Effects of business-to-business customer orientation, satisfaction and retention on firm profitability

The objective of this master’s thesis was to examine the effect of customer orientation on customer satisfaction and how customer satisfaction and customer retention contribute to firm profitability. Beside customer orientation, also other antecedents of customer satisfaction, i.e. service quality, flexibility, trust and commitment, were investigated as control variables. Literature review revealed several research gaps concerning research of the key concepts. These research calls were also answered. The empirical study focused on one case company, a telecommunication expert. The data for the empirical part was collected with web-based questionnaire from case company’s business customers in January-February 2008. Sample (N=95) produced 59 answers, thus the response rate of the survey was 62,1%. The data was analyzed by using statistical analysis program, SPSS. As a conclusion, the results indicate that customer orientation do not affect customer satisfaction directly, but through service quality, flexibility and trust. Moreover, customer satisfaction has positive impacts on commitment and intentions to stay as a customer in the future, but not on profitability. In the present study, only past purchase behavior, measured with customer database measure, is positively related to firm profitability.

The Effect of Family Ownership on Firm Performance: Empirical Evidence from Norway

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko perheomistajuus, eli yksityisomistus, kannattavampi omistusmuoto kuin institutionaalinen omistajuus ja, onko yrityksen iällä ja koolla vaikutusta perheyritysten menestymiseen. Aikaisempaan tutkimustietoon tukeutuen, tutkimuksen aluksi käydään myös läpi perheomistajuuteen yleisesti liitettyjä ominaispiirteitä sekä perheyritysten menestymistä verrattuna ei-perheyrityksiin. Empiirinen analyysi perheomistajuuden vaikutuksista yrityksen kannattavuuteen sekä yrityksen iän ja koon vaikutuksista perheyritysten menestymiseen toteutetaan kahden otoksen avulla, jotka koostuvat listaamattomista norjalaisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä (pk-yrityksistä). Näin ollen satunnaisotos ja päätoimialaotos, johon listaamattomat pk-yritykset on valittu satunnaisesti Norjan tärkeimmiltä toimialoilta, analysoidaan erikseen. Analyysi toteutetaan käyttäen lineaarista regressioanalyysia. Vaikka satunnaisotoksen perusteella perheyritykset eivät näytä olevan ei-perheyrityksiä kannattavampia, päätoimialaotos osoittaa, että listaamattomissa pk-yrityksissä perhe- eli yksityisomistajuus on merkittävästi institutionaalista omistajuutta kannattavampi omistusmuoto. Eritoten nuoret ja pienet yritykset vastaavat perheyritysten paremmasta kannattavuudesta.

The effect of brand trust on satisfaction, trust, and loyalty on a consumer magazine website

Internetin käyttö on yleistynyt valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Internetissä kuluttajalta puuttuu kasvokkainen kontakti myyjään, mikä voi vähentää kuluttajan luottamusta myyjää kohtaan. Tällaisessa tilanteessa kuluttaja voi käyttää brändejä viitteenä myyjän luotettavuudesta. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia brändiluottamuksen vaikutusta kuluttajan tyytyväisyyteen, luottamukseen ja uskollisuuteen Internet-sivuja kohtaan. Tutkielman kysely (n=875) toteutettiin Vauva-lehden Internet-sivuilla. Tutkielman tulokset paljastavat, että brändiluottamuksella on merkittävä myönteinen vaikutus kuluttajan tyytyväisyyteen, luottamukseen ja uskollisuuteen Internet-sivuja kohtaan. Internet-sivujen aikaisempikäyttö sekä rekisteröityminen sivuille vaikuttavat myös luottamukseen Internet-sivuja kohtaan. Lisäksi brändiluottamuksen vaikutus brändiuskollisuuden osoittautui erittäin merkittäväksi.

Effects of Government Ownership on Firm Performance: Evidence from Finnish Companies

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten valtionomistajuus vaikuttaa yrityksen suorituskykyyn suomalaisissa pörssinoteeratuissa valtionyhtiöissä, joissa valtio toimii pää- tai osaomistajana. Suorituskykyä tutkitaan kandella eri menetelmällä. Ensin tutkitaan osaketuottoja Jensenin alfan avulla, jonka jälkeen suoritetaan tilinpäätöstunnuslukujen toimialavertailu. Tutkimuksen teoriaosuudessa esitetään yksityistämisen tuottamia etuja yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn, sekä myöskin valtionomistajuuden tuottamia etuja. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään aikaisempien empiiristen tutkimusten tuloksia valtionomistajuuden vaikutuksista. Tämän tutkimuksen empiirisessä osiossa käytettävä data on saatu osakedatan osalta Datastreamista ja tilinpäätöstunnuslukujen osalta Balance Consulting Oy:ltä. Kokonaisosakedataa koskeva tutkimus Jensenin alfalla ei osoittanut valtionyhtiöiden toimivan tehottomasti, vaan osoitti yritysten kyenneen tuottamaan epänormaaleja tuottoja riskitasoonsa nähden. Vuositasolle pilkotun datan analysointi sen sijaan tuotti useita negatiivisia alfoja yrityksille eli merkkejä tehottomuudesta tiettyinä vuosina. Lisäksi tilinpäätöstunnuslukujen analysointi osoitti osan valtionyhtiöistä olleen pääosin omaa toimialaansa tehottomampia, kun taas osa kykenipäihittämään toimialansa.

Analysis on firm innovation boundaries

Innovation has been widely recognized as an important driver of firm competitiveness, and the firm’s internal research and development (R&D) activities are often considered to have a critical role in innovation activities. Internal R&D is, however, not the source of innovation as firms may tap into knowledge necessary for innovation also through various types of sourcing agreements or by collaborating with other organizations. The objective of this study is to analyze the way firms go about organizing efficiently their innovation boundaries. Within this context, the analysis is focused, firstly, on the relation between innovation boundaries and firm innovation performance and, secondly, on the factors explaining innovation boundary organization. The innovation literature recognizes that the sources of innovation depend on the nature of technology but does not offer a sufficient tool for analyzing innovation boundary options and their efficiency. Thus, this study suggests incorporating insights from transaction cost economics (TCE) complemented with dynamic governance costs and benefits into the analysis. The thesis consists of two parts. The first part introduces the background of the study, research objectives, an overview of the empirical studies, and the general conclusions of the study. The second part is formed of five publications. The overall results firstly indicate that although the relation between firm innovation boundary options is partly industry sector-specific, the firm level search strategies and knowledge transfer capabilities are important for innovation performance independently of the sector. Secondly, the results show that the attributes suggested by TCE alone do not offer a sufficient explanation of innovation boundary selection, especially under conditions of high levels of (radical) uncertainty. Based on the results, the dynamic governance cost and benefit framework complements the static TCE when firm innovation boundaries are scrutinized.

The influence of strategic entrepreneurship on firm performance

In the study the recently developed concept of strategic entrepreneurship was addressed with the aim to investigate the underlying factors and components constituting the concept and their influence on firm performance. As the result of analysis of existing literature and empirical studies the model of strategic entrepreneurship for the current study is developed with the emphasis on exploration and exploitation parts of the concept. The research model is tested on the data collected in the project ―Factors of growth and success of entrepreneurial firms in Russia‖ by Center for Entrepreneurship of GSOM in 2007 containing answers of owners and managers of 500 firms operating in St. Petersburg and Moscow. Multiple regression analysis showed that exploration and exploitation presented by entrepreneurial values, investments in internal resources, knowledge management and developmental changes are significant factors constituting strategic entrepreneurship and having positive relation to firm performance. The theoretical contribution of the work is linked to development and testing of the model of strategic entrepreneurship. The results can be implemented in management practices of companies willing to engage in strategic entrepreneurship and increase their firm performance.

Institutionaalinen luottamus - yrityksen ei-henkilöityvä luottamuksen ulottuvuus työntekijän näkökulmasta

Ylläpitääkseen kilpailuetua ja menestyäkseen markkinoilla yritysten tulee teknologisen ja liiketoimintaosaamisen lisäksi hallita tehokas sisäinen toimintansa. Tieto on tärkein tuotannontekijä ja sen jakaminen yrityksessä onkriittistä innovaatioiden syntymisen kannalta. Luottamus edistää tiedon luomista ja jakamista. Luottamusta yrityksissä on tutkittu pääasiassa henkilöiden välisenä luottamuksena omiin esimiehiin ja kollegoihin. Kansainvälisistä omistaja- jamuista yritysjärjestelyistä johtuen yritysten sisäinenkin toiminta on usein maantieteellisesti hajautettua, mikä vähentää henkilöiden välisten luottamussuhteiden syntymistä. Tällaisissa tilanteissa yritykseen itseensä kohdistuva ei-henkilöityvä luottamus täydentää tutkimusten mukaan vähäisiä henkilöiden välisiä luottamussuhteita. Yrityksen ei-henkilöityvää luottamusta on tutkittu vain vähän ja kokonaisvaltaista teoriapohjaista ja/tai empiiristä tutkimusta ei ole tehty tai sitä ei ole raportoitu. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin, mitä yrityksen institutionaalinen luottamus on ja mistä se muodostuu. Tutkielman teoriatausta nousee sosiologian, taloustieteen ja sosiaalipsykologian eri teorioista sekä aikaisemmasta monitieteisestä luottamustutkimuksesta. Empiirinen aineisto kerättiin neljässä fokusryhmäkeskustelussa ja aineisto analysoitiin sekä aineistolähtöisesti että teoriaohjaavasti hyödyntäen ATLAS.ti kvalitatiivisen aineiston analyysiohjelmaa. Työn keskeisenä tuloksena oli teorian ja empirian synteesinä muodostunutyrityksen institutionaalisen luottamuksen määritelmä. Yrityksen institutionaalisella luottamuksella tarkoitetaan yksilön odotuksia työnantajayrityksen kyvykkyydelle ja oikeudenmukaisuudelle. Kyvykkyydellä tarkoitetaan yrityksen havaittua kyvykkyyttä menestyä markkinoilla jatkuvasti ja organisoida sisäinen toimintansa tehokkaasti ja varmasti. Oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan koettua oikeudenmukaista henkilöstöpolitiikkaa ja hyvää työnantajamainetta.

R&D Expenditures and Firm Performance: Empirical Evidence on Finnish Data

Tutkielman tavoitteena on tutkia yrityksen tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan (T&K) vaikutuksia yrityksen suorituskykyyn. Tutkielmassa tarkastellaan myös lyhyesti T&K- toimintaa osana yrityksen toimintoja ja ympäristöä. Tutkielman empiirisessä osassa tutkitaan poikkileikkausmenetelmää käyttäen T&K- menojen vaikutusta yrityksen kasvuun, kannattavuuteen ja osakkeen hintaan (tuottoon). Tutkielman empiirinen osa toteutettiin keräämällä tilinpäätös- ja osaketiedot 65 yritykselle vuosilta 1999-2005. T&K- menojen vaikutusta yrityksen kasvuun, kannattavuuteen ja osakkeen tuottoon tutkittiin eri aikavälejä käyttäen, jotta mahdolliset syy-seuraussuhteet voitaisiin luotettavasti osoittaa. Tutkimustulokset osoittavat, että yrityksen T&K- menoilla on positiivinen vaikutus yrityksen kasvuun ja kannattavuuteen ja,siten tulokset tukevat kahta tutkimuksen päähypoteesia. Yrityksen T&K- menoilla ja osakkeen tuoton välillä ei kuitenkaan käytetyllä aineistolla empiiristä yhteyttä löytynyt, joten kolmas päähypoteesi hylättiin.

Absorptive capacity and the effect of social integration mechanisms in knowledge utilization

Tiedosta on tullut määräävä tekijä yrityksensuorituskyvylle. Yritykset hankkivat aktiivisesti uutta tietoa ulkoisesta ympäristöstään ja tallentavat sitä tietokantoihinsa. Uusi tieto on innovaatioiden ja uusien ideoiden peruselementti. Uudet ideat pitää myös kaupallistaa, jotta niiden avulla voidaan hankkia kilpailuetua. Absorptiivisen kapasiteetin malli yhdistää tiedon prosessointiin liittyvät kyvykkyydet, jotka vaikuttavat yrityksen kykyyn hyödyntää tietoa tehokkaasti. Ennen kuin tietoa voidaan käyttää uusien tuotteiden ja palveluiden luomiseen, täytyy sitä jakaa yrityksessä ja muuttaa se yrityksen toimintaa palvelevaksi. Aiemmissa tutkimuksissa innovaatiot ovat vahvasti liitetty yrityksen kykyyn uudistua. Tämä pro gradu -tutkielma tutkii sosiaalisten integraatiomekanismien vaikutusta potentiaalisen absorptiivisen kapasiteetin muuttamiseen toteutuneeksi absorptiiviseksi kapasiteetiksi. Yksilöiden ja osastojen välisen yhteistyön sekä luottamuksen vaikutus tiedon sisäistämiseen tutkittiin. Tutkielma pohjautuu monikansallisessa yrityksessä keväällä 2006 suoritettuun uudistumiskyky-tutkimukseen. Tutkielma keskittyy yrityksen kykyyn uudistua uuden tiedon ja innovaatioiden avulla. Tutkielma on kvantitatiivinen tapaustutkimus. Tutkielmassa tehtyjen havaintojen mukaan sosiaaliset integraatiomekanismit ovat tärkeitä uuden tiedon hyödyntämisessä. Tiedon eksplisiittyyden havaitaan vaikuttavan tiedon muuttamiseen yritykselle hyödylliseksi resurssiksi.

Consumer online communication of corporate social responsibility in the sin industry context: Cases in the global online gambling industry.

So-called sin industries are often related to harmfulness, unethical business, and unproductiveness. Nowadays, the alcohol, gambling, and tobacco industries are most often considered to be part of sin industries, which is also the context of this study. However, the definition of a sin industry is always related to time and culture. Despite the controversies of sin industries, there are studies that have shown that corporate social responsibility (CSR) engagement is even more important for sin industries than for normal industries and that CSR has a positive effect on firm value in sin industries. With CSR this study refers to an ideology where company takes mostly voluntary actions towards various groups of stakeholders and the environment. In other words, the company goes beyond the legal norms and regulations. In particular, the purpose of this thesis is to find out how companies, operating in the online gambling industry, communicate about their CSR actions to consumers at their web pages. The online environment is essential for this study as online gambling environment is a source of many controversies in comparison to the traditional gambling halls and casinos. These include, for example, greater accessibility, anonymity, and availability of the service. This study uses qualitative textual analysis as its approach, more precisely the discourse analysis. In addition, as this study focuses on large international companies and their actions, also case study approach will be presented. The cases studied are Mybet, Unibet, and Bwin.Party. In order to study the subject, elements from discourse analysis are combined with insights of essential CSR theories, and the specific characteristics of the online gambling industry. As a background for the framework, this study uses the framework of Du & Vieira (2012). After analyzing the discourses of CSR communication and CSR practices, it seems that all of the case companies still do not use all the potential that the online environment provides in terms of CSR or stakeholder communication. There are large differences between different communication tools used at different web pages (gambling pages vs. corporation pages) and between the firms’ CSR profiles. Moreover, there are large differences in the CSR practices used in the web pages of the case companies. The findings of this study are partially alarming as the case companies represent the largest companies in the industry. There are major varieties between the companies’ CSR communication and clear shortcomings in some parts of the online communication. Moreover, the trust of the consumer was broken in some places. If this is the standard that the biggest players in the industry have set with regards to CSR communication, it is probable that the smaller players are performing even worse. Moreover, the regulators are most likely concentrating on the larger companies, so the smaller companies might have fewer incentives and pressure to perform according to the regulations or exceeding the legislation. The conclusions of this thesis provide insights to managers, regulators, and scholars. Suggestions for future studies are provided as well.

Tietoperustaisten HRM-käytäntöjen, luottamuksen ja suorituskyvyn suhde suomalaisessa organisaatiokontekstissa

Henkilöstöjohtamisen käytännöillä on merkittävä vaikutus organisaation johtamiseen ja tätä kautta menestymiseen. Hyvin suunnitellut ja toteutetut käytännöt ovat osaltaan vaikuttamassa yrityksessä vallitsevaan luottamukseen. Hyvä sisäinen luottamustaso puolestaan heijastuu myös organisaation ulkoiseen luottamukseen. Tietoperustaiset HRM-käytännöt ovat keskeisessä roolissa juuri nyt, koska työelämä ja työn tekeminen ovat murrosvaiheessa ja muutosten nopeus kiihtyy entisestään tietointensiivisten työtehtävien lisääntyessä. HRM-käytäntöjä on tutkittu paljon aiempien vuosikymmenten aikana. Tietoperustaisten henkilöstöjohtamisen käytäntöjen tutkimusta on ollut jonkin verran 2000-luvun alun jälkeen. Henkilöstöjohtamisen käytäntöjen suhdetta luottamukseen ja suorituskykyyn on myös tutkittu. Sen sijaan vielä ei ollut tehty tutkimusta, jossa yhdistetään tietoperustaisten henkilöstöjohtamisen käytäntöjen, luottamuksen ja suorituskyvyn suhde. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää tietoperustaisten HRM-käytäntöjen, luottamuksen ja suorituskyvyn yhteyttä. Tutkimuksen pääpaino on tietoperustaisten henkilöstökäytäntöjen suhde luottamukseen. Tutkittavat tietoperustaiset henkilöstöjohtaminen käytännöt liittyvät rekrytointiin, osaamisen kehittämiseen, suoritusarviointiin ja palkitsemiseen. Tutkimukseen osallistui 246 Suomessa toimivaa yritystä. Kyselytutkimuksen lisäksi tutkimuksessa käytettiin taloudellisia tietokantoja yritysten suorituskykyä kuvaavien tunnuslukujen määrittämisessä. Tutkimus on määrällinen ja se perustuu tilastollisten menetelmien ja analyysien käyttöön. Tutkimuksessa saatiin selville, että tietoperustaisilla osaamisen kehittämisen ja suoritusarviointien HRM-käytännöillä on positiivinen vaikutus luottamukseen. Tietoon pohjautuvilla henkilöstöjohtamisen käytännöillä voidaan siis rakentaa parempaa luottamustasoa organisaatioissa.

Intellectual capital, knowledge management practices and firm performance

Researchers have widely recognised and accepted that firm performance is increasingly related to knowledge-based issues. Two separately developed literature streams, intellectual capital (IC) and knowledge management (KM), have been established as the key discussions related to knowledge-based competitive advantage of the firm. Intellectual capital has provided evidence on the strategic key intangible resources of the firm, which could be deployed to create competitive advantage. Knowledge management, in turn, has focused on the managerial processes and practices which can be used to leverage IC to create competitive advantage. Despite extensive literature on both issues, some notable research gaps remain to be closed. In effect, one major gap within the knowledge management research is the lack of understanding related to its influence on firm performance, while IC researchers have articulated a need to utilise more finegrained conceptual models to better understand the key strategic value-creating resources of the firm. In this dissertation, IC is regarded as the entire intellectual capacity, knowledge and competences of the firm that can be leveraged to achieve sustained competitive advantage. KM practices are defined as organisational and managerial activities that enable the firm to leverage its IC to create value. The objective of this dissertation is to answer the research question: “What is the relationship between intellectual capital, knowledge management practices and firm performance?” Five publications have addressed the research question using different approaches. The first two publications were systematic literature reviews of the extant empirical IC and KM research, which established the current state of understanding regarding the relationship between IC, KM practices and firm performance. Publications III and IV were empirical research articles that assessed the developed conceptual model related to IC, KM practices and firm performance. Finally, Publication V was among the first research papers to merge IC and KM disciplines in order to find out which configurations could yield organisational benefits in terms of innovation and market performance outcomes.

Green supply chain management practices and firm performance: evidence from Finland

In order to address the increasing stakeholder requirements for environmentally sustainable products and processes, firms often need the participation of their supply chain partners. Green supply chain management has emerged as a set of managerial practices that integrate environmental issues into supply chain management. If implemented successfully, green supply chain management can be a way to achieve competitive advantage while enhancing the environmental sustainability of the firm. The overall purpose of this dissertation is to contribute to the discussion on green supply chain management practices from the perspective of their drivers and performance implications. The theoretical background arises from the literature on competitive strategy, firm performance and green supply chain management. The research questions are addressed by analysing firm-level data from manufacturing, trading and logistics firms operating in Finland. The empirical data comes from two consecutive Finland State of Logistics surveys in 2012 and 2014, combined with financial reporting data from external databases. The data is analysed with multiple statistical methods. First, the thesis contributes to the discussion of the drivers of GSCM practices. To enhance the understanding of the relationship between competitive strategy and GSCM practices, a conceptual tool to describe generic competitive strategy approaches was developed. The findings suggest that firms pursuing marketing differentiation are more likely to be able to compete by having only small environmental effects and by adopting a more advanced form of external green supply chain management, such as a combination of strong environmental collaboration and the increased environmental monitoring of suppliers. Furthermore, customer requirements for environmental sustainability are found to be an important driver in the implementation of internal GSCM practices. Firms can respond to this customer pressure by passing environmental requirements on to their suppliers, either through environmental collaboration or environmental monitoring. Second, this thesis adds value to the existing literature on the effects of green supply chain management practices on firm performance. The thesis provides support for the idea that there is a positive relationship between GSCM practices and firm performance and enhances the understanding of how different types of GSCM practices are related to 1) financial, 2) operational and 3) environmental performance in manufacturing and logistics. The empirical results suggest that while internal GSCM practices have the strongest effect on environmentalperformance, environmental collaboration with customers seems to be the most effective way to improve financial performance. In terms of operational performance, the findings were more mixed, suggesting that the operational performance of firms is more likely to be affected by firm characteristics than by the choices they make regarding their environmental collaboration. This thesis is also one of the first attempts to empirically analyse the relationship between GSCM practices and performance among logistics service providers. The findings also have managerial relevance. Management, especially in manufacturing and logistics industries, may benefit by gaining knowledge about which types of GSCM practice could provide the largest benefits in terms of different performance dimensions. This thesis also has implications for policy-makers and regulators regarding how to promote environmentally friendly activities among 1) manufacturing; 2) trading; and 3) logistics firms.

Factors Related to Study Success at Lappeenranta University of Technology

Tutkimuksen avulla selvitettiin opintomenestykseen liittyviä tekijöitä Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa (LTKK). Tutkimus liittyi opetuksen ja oppimisen kehitystyöhön tuotantotalouden osastolla. Tutkimuksen viitekehyksen muodosti oppimistuloksia selittävä malli, joka on laadittu Tynjälän (1999) kokoaman mallin perusteella. Tutkimuksen perusjoukko muodostui LTKK:n läsnä olevista perusopiskelijoista lukuun ottamatta jatko- ja vaihto-opiskelijoita. Opiskelijat jaettiin ositetulla otannalla ryhmiin, joissa suoritettiin yksinkertainen satunnaisotanta. Otoskoko oli 645 opiskelijaa. Tiedonkeruumenetelmänä oli Internet-kysely. Aineisto analysoitiin useiden kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten menetelmien avulla. Tutkimuksen tuloksia voidaan pitää luotettavina ja tutkimuksen avulla saatiin tärkeää ja hyödyllistä tietoa opintomenestyksestä ja oppimisprosesseista. Tulosten perusteella merkittävimmät oppimistuloksiin positiivisesti liittyvät tekijät ovat syväsuuntautunut opiskelustrategia ja luottaminen omiin kykyihin, ja negatiiviset tekijät ovat oppimisen itsesäätelyn puute, omien kykyjen epäily ja pintasuuntautunut opiskelustrategia. Merkitysorientoituneet, itsesäätelykykyiset opiskelijat menestyivät LTKK:ssa parhaiten.

Web Content Customization

Tavoitteena on tutkia sisällön räätälöintiä Internetissä. Yritysten tarjoama sisällön määrä WWW-sivuillaan on kasvanut räjähdysmäisesti. Räätälöinnin avulla asiakkaat saavat juuri haluamaansa ja tarvitsemaansa sisältöä. Räätälöinti edellyttää asiakkaiden profilointia. Asiakastietojen kerääminen aiheuttaa huolta yksityisyyden menettämisestä. Tutkimus toteutetaan case-tutkimuksena. Tutkimuksen kohteena on viisi yritystä, jotka toimivat sisällön tarjoajina. Tutkimus pohjautuu valmiiseen aineistoon sekä osallistuvaan havainnointiin kohde yrityksistä. Sisällön räätälöinnistä voidaan havaita neljä eri perus lähestymistapaa. Profilointi toteutetaan pääsääntöisesti joko asiakkaan itse antamien tietojen pohjalta tai havainnoimalla hänen käyttäytymistään WWW-sivulla. Tulevaisuudessa tarvitaan selkeät pelisäännöt asiakastietojen keräämiseen ja käyttämiseen. Asiakkaat haluavat räätälöityä sisältöä, mutta sisällön tarjoajien on saavutettava heidän luottamuksensa yksityisyyden suojasta. Luottamuksen merkitys kasvaa entisestään, kun räätälöintiä kehitetään pidemmälle.