Investments and value creation Case pulp and paper industry

Tämä tutkimus analysoi 49 sellu- ja paperiteollisuusyrityksen investointistrategioiden ja yrityksen arvon välistä yhteyttä vuosien 1996 ja 2005 välillä. Teoriaosa luo katsauksen arvonmääritysmenetelmiin ja investointien vaikutuksesta yrityksen arvoon ja arvonluontiin. Empiirinen osa on sekä kuvaileva, että selittävä. Yrityksen arvon kehittyminen mitataan vuosittain lisäarvomallilla (EVA®). Toteutetussa analyysissa yritykset on ryhmiteltyjoko liiketoimintaorientaation tai maantieteellisen alueen mukaan. Yritysten investointistrategiat jaoteltiin kasvumallin mukaisesti T&K:hon käyttöomaisuusinvestointeihin ja yritysostoihin. Kasvumallin tulokset ovat raportoitu yritystasolla. Tulokset osoittavat, että harvat sellu- ja paperiteollisuusyritykset ovetpystyneet arvonluontiin. Arvonluonti riippuu merkittävästi talouden suhdanteista. Yritysten investointistrategiat ovat olleet hyvin identtisiä tarkastelujaksonaikana ja alan suurimpien yritysten investointistrategiat kuvaavat hyvin koko toimialan kehitystä. Pienempien yritysten investointistrategiat eroavat valtavirran toimista. Jatkoanalyysi osoitti, että investoinnit käyttöomaisuuteen parantavat kannattavuutta, mitattuna EBITDA-%:lla ja yritysostot heikentävät sitä. Mitattaessa arvonluontia EVA®:lla käyttöomaisuusinvestoinneilla on positiivinen vaikutus arvonluontiin, kun taas yritysostot tuhoavat arvoa. Havainnot tukevat aikaisempia empiirisiä tutkimustuloksia.

Rullaavaan budjetointiin siirtymisen ongelmat ja mahdollisuudet

Perinteinen budjetointi on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä yritysjohdolta ja taloushallinnon ammattilaisilta. Sen ei enää koeta toimivan yrityksen talouden tehokkaana ohjaajana, vaan se koetaan hankalana ja kalliina prosessina ja vanhentuneena tietona jo valmistuessaan. Yritykset ovatkin viime vuosina pyrkineet löytämään vaihtoehtoisia tapoja viestittää yrityksen taloudellisia tavoitteita organisaatiolle ja luoda hyvä perusta motivoinnille ja palkitsemiselle. Vaihtoehdoksi on esitettyrullaavaa budjettia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on vertailla rullaavaa budjettia perinteiselle vuosibudjetoinnille vaihtoehtoisena budjetointimenetelmänä. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena perehtyen alan tutkimukseen ja kirjallisuuteen, sekä tutkimalla teollista toimintaa harjoittavan suomalaisenyhtiön kokemuksia näistä molemmista budjetointimenetelmistä. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää esitutkimuksena silloin, kun yritys haluaa harkita vaihtoehtoja vuosibudjetoinnille. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että rullaava budjetointi voi korvata vuosibudjetin. Rullaavan budjetin lisäksi yritys tarvitsee sekä laadullisia että määrällisiä mittareita varmistaakseen liiketoiminnan oikean suunnan. Näitä mittaristoja voidaan käyttää myös henkilöstön palkitsemisen perustana.Perinteisen budjetin valvontafunktion korvaaminen on haasteellista. Tavoitteenasetanta ja motivointi ovat myös perinteisen budjetin funktioita. Vaihtoehdoksi on esitetty selkeiden toimintaperiaatteiden ja - rajoitteiden määrittäminen ja alemman johdon ja henkilöstön valtaistaminen.

Kustannusten ja ajan sitoutuminen tuotteeseen elintarviketeollisuuden arvoverkostossa

Tämä pro gradu -tutkielma käsitteleekustannusten ja ajan analysointia elintarviketeollisuuden arvoverkostossa. Teoriaosuuden kantavia käsitteitä ovat arvoverkosto, Lean Management -ideologia, Value Stream Mapping ja Supply Chain Time and Cost Mapping. Tutkimus toteutetaan case - tutkimuksena, ja siinä on piirteitä niin kvalitatiivisesta kuin kvantitatiivisesta tutkimusasetelmasta. Teoriaosuuden lähteinä on käytetty tieteellisissä julkaisuissa ilmestyneitä journal -artikkeleita sekä alan kirjallisuutta. Tutkimus liittyy olennaisena osana Elintarviketeollisuuden Uudistuva Liiketoiminta -projektiin ja antaa tätä kautta kontekstin muille tutkimuksille sekä konkreettisenesimerkin kyseisestä arvoverkostosta. Empiirisen osan case-yrityksinä ovat Saarioinen Oy, Tuoretie Oy ja Ruokakesko Oy. Analyysin kohteena onLiha-Saarioisten valmistama karjalanpiirakka-tuoteryhmä. Konkreettisena tutkimustuloksena on karjalanpiirakan prosessikuvaus koko arvoketjun matkalta, kustannuskertymä, aikaperusteinen analyysi ja kustannus-aika-kuvaaja. Lisäksi arvoketjun matkalla tehdyistä haastatteluista on kerätty kehitysehdotuksia sekä samalla etsitty hukkatoimintoja. Tuloksista voi tehdä sen johtopäätöksen, että karjalanpiirakka on tyypillinen elintarvike, jonka kustannuksista suurin osa on raaka-aineita ja tuotannon työtä. Aikaa arvoketjussa kuluu eniten kaupan hyllyllä. Organisaatioidenyhteistyöllä aikaa ja sitä kautta kustannuksia olisi kuitenkin mahdollisuus vielä karsia.

Oman varastoinnin ja toimittajavarastoinnin vertailu - Case teollisuusyritys

Työn tavoitteena oli selvittää, kumpi kahdesta varastointitavasta, oma varastointi vai toimittajavarastointi, on tutkimuksen toimeksiantajayrityksen kannalta edullisempi vaihtoehto varastoida kunnossapidon varaosia. Tarkoituksena oli selvittää case-yrityksen oman varastoinnin aiheuttamat kustannukset ja verrata niitä toimittajavarastoinnin kustannuksiin. Varastointikustannuksia tarkasteltiin tutkimukseen valittujen varaosanimikkeiden avulla. Kyseessä oli kvalitatiivinen tutkimus, jossa aineistonkeruumenetelminä käytettiin haastatteluja ja erilaisia valmiita dokumentteja. Työn teoriaosassa käsiteltiin varastointia, varastoinnin ulkoistamista, toimittajavarastointia sekä varastoinnista aiheutuneita kustannuksia. Teoriaosa pohjautui aikaisempiin tutkimuksiin ja alan kirjallisuuteen. Empiirisessä osassa perehdyttiin tutkimuksen toimeksiantajayrityksen varaosien varastointiin sekä selvitettiin tarkasteluun valittujen varaosanimikkeiden osalta varastoinnista aiheutuneet kustannukset. Tutkimuksen tulosten pohjalta tehtiin taulukkolaskentaohjelmalla niin kutsuttu simulointimalli, jonka avulla tutkimuksen varastointikustannuksiin liittyviä laskelmia voidaan käyttää hyväksi myös case-yrityksen muiden varaosanimikkeiden kohdalla. Malli tarjoaa yksinkertaisen tavan kohdistaa varastointikustannuksia varaosanimikkeille. Mallin avulla on siis mahdollista saada suuntaa-antaviavastauksia oman varastoinnin ja toimittajavarastoinnin kannattavuuden vertailussa.

Aineettoman talouden tuomat haasteet päätöksentekoa tukevalle mittaamiselle

Pro gradu tutkielman tavoitteena on kuvata informaatiotalouden aikakauden tuomia haasteita päätöksentekoa tukevalla mittaamiselle. Keskeisenä tavoitteena tutkimuksessa oli hahmottaa millaisia haasteita aineeton talous, liiketoimintaympäristön muutokset ja kiristyvä kilpailu tuovat yrityksen päätöksentekoa tukevalle mittaamiselle. Samalla yritettiin luoda käsitys siitä millainen merkitys aineettomilla asioilla on nykypäivän yrityksille. Tutkimuksen empiirinen osuus tehtiin keväällä 2006 suomalaisille logistiikka-alan yrityksille. Tutkimus toteutettiin www- lomakehaastatteluna, johon vastasi lähes 130 alan päätöksentekijää. Tutkimuksen eri hypoteeseja testattiin tilastollisilla menetelmillä. Hypoteesit vahvistavat kirjallisuudesta löytyneet havainnot siitä, että aineettomat asiat ovat yrityksille tärkeitä. Haasteena yrityksillä on aineettomien mittareiden ja asioiden käyttö päätöksenteon tukena. Lähes kaikki tutkimukseen vastanneet olivat kehittäneet viime aikoina mittaamistaan ja pitivät aineettomia asioita tärkeinä. Samaan aikaan päätöksentekoa tukena oli edelleen vahvasti taloudellinen informaatio, vaikka yksilötasolla aineettomat asiat nähtiin vahvimpina lisäarvon tuottajina. Tutkimuksen keskeisenä havaintona oli aineettomien asioiden merkityksen muutos siirryttäessä yksilötasolta organisaatiotasolle.

Strategic groupsin the European energy industry

Strategisten ryhmien teoria tarjoaa mahdollisuuden keskitason analyysiin yritysten ja toimialan välillä yritysten kilpailullisen aseman tarkasteluun. Strategiset ryhmät ovat samalla toimialalla toimivia yrityksiä, joilla on samanlaiset strategiset ominaisuudet, jotka kilpailevat samanlaisilla perusteilla tai jotka toteuttavat samanlaista strategiaa. Tässä tutkimuksessa strategisten ryhmien teoriaa on käytetty eurooppalaisten energiayritysten ryhmittelyyn. Tutkimuksessa oli mukana 104 energia-alan yritystä, jotka jaettiin viiteen strategiseen pääryhmään yritysten maantieteellisen toiminta-alueen ja koon mukaan. Jokainen ryhmä edustaa erilaista strategiaa. Muita strategisia ominaisuuksia, joita ovat diversifikaatioaste, tuotantoteknologia ja omistusmuoto, käytettiin muodostamaan alaryhmiä edellisistä pääryhmistä. Muodostettuja strategisia ryhmiä käytettiin seuraavaksi suoristuskykyerojen tutkimiseen ryhmien välillä. Suorituskykyä kuvaaviksi muuttujiksi valittiin liikevoitto-%, koko pääoman tuottoaste, vakavaraisuus-% ja current ratio. Tulokset osoittavat, että energiayritykset voidaan jakaa ryhmiin valittujen strategisten ominaisuuksien perusteella. Nämä yritysten strategiset valinnat eivät vaikuta merkittävästi yritysten taloudelliseen suorituskykyyn valittujen suorituskykymuuttujien osalta. Monikansalliset jättiläisyritykset ovat suorituskyvyltään heikoimpia ja eurooppalaiset suuryritykset parhaita ryhmiä, mutta erot eivät ole tilastollisesti merkittäviä. Ainut merkittävä ero suorituskykymuuttujissa oli vakavaraisuudessa monikansallisten ja eurooppalaisten suurten yritysten välillä. Muut suorituskykymuuttujat eivät eronneet ryhmien välillä tilastollisesti merkittävästi. Tilastollisesti merkittäviä eroja ei löydetty myöskään alaryhmien välillä.

Tutkimus- ja kehitysyhteistyön motiivit

Pro gradu -tutkielman tavoitteena on operationalisoida T&K- yhteistyön prosessimaista luonnetta, eli tarkemmin sanottuna analysoida T&K-yhteistyösuhteidenmuodostumista ja motiiveja. Tutkielman hypoteesit muodostettiin analysoimalla yrityksen teknologiastrategiaan perustuvia uuden tiedon tuonnin ja olemassa olevan tiedon hyväksikäytön oppimistavoitteita. Motivaatio T&K- yhteistyölle syntyy mahdollisuudesta T&K- projektien riskien jakamiseen. T&K- yhteistyön motiiveja analysoitiin transaktio- ja byrokratiahyötyjen, jotka pohjautuvat mittakaava- ja synergiaeduille, lähteitä arvioiden. Hypoteeseja testattiin 276 suomalaisen teollisuusyrityksen otoksella. Otoksen yrityksillä oliollut T&K- toimintaa. Otos perustuu kyselyyn, joka toteutettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteiden osastolla vuonna 2004. Hypoteeseja testattiin tilastollisilla menetelmillä; lineaarisella regressioanalyysillä, parillisten ja riippumattomien otosten t-testeillä. Validiteetti- ja multikollineaarisuusongelman todennäköisyydet on huomioitu. Hypoteesit vahvistuivat osittain. Teknologisella epävarmuudella ja monimutkaisuudella ei ole suoraa vaikutusta T&K- yhteistyön intensiivisyyteen. Teknologisella epävarmuudella on osittainen vaikutus teknologiastrategian valintaan. Yrityksen transaktio- ja byrokratiahyödyt riippuvat teknologisista kyvykkyyksistä. Vain korkean teknologian alan yritykset saavuttavat hyötyjä myös intensiivisesti T&K- yhteistyösuhteita koordinoimalla. Teknologiaintensiivisyyteen perustuvien erot perustuvat teknologisen tiedon luonteeseen toimialalla. Transaktiokustannusteorian mukainenkustannusten minimointi ja kompetenssiperusteisten teorioiden mukainen strategisointi selittävät komplementaarisesti T&K-yhteistyösuhteiden muodostumista ja yrityksen rajojen määräytymistä.

Adoption av träkomposit teknologi på svenska trähusmarknaden

Syftet med uppsatsen är att kategorisera träkomposit teknologi adoption på svenska trähusmarknaden genom fallstudie av trähustillverkare och fasadbehandlare. Som undersöknings metod har intervjueroch facklitteratur använts. Med hjälp av litteraturmaterialet sammanställdes enteoretisk referensram, vad efter sedan fallföretagen intervjuades. Genom insamlade sekundärdata betraktades företaget i den teoretiska referensramen. Undersökningens teorin baserar sig på adoption av innovation. Inledningsvis redogörs traditionell segmentering av industriella marknader och sedan segmentering efter kundlivscykel. Tyngdpunkten är ändå på teknologi adoption livscykel. Empirin är fallstudie av modul, storblock trähustillverkare och fasadbehandlare. Företagets situation studeras inom teoretiska referensramen för att kunna göra en analys avadoptionen och göra slutsatser om produktlanseringen. Rekommendation är några aspekter som innobuild bör beakta vid försäljning av Fasec-fasadsystem. Undersökningen torde kunna användas som stöd vid adoption av en innovation.

Monipuolinen tietotyö tilitoimistossa - kiinnostava vaihtoehto valmistuvalle?

Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa ajantasaista tietoutta siitä, millainen käsitys laskenta-alan tradenomi- ja maisteriopiskelijoilla on tämän päivän tilitoimistotyöstä ja koetaanko tilitoimisto kiinnostavana työpaikkana. Asiaa tarkasteltiin tietotyön monipuolisuuden ja motivaation näkökulmasta. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin nettikyselynä, joka kohdistettiin viimeisen vuoden taloushallinnon tai laskentatoimen pääainetta Suomessa opiskeleville tradenomi- ja maisteriopiskelijoille. Vastauksia saatiin 182, joista 162 oli tradenomi- ja 20 kauppatieteiden maisteriopiskelijoilta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena. Vastaajista 55 prosenttia pititilitoimistoa kiinnostavana ja 25 prosenttia melko kiinnostavana työpaikkana. Tulokset osoittavat, että tilitoimistotyö on kiinnostava vaihtoehto henkilöille, jotka kokevat työn itseään sisäisesti motivoivaksi. Sisäistä motivaatiota voidaan parantaa ulkoiseen motivaatioon vaikuttavia, kuten rahallisia ja sosiaalisia palkkioita, lisäämällä. Myös asiakaslähtöiset työtehtävät ja verkostomainen toimintatapa vaikuttavat sisäiseen motivaatioon. Työntekijän vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä lisäävät puolestaan ulkoista motivaatiota. Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen selittää ulkoisesta motivaatiosta pienen osan. Tietotyön ulottuvuuksista ainoastaan koulutus- ja kehittämismahdollisuudet eivätvaikuta motivaatioon eivätkä tilitoimiston kiinnostavuuteen työpaikkana. Tulokset osoittavat tilitoimistotyön olevan tulevien tietotyöntekijöiden näkemyksen mukaan monipuolista tietotyötä. Tilitoimistotyössä hyödynnetääntieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti, ja se sisältää omaa suunnittelua vaativia työtehtäviä. Työ vaatii tekijältään korkeaa ja laaja-alaista osaamista sekä jatkuvaa itsensä kehittämistä. Tilitoimistot toimivat sekä sisäisissä että ulkoisissa verkostoissa, joten työntekijät tarvitsevat myös sosiaalisia taitoja.Tilitoimistot tarjoavat työntekijöille melko hyvät vaikutusmahdollisuudet omaantyöhönsä. Tilitoimistotyön arvioitiin tarjoavan muuta tietotyötä paremmat koulutus- ja itsensä kehittämismahdollisuudet. Huolimatta monipuolisuudesta tietotyönnäkökulmasta, tilitoimistotyötä pidettiin yleensä liian säännöllisenä rutiinityönä.

Asuntosijoitusyhtiön hankintastrategia Case SATO Oyj

Tutkielman tavoitteena oli kuvata sekä rakentaa asuntosijoitusyhtiön hankintastrategia. Tavoitteena oli myös selvittää miten ostosalkkuanalyysiä voitaisiin hyödyntää asuntosijoitusyhtiön hankintastrategiassa. Näkökulmaksi valittiin transaktiokustannusteoria. Hankintastrategian muodostaminen kuvattiin esimerkkiyrityksen avulla. Tutkielmassa havaittiin, että hankintastrategian muodostaminen on yrityksille strategisesti tärkeä tehtävä. Sen muodostamiseksi ei ole olemassa yhtä oikeaa mallia, mutta monenlaisia apuvälineitä tähän löytyy. Hankintastrategian sisältö riippuu aina yrityksen omista tavoitteista. Kiinteistöalalla on vasta viimeaikoina ryhdytty panostamaan hankintatoimeen ja sen kehittämiseen. Kiinteistöalanhankintatoimi on suuresti kilpailutukseen perustuvaa hankintaa, vaikka alalla puhutaankin paljon kumppanuudesta. Kumppanuuden käsite tulkitaan alalla hyvin laajasti. Suuri osa alan hankinnoista on palveluiden hankintaa. Sopivan palveluntuottajan löytäminen on hankintatoimen suurimpia haasteita.

The Effectiveness of Currency Hedging Strategies. Case: Imatra Boards Business Unit of Stora Enso Corp.

Tutkimus tarkastelee vaihtoehtoisia termiinisuojaustrategioita metsäteollisuuden alan tulosyksikössä. Jälkitestauksen tarkoituksena on arvioida vaihtoehtoisten strategioiden tuloksellisuutta suojata case-yrityksen kassavirtoja seuraavan kolmen arviointikriteerin avulla: yksittäisten vieraan valuutan määräisten kassavirtojen vaihtelu; koko vieraan valuutan määräisen kassavirran vaihtelu; suojausvoitot ja -tappiot. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys tarkastelee yrityksen päätöksentekoa, valuuttariskien suojausprosessia sekä esittelee yrityksen vaihtoehtoisia suojausstrategioita. Tutkimuksen empiirinen aineisto pohjautuu case- yrityksen historiallisiin myyntilukuihin ja on kerätty yrityksen tietojärjestelmästä. Muu tutkimuksessa käytetty dataon kerätty eri tietokannoista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suojaaminen vähentää kassavirtojen vaihtelua. Suojaamisen taloudelliset tulokset ovat kuitenkin erittäin riippuvaisia valitusta suojausstrategiasta, joka voi johtaa merkittäviin suojausvoittoihin, mutta yhtä hyvin myos merkittäviin tappioihin. Johdon näkemykset ja riskitoleranssi määrittelevät mitä strategiaa yrityksessä tullaan viime kädessä noudattamaan.

Henkilörekisterit markkinatutkimusalan yrityksessä

Nykyisessä informaatioyhteiskunnassa henkilötiedotkin muuttuvat tuotteiksi, jotka alkavat elää omaa elämäänsä ja joilla käydään kauppaa. Toisaalta taas yksityisyyden arvostuskin on kasvussa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on teoriassa selvittää millä tavalla henkilötietojen käsittelyä säännellään Suomessa. Empiirisen osan tavoitteena on tutkia kuinka sääntelyn eri kohdat on huomioitu markkinatutkimusalan yrityksessä. Tutkimusote on vertaileva, normatiivinen ja empiirinen. Henkilötietolaki on kehittynyt Suomessa kolmen vuosikymmenen aikana merkittävästi. Nykyisin voidaan puhua myös laajemmin tietosuojalainsäädännöstä, joka sisältää henkilötietolain lisäksi muitakin lakeja mm. sähköisen viestinnän tietosuojalain. Markkinatutkimusalalla merkittävässä roolissa ovat alan käytännesäännöt, joiden avulla lainsäädäntöä pyritään tekemään helpommin omaksuttavaksi. Lainsäädännön toteutuminen ja toimivuus riippuu siitä, kuinka hyvin rekisterinpitäjät ja rekisteröidyt ymmärtävät lainsäädännön tavoitteet. Kummankin osapuolen tietoisuuteen tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota. Rekisterinpitäjän velvollisuuksien noudattaminen on pitkälti kiinni heidän omasta aktiivisuudestaan ja lainkuuliaisuudestaan, koska lainsäädännön valvonnassakin on puutteita. Markkinatutkimusalalla henkilötietolain noudattaminen otetaan vakavasti. Alaltaei ole löydettävissä yhtään oikeustapausta eikä myöskään tietosuojavaltuutetun lausuntoja tai kannanottoja. Alalla, jossa henkilötietoja käsitellään paljon, on tärkeää, että ihmiset luottavat siihen, että tutkimukset eivät riko heidän yksityisyyttään tarpeettomasti. Lainsäädäntö ei rajoita markkinatutkimustoimintaa. Henkilötietolainsäädäntö antaa henkilötietojen käsittelylle markkinatutkimustoiminnassa hyvän viitekehyksen, jossa yrityksen on helppo toimia.

Ammattipienkoneiden jakelumallit Suomessa Case.Oy Husqvarna Ab

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ammattipienkoneiden asiakkaiden näkökulmasta taustatekijöitä ammattipienkoneiden jakelumallin perustaksi. Samalla tutkitaan jakelukanavia ja hankintaan liittyviä asiakastyytyväisyystekijöitä sekä jälkimarkkinoinnin merkitystä. Tutkimuksen empiirisessä osassa selvitetään ammattipienkoneiden käyttö, käytetyt merkit ja hankintapaikat. Lisäksi selvitetään hankintaan ja markkinointiin/jälkimarkkinointiin liittyviä asiakastyytyväisyystekijöitä. Lopuksi tutkitaan ammattipienkoneiden käyttäjien tulevaisuuden arvostuksia koskien hankintapaikkaa, markkinointia ja ostokriteerejä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta. Tutkimus suoritettiin joulukuussa 2006 postikyselynä. Perusjoukkona olivat Suomen ammattipienkonekäyttäjät, jotka koostuivat kaupunkien ja kuntien palveluksessa olevista, kiinteistönhuoltoyhtiöiden palveluksessa olevista ja alan yksityisyrittäjistä. Otos oli systemaattinen eli tasaväliotanta. Perusjoukko oli 1650 ihmistä ja otos 465 ihmistä. Vastausprosentiksi tuli 27,1 %. Tutkimuksen tulokseksi saatiin, että ammattipienkoneasiakkaat hankkivat jo tänä päivänä ja haluavat hankkia tulevaisuudessakin tuotteet lähinnä erikoispienkoneliikkeistä. Jälleenmyyjän varaosapalvelukyky, ammattitaito ja palveluhalukkuus sekä liikkeen yhteydessä oleva huolto ovat tärkeimpiä asiakastyytyväisyyteen johtavia tekijöitä. Johtopäätöksenä tästä voidaan todeta, että ammattipienkonemaahantuojien kannattaa tulevaisuudessakin panostaa erikoisliikkeisiin tuotteiden jakelussa. Markkinoinnissa kannattaa mainonnan sijasta kouluttaa ja opastaa jälleenmyyjää, koska hän on tärkein tiedon hankinnan lähde tulevaisuudessa ammattipienkoneasiakkaille.  

Autonvalmistajan toimitusketjun tehostaminen Suomen sisäisellä yhteistyöllä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka globaalin autonvalmistajan toimitusketjua voidaan tehostaa Suomen sisäisten yhteistyökumppaneiden kesken.Tarkoituksena on saada yksittäisten yritysten välisestä yhteistyöstä mahdollisimman paljon synergiaa koko toimitusketjun tehostamiseksi. Tutkimuksessa on käytetty hyväksi alan kirjallisuutta, case- yrityksen tietokantoja ja kerätty aineistoa haastattelemalla toimitusketjussa toimivien yritysten edustajia. Informaatiotekniikan kehitys on ollut runsasta viime vuosikymmenien aikana, mikä on mahdollistanut reaaliaikaisen yhteistyön globaaleissa toimitusketjuissa. Toimivan yhteistyöverkoston edellytyksenä ovat kuitenkin hyvin rakennetut toimintamallit, joissa toimitaan tehokkaasti koko toimitusketjun edun saavuttamiseksi. Tutkimuksen empiirisessä osassa esitellään vaihtoehtoisia toimintamalleja, joilla voidaan lisätä yhteistyötä jokaista osapuolta hyödyttävällä tavalla. Näintoimitusketjusta saadaan karsittua osaoptimointia ja tehotonta toimintaa. Tämänlisäksi annetaan ehdotuksia informaatiotekniikan laajempaan hyväksikäyttöön toimitusketjun eri yritysten välillä.

Metsäklusterin tutkimusverkosto: Metsäteollisuuden prosessien automaation, diagnostiikan ja kunnossapidon tutkimus

Tämä selvitys on osaEtelä-Suomen lääninhallituksen, ESR:n (Euroopan sosiaalirahasto) ja Lappeenrannan kaupungin rahoittamaa 'Metsäklusterin tutkimusverkostO'-hanketta, joka toteutettiin 1.10.2006-31.10.2007 välisenä aikana Lappeenrannan teknilliselläyliopistolla. Hankkeessa tehtiin selvitys metsäklusterin tutkimustoiminnasta jatutkimustarpeista rajattuna prosessianalytiikan, automaation ja käynnissäpidon alueille. LTY:n yhtenä vahvana strategisena painopistealueena on metsäklusteri ja -Metsäklusterin tutkimusverkostO'-hanke liittyy keskeisenä osana edellä mainittujen painopistealueiden selvitystyöhön LTY:ssä. Selvitykseen kuuluivat kirjallisuus- ja internethaut sekä haastattelututkimus. Internet- ja kirjallisuushauissa hyödynnettiin mm. yritysten ja toimijoiden kotisivuja, erilaisten tutkimushankkeiden raportteja, konferenssien ja seminaarien materiaaleja. Haastattelututkimuksessa haastateltiin metsäklusterissa toimivia automaatiosta, kunnossapidosta ja tuotannosta vastaavaa henkilöitä sekä alan tutkimuksesta vastaavia asiantuntijoita. Hankkeessa pidettiin loppuseminaari 27.9.2007 Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla. Loppuseminaarissa esiteltiin hankkeen tulokset sekä kuultiin eri tahojen esityksiä prosessianalytiikkaan, -automaatioon ja käynnissäpitoon liittyen. Selvitys vahvisti olettamuksen, että metsäteollisuuden prosessiautomaation ja kunnossapidon toimialakenttä on erittäin monitahoinen ja parhaillaan muuttuva alue. Selvitystyön tuloksena tuli esille useita konkreettisia tutkimusaiheita, jotka vaihtelivat teknologisista teemoista: mittaustekniikka, prosessien tai laitteiden suorituskyky ja ylläpito talouteen liittyviin teemoihin: liiketoiminnan organisoituminen, verkottuneen liiketoiminnan strategiat sekä henkilöstön johtaminen muuttuvissa tilanteissa. Tutkimustoiminnan organisoitumista eri verkostoihin on tapahtunut ja tapahtumassa. Useita alueellisia ja kansallisia metsäteollisuuteen liittyviä verkostoja on jo olemassa, ja jatkossa automaatioon ja kunnossapitoon liittyvien aihepiirien vahvistaminen jo olemassa olevissa metsäklusteriin liittyvissä verkostoissa on tärkeää. Tämän lisäksi Kaakkois-Suomen alueellisten toimijoiden ja LTY:n liittyminen automaatioalan kansalliseen verkostoon on välttämätöntä.