48 resultados para Harmonization of Accounting
Resumo:
Tämän tutkimuksen aiheena on tilintarkastuksen historiallinen kehittyminen Suomessa runsaan sadan vuoden aikana. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida osakeyhtiön tilintarkastuksen kehitystä ja yhdistää vuosisadan kehityspiirteet tilintarkastuksen kokonaiskuvaksi. Tutkittava periodi alkaa 1800-luvun lopulta ja päättyy 2000-luvun taitteeseen. Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaista tilintarkastusinstituutiota, joka jaetaan kolmeen osaan: tilintarkastusta säätelevään normistoon (normit), tilintarkastajajärjestelmään (toimijat) ja tilintarkastuksen sisältöön (tehtävät). Tutkimuksessa tavoitellaan vastauksia kysymyksiin: mitä tarkastettiin, milloin tarkastettiin, kuka tarkasti ja miten tarkastettiin eri aikakausina? Tutkimus perustuu historialliseen lähdeaineistoon, jonka muodostavat tutkimusajanjakson lainsäädäntö, lainvalmisteluasiakirjat, viranomaisten ohjeet ja päätökset, alan järjestöjen suositukset, ammattilehtien artikkelit sekä laskentatoimen ja tilintarkastuksen ammattikirjallisuus. Metodologisesti tutkimus on teoreettinen, kvalitatiivinen historiantutkimus, jossa lähdeaineistoa käsitellään lähdekriittisesti ja osittain sisältöanalyysin keinoin. Tilintarkastusta säätelevässä normistossa keskeisiä lakeja ovat olleet osakeyhtiölaki, kirjanpitolaki ja tilintarkastuslaki. Lakisääteinen tilintarkastus alkoi vuoden 1895 osakeyhtiölaista, joka uudistui vuonna 1978 ja jälleen vuonna 1997. Kirjanpitolainsäädäntö on uudistunut viidesti: 1925 ja 1928, 1945, 1973, 1993 sekä 1997. Vuoden 1994 tilintarkastuslakiin koottiin tilintarkastuksen säädökset useista laeista. Muita normistoja ovat olleet EY:n direktiivit, Kilan ohjeet, KHT-yhdistyksen suositukset, Keskuskauppakamarin säännökset ja viimeisimpinä IAS- ja ISA-standardit. Ammattimainen tilintarkastajajärjestelmä saatiin maahamme kauppiaskokousten ansiosta. Ammattimaisena tilintarkastuksen toimijana aloitti Suomen Tilintarkastajainyhdistys vuonna 1911, ja sen toimintaa jatkoi KHT-yhdistys vuodesta 1925 alkaen. Tilintarkastajien auktorisointi siirtyi Keskuskauppakamarille vuonna 1924. HTM-tilintarkastajat ovat olleet alalla vuodesta 1950 lähtien. Kauppakamarijärjestö on toiminut hyväksyttyjen tilintarkastajien valvojana koko ammattimaisen tilintarkastustoiminnan ajan. Valtion valvontaa suorittaa VALA (Valtion tilintarkastuslautakunta). Koko tutkittavan periodin ajan auktorisoitujen tilintarkastajien rinnalla osakeyhtiöiden tarkastajina ovat toimineet myös maallikot.Tilintarkastuksen tehtäviin kuului vuoden 1895 osakeyhtiölain mukaan hallinnon ja tilien tarkastus. Myöhemmin sisältö täsmentyi tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon tarkastukseksi. Tutkimusajanjakson alussa tilintarkastus oli manuaalista kaikkien tositteiden prikkausta ja virheiden etsimistä. Myöhemmin tarkastus muuttui pistokokeiksi. Kertatarkastuksesta siirryttiin jatkuvaan valvontatarkastukseen 1900-luvun alkupuolella. Dokumentoinnista ja työpapereista alkaa olla havaintoja 1930-luvulta lähtien. Atk-tarkastus yleistyi 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin myös riskianalyyseihin alettiin kiinnittää huomiota. Hallinnon tarkastuksen merkitys on kasvanut kaiken aikaa. Tilintarkastuskertomukset olivat tutkimusajanjakson alussa vapaamuotoisia ja sisällöltään ilmaisurikkaita ja kuvailevia. Kertomus muuttui julkiseksi vuoden 1978 osakeyhtiölain myötä. Myöhemmin KHT-yhdistyksen vakiokertomusmallit yhdenmukaistivat ja pelkistivät raportointia. Tutkimuksen perusteella tilintarkastuksen historia voidaan jakaa kolmeen kauteen, jotka ovat tilintarkastusinstituution rakentumisen kausi (1895 - 1950), vakiintumisen kausi (1951 - 1985) ja kansainvälistymisen ja julkisuuden kausi (1986 alkaen). Tutkimusajanjakson jokaisella vuosikymmenellä keskusteltiin jatkuvasti tilintarkastajien riittävyydestä, alalle pääsyn ja tutkintojen vaikeudesta, tilintarkastajien ammattitaidon tasosta,hallinnon tarkastuksen sisällöstä, tilintarkastuskertomuksesta sekä maallikkotarkastajien asemasta. 1990-luvun keskeisimmät keskusteluaiheet olivat konsultointi, riippumattomuus, odotuskuilu sekä tilintarkastuksen taso ja laadunvalvonta. Analysoitaessa tilintarkastuksen muutoksia runsaan sadan vuoden ajalta voidaan todeta, että tilintarkastuksen ydintehtävät eivät juurikaan ole muuttuneet vuosikymmenien kuluessa. Osakeyhtiön tilintarkastus on edelleenkin laillisuustarkastusta. Sen tarkoituksena on yhä kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastus. Tilintarkastajat valvovat osakkeenomistajien etua ja raportoivat heille tarkastuksen tuloksista. Tilintarkastuksen ulkoinen maailma sen sijaan on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Kansainvälistyminen on lisännyt säännösten määrää, odotuksia ja vaatimuksia on nykyisin enemmän, uusi tekniikka mahdollistaa nopean tiedonkulun ja valvonta on lisääntynyt nykypäivää kohti tultaessa. Tilintarkastajan pätevyys perustuu nykyään tietotekniikan, tietojärjestelmien ja yrityksen toimialantuntemukseen. Runsaan sadan vuoden takaisen lain vaarinpitovaatimuksesta on tultu virtuaaliaikaiseen maailmaan!
Resumo:
Tämän tutkielman päätavoitteena on tutkia niitä menetelmiä, joilla johdon laskentatoimi tukee strategista johtamista ja selvittää kuinka laskentatointa hyödynnetään strategisessa johtamisprosessissa. Empiirisessä osuudessa analysoidaan SOK-yhtymän kiinteistötoimintojen laskentatoimen ja strategisen johtamisprosessin välistä yhteyttä. Tavoitteena on parantaa tämän tutkimuksen avulla laskentatoimen hyödyntämistä strategisessa johtamisessa. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi selvitetään seuraavat aihealueet, niiden selvittämisestä muodostuvat myös tämän tutkimuksen osatavoitteet. Ensimmäisenä osatavoitteena on selvittää doktriiniin perustuen, mistä strategisessa johtamisessa ja johdon strategiaprosessissa on kysymys. Toisena osatavoitteena on tarkastella strategisen laskentatoimen teoriaa ja innovaatioita johdon näkökulmasta. Toisin sanoen, osatavoitteena on siis selvittää, mitä strateginen laskentatoimi on ja millaisia konkreettisia menetelmiä sillä on käytettävissään strategisen johtamisen tukemisessa. Kolmantena osatavoitteena on esitellä tutkielman empiirinen osuus, joka pohjautuu SOK-yhtymän kiinteistötoimintojen strategiseen johtamisprosessiin ja sitä tukevaan johdon laskentatoimeen. Samalla kun tutkitaan johdon toimintoja prosessin eri vaiheissa, esitetään johdon tueksi erilaisia laskennallisia menetelmiä, joista on hyötyä päätöksenteossa ja resurssien suuntaamisessa sekä strategian toteuttamiseen valvonnassa Tässä tutkimuksessa strategista johtamista ja strategista laskentatointa tarkastellaan SOK-yhtymän kiinteistötoimintojen vuoden 2001 tilanteen mukaan osana S-ryhmän ja SOK-yhtymän jatkuvaa strategiaprosessia. Näkökulma tarkastelulle on sekä ylimmän yritysjohdon, että strategisen liiketoimintajohdon.
Resumo:
Tutkielman päätavoitteena oli tarkastella, kuinka suomalaisen kirjanpitolain- säädännön 1990-luvun uudistukset ovat vaikuttaneet kansalliseen tilinpäätösinformaatioon; haluttiin löytää vastaus kysymykseen, onko tilinpäätösinformaatio uudistusten myötä parantunut vai heikentynyt? Tutkielman alatavoitteena oli selvittää lukijalle kirjanpitolainsäädännön uudistuksiin johtaneita syitä ja saada lukija ymmärtämään uudistusten keskeisimmät muutokset ja lainsäädännön kehitys kokonaisuutena. Tutkielman aihealuetta lähdettiin tarkastelemaan lähinnä kirjanpitolaissa ja -asetuksessa tapahtuneiden vuosien 1993 ja 1998 uudistusten avulla sivuten kuitenkin hieman muutakin aiheen kannalta olennaista lainsäädäntöä, kuten osakeyhtiölakia. Tärkeäksi tekijäksi tutkielman päätavoitteen kannalta muodostui myös hyvän tilinpäätösinformaation määrittäminen ja käsitteen ymmärtäminen. Tutkimusta lähdettiin toteuttamaan käsiteanalyyttisen tutkimusmetodologian avulla. Tutkielman doktriinipohja muodostuu lähinnä aiemmasta käsiteanalyysistä, empiriapainotteisista kokemuksista ja tutkimustuloksista. Metodina tutkielmassa on nimenomaan ajattelun metodi. Koettelu tehdyssä tutkimuksessa ei ole varsinaista verifiointia, vaan lähinnä argumentointia ja ns. maalaisjärjen hyväksikäyttöä. Tutkimustulokset ovat etupäässä toteavia, mutta myös suosittelevia. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että kokonaisuudessaan tilinpäätösinformaatio kansallisella tasolla on uudistusten myötä heikentynyt. Informaatiota heikentävä tekijä tutkielman perusteella on etenkin vertailukelpoisuus. Heikkoon vertailukelpoisuuteen puolestaan ovat syynä lain sallimat pitkät siirtymäajat ja vaihtoehtoiset menetelmät monissa kirjanpidollisissa perusratkaisussa. Tilinpäätöstä ja yleensäkin kirjanpitoa sääntelevästä lainsäädännöstä puuttuu yhtenäisyys. Kehitysehdotuksena todettiin, että suomalaisen tilinpäätösinformaation parantamisen edellytyksenä olisi lainsäädännön muuttaminen edelleen siten, että sieltä poistettaisiin valinnanvapaus kirjanpidollisten perusratkaisujen yhteydestä ja säädettäisiin kaikkia yrityksiä koskevat yhtenäiset säännökset. Lainsäädäntömme perusta hyvän tilinpäätösinformaation antamiselle tällä hetkellä on loppujen lopuksi suotuisa pois lukien edellä mainittu valinnanvapaus
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millainen on luotettava kirjanpito, ja kuinka tilintarkastaja ja verotarkastaja varmistavat kirjanpidon luotettavuuden. Tutkimusmetodologiana käytetään käsiteanalyyttista tutkimusotetta. Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka kirjanpito ja tilinpaatos muodostuvat lakien ja hyvän kirjanpitotavan säätelemänä. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot yrityksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Luotettava kirjanpito on ajanmukaista ja täydellistä. Se pitää yrityksen liiketapahtumat erillään yrityksen sidosryhmien liiketapahtumista ja omaisuudesta, täyttää todennettavuuden vaatimukset ja on laadittu sekä varovaisuuden periaatetta että kaikkia muita kirjanpidon yleisiä periaatteita noudattaen. Tilintarkastaja ja verotarkastaja tarkastavat kirjanpidon luotettavuutta. Jokaisella osakeyhtiöllä on velvollisuus toimittaa tilintarkastus. Verotarkastusta ei pystytä toimittamaan kaikissa yhtiöissä jälkiverotusaikana, vaan verotarkastuksella on voimakas virheitä ennaltaehkäisevä vaikutus. Tilintarkastuskertomus on julkinen asiakirja. Yrityksen kaikki sidosryhmät voivat hyödyntää tilintarkastajan lausuntoja. Verotarkastus palvelee lähinnä verotusta. Tilintarkastajan tulee noudattaa työssään hyvää tilintarkastustapaa, verotarkastajan hyvää verotarkastustapaa.
Resumo:
Tämän tutkielman päätavoitteena oli selvittää, miten tilitoimistojen tuottamat palvelut vastaavat pienyrityksen johtamisen, ja erityisesti talousjohtamisen tarpeita ja auttavat yritystä menestymään. Alatavoitteina oli selvittää ja analysoida pienyrityksen johtamista, taloushallintoa ja menestystekijöitä, sekä asiantuntijapalveluita ja tilitoimistoja ja niiden palvelutarjonnan rakennetta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin käsiteanalyyttistä tutkimusotetta. Aikaisemmin julkaistuun tutkimusdoktriiniin, joka sisälsi niin teoreettisia kuin empiirisiäkin tieteellisiä tutkimuksia, ammattikirjallisuutta ja -lehtiartikkeleita, perehtymällä pyrittiin ratkaisemaan asetetut tavoitteet. Tutkimustulos osoittaa, että tilitoimistoilla on hyvät valmiudet palvella asiantuntevasti pienyritystä ja auttaa sitä menestymään tuottamalla tarvittavaa taloushallinnon informaatiota ja muita palveluita. Yrityksen rahoituksen laskentatoimen osalta tilitoimistojen palvelut vastaavat hyvin pienyrityksen johtamisessa tarvittavaa tietoa, johdon laskentatoimen osalta tuotettavat palvelut ovat vielä suurelta osin alikehittyneitä johtuen osaksi tilitoimistojen osaamistasosta, mutta myös pienyritysten haluttomuudesta vastaanottaa laskentatoimen tuottamaa informaatiota ja johdon heikosta talous- asioiden hallinnasta.
Resumo:
Tutkielman ensisijaisena tavoitteena oli määrittää pankkien tuloksenjärjestelymahdollisuuksien muutoksia siirryttäessä kansallisesta FAS GAAP -tilinpäätösnormistosta IFRS-normistoon. Tuloksenjärjestelyn ilmiötä käsiteltiin esittelemällä useita koti- ja ulkomaisia tuloksenjärjestelytutkimuksia. Pankeilla on toimialalleen erityisiä kannustimia tuloksenjärjestelyyn. Pankkitoimialalla tuloksenjärjestely on perinteisesti esiintynyt tuloksentasaamisena tilikausien välillä. Tutkimuksessa saatiin selkeä kuva tuloksenjärjestelymahdollisuuksien muutoksesta. IFRS-normiston sisältämä johdon harkintavalta ilmenee tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden valinnaisuutena ja standardien laskelmien sisältäminä johdon arvioina ja oletuksina. Harkintavaltaa käyttämällä johto voi vaikuttaa tilinpäätöksen taseeseen ja tulokseen. IFRS-normistossa tilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin liittyvä johdon harkintavalta on vähentynyt verrattuna kansalliseen FAS GAAP-tilinpäätöskäytäntöön, mutta IFRS jättää johdolle edelleen harkintavaltaa muutamien kirjaus- ja raportointikäytäntöjen suhteen. Perinteisten tuloksenjärjestelykeinojen rinnalle IFRS:ssä nousevat useiden standardien laskelmien sisältämät johdon arviot ja oletukset tulevaisuuden muuttujista. Omaisuuserien käypään arvoon arvostamisen myötä tilikauden tuloksista saattaa tulla aikaisempaa volatiilimpia. Käypiin arvoihin arvostamisen seurauksena pankit saattavat siirtyä käyttämään sijoitustensa ostoja ja myyntejä tuloksentasauskeinona. FAS GAAP:ssa pankit ovat käyttäneet tuloksentasaamiseen tiettyjä suoriteperusteisia eriä, esimerkiksi luottotappiovarauksia. IFRS tiukentaa varausten tekemisen periaatteita, mutta tuo tilalle lainakannan arvonalentumistestaukseen sisältyvät johdon arviot.
Käyttöpääoman hallinnan vaikutukset yrityksen kannattavuuteen - tapaustutkimus teollisuusyrityksestä
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä vaikutuksia käyttöpääoman hallinnalla on yrityksen kannattavuuteen. Tutkimusongelmaa on pyritty selvittämään eri käyttöpääomakomponenttien hallinnan keinojen kautta. Tutkimuksen teoriaosuus pohjautuu käyttöpääomanhallintaa käsittelevään laskentatoimen ja rahoituksen kirjallisuuteen. Empiirisessä osassa kuvataan erään teollisuusyrityksen käyttöpääomanhallintaprojektin kulkua ja tämän vaikutusta yrityksen nykyiseen käyttöpääomanhallintaan. Aineisto empiiriseen osioon on kerätty yrityksen intra- ja internetsivustoilta, sekä haastattelujen avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että käyttöpääoman hallinnan vaikutukset yrityksen kannattavuuteen ovat hyvin moninaisia ja ilmenevät joko suoraan tai välillisesti. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että yrityksen toimintaan sitoutuneen käyttöpääoman määrä on riippuvainen toimiala- ja markkinakohtaisista tekijöistä. Tutkimuksessa esitellään tärkeimmät käyttöpääoman hallinnan apuvälineet.
Resumo:
Due to concerns regarding globalisation and sustainable development, corporate social responsibility (CSR) is topical in the business context and in the field of accounting. The main objective of this study was to review previous academic literature in the field of CSR reporting and develop an insight into CSR reporting in the Web-based environment. The main purpose was to find out what Web-based CSR reporting is like and how companies are utilising the Internet to communicate on responsibility issues. I did not, however, collect empirical research data but limited my study into theoretical and descriptive examination. In order to create an insight into Web-based reporting, I examined the development, motives and current practices of CSR reporting. I concluded that the Internet is a unique, interactive communication channel that is used differently compared with annual reports. The amount of companies engaging in Web-based CSR reporting is increasing and the reporting practices in terms of e.g. content and accessibility of information vary. I also concluded that many companies have not yet discovered the true potential of the Web as an interactive communication medium.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää yritysjärjestelyiden vaikutuksia Suomen markkinoilla, sekä tutkia onko yritysjärjestelyiden eroavaisuuksilla vaikutusta menestymiseen. Yritysjärjestelyt ryhmitellään maksutavan, koon, kansainvälisyyden ja markkina-arvo/kirja-arvon perusteella. Tutkimuksen aineisto koostuu 31 yritysjärjestelystä, joissa ainakin toinen osapuoli on ilmoitushetkellä ollut listattuna Helsingin pörssiin. Tutkimukseen valitut yritysjärjestelyt ovat tapahtuneet vuosien 1999-2007 välillä. Tutkimus suoritetaan kahdella eri menetelmällä: markkinaperusteisia tuottoja ja yritysten taloudellista informaatiota analysoimalla. Markkinaperusteisia tuottoja tutkitaan epänormaaleiden tuottojen avulla. Taloudelliseen informaatioon perustuvaa kannattavuutta tutkitaan kassavirran ja operatiivisen tuloksen avulla, jotka suhteutetaan yritysten markkina-arvoon ja liikevaihtoon. Empiiristen tulosten mukaan yritysjärjestelyt tuottavat ostettavan yrityksen osakkeenomistajille epänormaaleita tuottoja ja ostavan yrityksen osakkeenomistajille nollatuottoja. Tulokset ovat samankaltaisia kuin kansainvälisellä aineistolla aiemmin saadut. Taloudelliseen informaatioon perustuvat tulokset ovat ristiriitaisia mutta niistä on havaittavissa heikohko menestyminen yhdistymisen jälkeen.
Resumo:
Tutkimus käsittelee tuotekustannuslaskennan kehittämistä VAASAN Oy:ssä, joka on yksi johtavista leipomoyrityksistä Suomessa ja Baltiassa. Työn tavoitteena on kehittää tuotekustannuslaskentaa paremmin päätöksentekoa tukevaksi. Kehitystyössä otettiin huomioon laskentamallin joustavuuden säilyminen. Kehitystarpeet selvitettiin tuotekustannuslaskennan nykytilaanalyysillä sekä käyttäjäryhmien tietotarvekartoituksella. Kehityksen ohjaamiseen sovellettiin kustannustiedon laadukkuuden teorioita sekä riskienhallinnan työkalua. Lähtökohtana oli varsin hajautetusti toteutettu tuotekustannuslaskenta, minkä luotettavuuden ongelma tiedostettiin. Työn päätteeksi tuotekustannuslaskenta keskitetään. Keskittämisen tuoma tilaisuus halutaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi kustannuslaskennan kehittämisessä. Ennen keskittämistä tulee tuotekustannuslaskenta johdonmukaistaa eri leipomoiden välillä. Tässä työssä kartoitettiin kehityskohteet sekä esitetään toimintamalli tai –ehdotus tärkeimpien kehityskohteiden ratkaisemiseksi. Tärkeimmät kehityskohteet löydettiin jäsentämällä ja priorisoimalla kehityskohteet. Tuotekustannuslaskentaa kehitettiin paremmin päätöksentekoa tukevaksi, johdonmukaisemmaksi, luotettavammaksi sekä sen käytettävyyttä kehitettiin.
Resumo:
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää taloushallinnon palvelukeskuksen perustamista julkiselle sektorille sekä suunnitteluvaiheen ja toiminnan alkuvaiheen mahdollisia kriittisiä seikkoja. Tavoitteena oli selvittää, kuinka ne voidaan minimoida, jotta hankkeesta tulee onnistunut. Lisäksi tutkielmassa käytiin läpi seikkoja, jotka ovat johtaneet palvelukeskuksien perustamiseen, palvelukeskuksille asetettuja tavoitteita sekä lyhyesti palvelukeskuksen ja sen asiakkaiden välistä palvelusopimusta. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena keräämällä aineistoa julkisella sektorilla toimivista taloushallinnon palvelukeskuksista. Sen lisäksi suoritettiin haastatteluita kunnallisessa palvelukeskuksessa sekä sen asiakasorganisaatiossa. Tulokset osoittivat, että palvelukeskuksen perustamiseen ja toiminnan alkuvaiheeseen liittyvät riskit ovat julkisen sektorin palvelukeskuksissa pitkälti samoja. Tutkimus osoittaa, että minimoidakseen riskit, tulee palvelukeskuksen perustamiseen käyttää riittävästi aikaa, jotta haasteellisimmat seikat ehditään huomioimaan sekä arvioimaan lisäresurssien tarve oikein.
Resumo:
Tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä suomalaisten yritysten investointitoimintaan ja tutkia miten vuoden 2009 finanssikriisi on siihen vaikuttanut. Tutkimuksessa selvitetään myös yritysten investointiaktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä, investointiprosessia sekä yritysten käyttämiä investointien laskenta- ja riskimenetelmiä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on rakennettu laskentatoimen investointikirjallisuuden pohjalta. Tutkimuksen empiirinen osuus koostuu sähkönsiirto- ja tilintarkastusyritysten johtohenkilöiden haastatteluista. Tutkimus osoitti, että suuria investointeja tekevät yritykset jatkavat investoimistaan aktiivisesti laman aikana, toisin kuin pieniä investointeja tekevät. Tutkimuksessa selvisi myös, että kohdeyritysten käytetyimmät investointien laskentamenetelmät ovat takaisinmaksuaika ja vaihtoehtolaskelmat. Tosin investointien riskin huomioiminen osoittautui alhaiseksi.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Imatran kaupungin teknisen toimen nykyinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri, sekä selvittää, kuinka hyvin käytettävät tietojärjestelmät tukevat teknisen toimen tuottamaa omakotirakentajan palveluprosessia. Työn teoriaosassa syvennyttiin palvelujen hallintaan, tietojärjestelmiin ja paikkatietojärjestelmiin. Työn empiirisessä osassa tutkittiin, kuinka toimiva käytössä oleva järjestelmäkokonaisuus on. Tutkimus osoitti, että käytössä olevat tietojärjestelmät ja ohjelmistot ovat tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia. Teknologian kehittämisen lisäksi tulee kiinnittää huomiota työskentelytapojen kehittämiseen ja yhtenäistämiseen esimerkiksi sähköisen prosessin seurantalomakkeen, tietokantojen päivittämisen, sekä paperisten aineistojen digitoimisen avulla. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin tulee olla yksinkertainen ja päällekkäisiä toimintoja kannattaa välttää. Paikkatietojärjestelmien muuttaminen selainpohjaisiksi tehostaa eri tietolähteiden hyödyntämistä. Henkilöstön riittävä tietojärjestelmäkoulutus on tärkeää.
Resumo:
Tämän tutkimuksen aiheena ovat tilitoimiston liikeriskit ja niiden hallinta. Tilitoimistot ovat merkittävässä asemassa tuottaessaan asiakasyrityksistään taloudellista tietoa paitsi yritykselle itselleen myös sen sidosryhmille sekä yhteiskunnalle. Tilitoimiston toimintaa ja samalla riskienhallintaa ohjaa erityisesti hyvä tilitoimistotapa, jonka noudattaminen auttaa ylläpitämään ammatillista arvostusta. Tilitoimiston liikeriskit voidaan jakaa henkilöstöriskeiksi, sopimus- ja vastuuriskeiksi sekä tietoriskeiksi, joihin kuuluvat myös väärinkäytösriskit. Sopimus- ja vastuuriskejä hallitaan kirjallisin toimeksiantosopimuksin vakiosopimusehtoja käyttämällä sekä vastuuvakuutuksin. Tietoriskien hallinnassa apuna ovat salas-sapitosopimukset, tietoturvatoimet ja ohjeet. Väärinkäytösriskejä hallitaan parhaiten ennaltaehkäisemällä. Henkilöstö on tilitoimistojen suurin resurssi, mutta samalla myös suurin riskitekijä. Henkilöstö on myös avainasemassa tilitoimistojen riskienhallinnan toteuttamisessa. Suurimpia henkilöstöön kohdistuvia riskejä ovat avainhenkilöihin, työhyvinvointiin, jaksamiseen, motivaatioon sekä työvoiman saatavuuteen kohdistuvat riskit. Näitä kaikkia pystytään hallitsemaan toimivalla henkilöstöhallinnolla ja varahenkilöjärjestelmillä. Tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin satunnaisesti valittuihin eteläsuomalaisiin tilitoimistoihin suunnatulla kyselytutkimuksella. Tutkimustuloksista käy ilmi, että tilitoimistojen tieto-, sopimus- ja vastuuriskien hallinta on hyvällä tasolla, mutta että henkilöstöriskien hallinnassa on jonkin verran parantamisen varaa. Tutkimus vahvistaa myös, että pk-sektorilla toimivien tilitoimistojen kannattaa käyttää kokonaisvaltaista riskienhallintaa liikeriskiensä hallitsemiseen ja toiminnan laadun turvaamiseen.
Resumo:
Pk-IFRS -standardi on pk-yritysten sekä niiden tilinpäätösten käyttäjien erityistarpeita ajatellen kehitetty kansainvälinen tilinpäätösstandardi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä etuja ja ongelmia standardin soveltamiseen liittyy Euroopan unionin pk-yritysten keskuudessa. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti tilinpäätösten laatijoiden ja käyttäjien näkemyksiä standardin eduista ja ongelmista sekä tilinpäätösinformaation vertailukelpoisuudesta. Alatavoitteena on myös selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat standardin kannatukseen ja vastustukseen. Tutkimus on laadullinen. Sen empiirinen aineisto muodostuu kommenttikirjeistä, joita eri Euroopan valtioiden sidosryhmät lähettivät vastauksiksi standardia koskeneeseen EU-komission konsultaatioon. Pk-IFRS:n soveltamispäätöstä tehtäessä on kyse laatijoille koituvien kustannusten ja käyttäjille aiheutuvien hyötyjen tasapainottelusta. Tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että pk-IFRS ei ole optimaalinen ratkaisu EU:n pk-yrityksiä ja niiden tilinpäätösten käyttäjiä ajatellen. Tilinpäätösten käyttäjät kokevat EU:n tilinpäätösdirektiivien tarjoavan riittävän vertailukelpoisuuden tason. Kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavien pk-yritysten kannalta pk-IFRS olisi kuitenkin edullinen vaihtoehto. Standardia kohtaan esitettyihin puoltaviin ja vastustaviin näkökantoihin vaikuttaa oleellisesti se, kuinka paljon valtion kansalliset laskentakäytännöt eroavat pk-IFRS:stä. Standardin vastustajille luonteenomaista on, että ne edustavat kontinentaalisia valtioita, joiden kirjanpidon ja verotuksen välillä on läheinen yhteys. Sidosryhmistä erityisesti tilintarkastusyhteisöt, tilitoimistot yms. laskentaorganisaatiot kannattavat standardia.