21 resultados para asiakas


Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

The possibilities of developmental rehabilitation. A study on the construction of work relatedness and the customer in Aslak rehabilitation The challenge of work-related rehabilitation is to anticipate the factors threatening work ability and to affect them. The purpose of this study was to analyze how work-related rehabilitation is constructed in practice and what are the challenges and, at the same time, the possibilities of an innovative transformation of rehabilitation when trying to achive this goal. The theoretical basis is cultural-historical activity theory and developmental work research. Based on a historical analysis, I studied rehabilitation activity empirically using the data gathered from one Aslak programme (Aslak = occupationally oriented medical rehabilitation) over two years. I described and analysed the construction of Aslak using ethnographic data and interviews. The data includes audio- and video-recordings of the Aslak course, fieldnotes, documents and other materials used in the course. The study aimed to reveal rehabilitation practices from different perspectives carried out by different stakeholders and participants in the Aslak course. It focused on the Aslak trajectory produced by a multiorganizational subject. I analyzed the rehabilitation activity using the method of ethnographic analysis of infrastructure. The method of analyzing the construction of the object of rehabilititation the customer was a membership categorization analysis (MCD) based on the ethnomethodological research tradition. I analyzed the meanings denoting customers given by different parties during one Aslak process and the relations between the meanings. Based on this analysis, I studied the disturbances, ruptures, and innovations in the rehabilitation activity. The results of the study show that the infrastructure of Aslak has different basic ideas. Aslak is constructed most explicitly on the infrastructure of medical rehabilitation. The second layer has been provided with some tools of identifying and preventing well-defined occupation-specific load factors. However, it has failed to perform a new structure, as Aslak has encountered, at the same time, rapid changes in working life. The study identified some promising markers representing new kinds of work-related rehabilitation ideas, but they proved to be incomplete and fragile. As a consequence of the multilayered infrastructure, the contents of the Aslak course were split into fragmented phases and disconnected themes, which were blocked in by the master idea of medical orientation. Its relationship to work remained weak and obscure. The categorizations of customers in Aslak were manifold and contradictory. According to the results, the possibilities for transforming work-related rehabilitation lie both in changing the orientation to the customer to be more relevant to changing working life and forging the infrastructural innovations related to this change. The results showed that a new work-relatedeness would be difficult but possible to construct. What is needed is the construction of an infrastructure that will support a coherent master idea of work-related rehabilitation over the entire trajectory of a process. A shared idea of a rehabilitation object must be constructed in close collaboration between different stakeholders, such as Kela (the Social Insurance Institution of Finland), occupational health services, work organizations, and rehabilitation institutes. Key words: Aslak rehabilitation, work-related rehabilitation, development of rehabilitation, customer of rehabilitation, developmental work research, analysis of infrastructure, membership category analysis

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Väitöskirja on fenomenologinen tutkimus koetusta asiakas-asiantuntijasuhteesta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ihmisten välisiä asiakas-asiantuntijatilanteiden suhteita ja siten mahdollistaa asiakkaan hyvinvointia. Tutkimuskohteena on fysioterapiasuhde, jota aiemmin on selvitetty fysioterapeutin parantamisena, asiakkaan terveyden edistämisenä tai vuorovaikutussuhteena. Tässä tutkimuksessa mielenkiinto kohdistuu fysioterapiatilanteissa koettuihin asiakkaiden ja asiantuntijoiden välisiin suhteisiin. Tutkimukseen osallistuivat 16 fysioterapiatilanteen kokenutta asiakasta ja 16 saman tilanteen kokenutta fysioterapeuttia, jotka toimivat tutkimusajankohtana erikoissairaanhoidossa, kunnan terveyskeskuksessa tai yksityisessä fysioterapialaitoksessa. Avoimen yksilöhaastattelun tehtävänä oli kuvata mitä osanottaja koki juuri päättyneessä tilanteessa. Tutkimusaineiston analyysi etenee ensimmäisessä vaiheessa fenomenologisen tutkimuksen mukaan, yksilöllisten ihmisten välisten suhteiden koettujen merkitysten ja merkityskokonaisuuksien analyysiin ja merkitysperspektiivin synteesiin. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen yksilöllisten merkitysperspektiivien perusteella fysioterapiasuhde osoittautui muutossuhteeksi, mikä ei ollut erilainen eri organisaatioissa, vaan siinä ilmeni pedagogisen suhteen oppimisen ja ohjauksen piirteitä. Tutkimuksen toisessa vaiheessa vietiin pedagogisen suhteen mukaisesti yhteen ja vertailtiin yksilöllisten merkitysperspektiivien merkityksiä ja merkityskokonaisuuksia asiakkaiden ja fysioterapian asiantuntijoiden näkökulmina sekä saman tilanteen yhteisenä koettuna näkökulmana. Asiakkaiden näkökulmasta suhteen voimavarana oli hänen kokema kehollinen vieraus, mikä ohjasi asiakas-asiantuntijasuhdetta neljänlaiseen asiakkaan muutossuhteeseen. Fysioterapian asiantuntijoiden näkökulmasta asiaosaamisena oli asiakkaan parantaminen liikkeen tai toiminnan avulla, mikä ohjasi asiakas-asiantuntijasuhdetta asiantuntijan näkökulmasta erilaisiin ohjaussuhteisiin. Samassa tilanteessa asiakkaiden ja asiantuntijan yhteisenä kokemat aukeamat etenivät spontaaneista turvallisuuden ja luottavaisuuden aukeamista aktiivisiin yhteisymmärryksen ja yhteissanoituksen aukeamiin. Pedagoginen suhde avautui merkityskokonaisuuksina joko vain asiakkaalle tai asiantuntijalle tai yhteisenä koettuina pedagogisina aukeamina. Edellä mainituista kolmesta (asiakkaan, asiantuntijan, yhteisenä koettu) näkökulmasta asiakas-asiantuntijasuhde osoittautui tässä tutkimuksessa neljäksi erilaiseksi asiakkaan, asiantuntijan ja yhteytenä koetun näkökulmia yhdistäväksi pedagogiseksi prosessiksi. Tutkimuksen tulosten synteesi osoitti, että pedagogisen prosessin suuntaa muuttavat yhteytenä koettujen aukeamien väliset dialogit, joissa spontaani, yhdessä näkyvä ja yhdessä koettua sanoittava dialogihetket osoittautuivat pedagogista prosessia kääntäviksi mahdollisuuksiksi. Tämän tutkimuksen mukaan vasta aktiivinen yhteistä kieltä tuottava pedagoginen suhde mahdollistaa asiakkaan kokeman kehollisen vierauden ymmärtämisen ja yhteissanoittamisen. Sanoittamalla kokemaansa asiakas voi jakaa kokemaansa toimimattomuutta tutulla kielellä myös muiden kun tilanteessa olleiden kanssa ja siten oppia itsenäisesti ohjaamaan omaa hyvinvointiaan. Tämän tutkimusten tulosten mukaan vain yhdessä (Pentin ja Sarin) tilanteessa pedagoginen prosessi eteni yhteiseksi kieleksi. Tutkimustulokset haastavat kehittämään asiakas-asiantuntijasuhdetta siten, että pedagoginen prosessi voisi toteutua kokonaisuudessaan. Avainsanat: asiakas-asiantuntijasuhde, pedagoginen suhde, fenomenologia, kokemus, merkitysanalyysi, dialogi, fysioterapia

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella ja kuvailla ateljeeompelimon suunnittelijan mielikuvia yksilöllisen vaatteen suunnitteluprosessissa. Suunnitteluprosessissa ilmeneviä mielikuvia tutkittiin sekä asiakaslähtöisestä suunnittelusta että pienimuotoisesta mallistosuunnittelusta käsin. Tutkimuksen aineisto kerättiin kolmen suunnittelijan teemahaastatteluilla, minkä jälkeen aineisto analysoitiin teema-alueista luodun analyysirungon mukaisesti. Tutkimustuloksissa mielikuvia on havainnollistettu valokuvin sekä materiaalinäyttein vaatteista, joista haastattelutilanteissa keskusteltiin. Tutkimuksessa suunnitteluprosessi käsitetään osaksi käsityön luovaa ilmaisua, johon kuuluu osittain myös vaatteen valmistusprosessi. Yksilöllisen vaatteen suunnittelu alkaa suunnittelijan abstrakteista mielikuvista, jotka tarkentuvat prosessin edetessä konkretisoituen lopulta valmiiseen vaatteeseen. Tutkimuksessa mielikuvat käsitetään kokemuksiksi, jotka kietoutuvat prosessimaisesti suunnittelun yhteyteen. Mielikuvia muodostuu suunnittelun kaikilla osa-alueilla, ja niiden syntyyn vaikuttavat lähinnä asiakas, materiaali sekä suunnittelijan esteettinen ja taidollinen näkemys. Mielikuvia kehitetään ja ilmaistaan luonnostelemalla, sovituksissa, asiakaskeskusteluissa sekä materiaalin muodonannon avulla. Mielikuvilla on merkitystä suunnittelun ongelmanratkaisuvaiheissa. Mielikuvat näyttivät ohjaavan suunnittelijoita valitsemaan erilaisten mahdollisuuksien joukosta sen, joka tuntui parhaimmalta. Tutkimustulokset osoittivat suunnittelijoiden peilaavan jokaista suunnitteluprosessia mielikuvaan esteettisestä, toiminnallisesta ja ilmaisullisesta vaatteesta. Mielikuvissa vaate vastaa asiakkaan tarpeisiin, siinä on jokin kiinnostava yksityiskohta ja se edustaa tinkimätöntä käsityön taitoa. Tutkimustuloksissa korostui erityisesti materiaalin ja mielikuvien suhde. Materiaali innoittaa mielikuvien syntymiseen ja sen avulla luodaan vaikutelmia vastaamaan haluttua mielikuvaa. Materiaalin ja mielikuvien sidoksellisuus tarjoaa aiheita jatkotutkimukseen.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

The aim of the study was to find out what kind of view on product quality dressmaker and customer have, how the views differ from each other and how the difference affects dressmaker s work as an entrepreneur. The research data consists of eight thematic interviews: four dressmakers and four customers were interviewed for the study. In the core of customised dressmaking is arelationship between a maker and a client. The product of a dressmaker, a unique dress, is created in an immediate interaction between a dressmaker and a client. Also the quality of a unique dress derives from this interaction. In the results of this study, the views on quality are linked with six themes: dress, process, dressmaker, customer, interaction and enterprise. The dressmakers and the customers agree that the quality of a custom-made dress is based on unique fit. Describing the process the dressmakers insist on the quality of manufacturing. The clients' view on process insists on those phases where they themselves take part: designing and fitting. The personality of the dressmaker is part of quality in both the dressmakers' and the customers' points of view. The dressmakers and the customers are also aware of the customers impact on fulfilling the expectations. The immediate interaction between dressmaker and customer is a key to the unique dressmaking. At its best the interaction is followed by a trusting relationship. Entrustment derives also from a good reputation, which is essential in dressmaker-entrepreneurs marketing strategy. The dressmakers views on quality are product- and manufacturing-based. According to the results of the study there can be seen different types of dressmakers, that emphasise different aspects of quality. At the other end is a manufacturing-based, even transcendent view on quality, which rests on the values of the dressmaker. At the other end lies a customer- and value-based approach, which is founded on fulfilling the expectations and needs of the customer. In their views on quality the customers emphasise the immediate interaction between dressmaker and client. Keywords: quality, dressmaker, customer, entrepreneur

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Analyzing statistical dependencies is a fundamental problem in all empirical science. Dependencies help us understand causes and effects, create new scientific theories, and invent cures to problems. Nowadays, large amounts of data is available, but efficient computational tools for analyzing the data are missing. In this research, we develop efficient algorithms for a commonly occurring search problem - searching for the statistically most significant dependency rules in binary data. We consider dependency rules of the form X->A or X->not A, where X is a set of positive-valued attributes and A is a single attribute. Such rules describe which factors either increase or decrease the probability of the consequent A. A classical example are genetic and environmental factors, which can either cause or prevent a disease. The emphasis in this research is that the discovered dependencies should be genuine - i.e. they should also hold in future data. This is an important distinction from the traditional association rules, which - in spite of their name and a similar appearance to dependency rules - do not necessarily represent statistical dependencies at all or represent only spurious connections, which occur by chance. Therefore, the principal objective is to search for the rules with statistical significance measures. Another important objective is to search for only non-redundant rules, which express the real causes of dependence, without any occasional extra factors. The extra factors do not add any new information on the dependence, but can only blur it and make it less accurate in future data. The problem is computationally very demanding, because the number of all possible rules increases exponentially with the number of attributes. In addition, neither the statistical dependency nor the statistical significance are monotonic properties, which means that the traditional pruning techniques do not work. As a solution, we first derive the mathematical basis for pruning the search space with any well-behaving statistical significance measures. The mathematical theory is complemented by a new algorithmic invention, which enables an efficient search without any heuristic restrictions. The resulting algorithm can be used to search for both positive and negative dependencies with any commonly used statistical measures, like Fisher's exact test, the chi-squared measure, mutual information, and z scores. According to our experiments, the algorithm is well-scalable, especially with Fisher's exact test. It can easily handle even the densest data sets with 10000-20000 attributes. Still, the results are globally optimal, which is a remarkable improvement over the existing solutions. In practice, this means that the user does not have to worry whether the dependencies hold in future data or if the data still contains better, but undiscovered dependencies.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Tutkimuksen tehtävänä on tarkastella suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ruoka-avun asiakkaan näkökulmasta. Tutkimustehtävä jakautuu kolmeen tutkimuskysymykseen: 1. Mitä eri yhteiskunnan toimijoita asiakkaiden kertomuksissa esiintyy? 2. Millaisia kokemuksia asiakkaalla on näistä toimijoista ja millaisena hän näkee näiden väliset suhteet? 3. Miten asiakas suhtautuu eri toimijoiden toimintaan hyvinvoinnin tuottajina? Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa virallista tietoa täydentävää ja horjuttavaa niin sanottua toista tietoa tuomalla ruoka-avun asiakkaan ääni mukaan aiheesta tehtyyn tutkimukseen. Aineiston muodostavat viiden ruoka-avun asiakkaan PCI-menetelmää mukaillen kerätyt haastattelut. Haastattelut on pelkistetty 89 tekstikatkelmaksi eli mikrokertomukseksi, jotka on analysoitu käyttämällä A. J. Greimasin aktanttimallia. Asiakkaiden kertomuksia tarkastellaan suhteessa Sakari Hännisen ja Jouko Karjalaisen kuvaamaan toimeentulon spiraaliin ja diversion eli poiskäännyttämisen eri muotoihin. Ruoka-avun asiakkaiden kertomuksissa esiintyvät toimijat mukailevat osittain toimeentulon spiraalin rakenteita ja jakoa yksityiseen, julkiseen ja kolmanteen sektoriin, mutta täydentävät niitä tuomalla esiin neljännen sektorin toimijat eli henkilökohtaiset tukiverkot sekä yksilötoimijat, ihmiset tunteineen, sairauksineen ja ominaisuuksineen. Työmarkkinat ovat ruoka-avun asiakkaiden kertomuksissa ihmisten ensisijainen toimeentulon lähde, jota työttömyys ja työkyvyttömyys uhkaavat. Julkisen sektorin toimijat tukevat työmarkkinoilta pudonneita varsinkin lyhytkestoisissa ja tavanomaisiksi luokitelluissa tilanteissa. Pitkäkestoisissa ja kasaantuvissa ongelmissa ihmiset näyttävät kuitenkin putoavan julkisen sektorin turvaverkkojen läpi epävirallisen avun piiriin, usein julkisen sektorin järjestelmään sisältyvän poiskäännyttämisen logiikan vauhdittamina. Kolmannen sektorin toimijoiden tarjoama ruoka-apu paikkaa virallisen järjestelmän aukkoja ja toimii viimesijaisena apua yksilöiden vaikeissa tilanteissa. Toisin kuin toimeentulon spiraalin mallissa, ruoka-pankki ei kuitenkaan ole diversion päätepiste, vaan poiskäännyttämisen ja autetuksi tulemisen kokemukset kertautuvat myös epävirallisen avun piirissä. Ruoka-avun asiakkaat sitoutuvat pohjoismaisen hyvinvointivaltion universalistiseen eetokseen ja velvoittavat julkisen sektorin laajaan vastuuseen kansalaisten hyvinvoinnista. Markkinatoimijoiden sen sijaan katsotaan olevan yhteiskuntavastuun ulottumattomissa, ja valtion tehtävänä on paikata markkinoiden suhdannevaihteluiden vaikutuksia. Kristillisten järjestöjen harjoittaman ruoka-avun suhteen asiakkaat esittävät kolmenlaisia tulkintoja: Lähimmäisenrakkauden ja kristillisen auttamisperinteen katsotaan velvoittavan avustusorganisaatiot auttamistyöhön, uskonnollisten toimijoiden odotetaan ruoka-avun sijaan keskittyä hengelliseen tehtävään tai vastuun auttamisesta ajatellaan kuuluvan julkiselle sektorille, mutta heikossa asemassa olevien näkökulmasta epävirallinen apu on vallitsevassa tilanteessa tärkeää.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

The main theme of the research centres on the idea that social inclusion can be analysed as inclusions and exclusions. The research is focused on the phenomenon of inclusion that is defined as widely understood social relationships and social binds emerging in a rehabilitation process. Information was gathered from 13 ex substance abusers, who had a background of heavy substance abuse for appr. 15 years and who have been sober for about 7 years. Also 34 persons who helped them to rehabilitate by the helped persons’ perspectives, were interviewed. The speciality of the research is that 5 of the ex abusers were also physically or mentally disabled. A Simmelian interaction process analysis was applied for the narrative analysis of the collected data. The aim of the analysis was to define different kinds of configurations of social relations and social binds. According to the research 3 different forms of inclusion are emerged in rehabilitation. At the early stage rehabilitation leans towards controlling the new sober life style (inclusion of life control). When people begin to rely on their temperance, they begin to make decisions about an own way of living (life political inclusion) and can also dissociate from the institutional thought patterns. People must also find a way into the circles of social relationships to develop own esteemed individual settings of codes for their action (inclusion of life orientation). The main result of the research represents the ‘mechanism of the social’ of rehabilitation. It is composed of the forms of inclusion mentioned above, their contents and the specific reflection mechanism of inclusion. It consists of the heavy structure of the disciplines of the rehabilitation system and the light structure of social worlds. Finally rehabilitation in the long run seems to lean on aesthetic of social relationships – how the person is connected to the circle of social relationships in this reflection. The conclusions are the following. The role of institutional disciplines is an important social resource for controlling life. Other institutions, i.e. the institutions of adult education offer opportunities to organize the abuser’s life. Unfortunately, the institutional rehabilitation seems to offer feeble help, especially to those who are actualising a kind of life orientation that does not comply with legitimated institutional thought patterns. If the helpers cannot define the need for aid in this situation, the helped easily becomes perversely socially excluded. In a discreet way the institutional rehabilitation is shaping subjectivities of the ex abusers by transferring responsibilities for them. This incident already increases the uncertainty of life of ex abuser, who is disposed towards feeling shame and inferiority. It is more secure to strengthen social binds with the institutional rehabilitation and its membership. Thus, getting individually responsible increases addictive behaviours.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

The research focuses on client plan in the field of health care and social work on families with children. The purpose of the plan is to create objectives for helping the client and to assist in coordinating the ever-increasing multi-professional work. In general, the plan is understood in terms of assignments and as a contract specifying what to do in client cases. Taking this into consideration, the plan is outsourced into a written document. Instead of understanding the plan as a tool that stabilizes the objectives of action, documents it and facilitates evaluation, the client plan is conceptualized in this study as a practice. This kind of practice mediates client work as being itself also a process of action that focuses on an object whose gradual emergence and definition is the central question in multi-professional collaboration with a client. The plan is examined empirically in a non-stabilized state which leads to the research methodology being based on the dynamics between stabilization and emerging, non-stabilized entities the co-creation and formulation of practice and context. The theoretical approach of the research is the micro analytic approach of activity theory (Engeström R. 1999b). Grounding on this, the research develops a method of qualitative analysis which follows an emerging object with multiple voices. The research data is composed of the videotaped sessions from client meetings with three families, the interviews with the client and the workers as well as client documents that are used to follow up on client processes for at least one year. The research questions are as follows: 1) How is the client plan constructed between the client and different professional agents? 2) How are meanings constructed in a client-centred plan? 3) What are the elements of client-employee relationships that support the co-configuration necessitated by the changes in the client s everyday life? The study shows that the setting of objectives were limited by the palette of institutional services, which caused that the clients interpretations and acts of giving meaning to the kinds of help that was required were left out of the plan. Conceptually, the distinctions between client-centred and client-specific ways of working as well as an action-based working method are addressed. Central to this action-based approach is construing the everyday life of the client, recognizing different meanings and analyzing them together with the client as well as focusing attention on developing the prerequisites for social agency of the clients. The research portrays the elements for creating an action-based client plan. Key words: client plan, user perspective, multi-voiced meaning, multi-professional social work with children and families, agency

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Higher education is faced with the challenge of strengthening students competencies for the constantly evolving technology-mediated practices of knowledge work. The knowledge creation approach to learning (Paavola et al., 2004; Hakkarainen et al., 2004) provides a theoretical tool to address learning and teaching organized around complex problems and the development of shared knowledge objects, such as reports, products, and new practices. As in professional work practices, it appears necessary to design sufficient open-endedness and complexity for students teamwork in order to generate unpredictable and both practically and epistemologically challenging situations. The studies of the thesis examine what kinds of practices are observed when student teams engage in knowledge creating inquiry processes, how the students themselves perceive the process, and how to facilitate inquiry with technology-mediation, tutoring, and pedagogical models. Overall, 20 student teams collaboration processes and productions were investigated in detail. This collaboration took place in teams or small groups of 3-6 students from multiple domain backgrounds. Two pedagogical models were employed to provide heuristic guidance for the inquiry processes: the progressive inquiry model and the distributed project model. Design-based research methodology was employed in combination with case study as the research design. Database materials from the courses virtual learning environment constituted the main body of data, with additional data from students self-reflections and student and teacher interviews. Study I examined the role of technology mediation and tutoring in directing students knowledge production in a progressive inquiry process. The research investigated how the scale of scaffolding related to the nature of knowledge produced and the deepening of the question explanation process. In Study II, the metaskills of knowledge-creating inquiry were explored as a challenge for higher education: metaskills refers to the individual, collective, and object-centered aspects of monitoring collaborative inquiry. Study III examined the design of two courses and how the elaboration of shared objects unfolded based on the two pedagogical models. Study IV examined how the arranged concept-development project for external customers promoted practices of distributed, partially virtual, project work, and how the students coped with the knowledge creation challenge. Overall, important indicators of knowledge creating inquiry were the following: new versions of knowledge objects and artifacts demonstrated a deepening inquiry process; and the various productions were co-created through iterations of negotiations, drafting, and versioning by the team members. Students faced challenges of establishing a collective commitment, devising practices to co-author and advance their reports, dealing with confusion, and managing culturally diverse teams. The progressive inquiry model, together with tutoring and technology, facilitated asking questions, generating explanations, and refocusing lines of inquiry. The involvement of the customers was observed to provide a strong motivation for the teams. On the evidence, providing team-specific guidance, exposing students to models of scientific argumentation and expert work practices, and furnishing templates for the intended products appear to be fruitful ways to enhance inquiry processes. At the institutional level, educators do well to explore ways of developing collaboration with external customers, public organizations or companies, and between educational units in order to enhance educational practices of knowledge creating inquiry.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Tutkielmassa tarkastellaan osallistuvaa demokratiaa ja kansalaiskuulemista sosiaali-ja terveyspolitiikan kehyksissä. Tutkittava tapaus on sosiaali-ja terveyspalvelulta kehittämään pyrkivä Kuntien parhaat palvelukäytännöt -hanke, joka on räätälöity vauhdittamaan vuonna 2005 käynnistettyä Paras-hanketta. Paras-hankkeessa on kyse sekä kuntien ja valtion vallanjaosta että palvelujärjestelmän kehittämisestä. Kuntien parhaat palvelukäytännöt - hankkeen päämäärä on ollut kehittää sosiaali- ja terveyspalvelulta eri tuottajatoimijöiden kesken. Hankkeiden taustalla vaikuttavat niin uuden julkisjohtamisen ja julkispalvelun eli governance poliittishallinnolliset ideologiat. Tutkittava aineisto koostuu kolmesta osasta: 1) keskusteluista otakantaa-foorumilla a) Parempia sosiaali- ja terveyspalvelulta - miten ja millaisin toimenpitein? sekä b) Miten kehittää kuntien, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä?, 2) virkamiesten laatimasta yhteenvedosta keskustelusta a) ja 3) virkamieshaastatteluista. Aineistoa tarkastellaan sosiaalisen konstruktivismin teoreettismetodologisesta viitekehyksestä. Metodeina käytetään kriittistä diskurssianalyysiä, teoreettista sisällönanalyysiä sekä kehysanalyysiä. Tutkimuksen yleisenä viitekehyksenä toimivat poliittis-ideologiset hallinnolliset muutokset sekä konfliktikeskeinen deliberatiivinen demokratiateoria (Rosanvalion 2008). Tarkennettuna viitekehyksenä toimii osallistuva ja itsepalvelupolitiikka ja epäpolitisoiva ja politisoiva keskustelu niiden kehyksissä.Tutkimus osoittaa keskustelu sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä on etenkin virkamiesten osalta epäpolitisoivaa. Uudistuksia käsitellään teknisinä ratkaisuina, ei poliittisina valintoina. Kansalaiskeskustelusta välittyy poliittisempia sävyjä, mitkä eivät kuitenkaan välity ylhäältä alas -ohjatulla keskustelulla. Kansalaisten ja virkamiesten välinen suhde ei ole hankkeessa vuorovaikutteinen, joten keskustelun ei voida kutsua osallistuvaksi demokratiaksi, vaan kansalaiskuulemiseksi. Tutkimus osoittaa myös, että tutkittua kansalaiskuulemista voidaan tarkastella itsepalveludemokratian viitekehyksestä. Markkinaohjautuvan sosiaali- ja terveyspolitiikan kehyksissä kansalaiset näyttäytyvät asiakas-subjekteina ja demokratian sovellukset kuten otakantaa.fi -foorumi edustavat hankkeen osalta ylhäältä alas -johdettua konsultaatiodemokratiaa, jolloin foorumin rooli demokraattisen keskustelun laajentamisessa jää vähäiseksi.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Farmaseuttisilla palveluilla tarkoitetaan apteekkien palveluita, joissa hyödynnetään apteekin farmaseuttisen henkilökunnan tietoja ja taitoja. Farmaseuttiset palvelut voidaan jakaa farmaseuttisiin perus- ja erityispalveluihin. Farmaseuttiset peruspalvelut kattavat apteekkien lakisääteiset tehtävät, kun taas farmaseuttisilla erityispalveluilla pyritään ottamaan aktiivisempi rooli asiakkaan terveyden edistämisessä. Koneellinen annosjakelupalvelu on farmaseuttinen erityispalvelu. Koneellisessa annosjakelupalvelussa lääkkeet jaetaan kerta-annospusseihin annostusajankohdan mukaan. Kun uusi asiakas aloittaa koneellinen annosjakelupalvelun, tarkistetaan asiakkaan lääkitys yhteensopimattomien ja turhien lääkkeiden osalta. Palvelun aloitushetkellä huomioidaan myös lääkevalmisteiden sopivuus koneelliseen annosjakeluun sekä tarkistetaan valmisteiden annosteluajankohdat. Koneellisessa annosjakelupalvelussa asiakkaan lääkehoidosta muodostetaan lääkityskortti, josta kokonaislääkehoito on helppo tarkistaa. Erikoistyön tavoitteena oli selvittää millainen lääkehoidon arviointi tai tarkistus koneellisen annosjakelupalvelun aloittamisen yhteydessä tehdään ja miten palvelun aloittavien asiakkaiden kokonaislääkehoitotieto saadaan selvitettyä. Lisäksi selvitettiin millaisia muutoksia lääkehoitoihin tehdään palvelun aloittamisen yhteydessä, mitkä ovat muutosten syyt sekä millainen on asiakkaan kokonaislääkehoito. Kyselylomake lähetettiin kaikkiin apteekkeihin, jotka tilasivat koneellista annosjakelua sopimusvalmistuksena Espoonlahden apteekilta syyskuussa 2010. Tutkimus suoritettiin semistrukturoidulla kirjallisella kyselyllä, joka sisälsi sekä avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä. Kyselyyn saatiin 147 vastausta ja vastausprosentiksi muodostui 45. Vastauksia kyselyyn saatiin koko Mannersuomen alueelta ja kaikkien kokoluokkien apteekeilta. Koneellisen annosjakelupalvelun aloittavat henkilöt ovat pääasiassa iäkkäitä, jotka ovat kotihoidon piirissä, asuvat hoitokodissa tai palveluasumisen yksikössä. Asiakkaiden lääkitystietojen keräämisessä hyödynnetään lääkityskorttia, mutta lääkityskortin tietoja päivitetään myös muista lähteistä. Asiakkaiden lääkityksille tehdään useimmiten lääkehoidon tarkistus moniammatillisena yhteistyönä. Lääkehoidolle tehdyt muutokset johtuvat pääasiassa lääkevaihdosta, annosjakelukoneen lääkevalikoimasta tai puolittamisen välttämisestä. Lääkehoidoissa on vain vähän yhteisvaikutuksia, jotka johtavat lääkevalmisteen käytön lopettamiseen. Lääkehoidon tarkistuksella ei ollut suurta vaikutusta asiakkaiden käyttämien lääkevalmisteiden määrään. Palvelun aloittamisen jälkeen asiakkaalla on käytössään keskimäärin 11 lääkevalmistetta, joista seitsemää jaellaan koneellisesti. Lääkeaineryhmistä eniten käytettyjä ovat hermostoon vaikuttavat sekä sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet, joita kumpaakin on käytössä keskimäärin kolme jokaisella uudella koneellisen annosjakelupalvelun asiakkaalla sekä palvelun aloittamista ennen että sen jälkeen.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

This study examines the diaconia work of the Finnish Evangelical Lutheran Church from the standpoint of clients. The role of diaconia work has grown since the early 1990s recession, and since it established itself as one of the actors along with other social organizations. Previous studies have described the changing role of diaconal work, especially from the standpoint of diaconia workers and co-operators. This research goes back to examine, beyond the activities of the diaconia work of everyday practices, its relations of ruling which are determining practices. The theoretical and methodological framework rises from the thinking of Dorothy E. Smith, the creator of institutional ethnography. Its origins are in feminism, Marxism, phenomenology, etnomethodology, and symbolic interactionism. However, it does not represent any school. Unlike the objectivity-based traditional sociology, institutional ethnography has its starting point in everyday life, and people s subjective experience of it. Everyday life is just a starting point, and is used to examine everyday life s experiences of hidden relations of ruling, linking people and organizations. The level of generalization is just on the relations of ruling. The research task is to examine those meanings of diaconia work which are embedded in its clients experiences. The research task is investigated with two questions: how diaconia work among its clients takes shape and what kinds of relations of ruling exist in diaconia work. The meanings of diaconia work come through an examination of the relations of ruling, which create new forms of diaconal work compared with previous studies. For the study, two kinds of data were collected: a questionnaire and ethnographic fieldwork. The first data set was collected from diaconal workers using the questionnaire. It gives background information of the diaconia work process from the standpoint of the clients. In the ethnographic study there were two phases. The first ethnographic material was collected from one local parish by observing, interviewing clients and diaconal workers and gathering documents. The number of observations was 36 customer appointments, and 29 interviews. The second ethnographic material was included as a part of the analysis, in which ruling relations in people s experiences were collected from the transcribed data. Close reading and narrative analysis are used as analysing methods. The analysis has three phases. First, the experiences are identified with close reading; the following step is to select some of the institutional processes that are shaping those experiences and are relevant for the research. At the third stage, those processes are investigated in order to describe analytically how they determine people s experience. The analysis produces another narrative about diaconia work, which provides tools for examining the diaconal work from a new perspective. Through the analysis it is possible to see diaconia as an exchange ratio, in which the exchange takes place between a client and a diaconia worker, but also more broadly with other actors, such as social workers, shop clerks, or with other parishioners. The exchange ratio is examined from the perspective of power which is embedded in the client s experiences. The analysis reveals that the most important relations of ruling are humiliation and randomness in the exchange ratio of diaconia work; valuating spirituality above the bodily being; and replacing official social work. The results give a map about the relations of ruling of diaconia work which gives tools to look at diaconia work s meanings to the clients. The hidden element of humiliation in the exchange ratio breaks the current picture of diaconia work. The ethos of the holistic encounters and empathic practices are shown to be of another kind when spirituality is preferred to the bodily being. Nevertheless, diaconia appears to be a place for a respectful encounter, especially in situations where the public sector s actors are retreating on liability or clients are in a life crisis. The collapse of the welfare state structures imposes on diaconia work tasks that have not previously belonged to it. At the local level, clients receive partners from diaconia workers in order to advocate them in the welfare system. Actions to influence the wider societal structures are not reached because of lacking resources. An awareness of the oppressive practices of diaconia work and their critical reviewing are the keys to the development of diaconia work, since there are such practices even in holistic and respectful diaconia work. While the research raises new information for the development of diaconia work, it also opens up new aspects for developing other kinds of social work by emphasizing the importance of taking people s experiences seriously. Keywords: diaconia work, institutional ethnography, Dorothy E. Smith, experience, customer, relations of ruling.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalitoimen työvalmentajien käsitysten ja kokemusten valossa sosiaalitoimen ja työ- ja elinkeinotoimiston työttömien asiakkaiden työnhakumotivaatiota ja motivointia. Tutkimuksen taustalla ovat havainnot siitä, että asiakkaan oletettu motivaatio näyttää enenevässä määrin määrittävän sosiaalitoimen, työhallinnon ja muihin hyvinvointipalveluihin pääsyä, niissä palvelua ja asiakkaan etuuksia. Tutkimukseen sisältyy yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisiin tutkimuksiin pohjautuva katsaus työttömien työnhakukäyttäytymisestä. Työnhakumotivaatioon liitetään R.M. Ryanin ja E. Decin itsemääräämisteoria. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta kunnallisessa sosiaalialan yksikössä toimivaa työvalmentajaa ja havainnoitiin kolmea työvalmennuksen asiakastapaamista. Työvalmentajien teemahaastattelut analysoitiin pääosin teema-analyysia käyttäen ja havainnointiaineistoa käytettiin haastatteluaineiston analyysin tukena. Työnhakukäyttäytyminen näyttäytyy moniulotteisena psykososiaalisena ilmiönä, johon vaikuttavat työnhakijan valmiudet, elämäntilanne, sosiaalinen tuki ja työttömyyden kokeminen. Työnhakijoilla nähdään olevan erilaisia motivaatiotiloja, joihin katsotaan vaikuttavan palkkatyöhön liittyvien motiivien henkilökohtainen merkitys ja henkilön elämänhallinnan luonne. Motivaatiotilat nimetään joustavaksi, lukkiutuneeksi, riippumattomaksi ja hajanaiseksi motivaatio-orientaatioksi. Motivointia tarkastellaan prosessina, joka kohdistuu erityisesti työnhaussaan esteellisiin työttömiin. Motivoinnissa käsitellään työnhaun psyykkisiä esteitä, ja asiakkaan voimavarat ja unelmat valjastetaan tukemaan tavoitteellista työnhakua. Työntekijän vuorovaikutustaidoilla ja motivaatiolla on oleellinen merkitys asiakkaan mentaalisen prosessin edistäjinä. Motivoituminen ilmenee asiakkaan toimintana, elämäntilanteen kohentumisena ja ilon tai tyytyväisyyden tunteena. Työvalmentajien käsityksissä työnhaussaan esteellinen työ- ja elinkeinotoimiston asiakas välttyy sanktioilta, jos on pystyvä, osaa taistella etuuksistaan tai osallistuu toistuvasti samoihin aktivointitoimenpiteisiin. Ammatinvalinnanohjauksen keinoin nähdään mahdolliseksi edistää työttömien motivoitumista. Työvalmentajat pitävät tärkeänä sosiaalityön roolia työnhaun vaikeiden esteiden purkamisessa, joskaan sosiaalityössä ei kokonaisuutena katsota riittävästi tuettavan asiakkaiden työllistymistä. Johtopäätöksenä esitetään, että sosiaalityön rooli työttömien motivoinnissa sijoittuu sosiaalityön asiakkaiden valmistamiseen työmarkkinoille, tukeen työhön kiinnittymisessä ja hyvinvointia lisäävän yhteiskuntaosallisuuden vahvistamiseen. Avainsanat: työnhaku, motivaatio, motivointi, työttömyys, työvalmennus, aikuissosiaalityö, aktivointi

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

This study examines the interaction between inhabitants and urban planning. In addition to traditional methods of participation there can be seen an increasing need to find new channels and means to influence on one´s environment. Hearing of inhabitants during planning is hoped to decrease the amount of claims and this way to speed up the planning process. Discussion that emphasizes competitiveness and innovativeness in planning has brought out the role of inhabitants as selective consumers and end users. This extension of civil perspective completes the thought of participation in city planning and adds the pressure on developing the interaction and user orientation. The aim of the study is to point out the present situation of inhabitant´s participation and influencing in Helsinki. Helsinki City Planning Department opened a new information and exhibiotion hall called Laituri in 2008. Laituri provides the latest information about planning projects in Helsinki and temporary exhibitions as well as it operates as communication channel and information point for the department. In this study Laituri is examined as a case study of interaction between citizen and planner. The study is divided into two principal themes. The aim is to research action and interactivity at Laituri from the inhabitants´and planners´point of view. The qualitative study has inquiries, interview surveys and observation as research methods. Empiricial data of the study consists of three parts which complement each other: Laituri operational reseach, inquiry directed to the members of Laituri team and interviews of three experts. The aim is to find answers to questions like, does Laituri reach the citizens and will the opportunities to participate improve along Laituri. The study examines also how the local knowledge of inhabitants will come across to planners and further to planning. The study combines discussions of inhabitants´ influencing in Finnish society and science community. Cornerstones of the study are inhabitant participation, interaction and local knowledge in urban planning. The theory behind the study is communicative planning theory. In addition the theory consists of key concepts. The study introduces a concept of Inhabitant´s Helsinki, which reflects the inhabitant as customer-citizen who is an active product developer in participative urban planning. According to the research results the experts of Laituri and majority of inhabitants in Helsinki experience that the inhabitant´s possibilities to participate will improve along Laituri. However half of the citizens in Helsinki believe that local knowledge and ideas will only have minor impact on the final plan. According to city dwellers the present practise used by Helsinki City Planning Department supports only partially adequate interaction. The experts of Laituri experience that the role of Laituri is first of all forum of communication and discussion channel instead of effective local data collector. Based on the results the study introduces a model of inhabitant´s participation field. According to the model Laituri can be seen as phenomenom in Helsinki urban planning which has the elements of network municipality. The planner is more like diplomatic trend-setter and visionary. The inhabitant of Helsinki is an expert in city living and participative producer of local knowledge. Participation methods are increasingly segmented and tailored in every plan and project. The study argues that Inhabitant´s Helsinki is a pluralistic milieu in constant pressure for change. Therefore reaching the everyday life experiencies of inhabintants should be at higher degree in Helsinki City Planning Department´s operations.