Arvostrategioiden menestys Suomen osakemarkkinoilla

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää saavutetaanko passiivisilla arvostrategioilla riskikorjattuna ylisuuria tuottoja Suomen osakemarkkinoilla. Tuottaako matalien tunnuslukujen perusteella valittujen osakkeiden portfolio enemmän kuin korkeiden tunnuslukujen portfolio? Ovatko alfat tilastollisesti merkitseviä? Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää, ovatko korkeimman ja matalimman arvostustason portfolioiden menestyserot tilastollisesti merkitseviä. Tunnuslukuina on tarkasteltu P/E-, EV/EBIT- ja EV/EBITDA-tunnuslukuja sekä P/B- ja P/S–lukuja. Lisäksi on tutkittu yhdistelmätunnuslukuina P/E- ja P/B–lukujen tulon muodostamaa tunnuslukua, sekä suhteellisiin EV/EBITDA-, P/B- ja P/S-lukuihin perustuvaa arvostusmittaria. Tutkimusaineisto koostuu Suomen osakemarkkinoilla julkisesti noteeratuista yrityksistä toukokuusta 1991 toukokuuhun 2006. Osakkeet järjestettiin tunnuslukujen arvostustason perusteella kvintiiliportfolioihin. Myöhemmin portfoliot muodostettiin uudelleen kolmen ja viiden vuoden välein. Lopuksi tarkasteltiin kvintiiliportfolioiden kuukausittaisia tuottoja tunnuslukukohtaisesti koko tutkimusjakson ajalta. Tulosten perusteella on selkeästi havaittavissa, että matalan tunnusluvun kvintiiliportfoliot menestyivät paremmin kuin korkean tunnusluvun kvintiiliportfoliot. Kolmen vuoden jaksoissa P/E-, EV/EBITDA-, P/B-, P/S- ja kolmen tunnusluvun yhdistelmällä muodostetuilla kvintiiliportfolioilla arvopreemio oli selkeästi havaittavissa. Viiden vuoden jaksoissa vastaava ilmiö toistui EV/EBITDA-tunnusluvulla muodostetuilla kvintiiliportfolioilla. Eniten tuotti absoluuttisesti sekä riskikorjattuna tutkimuksessa esiteltävä kolmen vuoden jaksoissa kolmen tunnusluvun yhdistelmällä muodostettu matalimman arvostustason kvintiiliportfolio, joka tuotti riskikorjattuna tilastollisesti erittäin merkitsevästi positiivista alfaa matalalla riskitasolla.

The aim of this study is to investigate whether risk-adjusted abnormal returns could be achieved in the Finnish stock market by using passive value investing strategies. The research questions are as follows: Does the portfolio of the low valuation ratios provide higher returns than that of the high valuation ratios? Are those alfas statistically significant? The aim is also to find out, if the spread of the alfas between the highest valuation ratio portfolios and the lowest valuation ratio portfolios is statistically significant. The ratios of P/E, EV/EBIT, EV/EBITDA, P/B and P/S are investigated. In addition the composite value measure based on P/E and P/B, as well as that based on relative EV/EBITDA, P/B and P/S ratios are also analyzed. The data consists of exchange-traded enterprises at the Finnish stock market from May 1991 to May 2006.The stocks were divided into quintile portfolios based on each of the value measures. Later on the portfolios were reformed at the frequency of three years and five years. Finally the stacked time-series of monthly returns are generated for each portfolio for performance comparison. The results of this thesis show that the portfolios of the low valuation ratios have outperformed those of the high ratios. In the portfolios reformed at the frequency of three years, based on the ratios of P/E, EV/EBITDA, P/B, P/S and the composite value measure of EV/EBITDA, P/B and P/S, the value premium is obvious. The same holds for the portfolios reformed at the frequency of five years based on the ratio of EV/EBITDA. The lowest ratio composite measure portfolio based on EV/EBITDA, P/B and P/S that was reformed at the frequency of three years, provided both the highest absolute and risk-adjusted return and highly significant positive alfa at low risk level.