Velkaisuus-tunnuslukujen vaikutus suomalaisten pörssiyritysten suhteellisiin markkina-arvoihin subprime-kriisin aikana

Tutkimuksessa perehdyttiin subprime-kriisin vaikutuksiin ja tutkittiin velkaisuutta kuvaavien tunnuslukujen vaikutusta suomalaisten yritysten suhteellisiin markkina-arvoihin kriisin aikana. Tulosten ja muuttujien merkitsevyyttä ja selitysasteita käytiin läpi regressioanalyysin avulla ja sen jälkeen tunnuslukuja vertaillen. Tunnuslukujen vertailuarvojen perusteella muodostettiin sitten portfolioita. Pääomarakenteella voidaan normaalissa taloustilanteessa olettaa olevan vaikutusta yrityksen arvoon siten, että velkaantuneisuuden kasvaessa myös yrityksen markkina-arvo heikentyy, joka taas vaikuttaa osakekurssiin negatiivisesti. Tutkimuksessa testattiin kolmen eri tunnusluvun avulla (omavaraisuusaste, gearing, suhteellinen velkaantuneisuus), voidaanko tunnuslukujen avulla selittää suhteellisten markkina-arvojen muutosta. Regressioanalyysin tutkimustulosten perusteella omavaraisuusastetta ja gearingia voidaan pitää hyvinä tunnuslukuina kuvaamaan muutosta, mutta suhteellinen velkaantuneisuus ja kaikki tunnusluvut yhdessä eivät sovellu kuvaamaan muutoksia.

This thesis focused on the subprime crisis and it examined, whether the change in relative market value in companies, which headquarters were located in Finland, could be explained by three different debt figures: gearing, equity ratio and relative indebtedness. Financial institutions were left away because of their different kind of equity structure. With help of regression analysis we could form variables and examine the effects. Afterwards with help of these debt figures portfolios were created to compare, which have most effect. In a stable financial situation we could conclude that equity structure have effect on market value - while debt level increases, market value decreases and also the stock value dives. Regression analysis were made with the three variables mentioned before and the results shows that gearing and equity ratio are good variables to explain the change in relative market value but relative indebtedness and all these three variables together could not explain the change well.