The Effect of Risk-Based Factors on the Value Premium: The Finnish Evidence

This thesis examines the effect of operating leverage and financial leverage on the value premium in the Finnish stock markets 2002-2012. The purpose of the thesis is to examine whether operating leverage and financial leverage affect firm`s BE/ME and stock returns. The accounting data has been collected from Amadeus database and market-based data from the Datastream database. Sample used in this thesis covers years from 1998 to 2012. This thesis confirms the findings of previous research of tight connection between operating leverage and BE/ME and reinforces the findings of previous research that relation between financial leverage and BE/ME is not robust. In turn, relation between operating leverage, BE/ME and stock returns is not clearly perceived during the 2002-2012 period in the Finnish stock markets.

Rahoituksellisen velkaantuneisuuden ja B/P-luvun yhteys sekä niiden tuottojenennustuskyky

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tutkia rahoituksellisen velkaantuneisuuden vaikutusta yritysten B/P-lukuihin ja keskimääräisiin tuottoihin Suomen osakemarkkinoilla vuosina 1996–2012. Tutkielman perustana oleva ilmiö on B/P-anomalia, jonka mukaan korkean B/P:n osakkeet eli arvo-osakkeet menestyvät osakemarkkinoilla paremmin kuin matalan B/P:n osakkeet eli kasvuosakkeet. Useiden tutkijoiden mielestä arvoanomalioiden syynä on korkeampi systemaattinen riski, jonka yksi komponenteista on rahoituksellinen velkaantuneisuus. Näiden tutkimusten perusteella korkean B/P:n yrityksillä pitäisi olla korkeampi systemaattinen riski ja siten todennäköisesti myös korkeampi rahoituksellinen velkaantuneisuus. Aineistona tutkimuksessa toimi Helsingin pörssin yritykset vuosilta 1996–2012 pois lukien rahoitus- ja vakuutusalan yritykset sekä kiinteistösijoitusyhtiöt. Tulosten perusteella B/P:n sekä rahoituksellisen velkaantuneisuuden välillä oli positiivinen, monotoninen ja tilastollisesti merkitsevä suhde, kun aineiston yritykset olivat jaettu kolmeen portfolioon niiden B/P-lukujen perusteella, mutta yhteyttä ei ollut löydettävissä kuuden portfolion tapauksessa. B/P-anomaliasta oli viitteitä, kun portfolioina käytettiin kolmea B/P-luvun pohjalta muodostettua portfoliota, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Rahoituksellisen velkaantuneisuuden sekä keskimääräisten vuosituottojen väliltä ei ollut löydettävissä tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tästä aineistosta.

Metsäpalveluyritysten menestyminen ja siihen vaikuttavat tekijät

Tutkimuksessa kartoitettiin metsäpalveluyritysten toimintaympäristöä sekä menestymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusta varten haastateltiin 27 metsäpalveluyrittäjää kesäkuussa 1999. Heikommin menestyneiden ja Menestyneimpien metsäpalveluyritysten löytämiseksi luotiin kaksi menestyspistejärjestelmää: KASKARA (KASvu, KAnnattavuus & RAhoitus) -mittaristo ja Tasapainotettu (Balanced Scorecard) mittaristo. KASKARA-mittaristossa tarkastelun kohteena olivat yrityksen kasvu (yrityksen liikevaihdon kasvuprosentti ja investoinnit) ja kannattavuus sekä rahoituksellinen tila (maksuvalmius ja vakavaraisuus) yrittäjän itsensä arvioimana. Toisaalta käytettäessä Tasapainotettua mittaristoa KASKARA-mittaristoon liitettiin vielä neljä muuttujaa: yrityksen tärkeimmän asiakkaan antama palaute yrittäjälle, yrittäjän hankkima täydennyskoulutus, kovien kilpailijoiden lukumäärä yrityksen nykyisellä toiminta-alueella ja yrittäjän oma arvio yrityksensä paremmuudesta kilpailijoihin nähden. Tutkimuksen Menestyneimpiä yrityksiä voitiin kuvata seuraavasti: yrittäjä kertoi olleensa luottavainen yritystä perustaessaan; yhtenä tärkeimmistä motiiveista yrityksensä perustamiseen yrittäjä piti pyrkimystä ansiotulojen kasvattamiseen; hieman alle puolet yrityksistä oli hakkuuseen painottuneita yrityksiä - muut päätoimialat olivat puukauppa, metsätalouden suunnittelupalvelut sekä mittauspalvelut; yrittäjän lisäksi yritykseen on palkattu keskimäärin kaksi vakinaista työntekijää; yrityksen kirjanpidosta huolehtii joku muu (useimmiten tilitoimisto) kuin yrittäjä; yrityksen kaluston määrä on kasvanut yrityksen perustamisvuodesta, mutta yrityksen asiakaskunta on pysynyt lähes samana; yrityksen tärkeimmän asiakkaan osuus yrityksen liikevaihdosta on 90%; tulevaisuudessa yrittäjä haluaa ylläpitää nykyisiä asiakassuhteita; ja kartoitettaessa yrittäjän halukkuutta ryhtyä uudelleen yrittäjäksi saamien kokemustensa pohjalta valtaosin yrittäjät sanoivat varmasti ryhtyvänsä uudelleen metsäpalveluyrittäjäksi. Vastaavasti Heikommin menestyneitä yrityksiä ja niiden toimintaa voitiin luonnehtia seuraavien tekijöiden avulla: yrittäjä oli ollut iältään yli 40-vuotias, kun hän oli perustanut metsäpalveluyrityksensä; yrittäjä oli toiminut maanviljelijänä ennen metsäpalveluyrittäjäuraansa; lähes puolet yrittäjistä olivat olleet melko epävarmoja yritystä käynnistäessään; yrityksen päätoimiala on useimmiten hakkuu; yrityksessä ei ole yrittäjän lisäksi palkattua, vakinaista henkilöstöä; yrityksen toiminta-alueen säde on alle 40 kilometriä; valtaosin yrittäjät hoitavat itse yrityksensä kirjanpidon; yrityksen kaluston määrä ei ole kasvanut yrityksen perustamisvuodesta; yrityksellä on nykyisin alle viisi asiakasta; tärkeimmän asiakkaan osuus yrityksen liikevaihdosta on noin 60%; tulevaisuudessa yrittäjä suunnittelee hankkivansa uusia asiakkaita nykyisten asiakassuhteiden ylläpidon lisäksi; ja jos yrittäjä saisi tehdä uudelleen yrityksensä perustamispäätöksen, runsas kaksi kolmasosaa yrittäjistä kertoi harkitsevansa tarkkaan perustamispäätöstä, mutta perustavansa uudelleen metsäpalveluyrityksen.

Velkaisuus-tunnuslukujen vaikutus suomalaisten pörssiyritysten suhteellisiin markkina-arvoihin subprime-kriisin aikana

Tutkimuksessa perehdyttiin subprime-kriisin vaikutuksiin ja tutkittiin velkaisuutta kuvaavien tunnuslukujen vaikutusta suomalaisten yritysten suhteellisiin markkina-arvoihin kriisin aikana. Tulosten ja muuttujien merkitsevyyttä ja selitysasteita käytiin läpi regressioanalyysin avulla ja sen jälkeen tunnuslukuja vertaillen. Tunnuslukujen vertailuarvojen perusteella muodostettiin sitten portfolioita. Pääomarakenteella voidaan normaalissa taloustilanteessa olettaa olevan vaikutusta yrityksen arvoon siten, että velkaantuneisuuden kasvaessa myös yrityksen markkina-arvo heikentyy, joka taas vaikuttaa osakekurssiin negatiivisesti. Tutkimuksessa testattiin kolmen eri tunnusluvun avulla (omavaraisuusaste, gearing, suhteellinen velkaantuneisuus), voidaanko tunnuslukujen avulla selittää suhteellisten markkina-arvojen muutosta. Regressioanalyysin tutkimustulosten perusteella omavaraisuusastetta ja gearingia voidaan pitää hyvinä tunnuslukuina kuvaamaan muutosta, mutta suhteellinen velkaantuneisuus ja kaikki tunnusluvut yhdessä eivät sovellu kuvaamaan muutoksia.

Omakotitalojen hintadynamiikka Suomessa

Tämän tutkielma tutkii omakotitalojen hintadynamiikkaa Suomessa 1985Q1-2009Q2 välisenä aikana. Tarkoituksena on luoda pitkänaikavälin tasapainomalli sekä lyhyenajan vektorivirheenkorjausmalli, jonka avulla voidaan selvittää asuntojen hintojen mukautumisnopeus kohti tasapainotilaa. Pitkänajan tasapainomallin mukaan omakotitalojen hintaan vaikuttavat eniten kotitalouksien käytettävissä olevat tulot sekä suhteellinen velkaantuneisuus. Koron merkitys jäi mallissa suhteellisen pieneksi. Sekä tulot että velkaantuneisuus vaikuttavat omakotitalojen hintaan positiivisesti. Asuntojen hintojen mukautumisnopeus kohti tasapainotilaa on kohtalaisen nopeaa. Mallin mukaan Suomessa ei ole havaittavissa selvää asuntojen hintakuplaa.

IFRS 2 Osakeperusteiset maksut – ylimmän johdon osakeperusteisen palkitsemisjärjestelmien käyttöä selittävät tekijät

Työn tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat IFRS 2 - standardin mukaisen osakeperusteisen palkitsemisen käyttöön ja sen yleisyyteen sekä mitkä tekijät selittävät IFRS 2 -standardin mukaisen osakeperusteisen palkitsemisen osuutta koko henkilöstökuluista tutkimuksessa esiintyvissä OMX-Nordic pörssin listatuissa Suomen ja Ruotsin large cap - yrityksissä. Työn empiirinen tutkimus toteutetaan laadullisella tutkimuksella, jossa lisäksi käytetään hyväksi regressioanalyysin tuloksia vahvistamaan tutkimuksessa muodostettuja ennakko-oletuksia. Tutkimuksesta kävi ilmi, että IFRS 2 -standardin mukaisen osakeperusteisen palkitsemisen käyttöä selittävät toimitusjohtajan ikä, yrityksen koko sekä yrityksen tutkimus- ja kehitystoiminta. Osakeperusteisen palkitsemisen osuutta yrityksen koko henkilöstökuluista puolestaan selittävät yrityksen velkaantuneisuus, palkitsemistapa sekä toimialan riskisyys.

The Determinants of Financial Leverage of Large Publicly Listed Companies - Evidence from Nordic Telecom Sector

This thesis examines the determinants of financial leverage ratio of large publicly listed companies within Nordic Telecom sector. The study is done as a case study and it covers 5 case companies headquartered in Nordic countries during period of 2002 - 2014 and by using restated values of quarterly observations from each case company’s interim reports. The chosen hypotheses are tested with multiple linear regressions firm by firm. The Findings of the study showed that uniqueness of Telecom sector and the region of our sample could not provide us unequivocal determinants of leverage ratio within the sector. However, e.g. Pecking order theory’s statement of Liquidity was widely confirmed by 3 out of 5 case companies which is worth to be taken into account in the big picture. The findings also showed that theories and earlier empirical evidence are confirmed by our case companies individually and non-systematically. Though Telecom sector is considered as quite unique industry and we did not discover absolute common relationships that would have held through all the Nordic case companies, we got unique and valuable evidence to conduct the research of this sector in future.

Yhdysvaltalaisten matkustajalentoyhtiöiden rahoituksellisen lentopolttoaineen hintasuojautumisen kustannusvaikutukset 2000-luvulla

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia, miten yhdysvaltalaisten lentoyhtiöiden harjoittama rahoituksellinen lentopolttoaineen hintasuojaus on vaikuttanut niiden keskimääräisiin polttoainekustannuksiin 2000-luvun aikana. Lisäksi tavoitteena on kirjallisuuskatsauksen muodossa tarkastella lentopolttoaineen hintariskiä ja siltä suojautumista. Aiheeseen liittyvä aiempi tutkimus on pääasiassa keskittynyt rahoitusasemaan liittyvien vaikutusten tarkasteluun. Tässä tutkielmassa puolestaan tutkitaan suojauksen vaikutusta tarkasteltavien lentoyhtiöiden liiketoiminnan kustannuksiin. Lentopolttoaineen hintasuojauksen kustannusvaikutuksia arvioidaan regressiomallilla, jossa selitettävänä muuttujana on lentoyhtiön keskimääräinen polttoainekustannus. Selittävinä muuttujina puolestaan toimivat seuraavan vuoden arvioiduista polttoainehankinnoista rahoituksellisin keinoin suojattujen hankintojen osuus sekä lentopolttoaineen keskimääräinen markkinahinta kunakin tarkasteluvuonna. Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenestä yhdysvaltalaisesta lentoyhtiöstä ja niiden 2000-luvulla vuosikertomuksissaan raportoimista tiedoista liittyen polttoainekustannuksiin ja rahoitukselliseen polttoaineen hintasuojaukseen. Lisäksi lentopolttoaineen keskimääräiset vuotuiset markkinahinnat tarkastelujakson ajalta haetaan Yhdysvaltain energiainformaatiota välittävän viranomaisen verkkotietokannasta. Johtopäätöksenä todetaan yhdysvaltalaisten lentoyhtiöiden rahoituksellisen polttoaineen hintasuojauksen vähentäneen niiden keskimääräisiä polttoainekustannuksia 2000-luvun aikana. Lentopolttoaineen markkinahinnan todetaan vaikuttavan kustannuksiin reilusti lentoyhtiöiden suojaustoimenpiteitä voimakkaammin. Lisäksi aiempiin tutkimuksiin ja toisaalta tässä tutkielmassa estimoitavan mallin autokorreloituvaan luonteeseen nojaten todetaan, että tämän mallin selittävät muuttujat eivät ole ainoat keskimääräisiin polttoainekustannuksiin vaikuttavat tekijät. Yhteenvetona todetaankin tarkempaa lisätutkimusta tarvittavan, jotta tämän tutkielman tulokset voidaan luotettavammin yleistää.