Henkilörekisterit markkinatutkimusalan yrityksessä

Nykyisessä informaatioyhteiskunnassa henkilötiedotkin muuttuvat tuotteiksi, jotka alkavat elää omaa elämäänsä ja joilla käydään kauppaa. Toisaalta taas yksityisyyden arvostuskin on kasvussa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on teoriassa selvittää millä tavalla henkilötietojen käsittelyä säännellään Suomessa. Empiirisen osan tavoitteena on tutkia kuinka sääntelyn eri kohdat on huomioitu markkinatutkimusalan yrityksessä. Tutkimusote on vertaileva, normatiivinen ja empiirinen. Henkilötietolaki on kehittynyt Suomessa kolmen vuosikymmenen aikana merkittävästi. Nykyisin voidaan puhua myös laajemmin tietosuojalainsäädännöstä, joka sisältää henkilötietolain lisäksi muitakin lakeja mm. sähköisen viestinnän tietosuojalain. Markkinatutkimusalalla merkittävässä roolissa ovat alan käytännesäännöt, joiden avulla lainsäädäntöä pyritään tekemään helpommin omaksuttavaksi. Lainsäädännön toteutuminen ja toimivuus riippuu siitä, kuinka hyvin rekisterinpitäjät ja rekisteröidyt ymmärtävät lainsäädännön tavoitteet. Kummankin osapuolen tietoisuuteen tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota. Rekisterinpitäjän velvollisuuksien noudattaminen on pitkälti kiinni heidän omasta aktiivisuudestaan ja lainkuuliaisuudestaan, koska lainsäädännön valvonnassakin on puutteita. Markkinatutkimusalalla henkilötietolain noudattaminen otetaan vakavasti. Alaltaei ole löydettävissä yhtään oikeustapausta eikä myöskään tietosuojavaltuutetun lausuntoja tai kannanottoja. Alalla, jossa henkilötietoja käsitellään paljon, on tärkeää, että ihmiset luottavat siihen, että tutkimukset eivät riko heidän yksityisyyttään tarpeettomasti. Lainsäädäntö ei rajoita markkinatutkimustoimintaa. Henkilötietolainsäädäntö antaa henkilötietojen käsittelylle markkinatutkimustoiminnassa hyvän viitekehyksen, jossa yrityksen on helppo toimia.

In today's information society, our personal data turn into products which begin to live a life of their own and become tools of commerce. On the other hand, appreciation of privacy is growing. The object of this study is to make clearhow processing of personal data is regulated in Finland. The object of the empirical part of the study is to research how the regulation has been taken into account in a market research company. Research approach is comparative, normative and empirical. The Personal Data Act has developed remarkably in Finland during thirty decades. Nowadays, it can been talked wider about Act on the Protection of Privacy which contains also other acts for example Act on the Protection of Privacy in Electronic Communication. In the market research branch, The Code of Conduct is also in a significant role. The Code of Conduct helps people to understand the legislation better. Realization and functionality of legislation depend on how well controllers and data subjects understand the objects of the legislation. The consciousness of both parties must be taken into account more and more. Observance of controllers' duties depends well on their own activity and obedience to the law, because there are inadequacies in controlling of the law. The observance of the law is taken seriously in the market research branch. There are neither cases nor statements or contentions of the Data Protection Ombudsman which touch market research. In activities where the personal data is handled widely, it is important that people can trust that research activities willnot unnecessarily violate their privacy. Legislation is not limiting market research activities. Personal Data Act gives a good framework on how to process personal data in market research companies.