole osakkeenomistajien kannalta aivan yhtä helposti saavutettavissa kuin Yhdysvalloissa. Suomessa omien osakkeiden käyttö vaihtoehtoisena voitonjaon keinona on osakkeenomistajien kannalta verotuksessa huonompi vaihtoehto kuin osingot. Tällä hetkellä omien osakkeiden hankinta on pikemminkin yhtiön keino rahoittaa yrityskauppoja, henkilökunnan optiojärjestelyjä, siistiä tasetta, jakaa ylimääräisiä kassavaroja osakkeenomistajille ja yritys vaikuttaa osakekurssiin. Omien osakkeiden hankinta on mahdollista toteuttaa Suomessa osakkeenomistajia hyödyntävällä tavalla, mutta omien osakkeiden hankintamenettelyä on kehitettävä mm. tekemällä todellisia omien osakkeiden hankintoja ja esittämällä hankintatarkoitukset luotettavammin. Empiiristen evidenssien mukaan omien osakkeiden hankinta esimerkiksi julkisella ostotarjouksella markkinahintaa korkeampaan hintaan voisi edesauttaa johdon välittämän ”sisäpiiritiedon” ymmärtämistä myös Suomessa.

Ulkomaisen pk-yrityksen teollisuusinvestointi Suomeen, Case Pariwood Case Pariwood.

Kuukauden kuluttua tästä päivästä voidaan sanoa: 'Viime vuosisadalla maapallo kutistui merkittävästi, kulkuyhteydet paransivat ihmisten ja tavaroiden liikkuvuutta, mutta ennen kaikkea tietoliikenteessä tapahtui valtava kehitys.' Rahamarkkinoiden integroituessa pääomien transaktiokustannukset lähentyvät vähitellen nollaa, jolloin voidaan puhua suprajohtavasta kapitalismista (Kasvio et al.1999). Tässä tutkimuksessa osoitan, että myös pienet ja keskisuuret yritykset voivat tehdä onnistuneita suoria sijoituksia ulkomaille, Pariwoodin tapauksessa Suomeen. Suomen hyvät kuusitukkivarat, puun laatu ja saatavuus, ovat päätekijöitä tähän investointiin. Kun yrittäjien motivaatio on riittävän korkea ja heillä on aikaa ja sitkeyttä ideansa toteuttamiseen, tulos on onnistunut. Edullinen taloussuhdanne Euroopassa Pariwoodin markkina-alueella on edistänyt hanketta. Kuntien harjoittamalla elinkeinopolitiikalla on merkitystä ja kunnat ja valtiovalta voivat hankekohtaisella aktiivisuudellaan edesauttaa tätä kehitystä. Kyse on myös luottamuksesta. Pariwoodin tapauksessa itävaltalaiset omistajat perustelivat investointipäätöstä myös Suomen infrastruktuurilla ja viranomaisten kanssa hyvin sujuneella yhteistyöllä. Sijoitusten allokoinnissa on myös kyse työstä, työpaikkojen syntymisestä tai pysymisestä siellä, missä kustannukset ovat edulliset tai työntekijöiden ammattitaito täyttää investoijien vaatimukset. Ulkomaisissa suorissa sijoituksissa Suomeen tulee paitsi rahaa, myös uudenlaista teollisuutta ja osaamista. Korkean teknologian tuotantoa on myös puualalla. Ulkomaiset omistajat edustavat usein erilaista johtamiskulttuuria, kuin mihin Suomessa ollaan totuttu. Pariwoodin tapauksessa suuria ongelmia ei esiintynyt. Suomen EU-jäsenyydellä on ollut tätäkin hanketta edistävä vaikutus. Rahoitus on järjestynyt samoin periaattein kuin kansallisissa hankkeissa. Rahoitusneuvottelut kestivät hieman pidempään, noin vuoden. Lopputulokseen ovat tyytyväisiä omistajat, Parikkalan kunnan edustajat, työntekijät ja luotonantajat. Pariwood käy esimerkistä onnistuneesta ulkomaisesta teollisuusinvestoinnista Suomeen.

Teknisen analyysin menestyksellisyys suomalaisilla osakemarkkinoilla

Tutkielmassa analysoitiin yhteensä 73:n teknisen analyysin menetelmävariaation ja samalta ajanjaksolta lasketun osta ja pidä -strategian tuottojen eroja aineistolla, joka koostui 43 Helsingin Arvopaperipörssin päälistalla vuodesta 1991 vuoteen 1998 noteeratun yhtiön osakkeiden päivän päätöskursseista. Empiiriset testit toteutettiin tutkielmaa varten laadituilla Pascal-ohjelmilla, joilla simuloitiin eri teknisen analyysin menetelmien mukaista päivittäistä kaupankäyntiä. Tulokset osoittivat, ettei teknisen analyysin menetelmien avulla olisi tarkasteluperiodilla päässyt osta ja pidä -strategian tuottotasolle, sillä ainoastaan yksi strategioista ylitti osta ja pidä -strategian tuottotason. Negatiivinen korrelaatio kunkin teknisen analyysin menetelmän tuottamien kauppojen lukumäärän ja strategian kannattavuuden välillä oli erittäin vahva; mitä suurempi signaaliherkkyys, sitä heikompi oli kyseisen strategian tulos. Tutkimustulokset tukivat siten markkinatehokkuuden heikkojen ehtojen hypoteesia, jonka mukaan mennyt hintainformaatio ei ole monetäärisesti hyödynnettävissä.

Phylogeography and population genetics of north European Atlantic salmon (Salmo salar L.)

Although abundant in the number of individuals, the Atlantic salmon may be considered as a threatened species in many areas of its native distribution range. Human activities such as building of power plant dams, offshore overfishing, pollution, clearing of riverbeds for timber floating and badly designed stocking regimes have diminished the distribution of Atlantic salmon. As a result of this, many of the historical populations both in Europe and northern America have gone extinct or are severely depressed. In fact, only 1% of Atlantic salmon existing today are of natural origin, the rest being farmed salmon. All of this has lead to a vast amount of research and many restoration programmes aiming to bring Atlantic salmon back to rivers from where it has vanished. However, many of the restoration programmes conducted thus far have been unsuccessful due to inadequate scientific research or lack of its implementation, highlighting the fact that more research is needed to fully understand the biology of this complex species. The White and Barents Seas in northwest Russia are among the last regions in Europe where Atlantic salmon populations are still stable, thus forming an important source of biodiversity for the entire European region. Salmon stocks from this area are also of immense economic and social importance for the local people in the form of fishing tourism. The main aim of this thesis was to elucidate the post-glacial history and population genetic structure of north European and particularly northwest Russian Atlantic salmon, both of which are aspects of great importance for the management and conservation of the species. Throughout the whole thesis, these populations were studied by utilizing microsatellites as the main molecular tool. One of the most important discoveries of the thesis was the division of Atlantic salmon from the White and Barents Seas into four separate clusters, which has not been observed in previous studies employing nuclear markers although is supported by mtDNA studies. Populations from the western Barents Sea clustered together with the northeast Atlantic populations into a clearly distinguishable group while populations from the White Sea and eastern Barents Sea were separated into three additional groups. This has important conservation implications as this thesis clearly indicates that conservation of populations from all of the observed clusters is warranted in order to conserve as much of the genetic diversity as possible in this area. The thesis also demonstrates how differences in population life histories within a species, migratory behaviour in this case, and in their phylogeographic origin affect the genetic characteristics of populations, namely diversity and divergence levels. The anadromous populations from the Atlantic Ocean, White Sea and Barents Sea possessed higher levels of genetic diversity than the anadromous populations form the Baltic Sea basin. Among the non-anadromous populations the result was the opposite: the Baltic freshwater populations were more variable. This emphasises the importance of taking the life history of a population into consideration when developing conservation strategies: due to the limited possibilities for new genetic diversity to be generated via gene flow, it is expected that freshwater Atlantic salmon populations would be more vulnerable to extinction following a population crash and thus deserve a high conservation status. In the last chapter of this thesis immune relevant marker loci were developed and screened for signatures of natural selection along with loci linked to genes with other functions or no function at all. Also, a novel landscape genomics method, which combines environmental information with molecular data, was employed to investigate whether immune relevant markers displayed significant correlations to various environmental variables more frequently than other loci. Indications of stronger selection pressure among immune-relevant loci compared to non-immune relevant EST-linked loci was found but further studies are needed to evaluate whether it is a common phenomenon in Atlantic salmon.

Vinouden huomioiva arvopapereiden hinnoittelumalli ja sen empiirinen testaaminen Suomen markkinoilla

Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia osaketuottojen jakauman vinoutta ja sen mahdollisia vaikutuksia osakkeiden hinnoitteluun Suomen markkinoilla. Aineistona käytetään kuutta portfoliota jotka on muodostettu Suomen markkinoilla noteerattavista osakkeista ajanjaksolla 1.1.1987–31.12.2004. Osakkeet on jaettu portfolioihin markkina-arvon mukaan. Empiiriset tulokset osoittavat, että osaketuotot Suomen markkinoilla ovat positiivisesti vinoja mutta pääosin eivät merkitsevästi. Teoreettisen taustan perusteella olisi ollut odotettavaa, että vinoutta olisi ollut enemmän. Regressioanalyysillä ja kahta artikkelia replikoiden tutkittiin perinteisen ja vinouden sisältäviä CAPM-malleja. Odotettavissa oli, että perinteinen CAPM-malli suoriutuu huonommin kuin vinouden sisältävä. Regressio-analyysillä testatessa molemmat mallit suoriutuivat hyvin tuottojen selittämisessä, mutta vakiotermien perusteella kolmimomenttinen malli suoriutuisi paremmin. Regressiomallin ja artikkelin perusteella saadut betat olivat yhteneväisiä. Regressiomallin ja artikkelin perusteella saaduissa gam-moissa oli kuitenkin eroja ja niiden perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä. Regressiomalli näyttäisi kuitenkin huomioivan vinouden.

Nutrient enrichment and water depth modify consumer control in rocky shore macroalgal communities

The objective of my thesis is to assess mechanisms of ecological community control in macroalgal communities in the Baltic Sea. In the top-down model, predatory fish feed on invertebrate mesograzers, releasing algae partly from grazing pressure. Such a reciprocal relationship is called trophic cascade. In the bottom-up model, nutrients increase biomass in the food chain. The nutrients are first assimilated by algae and, via food chain, increase also abundance of grazers and predators. Previous studies on oceanic shores have described these two regulative mechanisms in the grazer - alga link, but how they interact in the trophic cascades from fish to algae is still inadequately known. Because the top-down and bottom-up mechanisms are predicted to depend on environmental disturbances, such as wave stress and light, I have studied these models at two distinct water depths. There are five factorial field experiments behind the thesis, which were all conducted in the Finnish Archipelago Sea. In all the experiments, I studied macroalgal colonization - either density, filament length or biomass - on submerged colonization substrates. By excluding predatory fish and mesograzers from the algal communities, the studies compared the strength of the top-down control to natural algal communities. A part of the experimental units were, in addition, exposed to enriched nitrogen and phosphorus concentrations, which enabled testing of bottom-up control. These two models of community control were further investigated in shallow (<1 m) and deep (ca. 3 m) water. Moreover, the control mechanisms were also expected to depend on grazer species. Therefore different grazer species were enclosed into experimental units and their impacts on macroalgal communities were followed specifically. The community control in the Baltic rocky shores was found to follow theoretical predictions, which have not been confirmed by field studies before. Predatory fish limited grazing impact, which was seen as denser algal communities and longer algal filaments. Nutrient enrichment increased density and filament length of annual algae and, thus, changed the species composition of the algal community. The perennial alga Fucus vesiculosusA and the red alga Ceramium tenuicorne suffered from the increased nutrient availabilities. The enriched nutrient conditions led to denser grazer fauna, thereby causing strong top-down control over both the annual and perennial macroalgae. The strength of the top-down control seemed to depend on the density and diversity of grazers and predators as well as on the species composition of macroalgal assemblages. The nutrient enrichment led to, however, weaker limiting impact of predatory fish on grazer fauna, because fish stocks did not respond as quickly to enhanced resources in the environment as the invertebrate fauna. According to environmental stress model, environmental disturbances weaken the top-down control. For example, on a wave-exposed shore, wave stress causes more stress to animals close to the surface than deeper on the shore. Mesograzers were efficient consumers at both the depths, while predation by fish was weaker in shallow water. Thus, the results supported the environmental stress model, which predicts that environmental disturbance affects stronger the higher a species is in the food chain. This thesis assessed the mechanisms of community control in three-level food chains and did not take into account higher predators. Such predators in the Baltic Sea are, for example, cormorant, seals, white-tailed sea eagle, cod and salmon. All these predatory species were recently or are currently under intensive fishing, hunting and persecution, and their stocks have only recently increased in the region. Therefore, it is possible that future densities of top predators may yet alter the strengths of the controlling mechanisms in the Baltic littoral zone.

Pairs Trading -strategia Suomen osakemarkkinoilla

Tutkielman tavoitteena on selvittää soveltuvatko suomalaiset osakkeet parikaupankäyntiin ja voidaanko niillä luoda tuottavia kaupankäyntistrategioita. Tutkielmassa tarkastellaan pystytäänkö suomalaisista osakkeista muodostamaan parikaupankäynnin kannalta toimivia osakepareja. Aineisto koostuu kaikkiaan 53 tutkitusta yrityksestä, joiden joukosta valitaan paras osakepari kultakin viideltä toimialalta. Tutkimusperiodi käsittää vuodet 2004–2007, eli se sisältää noin 1000 kaupankäyntipäivää per osa-ke. Viittä valittua osakeparia tutkitaan tarkemmin tilastollisilla ja teknisillä analyysimenetelmillä. Empiiristen tulosten perusteella suomalaiset osakkeet soveltuvat hyvin parikaupankäyntiin. Jokaisella viidellä tutkitulla osakeparilla ilmeni selvää hintojen erkaantumista ja konvergoitumista, joten niillä olisi tutkimuspe-riodin aikana pystynyt käymään menestyksekästä parikauppaa.

Toimitusjohtajien palkitsemisjärjestelmät metsäteollisuusyhtiöissä - empiirinen tutkimus

Tutkielman ensisijaisena tavoitteena oli selvittää miten pörssinoteerattujen metsäteollisuuden alan yhtiöiden toimitusjohtajien palkitsemisjärjestelmät eroavat toisistaan. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti siihen, miten corporate governancen mukainen johtamisen valvonta vaikuttaa toimitusjohtajien palkitsemismenetelmiin. Tutkimuksen aineisto kerättiin internetistä. Corporate governancen näkökulmasta riittävän informaation ja läpinäkyvyyden suositukset nousivat keskeiselle sijalle aineistoa hankittaessa. Tutkimusmenetelminä oli vertaileva ja selittävä tutkimus. Tutkimustulosten mukaan toimitusjohtajien palkitsemisjärjestelmät voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan: yhdysvaltalaisiin toimitusjohtajiin ja muiden maiden toimitusjohtajiin. Yhdysvalloissa osakkeiden, osakeoptioiden, eläkejärjestelyiden ja muiden pitkän tähtäimen kannustinten osuus on huomattavasti merkittävämpi kuin muissa maissa ja toimitusjohtajien palkan määrä huomattavasti korkeampi kuin muissa maissa. Tutkimustulosten mukaan eri maiden erilaiset corporate governance – järjestelmät synnyttävät näitä eroja, sillä erilaisissa valvontamalleissa

Koealojen valitseminen maahiiliotantaan simuloitujen muutoksien perusteella

Seloste artikkelista: Peltoniemi, M., Heikkinen, J. & Mäkipää, R. 2007. Stratification of regional sampling by model-predicted changes of carbon stocks in forested mineral soils. Silva Fennica 4 (3): 527-539.

Arvostrategioiden menestys Suomen osakemarkkinoilla

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää saavutetaanko passiivisilla arvostrategioilla riskikorjattuna ylisuuria tuottoja Suomen osakemarkkinoilla. Tuottaako matalien tunnuslukujen perusteella valittujen osakkeiden portfolio enemmän kuin korkeiden tunnuslukujen portfolio? Ovatko alfat tilastollisesti merkitseviä? Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää, ovatko korkeimman ja matalimman arvostustason portfolioiden menestyserot tilastollisesti merkitseviä. Tunnuslukuina on tarkasteltu P/E-, EV/EBIT- ja EV/EBITDA-tunnuslukuja sekä P/B- ja P/S–lukuja. Lisäksi on tutkittu yhdistelmätunnuslukuina P/E- ja P/B–lukujen tulon muodostamaa tunnuslukua, sekä suhteellisiin EV/EBITDA-, P/B- ja P/S-lukuihin perustuvaa arvostusmittaria. Tutkimusaineisto koostuu Suomen osakemarkkinoilla julkisesti noteeratuista yrityksistä toukokuusta 1991 toukokuuhun 2006. Osakkeet järjestettiin tunnuslukujen arvostustason perusteella kvintiiliportfolioihin. Myöhemmin portfoliot muodostettiin uudelleen kolmen ja viiden vuoden välein. Lopuksi tarkasteltiin kvintiiliportfolioiden kuukausittaisia tuottoja tunnuslukukohtaisesti koko tutkimusjakson ajalta. Tulosten perusteella on selkeästi havaittavissa, että matalan tunnusluvun kvintiiliportfoliot menestyivät paremmin kuin korkean tunnusluvun kvintiiliportfoliot. Kolmen vuoden jaksoissa P/E-, EV/EBITDA-, P/B-, P/S- ja kolmen tunnusluvun yhdistelmällä muodostetuilla kvintiiliportfolioilla arvopreemio oli selkeästi havaittavissa. Viiden vuoden jaksoissa vastaava ilmiö toistui EV/EBITDA-tunnusluvulla muodostetuilla kvintiiliportfolioilla. Eniten tuotti absoluuttisesti sekä riskikorjattuna tutkimuksessa esiteltävä kolmen vuoden jaksoissa kolmen tunnusluvun yhdistelmällä muodostettu matalimman arvostustason kvintiiliportfolio, joka tuotti riskikorjattuna tilastollisesti erittäin merkitsevästi positiivista alfaa matalalla riskitasolla.

Osakeperusteinen palkitseminen: maksuttoman osakkeen hyödyntäminen kannustinjärjestelmissä

Tutkielman tavoitteena on selvittää osakeyhtiön palkitsemisjärjestelmiin liittyviä kysymyksiä päämies–agenttisuhteiden ja osakeyhtiöoikeudellisten periaatteiden kautta. Tutkielmassa selvitetään, kuinka maksuttomia osakkeita voidaan hyödyntää julkisen osakeyhtiön palkitsemisjärjestelmissä ja mitä haasteita ja mahdollisuuksia niiden käyttöön liittyy. Tutkimusmetodi työssä on lainopillinen ja aihetta lähestytään luontevasti kauppatieteellisen ja oikeustieteellisen näkökulman yhdistävän oikeustaloustieteen kautta. Ensisijaisena aineistona tutkielmassa käytetään voimassaolevaa lainsäädäntöä valmisteluaineistoineen ja näkökulmaa syvennetään aiemmin voimassa olleen lainsäädännön tarkastelulla. Toissijaisena aineistona tutkielmassa käytetään sekä eri asiantuntijoiden oikeudellista kirjallisuutta että palkitsemisen asiantuntijoiden laatimaa kirjallisuutta Suomesta ja muista länsimaista. Teoreettista työtä on syvennetty asiantuntijahaastattelulla ja yhtiöiden sijoittajatiedosta saatavalla informaatiolla. Merkittävin osakeyhtiön johdon ja yhtiön välisen suhteen tehokkuutta alentava seikka on päämies–agenttisuhteen valvontaongelma. Tämä liittyy päämies - agenttisuhteeseen, joka ilmenee negatiivisesti yhtiön ja yhtiön johdon intressien ristiriitatilanteissa. Valvontaongelma voi aiheuttaa ylimääräisiä transaktiokustannuksia ja tämä näkyy yhtiön toiminnan tehokkuuden laskemisena. Päämies–agenttisuhteen ratkaisuna lainsäädäntö ja erilaiset valvonnan keinot ovat tehottomia ja nykyisen yhtiöoikeudellisen ajattelun vastaisia. Tehokkaimmin valvontaongelma saadaan ratkaistua erilaisin kannustimin tapahtuvalla johdon ohjauksella. Osakesidonnainen palkitseminen on suosituin johdon ja yhtiön intressien yhdistämisen keino. Osakesidonnainen palkitseminen on parhaimmillaan eri osapuolien näkökulmasta sitouttavaa ja kannustavaa mutta osakepalkitsemisen käyttöön liittyy myös riskejä. Eräs keskeisistä yhtiöoikeudellisista periaatteista on yhdenvertaisuus, jota saatetaan loukata eri palkitsemisjärjestelmiä käytettäessä. Varojen jakoon ja järjestelmien rahoitukseen liittyy niin ikään riskejä, jotka saattavat vaarantaa järjestelmän onnistumisen. Liian avokätiset palkkiojärjestelmät taas saattavat aiheuttaa yhtiön eri sidosryhmien piirissä tyytymättömyyttä joka taas alentaa järjestelmän tehokkuutta. Yhtiön johto vastaa yhtiön strategian toteutumisesta ja linjaa Corporate Governance käytännön mukaisesti johdon palkitsemisen tavat. Yhtiön johto on kuitenkin päätöksistään vastuussa yhtiön residuaalioikeuden omaaville päämiehille, eli osakkeenomistajille. Vaikka yhtiön johto vastaa viime kädessä yhtiön toiminnasta, sen on huomioitava toiminnassaan yhtiön toiminnan tarkoitus ja sitä kautta yksittäisen osakkeenomistajan etu. Vaikka osakeyhtiössä toteutettaisiin enemmistöomistajan valitsemaa toimintalinjaa, osakeyhtiön yhdenvertaisuusperiaate korostaa juuri vähemmistöosakkeenomistajan asemaa. Johdon fidusiaaristen velvoitteiden voidaankin nähdä korostuvan johdon suhteessa vähemmistöosakkeenomistajaan. Tämä on huomioitava myös palkitsemisjärjestelmissä. Johdon palkitsemisjärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa on suunnattava keskeinen huomio sen tavoitteiden toteutumiseen, eli yksittäisen osakkeenomistajan omistuksen arvon kasvattamiseen pidemmällä aikavälillä, pitäen huolta osakeyhtiön kantavista periaatteista.

Kvantitatiivisen osakepisteytysmallin testaaminen Euroopan markkinoilla

Tutkielman tavoitteena on testata kvantitatiivisen osakepisteytysmallin tehokkuutta Euroopan osakemarkkinoilla. Osakepisteytysmalli järjestää osakkeet paremmuusjärjestykseen yrityskohtaisten tunnuslukujen avulla. Pisteytysmallin suositusten mukaan luodaan testisalkku ajanjaksolta 2002 2007. Testisalkun tuottoa mitataan pääomahyödykkeiden hinnoittelumallin sekä Faman ja Frenchin kolmen faktorin mallin avulla. Testisalkkua testataan markkina arvopainoisena sekä tasapainoisena. Tasapainoisessa salkussa jokaista osaketta painotetaan yhtäläisesti. Testisalkun rinnalle luodaan lisäksi vertailusalkku satunnaisista osakkeista. Tasapainotettu testisalkku tuotti tarkasteluajanjaksolla tilastollisesti merkitsevää markkinariskikorjattua ylituottoa 0,7 prosenttia kuukaudessa. Kolmen faktorin mallin avulla laskettu ylituotto ei ollut merkitsevä. Yrityskokofaktori sekä markkinatuotto näyttivät selittävän vahvasti testisalkun tuottoja. Yrityskoon vaikutus näkyi myös markkina arvopainotetussa salkussa, jonka tuotto ei päihittänyt markkinatuottoa. Vertailusalkku ei tuottanut tilastollisesti merkitsevää ylituottoa.

Jakelulogistiikan kustannustehokkuuden kehittäminen

Tämän diplomityön päätavoite on selvittää keinoja Woikoski Oy:n jakelulogistiikan kustannustehokkuuden kehittämiseksi. Päätavoite voidaan jakaa osatavoitteisiin, joita ovat varastonohjauksen kehittäminen ja jakelun kuljetustoimintojen tehostaminen. Varastoinnin nykytilaa arvioitiin ABC-analyysin avulla. Saatujen tulosten pohjalta määritettiin luokkakohtaiset varastonohjaussäännöt ja kiertonopeustavoitteet, jotka yhdessä muodostavat yritykselle varastopolitiikan. Havaitut ongelmat kulminoituivat jatkuvan varastoseurannan puuttumiseen, suuriin varastotasoihin sekä kysynnänhallinnan puutteisiin. Toimenpidesuosituksina yrityksen tulee investoida tehokkaaseen varastonhallintajärjestelmään sekä aloittaa systemaattinen kysynnän ennustaminen. Kuljetuksiin liittyviksi toimenpiteiksi ehdotetaan runko- ja jakelukuljetusten reittien sekä jakelualueiden optimointia ja tuloksena saadun jakelumallin käyttöönottoa. Nykyistä jakelurahtien hinnoittelua suositellaan tarkennettavaksi siten, että jakelukustannuksia ja toimitusmääriä eritellään nykyistä tarkemmin ja asiakkaille kohdistetaan rahtikustannuksia todenmukaisin perustein. Lisäksi logistiikkatoimintaa tulee yhtenäistää eri toimipaikkojen kesken ja toimintojen mittaamista on tehostettava organisaatiossa.