Luottamuksen ilmeneminen alueellisissa yhteistyöverkostoissa

Appearance of trust in regional, co-operative networks In our times, the value of social networks has been widely acknowledged. One can say that it is important for private persons to get networked, whilst it is even a must for companies and organizations in business life. This doctor's thesis examines three co-operative regional networks. Networks are located in Western Uusimaa (Länsi-Uusimaa) region in southernmost Finland, and they had both public organizations and private companies as participants (later called ‘players’). Initially, all of them were co-financed from public funds, and two of them are still operational while writing this. The main target of these networks has been to act as learning networks. The learning network stands for an ensemble of research and development units and workplaces constituting a common forum for learning. The main focus in this study has been on qualitative and structural characteristics of the networks, and how they are relating with intrinsic trust. In addition to the development of trust, it has been studied, at what level organizational learning within the networks takes place, and lastly, what kind of factors facilitate the development of social capital. The theoretical framework for the study is built on analysing trust and social capital. It is a 'mission impossible' to find single definitions for such major concepts. In this study, from the research questions' point of view it has been more relevant to concentrate on the aspects of networking and the relationships between the participating organizations. The total view in this study is very network-centric, and therefore those theories which have similar point of view have been prioritized. Such is the theory about structural holes by Ronald S. Burt (1992). It has been widely applied; especially his views on constraints affecting players in networks. The purpose of this study has not been to create new theories or to analyse and compare thoroughly the existing theoretical trends. Instead, the existing theories have provided the study with conceptual tools, which have been utilized for supporting the empirical results. The aim has been to create an explanatory case study consisting relevant discussion on the relationship between the network characteristics and the appearance of trust. The conceptual categorization for confidence vs. trust created by Niklas Luhmann (1979) is another important theoretical building block. In most cases, co-operation in networks is initiated by people already trusting in each other and willing to work together. However, personal trust is not sufficient in the long run to sustain the co-operation within the network: more abstract systemic trust described by Luhmann must also emerge. In the networks with different structures and at different development phases, these forms of trust appear at different levels. In this study, Luhmann’s systemic trust as a term has been replaced by the concept of 'trust in network as a system'. Structural characteristics of a network (density, centrality, structural holes etc.) have been selected to explain the creation of social capital and trust. The ability to adapt new information is essential for the development of social capital. Qualitative analysis for development phase has been used, and the Learning Network Maturity Test by Leenamaija Otala (2000) and her work have been applied. Thus, the qualitative characteristics and the structural characteristics of the networks are utilized together, when the creation of social capital and appearance of trust are assessed. Social Network Analysis, questionnaires and interviews have been the research methods. Quantitative and qualitative data have been combined. There is a similarity in viewpoints to research data with Extensive Case Study method, in which different cases are searched by exploring various cases and comparing certain common features between them and generic models. Development of trust, social capital and organizational learning has been explained in the study by comparing the networks in hand. Being a case study, it doesn't have targets to provide with general results and findings like conventional surveys. However, in this work phenomena and mechanisms related to them are interpreted from the empirical data. Key finding of this study is that the networks with high structural equality and clear target setting enable building trust to the network as a system. When systemic trust is present, e.g. changes in personnel involved in the co-operation won't hinder the network from remaining operational. On the other hand, if the players are not well motivated to co-operate, if the network is extremely centralized structurally, or if the network has players holding very much more beneficial position compared to the others, systemic trust won't develop: trust tends to remain at the personal level, and is directed to some players only. Such networks won't generate results and benefits to its players, and most probably they won’t live very long. In other words, learning networks cannot solely be based on willingness to learn, but also on willingness to co-operate.

Tulevaisuuden älykotiliiketoiminnan toimitusverkoston kartoitus

Tutkimus kartoitetaan tulevaisuuden älykotiliiketoiminnan palvelutuottaja-verkostoa. Lisäksi delphi-prosessia seuraten, pyritään kyselyn kautta vali-doimaan tulevaisuudesta tehty skenaario. Kysely tehtiin 42 yrityksen stra-tegiasta vastaavalle johtajalle. Selvitettäviä asioita olivat skenaarion liike-toiminnallinen kiinnostavuus, toteutumiskelpoisuus ja yrityksen siinä ha-luama rooli. Lisäksi selvitettiin mm. yritysten yhteistyökyvykkyyttä, innova-tiivisuutta, asiakassuuntautuneisuutta ja teknologinen valmiutta. Pääpaino oli selvittää verkoston muodostaja eli johtaja yritys. Kysely validoi kaikkien vastanneiden osalta tulevan skenaarion. Tulosten perusteella pystyttiin erottamaan 12 potentiaalista johtajaa. Nämä erottui-vat kyselyn kaikilla osa-alueilla parempina kuin muut yritykset. Potentiaali-set johtajat näkivät tulevaisuuden optimistisempana kuin muut ja lisäksi ne harjoittavat jo nyt liiketoimintaa, joka on lähellä kuvattua älykotipalveluver-kostoa. Tuloksia voidaan hyödyntää muodostettaessa palveluverkostoa uusille markkinoille. Kuvatun mallin toteutuminen vaatii kuitenkin julkisen sektorin palvelutoiminnan uudistusta, sillä se sisältää useita rinnakkaisia prosesseja julkisen terveydenhuollon kanssa.

Näkökohtia tutkimusyhteistyössä tapahtuvasta lisensoinnista

Pro gradu- tutkielman tarkoituksena oli perehtyä erilaisiin yritysten välisessä tutkimusyhteistyössä käytettäviin lisensiointijärjestelyihin. Tutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään miten tutkimusyhteistyö on kehittynyt 2000-luvulla ja miten erilaiset tutkimusyhteistyöjärjestelyt vaikuttavat kun yritys pyrkii varmistamaan itselleen kilpailuetua. Tutkimuskysymyksiä lähestyttiin kirjallisuuden lisäksi myös teemahaastatteluin. Haastateltavat olivat alan asiantuntijoita. Yritysten verkostoituminen on lisääntynyt, mutta teknologinen yhteistyö toimialojen sisällä on vähentynyt. Yritysten sisällä keksintöjen pitää yhä enemmän liittyä yrityksen strategiaan ja liiketoimintaan. Tutkimusyhteistyössä on usein ratkaistava kuinka menetellään, kun siinä syntyvään tietoon liittyy tutkimusyhteistyön ulkopuolisia teollisoikeuksia, jotka ovat tutkimuksen ja tulosten hyödyntämisen kannalta tarpeellisia. Tällaisissa tapauksissa lisensointi on hyvä vaihtoehto. Yleisin järjestely tutkimusyhteistyössä on kahden yrityksen välinen yhteistyö. Yrityksissä on kasvavaa kiinnostusta Open Innovation –ajattelun suuntaan.

Mikroyrittäjä ja yrityksen kasvu

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitkä tekijät ovat mikroyrityksen kasvun edellytyksenä ja mitkä tekijät ovat kasvun esteinä. Tutkimuksen taustalla on mikroyritysten yleisesti vähäinen kasvuhalukkuus. Tässä tutkimuksessa yrittäjien kasvuaikomuksia tarkastellaan kasvun prosessimalliin tukeutuen ja mikroyritysten kasvuun vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan Perrenin mikroyrityksen kasvuun vaikuttavien tekijöiden mallin avulla. Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus on toteutettu haastattelututkimuksena, jossa on haastateltu mikroyrittäjiä Päijät-Hämeessä Lahden ja Hollolan alueilla. Tämän tutkimuksen mukaan mikroyritysten kasvuun vaikuttavat yrittäjän tahtotila ja kyky yrityksen kehittämiseen sekä yrittäjän riskinottokyky että suotuisat ympäristölliset olosuhteet. Näiden tekijöiden puuttuminen estää kasvun. Yrityksen kasvua estäviä muita tekijöitä ovat tutkimuksen mukaan mikroyritysten liiallinen paikallisuus, yhteistyön vähäisyys sekä yrittäjän liiallinen kietoutuminen liiketoimintaan että toiminnan liian vähäinen strateginen suunnittelu.

Liikkuvien työkoneiden valmistettavuuden kehittäminen teollisessa liiketoimintaverkostossa

Diplomityön tavoitteena oli kehittää Pilomac – konsernin päähankkijayrityksien tuotteiden valmistettavuutta yhteistyössä yrityksien suunnitteluosastojen ja teräsrakenteita valmistavien toimittajayrityksien kanssa. Päähankkija-yritysten, Junttan Oy:n ja Logset Oy:n, osavalmistusten ulkoistamisen myötä toimittajasuhteet ovat vähitellen muuttumassa verkostomaiseen toimintatapaan. Täten on tärkeää muuttaa ja kehittää tuotteiden valmistettavuuden mahdollistavat toimintamallit vastaamaan uutta toimintatapaa. Keskeinen perusmenetelmä valmistettavuuden huomioimisessa on suunnittelun ja valmistuksen välisen tuotekehitysyhteistyön syventäminen rinnakkaissuunnitteluksi, (CE). Verkostokumppaneiden välinen yhteistyö perustuu avoimuuteen, luottamukseen ja molempia osapuolia hyödyttävään jatkuvaan kehitystyöhön. Verkostomainen toimintatapa mahdollistaa luontevasti tuotteen suunnittelu- ja kehitysvastuiden jaottelun yritysten ydinosaamisen mukaan. Onnistuneen työnjaon myötä resurssit lisääntyvät ja valmistusteknologiat, suunnittelu ja laatu kehittyvät ja monipuolistuvat. Työn aihetta tutkittiin soveltavassa osassa benchmarkingin, nykytilakuvauksien sekä toimittajaverkoston analysoinnin avulla. Toimittajaverkoston analysointi tehtiin laajan verkostokumppanikyselyn avulla, josta selvisi Junttan Oy:n toimittajaverkoston resurssit ja kyvykkyys. Kyselyssä selvitettiin myös nykyisten toimittajien näkemyksiä valmistettavuuden kehittämisestä, kumppaneille asetettavista yhteistyövaatimuksista sekä näiden toimintamallien vaikutuksista tuotteiden kilpailukyvyn parantumiseen. Työn tuloksena selvisivät osa-alueet, joita Junttan Oy:n kannattaa hyödyntää tulevaisuudessa enemmän sekä toimintamallit, jotka mahdollistavat tuotteiden valmistettavuuden jatkuvan kehittämisen.

Tarkastelumallin kehittäminen hulevesien hallinnalle ilmastonmuutosolosuhteissa Suomessa, Case Imatra

Tulevaisuudessa ilmastonmuutos ja kaupungistuminen vaikuttavat monin eri tavoin hulevesienhallintaan. Useiden ennusteiden mukaan rankkasateet lisääntyvät huomattavassa määrin seuraavien sadan vuoden aikana. Ilmastonmuutos yhdistettynä maankäytön tehostumiseen lisää rankkasateiden aiheuttamia tulvia. Hulevesien hallintaan liittyvät haasteet lisääntyvät tulevaisuudessa. Suomessa ylimääräisen haasteen tuovat talviolosuhteet, joiden merkitys onnistuneessa hulevesien hallinnan suunnittelussa on huomioitava. Ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin vastaaminen edellyttää monien eri asiantuntijoiden, kuten maankäytönsuunnittelun, kaavoituksen, teknisen toimen ja pelastuslaitoksen yhteistyötä. Näiden ajatusten pohjalta diplomityössä kehitettiin toimintamalli ja -kaavio, joita voidaan hyödyntää kaupunkien ja kuntien hulevesien käsittelyn suunnittelussa. Toimintamalli kehittely pohjautuu osittain Hämeenlinnan hulevesistrategiaan. Diplomityössä selvitettiin myös kolmen erilaisen taajaman hulevesien hallintaa Imatran kaupungissa. Tarkastelussa selvitettiin kyseisten alueiden nykyinen hulevesien käsittely ja sen ongelmakohdat. Näiden pohjalta mietittiin kullekin valuma-alueelle sopiva luonnonmukainen käsittelymenetelmä. Työn yhtenä tavoitteena on luoda hulevesistrategia Imatralle.

Toimittajavarastointi teollisuusyrityksen kilpailuetuna sekä sen aiheuttamien kustannusten tarkastelu

Työn tavoitteena on tutkia toimittajavarastointia sekä siitä aiheutuvia kus-tannuksia. Työssä perehdytään tarkemmin toimitusketjun eri osapuolien väliseen yhteistyömalliin sekä tarkastellaan varastoinnin aiheuttamia kus-tannuksia yleisellä tasolla, sekä toimittajavarastointimallin mukanaan tuo-mien erillisten kustannuserien käsittelyä. Lisäksi tutkitaan, miten toimitta-javarastointimalli tuo lisähyötyä toimittajan toimintaan kilpailijoihin nähden. Tutkimus sisältää teoriaosuuden ja empiirisen osuuden, joissa esitellään aiheeseen liittyviä lainalaisuuksia ja erään teollisuusyrityksen toimittajavarastointia kahden esimerkkiasiakkaan kesken, sekä näiden asiakkaiden toimittajavarastoinnista esimerkkiyritykselle aiheutuvia kustannuksia. Teoriaosuudessa selvitetään toimittajavarastointiin liittyviä teoreettisia lähtökohtia ja sen vaikutuksia yritysten toimintaan. Kyseessä on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa empiirinen aineisto ke-rättiin havainnoinnin, haastattelujen ja valmiiden dokumenttien perusteella sekä esimerkkiyrityksen tietokannoista. Teoriaosuuden lähteenä käytettiin aikaisempaa alan kirjallisuutta sekä artikkeleita. Tuloksena esitetään kustannusten laskentamalli, jonka avulla voidaan selvittää toimittajavarastoinnista aiheutuvat kustannukset ja niiden ositusperusteet.

Luottamuksen rooli hiljaisen tietämyksen jakamisessa

Pro gradu – tutkielman tavoitteena oli tutkia luottamuksen roolia hiljaisen tietämyksen jakamisessa. Työn teoreettisena tavoitteena oli selvittää luottamuksen tukemisen ja rakentamisen keinoja hiljaisen tietämyksen jakamisen tueksi yhdistämällä hiljaista tietämystä ja luottamusta koskeva kirjallisuus. Empiirisen tutkimuksen tavoitteena oli tuoda teoria käytännön tasolle ja selvittää miten hiljaisen tietämyksen jakamista voidaan edistää luottamuksen avulla. Tässä tutkimuksessa on käytetty menetelmätriangulaatiota empiirisen aineiston tutkimusmenetelmänä yhdistämällä kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimusote. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelujen ja kyselyn avulla. Empiirisen tutkimuksen kohteena oli hiljaisen tietämyksen jakaminen tiimikontekstissa ja luottamuksen rooli siinä. Tutkimuksen perusteella saatiin selkeä kuva siitä, mihin hiljaisen tietämyksen jakamisen tekijöihin luottamus vaikuttaa ja millaisia seuraamuksia luottamuksella on hiljaisen tietämyksen jakamiseen. Tutkimuksen tulokset tukivat aiempia empiirisiä tutkimustuloksia tunnepohjaisen ja järkiperäisen luottamuksen osalta. Tässä tutkimuksessa tulokset myös osoittivat, että luottamuksen merkitys tiimin toimintaan, hiljaisen tietämyksen jakamiseen, yhteistyöhön, sitoutumiseen sekä motivaatioon on merkittävä. Tämä on hyvä tiedostaa ja siihen tulee kiinnittää tietoisesti huomiota koko organisaation kehittämisen työkaluna.

A Development and Application of a Three-Dimensional Model for a CFB Gasifier

The developing energy markets and rising energy system costs have sparked the need to find new forms of energy production and increase the self-sufficiency of energy production. One alternative is gasification, whose principles have been known for decades, but it is only recently when the technology has become a true alternative. However, in order to meet the requirements of modern energy production methods, it is necessary to study the phenomenon thoroughly. In order to understand the gasification process better and optimize it from the viewpoint of ecology and energy efficiency, it is necessary to develop effective and reliable modeling tools for gasifiers. The main aims of this work have been to understand gasification as a process and furthermore to develop an existing three-dimensional circulating fluidized bed modeling tool for modeling of gasification. The model is applied to two gasification processes of 12 and 50 MWth. The results of modeling and measurements have been compared and subsequently reviewed. The work was done in co-operation with Lappeenranta University of Technology and Foster Wheeler Energia Oy.

Spare part business analysis and development

The purpose of this Thesis was to comprehensively analyze and develop the spare part business in Company Oy’s five biggest product groups by searching development issues related to single spare parts’ supply chains as well as the spare part business process, make implementation plans for them and implement the plans when possible. The items were classified based on special characteristics of spare parts and on their actual sales volumes. The created item classes were examined for finding improvement possibilities. Management strategies for classified items were suggested. Vendors and customers were analyzed for supporting the comprehensive supply network development work. The effectiveness of the current spare part business process was analyzed in co-operation with the spare part teams in three business unit locations. Several items were taken away from inventories as uselessly stocked items. Price list related to core items with one of the main product group’s core item manufacturer was suggested to be expanded in Town A. Refinement equipment seal item supply chain management was seen important to develop in Town B. A new internal business process model was created for minimizing and enhancing the internal business between Company’s business units. SAP inventory reports and several other features were suggested to be changed or developed. Also the SAP data material management was seen very important to be developed continuously. Many other development issues related to spare parts’ supply chains and the work done in the business process were found. The need for investigating the development possibilities deeper became very clear during the project.

Hiilijalanjäljen laskeminen purku- ja korjausrakentamiskohteille

Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Enviroc Oy:n kanssa. Työn tarkoituksena on ollut kehittää suomalaisiin olosuhteisiin soveltuva laskentamalli purku- ja korjausrakentamiskohteiden hiilijalanjäljelle. Kehitettyä mallia voi käyttää yrityksessä lainsäädännön vaatimusten noudattamisen todentamiseen sekä purku- ja korjausrakentamiskohteiden toimintatapojen vertailuun. Työssä käsitellään purku- ja korjausrakentamiskohteiden hiilijalanjälkeen vaikuttavia asioita, joita ovat työmaan energiankulutus sekä syntyvien jätteiden lajittelu, kuljetukset, käsittely ja hyödyntäminen tai loppusijoitus. Laskentamalli on kehitetty laskemalla esimerkkikohteille hiilijalanjäljet elinkaarimallintamisen avulla. Työssä on tarkasteltu myös vaihtoehtoisia jäteskenaarioita sekä laskentamallin luotettavuutta. Työn lopputuloksena on saatu kolmen eri kokoluokan esimerkkikohteen hiilijalanjäljet ja laskentamallin periaatekaaviot. Jätteiden toimituspisteiden ja jätejakeiden kulkureittien vaihtelevuuden sekä eri kohteista muodostuvien erityyppisten jätejakeiden johdosta yhden kokonaisvaltaisen laskentamallin kehittäminen on haasteellista. Myös tietojen hankinta kohteista ja jatkokäsittelyistä ja etenkin primääritietojen saaminen on ongelmallista. Tämänhetkinen laskentamalli perustuu enimmäkseen sekundääritietoihin ja arvioihin, joten mallin luotettavuuden lisäämiseksi olisi panostettava primääritiedon määrän lisäämiseen. Laskennan perusteella jäteskenaariovaihtoehdoista lajitteleva toimintamalli osoittautui hiilijalanjäljen kannalta suotuisimmaksi pienemmissä kohteissa ja käsittelylaitospainotteinen malli suuressa kohteessa. Merkittäviä tekijöitä kohteiden hiilijalanjälkien muodostumiselle olivat metallien käsittely, jätteiden poltto sekä neitsytraaka-aineista valmistetun teräksen ja fossiilisten polttoaineiden vältetyt päästöt. Merkittävimmiksi kasvihuonekaasuiksi purku- ja korjausrakentamiskohteiden laskennassa osoittautuivat hiilidioksidin lisäksi halogenoidut hiilivedyt ja metaani.

Public-Private Partnerships: Managing organizational change for acquiring value creative capabilities

The objective of the dissertation is to examine organizational responses of public actors to customer requirements which drive the transformation of value networks and promote public-private partnership in the electricity distribution industry and elderly care sectors. The research bridges the concept of offering to value networks where capabilities can be acquired for novel product concepts. The research contributes to recent literature, re-examining theories on interactions of customer requirements and supply management. A critical realist case study approach is applied to this abductive the research which directs to describe causalities in the analyzed phenomena. The presented evidence is based on three sources, which are in-depth interviews, archival analysis and the Delphi method. Service provision requires awareness on technology and functionalities of offering. Moreover, service provision includes interactions of multiple partners, which suggests the importance of the co-operative orientation of actors. According to the findings,portfolio management has a key role when intelligent solutions are implemented in public service provision because its concepts involve a variety of resources from multiple suppliers. However, emergent networks are not functional if they lack leaders who have access to the customer interface, have power to steer networks and a capability to build offerings. Public procurement policies were recognized to focus on a narrow scope in which price is a key factor in decisions. In the future, the public sector has to implement technology strategies and portfolio management, which mean longterm platform development and commitment to partnerships. On the other hand, the service providers should also be more aware of offerings into which their products will be integrated in the future. This requires making the customer’s voice in product development and co-operation in order to increase the interconnectivity of products.

Organisaatioiden ostokäyttäytyminen yliopistollisen aikuiskoulutuksen hankinnassa

Tutkimuksen toimeksiantaja on Lappeenrannan teknillisen yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten yliopiston asiakasorganisaatioiden hankintapäätös muodostuu. Pääpaino tutkimuksessa on päätöksentekoyksikön ja päätöksentekokriteerien kartoittamisessa. Teoriaosuus koostuu työn kannalta keskeisimmistä aikuiskoulutuspalveluiden sekä organisaation ostokäyttäytymisen teorioista. Tutkimuksessa käytetään sekä kvalitatiivisia, että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Pääpaino on haastattelututkimuksella ja aineisto analysoidaan laadullisin menetelmin. Otanta koostuu kahdeksasta asiakasorganisaatiosta ja kahdeksasta organisaatiosta, joiden kanssa toivotaan yhteistyötä. Yritykset ovat toimeksiantajan asiakasmatriisista. Tutkimuksen perusteella saatiin selkeä kuva yritysten koulutuksen hankinnasta. Henkilöstön kouluttaminen koetaan yrityksissä tärkeäksi ja siihen panostetaan paljon. Merkittävästi päätöksentekoon yrityksessä ottavat osaa koulutusvastaava ja henkilöstöhallinto. Päätös muodostetaan yhteistyössä asiantuntijan kanssa, joka on usein liiketoimintayksikön esimies. Merkittävimmät päätöksentekoon vaikuttavat kriteerit selkiytyivät koulutuksen tarjoajan, koulutuksen sekä hankintaprosessin osalta sekä asiakasorganisaatioissa että potentiaalisissa yrityksissä. Vaikka tutkimustulosten ja toimenpide-ehdotusten raportointi tapahtuu tässä tutkimuksessa yleisellä tasolla, saa Koulutus- ja kehittämiskeskus tutkimuksen konkreettiset tulokset kuten kontaktoitavat henkilöt, päätöksentekoyksikön jäsenet sekä päätöksentekokriteerit kussakin yrityksessä omaan yksityiseen käyttöönsä. Päätöksentekokriteerit ovat hyödyksi erityisesti toivottavien potentiaalisten organisaatioiden vaatimusten ymmärtämisessä.