Pankkien vakavaraisuussäännöstön uudistus

Tutkielman tavoitteena on kuvata pankkien vakavaraisuusuudistuksen eri osa-alueita. Tarkempi analyysi rajautuu uudistuksen tuomiin muutoksiin luotto- ja operatiivisen riskin pääomavaateissa. Tutkielman empiirisen osuuden tavoitteena on perehtyä vakavaraisuussäännöstön uudistusten vaikutuksiin Nordeassa. Tutkimusmetodologiaksi on valittu normatiivinen tutkimusote. Lisäksi tutkielma sisältää deskriptiivisiä ja positivistisia osia. Lähdeaineisto koostuu Baselin pankkivalvontakomitean ja Suomen Pankin julkaisemista tutkimuksista ja dokumenteista sekä alan julkaisuissa ilmestyneistä artikkeleista. Pankkien vakavaraisuussäännöstöuudistuksen tavoitteena on lisätä rahoitusmarkkinoiden vakautta. Sääntelyn kautta pyritään turvaamaan pankkien varojen riittävyys suhteessa niiden riskien ottoon. Vakavaraisuussäännöstön uudistus muodostuu kolmesta pilarista: (1) minimipääomavaatimuksista, (2) pankkivalvonnan vahvistamisesta ja (3) markkinakurin hyödyntämisestä luottolaitosten toiminnan julkistamisvaatimuksia lisäämällä. Pankkivalvonnan harmonisoinnista vallitsee kansainvälinen yhteisymmärrys, mutta ennen kuin Basel II voi astua voimaan on useita ongelmia ratkaisematta. Baselin vakavaraisuuskehikko ei ole ainut lähitulevaisuudessa pankkitoimialaa koetteleva uudistus. Kansainväliset tilinpäätösstandardit; International Accounting Standards ja erityisesti IAS 39 sekä International Financial Reporting Standards, lyhyemmin IFRS tulevat muuttamaan merkittävästi pankkien tilinpäätöskäyttäytymistä. Epäselvää on vielä kuitenkin tukevatko uudistukset toisiaan ja missä määrin pankkien tulosvolatiliteetin odotetaan kasvavan. Tutkielmassa pohditaan vakavaraisuussäännöstön uudistuksen hyötyjä kansainvälisen kilpailuneutraliteetin osalta, sillä Yhdysvalloissa uudistus koskee vain suurimpia pankkeja. Tutkielmassa paneudutaan lisäksi uudistuksen mahdolliseen talouden syklejä voimistavaan vaikutukseen ja tarkastellaan parannusehdotuksia prosyklisyyden hillitsemiseksi. Yksi vakavaraisuusuudistuksen tärkeimmistä tehtävistä on luoda pankeille kannustin kehittää omia riskienhallinta malleja. Kannustin ongelma on pyritty ratkaisemaan vapaampien sisäisten mallien menetelmien avulla. Ongelmaa ei ole pystytty kuitenkaan ratkaisemaan aivan täysin, sillä luottoriskien osalta pankkien lainaportfolioiden rakenne määrittää sen, hyötyvätkö pankit siirtymisestä sisäisten mallien menetelmän käyttöön. Tutkielma sisältää myös Nordean arvion vakavaraisuusuudistuksen vaikutuksista pankkitoimialaan.

Osakeyhtiön sivuuttaminen, kohdistamisongelmana tulonsaaja - OY vs. osakas

Tutkielman tavoitteena on tutkia veronkiertosäännöksen eli VML 28 §:n soveltamista sivuutettaessa osakeyhtiö verotuksessa. Tutkielma on rajattu tapauksiin, joissa osakeyhtiön tuloa on sivuutettu ja verotettu osakkaan palkkatulona. Tutkielma muodostuu lähinnä kirjallisuuteen ja lainsäädäntöön perustuvista teoriaosista sekä oikeuskäytäntöön pohjautuvasta tutkimusosasta. Tutkimus on oikeusdogmaattinen, eli tarkoituksena on selvittää voimassa olevan lainsäädännön sisältö. Tutkimuksessa on käyty läpi korkeimman hallinto-oikeuden ja hallinto-oikeuksien päätöksiä ja selvitetty näiden avulla kriteerejä, joita voidaan pitää tunnusmerkkeinä vallitsevasta palkkasuhteesta. Tämä saattaa johtaa verotuksessa osakeyhtiön tulon sivuuttamiseen. Päätös osakeyhtiön sivuuttamisesta tehdään kuitenkin aina kokonaisarvioinnin perusteella. Päätöksen lopputulokseen vaikuttaa kuitenkin merkittävästi mm. osakeyhtiön toimeksiantajien lukumäärä. Mikäli toimeksisaaja työskentelee hyvin samankaltaisissa olosuhteissa kuin toimeksiantajan työntekijät, voidaan osakeyhtiö verotuksessa sivuuttaa, mikäli tilanne tulee esille esim. verotarkastuksen yhteydessä.

Pankkien vakavaraisuuskehikon uudistaminen erityisesti markkinakurin edellytysten kannalta

Tutkielman tavoitteena on kuvata ja analysoida valmisteilla olevan pankkien vakavaraisuuskehikon uudistuksen eri osa-alueita erityisesti markkinakurin edellytysten parantamisen kannalta keskittyen julkistamisvaatimuksiin. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan koko uudistuksen pankille ja sen eri intressiryhmille aiheuttamia seurauksia, uudistuksen hyviä ja huonoja puolia sekä mahdollisia ongelmakohtia. Tutkielma perustuu Baselin pankkivalvontakomitean ja Euroopan komission toisiin ehdotuksiin vakavaraisuuskehikon uudistamiseksi. Lisää perspektiiviä antavat aiheesta kirjoitetut artikkelit ja julkaisut sekä haastattelut. Pankkien vakavaraisuuskehikon uudistus muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä niin kutsutusta pilarista, jotka ovat 1) vähimmäisvakavaraisuuden laskentatapa, 2) valvontaprosessin vahvistaminen ja 3) markkinakurin edellytysten parantaminen. Uudistus on vielä kesken ja sen sisältö muuttuu jatkuvasti eri tahojen kantojen kirkastuessa. Varsinaisten johtopäätösten teko on siis vielä liian aikaista, mutta jo nyt on selvää, että kyseessä on laaja ja merkittävä uudistus. Se muun muassa mahdollistaa sisäisten riskiluokitusten käytön ja kannustaa pankkeja tehokkaampaan riskien hallintaan sekä moninkertaistaa julkistettavan tiedon määrän nykyiseen säännöstöön verrattuna. Uudistuksen suuntalinjoista vallitsee kansainvälinen yhteisymmärrys, mutta monia ongelmia on vielä ratkaistava. Sen vuoksi laatijatahot ovat päättäneet antaa vielä kolmannen ehdotuksen ennen lopullista päätöstä. Suurimpia huolenaiheita ovat tällä hetkellä yhdenmukainen kansainvälinen täytäntöönpano ja säännösten tasapuolinen noudattaminen. Myös kehikon yksityiskohtaisuus arveluttaa monia.

Konsernitilinpäätöksen yhdistelyt IFRS-standardien mukaan

Tutkimuksen tavoitteena on IFRS-standardien eli uusien kansainvälisten raportointistandardien tuomien muutosten selvittäminen koskien konsernitilinpäätöksen yhdistelyjä. Tutkimusmenetelmä on normatiivinen, teoreettinen ja kvalitatiivinen. IAS/IFRS (International Accounting Standards / International Financial Reporting Standards eli kansainväliset raportointistandardit) tulee pakolliseksi pörssiyrityksille 1.1.2005 alkaen Euroopan Unionin alueella. IAS/IFRS:n mukaan tytäryritykset yhdistellään hankintamenomenetelmällä, osakkuusyritykset pääomaosuusmenetelmällä ja yhteisyritykset suhteellisella yhdistelyllä. Yritysten yhteenliittymät – standardi on olennaisesti uudistettu 31.3.2004. Pooling-menetelmä kiellettiin kokonaan. Hankintamenomenetelmässä kaikki yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin. Aineettomien hyödykkeiden ryhmittelyssä on tapahtunut muutoksia. Yksilöitävissä olevat aineettomat hyödykkeet, esimerkiksi asiakassuhteet, aktivoidaan taseeseen ja poistetaan. Aineettomat hyödykkeet, joille ei ole määriteltävissä rajallista käyttöikää, tulee testata pakollisilla arvonalentumistestauksella. Siihen ryhmään kuuluu esimerkiksi liikearvo.

Development of an investor relations strategy - Case SSH Communications Security Corp. Communications Security Corp.

Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa viitekehys sijoittajaviestinnän strategian muodostamiseen ja soveltaa viitekehystä käytännössä. Tutkimusongelma nousi case-yrityksestä, SSH Communications Security Oyj:stä, joka listautui vuoden 2000 lopussa. Teoreettinen viitekehys perustuu aikaisempaan kirjallisuuteen sijoittajaviestinnästä, strategian kehittämisestä ja rahoitusteoriasta. Rahoitusteorian alueet, joita käsiteltiin tutkimuksessa ovat; vapaaehtoinen tiedottaminen, markkinatehokkuus ja agenttiteoria. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin soveltamalla teoreettista viitekehystä case yritykseen. Empiirisessä osuudessa käytiin läpi seuraavat vaiheet; nykyisen tilan ulkoinen ja sisäinen analyysi, tavoitteiden asettaminen ja sijoittajaviestintä strategia ehdotuksen muodostaminen case yritykseen. Tutkielman viimeinen kappale kokoaa tärkeimmät löydökset, pohtii työn teoreettista kontribuutiota ja liikkeenjohdollisia kytköksiä sekä esittää tutkimuksen herättämiä ehdotuksia jatkotutkimuksille

Pankkien tuloksenjärjestelymahdollisuudet siirryttäessä IFRS-normistoon

Tutkielman ensisijaisena tavoitteena oli määrittää pankkien tuloksenjärjestelymahdollisuuksien muutoksia siirryttäessä kansallisesta FAS GAAP -tilinpäätösnormistosta IFRS-normistoon. Tuloksenjärjestelyn ilmiötä käsiteltiin esittelemällä useita koti- ja ulkomaisia tuloksenjärjestelytutkimuksia. Pankeilla on toimialalleen erityisiä kannustimia tuloksenjärjestelyyn. Pankkitoimialalla tuloksenjärjestely on perinteisesti esiintynyt tuloksentasaamisena tilikausien välillä. Tutkimuksessa saatiin selkeä kuva tuloksenjärjestelymahdollisuuksien muutoksesta. IFRS-normiston sisältämä johdon harkintavalta ilmenee tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden valinnaisuutena ja standardien laskelmien sisältäminä johdon arvioina ja oletuksina. Harkintavaltaa käyttämällä johto voi vaikuttaa tilinpäätöksen taseeseen ja tulokseen. IFRS-normistossa tilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin liittyvä johdon harkintavalta on vähentynyt verrattuna kansalliseen FAS GAAP-tilinpäätöskäytäntöön, mutta IFRS jättää johdolle edelleen harkintavaltaa muutamien kirjaus- ja raportointikäytäntöjen suhteen. Perinteisten tuloksenjärjestelykeinojen rinnalle IFRS:ssä nousevat useiden standardien laskelmien sisältämät johdon arviot ja oletukset tulevaisuuden muuttujista. Omaisuuserien käypään arvoon arvostamisen myötä tilikauden tuloksista saattaa tulla aikaisempaa volatiilimpia. Käypiin arvoihin arvostamisen seurauksena pankit saattavat siirtyä käyttämään sijoitustensa ostoja ja myyntejä tuloksentasauskeinona. FAS GAAP:ssa pankit ovat käyttäneet tuloksentasaamiseen tiettyjä suoriteperusteisia eriä, esimerkiksi luottotappiovarauksia. IFRS tiukentaa varausten tekemisen periaatteita, mutta tuo tilalle lainakannan arvonalentumistestaukseen sisältyvät johdon arviot.

Osakkeenomistajan suojaaminen vähemmistöosakkeiden hankinnassa - Oikeusvertaileva tarkastelu Suomen ja Delawaren käytännöistä

Tutkielmassa tarkastellaan osakkeenomistajien suojaamiskeinoja Suomessa ja Delawaressa. Oikeusvertailevaa metodia sovelletaan kolmella tasolla: lakien ja määräysten osalta, menettelyn osalta sekä suojaamiskeinojen osalta. Osakkeenomistajien katsotaan tarvitsevan suojaa vähemmistöosakkeiden hankinnan yhteydessä, sillä siinä osakkeiden vapaan vaihdettavuuden perusperiaate ja pakkolunastaminen kohtaavat. Suojaamiskeinot on jaettu etukäteisiin, menettelya koskeviin sekä hinnanmäärittelyyn liittyviin keinoihin. Etukäteisiin keinoihin voidaan laskea johdon vastuu, joka koostuu huolellisuus- ja lojaliteettivelvoitteista, ja yhtiöjärjestysmääräykset. Delawaressa johdon vastuu on määritelty Suomea tarkemmin. Yhtiöjärjestysmääräykset ovat ongelmallisia Suomessa, sillä ne saattavat olla arvopaperimarkkinalain vastaisia. Delawaressa niiden käyttö on runsasta. Menettelyyn liittyviaä suojakeinoja löytyi useita. Vähemmistönsuojaperiaatetta toteutetaan Suomessa yhdenvertaisuusperiaatetta noudattamalla sekä määräämällä lunastusoikeudesta tai -velvollisuudesta. Delawaressa vähemmistöllä on oikeus saada erityistuomioistuin Court of Chanceryn arviointi menettelyn oikeellisuudesta. Menettelyn oikeellisuutta pyritään kummassakin tutkimuskohteessa suojaamaan myös tiedonantovelvollisuudella. Lisäksi Delawaressa johdon on asetettava aina erikoiskomitea neuvottelemaan ostajan kanssa. Hinnanmäärittelyn osalta suojaa antavat käyvän hinnan vaatimus, sekä Suomessa taloudellisen yhdenvertaisuuden periaate ja Delawaressa vähemmistön oikeus saada Court of Chanceryn arviointi oikeasta hinnasta.

Toimitusjohtajien palkitsemisjärjestelmät metsäteollisuusyhtiöissä - empiirinen tutkimus

Tutkielman ensisijaisena tavoitteena oli selvittää miten pörssinoteerattujen metsäteollisuuden alan yhtiöiden toimitusjohtajien palkitsemisjärjestelmät eroavat toisistaan. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti siihen, miten corporate governancen mukainen johtamisen valvonta vaikuttaa toimitusjohtajien palkitsemismenetelmiin. Tutkimuksen aineisto kerättiin internetistä. Corporate governancen näkökulmasta riittävän informaation ja läpinäkyvyyden suositukset nousivat keskeiselle sijalle aineistoa hankittaessa. Tutkimusmenetelminä oli vertaileva ja selittävä tutkimus. Tutkimustulosten mukaan toimitusjohtajien palkitsemisjärjestelmät voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan: yhdysvaltalaisiin toimitusjohtajiin ja muiden maiden toimitusjohtajiin. Yhdysvalloissa osakkeiden, osakeoptioiden, eläkejärjestelyiden ja muiden pitkän tähtäimen kannustinten osuus on huomattavasti merkittävämpi kuin muissa maissa ja toimitusjohtajien palkan määrä huomattavasti korkeampi kuin muissa maissa. Tutkimustulosten mukaan eri maiden erilaiset corporate governance – järjestelmät synnyttävät näitä eroja, sillä erilaisissa valvontamalleissa

Osakeyhtiölain muutokset pienen osakeyhtiön toiminnassa

Osakeyhtiölain kokonaisuudistus astui voimaan 1.9.2006. Lain tavoitteeksi asetettiin yhtiöiden toimintaedellytysten hallittu lisääminen velkojain- tai vähemmistöosakkaiden suojaa heikentämättä. Erityisesti pienten yhtiöiden asemaan kiinnitettiin huomiota selventämällä lakia ja keventämällä muotomääräyksiä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten uudistukset vaikuttivat pienen osakeyhtiön toimintaan. Tutkimuksessa käydään läpi niitä osakeyhtiölain säädöksiä, jotka vaikuttavat pienyhtiön toimintaan sekä kirjallisuuden pohjalta että case-yhtiöiden avulla. Case-yhtiöinä tutkimuksessa on kaksi pientä osakeyhtiötä. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen ja osin deskriptiivinen tutkimus. Tutkimus osoitti, että osakeyhtiölain uudistuksen kokonaisvaikutus pienissä yhtiössä näkyy muotosäännösten kevenemisenä ja tahdonvaltaisuuden lisääntymisenä. Suurin haaste pienille yhtiöille on lain maksukykyisyysvaatimus varojenjakopäätöstä tehtäessä. Se, missä määrin lain suomia mahII dollisuuksia käytäntöjen keventämiseen yhtiöissä otetaan käyttöön, riippuu täysin yhtiön johdon aktiivisuudesta ja muutosvastarinnan voittamisesta.

Expertise and decision making among clinicians in investigations of alleged child sexual abuse

The purpose of the present thesis was to explore different aspects of decision making and expertise in investigations of child sexual abuse (CSA) and subsequently shed some light on the reasons for shortcomings in the investigation processes. Clinicians’ subjective attitudes as well as scientifically based knowledge concerning CSA, CSA investigation and interviewing were explored. Furthermore the clinicians’ own view on their expertise and what enhances this expertise was investigated. Also, the effects of scientific knowledge, experience and attitudes on the decision making in a case of CSA were explored. Finally, the effects of different kinds of feedback as well as experience on the ability to evaluate CSA in the light of children’s behavior and base rates were investigated. Both explorative and experimental methods were used. The purpose of Study I was to investigate whether clinicians investigating child sexual abuse (CSA) rely more on scientific knowledge or on clinical experience when evaluating their own expertise. Another goal was to check what kind of beliefs the clinicians held. The connections between these different factors were investigated. A questionnaire covering items concerning demographic data, experience, knowledge about CSA, selfevaluated expertise and beliefs about CSA was given to social workers, child psychiatrists and psychologists working with children. The results showed that the clinicians relied more on their clinical experience than on scientific knowledge when evaluating their expertise as investigators of CSA. Furthermore, social workers possessed stronger attitudes in favor of children than the other groups, while child psychiatrists had more negative attitudes towards the criminal justice system. Male participants held less strong beliefs than female participants. The findings indicate that the education of CSA investigators should focus more on theoretical knowledge and decision making processes as well as the role of beliefs In Study II school and family counseling psychologists completed a Child Sexual Abuse Attitude and Belief Scale. Four CSA related attitude and belief subscales were identified: 1. The Disclosure subscale reflecting favoring a disclosure at any cost, 2. The Pro-Child subscale reflecting unconditional belief in children's reports, 3. The Intuition subscale reflecting favoring an intuitive approach to CSA investigations, and 4. The Anti Criminal Justice System subscale reflecting negative attitudes towards the legal system. Beliefs that were erroneous according to empirical research were analyzed separately. The results suggest that some psychologists hold extreme attitudes and many erroneous beliefs related to CSA. Some misconceptions are common. Female participants tended to hold stronger attitudes than male participants. The more training in interviewing children the participants have, the more erroneous beliefs and stronger attitudes they hold. Experience did not affect attitudes and beliefs. In Study III mental health professionals’ sensitivity to suggestive interviewing in CSA cases was explored. Furthermore, the effects of attitudes and beliefs related to CSA and experience with CSA investigations on the sensitivity to suggestive influences in the interview were investigated. Also, the effect of base rate estimates of CSA on decisions was examined. A questionnaire covering items concerning demographic data, different aspects of clinical experience, self-evaluated expertise, beliefs and knowledge about CSA and a set of ambiguous material based on real trial documents concerning an alleged CSA case was given to child mental health professionals. The experiment was based on a 2 x 2 x 2 x 2 (leading questions: yes vs no) x (stereotype induction: yes vs no) x (emotional tone: pressure to respond vs no pressure to respond) x (threats and rewards: yes vs no) between-subjects factorial design, in which the suggestiveness of the methods with which the responses of the child were obtained were varied. There was an additional condition in which the material did not contain any interview transcripts. The results showed that clinicians are sensitive only to the presence of leading questions but not to the presence of other suggestive techniques. Furthermore, the clinicians were not sensitive to the possibility that suggestive techniques could have been used when no interview transcripts had been included in the trial material. Experience had an effect on the sensitivity of the clinicians only regarding leading questions. Strong beliefs related to CSA lessened the sensitivity to leading questions. Those showing strong beliefs on the belief scales used in this study were even more prone to prosecute than other participants when other suggestive influences than leading questions were present. Controversy exists regarding effects of experience and feedback on clinical decision making. In Study IV the impact of the number of handled cases and of feedback on the decisions in cases of alleged CSA was investigated. One-hundred vignettes describing cases of suspected CSA were given to students with no experience with investigating CSA. The vignettes were based on statistical data about symptoms and prevalence of CSA. According to the theoretical likelihood of CSA the children described were categorized as abused or not abused. The participants were asked to decide whether abuse had occurred. They were divided into 4 groups: one received feedback on whether their decision was right or wrong, one received information about cognitive processes involved in decision making, one received both, and one did not receive feedback at all. The results showed that participants who received feedback on their performance made more correct positive decisions and participants who got information about decision making processes made more correct negative decisions. Feedback and information combined decreased the number of correct positive decisions but increased the number of correct negative decisions. The number of read cases had in itself a positive effect on correct positive decision.

Perustutkimus palveluinnovaatioprosessissa rahoitusalalla

Palveluinnovaatioprosessi voidaan jakaa 5 eri vaiheeseen: strategiasidonnaisuus, perustutkimus, suorituskyvyn analysointi, systeemimuutokset sekä kaupallistaminen. Tästä palveluinnovaatioprosessista voidaan johtaa perustutkimusprosessi rahoitusalalle: strategiasidonnaisuus, ideoiden luonti ja karsinta, suorituskyvyn analysointi, differointimahdollisuuksien kartoittaminen ja palveluinnovaation myynti yritysjohdolle sekä osakkaille. Strategiasidonnaisuudella varmistetaan, että yritys pysyy omalla osaamisalueellansa hyödyntämällä omia ydinkompetenssejaan. Perustutkimus osana palveluinnovaatioprosessia selvittää oleellisimmat tiedot markkinatilanteesta sekä toimii ohjaavana että karsivana tekijänä uuden tuotteen jatkotoimenpiteille. Yrityksen kyvykkyyksien mittaaminen perustutkimusta varten on oleellinen vaihe uuden palvelun vaatimien liiketoiminnallisten muutosten määrittämiseksi. Tuotedifferoinnilla voidaan luoda kilpailullista etua tuotteiden puolesta homogeenisilla markkinoilla, joissa kilpailu tapahtuu pääosin hinnoittelussa. Rahoitusalalla tuotedifferointi voi muodostua haastavaksi kuluttajien suhtautuessa konservatiivisesti uusiin tuotteisiin. Makroekonomisten tekijöiden perusteella voidaan päätellä, että suomalaiset kuluttajat ottavat lainaa tulevaisuudessakin. Asuntolaina on ollut lainamarkkinoilla luottokannan kasvun veturina ja tästä syystä uudet asuntolainan kaltaiset tuotteet voisivat olla menestyksekkäitä. Kilpailu asuntolainamarkkinoilla kulminoituu kolmen hallitsevan kilpailijan ympärille: Osuuspankki, Sampo Pankki ja Nordea. Asuntolainan kaltainen käänteinen asuntolaina voisi olla menestys markkinoilla, jos sitä pystyttäisiin differoimaan kylliksi. Markkinapotentiaali pelkälle käänteiselle asuntolainalle on tällä hetkellä liian alhainen. GE Money Finland ei myöskään pysty tarjoamaan tuotetta yhtä kilpailulliseen hintaan kuin kilpailijansa. GE Money Finlandin tulisi edellä mainituista syistä johtuen pyrkiä differoimaan käänteisen asuntolainan kaltaista tuotettaan Heloc, jotta se menestyisi markkinoilla.

Country Risk and Market Reactions to Earnings Announcements: Evidence from Finnish Stock Markets

The objective of this thesis is to examine the market reaction around earnings announcements in Finnish stock markets. The aim is to find out whether the extreme market conditions during the financial crisis are reflected in stock prices as a stronger reaction. In addition to this, the purpose is to investigate how extensively Finnish listed companies report the country segmentation of revenues in their interim reports and whether the country risk is having a significant impact on perceived market reaction. The sample covers all companies listed in Helsinki stock exchange at 1.1.2010 and these companies’ interim reports from the first quarter of 2008 to last quarter of 2009. Final sample consists of 81 companies and 630 firm-quarter observations. The data sample has been divided in two parts, of which country risk sample contains 17 companies and 127 observations and comparison sample covers 66 companies and 503 observations. Research methodologies applied in this thesis are event study and cross-sectional regression analysis. Empirical results indicate that the market reaction occurs mainly during the announcement day and is slightly stronger in case of positive earnings surprises than the reactions observed in previous studies. In case of negative earnings surprises no significant differences can be observed. In case of country risk sample and negative earnings surprise market reaction is negative already in advance of the disclosure contrary to comparison sample. In case of positive surprise no differences can be observed. Country risk variable developed during this study seems to explain only minor part of the market reaction.

Corporate Social Responsibility in the Oil and Gas Industry: Environmental Management Systems as a Source of Sustainable Development

The environmental aspect of corporate social responsibility (CSR) expressed through the process of the EMS implementation in the oil and gas companies is identified as the main subject of this research. In the theoretical part, the basic attention is paid to justification of a link between CSR and environmental management. The achievement of sustainable competitive advantage as a result of environmental capital growth and inclusion of the socially responsible activities in the corporate strategy is another issue that is of special significance here. Besides, two basic forms of environmental management systems (environmental decision support systems and environmental information management systems) are explored and their role in effective stakeholder interaction is tackled. The most crucial benefits of EMS are also analyzed to underline its importance as a source of sustainable development. Further research is based on the survey of 51 sampled oil and gas companies (both publicly owned and state owned ones) originated from different countries all over the world and providing reports on sustainability issues in the open access. To analyze their approach to sustainable development, a specifically designed evaluation matrix with 37 indicators developed in accordance with the General Reporting Initiative (GRI) guidelines for non-financial reporting was prepared. Additionally, the quality of environmental information disclosure was measured on the basis of a quality – quantity matrix. According to results of research, oil and gas companies prefer implementing reactive measures to the costly and knowledge-intensive proactive techniques for elimination of the negative environmental impacts. Besides, it was identified that the environmental performance disclosure is mostly rather limited, so that the quality of non-financial reporting can be judged as quite insufficient. In spite of the fact that most of the oil and gas companies in the sample claim the EMS to be embedded currently in their structure, they often do not provide any details for the process of their implementation. As a potential for the further development of EMS, author mentions possible integration of their different forms in a single entity, extension of existing structure on the basis of consolidation of the structural and strategic precautions as well as development of a unified certification standard instead of several ones that exist today in order to enhance control on the EMS implementation.

Empiirinen analyysi tilitoimiston liikeriskeistä ja niiden hallinnasta

Tämän tutkimuksen aiheena ovat tilitoimiston liikeriskit ja niiden hallinta. Tilitoimistot ovat merkittävässä asemassa tuottaessaan asiakasyrityksistään taloudellista tietoa paitsi yritykselle itselleen myös sen sidosryhmille sekä yhteiskunnalle. Tilitoimiston toimintaa ja samalla riskienhallintaa ohjaa erityisesti hyvä tilitoimistotapa, jonka noudattaminen auttaa ylläpitämään ammatillista arvostusta. Tilitoimiston liikeriskit voidaan jakaa henkilöstöriskeiksi, sopimus- ja vastuuriskeiksi sekä tietoriskeiksi, joihin kuuluvat myös väärinkäytösriskit. Sopimus- ja vastuuriskejä hallitaan kirjallisin toimeksiantosopimuksin vakiosopimusehtoja käyttämällä sekä vastuuvakuutuksin. Tietoriskien hallinnassa apuna ovat salas-sapitosopimukset, tietoturvatoimet ja ohjeet. Väärinkäytösriskejä hallitaan parhaiten ennaltaehkäisemällä. Henkilöstö on tilitoimistojen suurin resurssi, mutta samalla myös suurin riskitekijä. Henkilöstö on myös avainasemassa tilitoimistojen riskienhallinnan toteuttamisessa. Suurimpia henkilöstöön kohdistuvia riskejä ovat avainhenkilöihin, työhyvinvointiin, jaksamiseen, motivaatioon sekä työvoiman saatavuuteen kohdistuvat riskit. Näitä kaikkia pystytään hallitsemaan toimivalla henkilöstöhallinnolla ja varahenkilöjärjestelmillä. Tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin satunnaisesti valittuihin eteläsuomalaisiin tilitoimistoihin suunnatulla kyselytutkimuksella. Tutkimustuloksista käy ilmi, että tilitoimistojen tieto-, sopimus- ja vastuuriskien hallinta on hyvällä tasolla, mutta että henkilöstöriskien hallinnassa on jonkin verran parantamisen varaa. Tutkimus vahvistaa myös, että pk-sektorilla toimivien tilitoimistojen kannattaa käyttää kokonaisvaltaista riskienhallintaa liikeriskiensä hallitsemiseen ja toiminnan laadun turvaamiseen.