Asiakassuunnitelma asiakaslähtöistä auttamista tavoitteellistamassa : Kohteen rakentumisen moniääninen menetelmä

The research focuses on client plan in the field of health care and social work on families with children. The purpose of the plan is to create objectives for helping the client and to assist in coordinating the ever-increasing multi-professional work. In general, the plan is understood in terms of assignments and as a contract specifying what to do in client cases. Taking this into consideration, the plan is outsourced into a written document. Instead of understanding the plan as a tool that stabilizes the objectives of action, documents it and facilitates evaluation, the client plan is conceptualized in this study as a practice. This kind of practice mediates client work as being itself also a process of action that focuses on an object whose gradual emergence and definition is the central question in multi-professional collaboration with a client. The plan is examined empirically in a non-stabilized state which leads to the research methodology being based on the dynamics between stabilization and emerging, non-stabilized entities the co-creation and formulation of practice and context. The theoretical approach of the research is the micro analytic approach of activity theory (Engeström R. 1999b). Grounding on this, the research develops a method of qualitative analysis which follows an emerging object with multiple voices. The research data is composed of the videotaped sessions from client meetings with three families, the interviews with the client and the workers as well as client documents that are used to follow up on client processes for at least one year. The research questions are as follows: 1) How is the client plan constructed between the client and different professional agents? 2) How are meanings constructed in a client-centred plan? 3) What are the elements of client-employee relationships that support the co-configuration necessitated by the changes in the client s everyday life? The study shows that the setting of objectives were limited by the palette of institutional services, which caused that the clients interpretations and acts of giving meaning to the kinds of help that was required were left out of the plan. Conceptually, the distinctions between client-centred and client-specific ways of working as well as an action-based working method are addressed. Central to this action-based approach is construing the everyday life of the client, recognizing different meanings and analyzing them together with the client as well as focusing attention on developing the prerequisites for social agency of the clients. The research portrays the elements for creating an action-based client plan. Key words: client plan, user perspective, multi-voiced meaning, multi-professional social work with children and families, agency

Tutkimus kohdistuu asiakassuunnitelmaan sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä. Suunnitelmalla pyritään asettamaan tavoitteet ja keinot asiakkaan auttamiseen ja koordinoimaan yhä lisääntyvää moniammatillista työtä. Yleisesti suunnitelma ymmärretään tehtävinä ja sopimuksena siitä, mitä asiakkaan asiassa tehdään. Tällöin suunnitelma myös ulkoistetaan eri toimijoiden laatimaksi asiakirjaksi. Suunnitelma ymmärretään näin välineenä, joka vakiinnuttaa (stabiloi) asiakaskohtaisen toiminnan tavoitteet, dokumentoi niitä ja mahdollistaa arvioinnin. Tutkimuksessa asiakassuunnitelmaa tutkitaan moniammatillisen lapsiperhetyön välineenä tarkastelemalla suunnitelman ja asiakastyön käytännön suhdetta. Suunnitelma käsitetään asiakastyötä välittävänä käytäntönä ja toiminnan prosessina, jonka kohteen vaiheittainen kehkeytyminen ja määrittyminen on asiakasyhteistyön keskeinen kysymys. Suunnitelmaa tarkastellaan empiirisesti ei-vakiintuneessa tilassa, jolloin tutkimuksen metodologia perustuu vakiinnuttamisen ja kohteellisessa prosessissa kehkeytyvän, ei-vakiintuneen dynamiikalle; käytännön ja kontekstin yhtäaikaiselle tuottamiselle ja muotoutumiselle. Tutkimuksen teoreettinen lähestymistapa on toiminnan teorian mikroanalyyttinen ote (Engeström R. 1999b). Tämän pohjalta tutkimuksessa kehitetään kohteen rakentumisen moniääninen menetelmä suunnitelman empiiristä analyysia varten. Tutkimusaineistona ovat kolmen lapsiperheen asiakastapaamiskeskustelujen videonauhoitukset, asiakkaan ja työntekijöiden haastattelut sekä asiakasdokumentit, joiden avulla asiakkuusprosesseja seurataan vähintään vuoden ajan. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten asiakassuunnitelma rakentuu asiakkaan ja eri ammatillisten toimijoiden kesken? 2) Miten merkitykset rakentavat asiakassuunnitelman asiakaslähtöisyyttä? 3) Mitä ovat asiakkaan arjen muutostarpeista rakentuvan suunnitelman ja yhteiskehittelyä tukevan asiakas-työntekijäsuhteen rakennusainekset? Tutkimuksen tulokset osoittavat, kuinka asiakaskohtaisen suunnitelman tavoitteiden asettaminen rajautui institutionaalisten palveluiden valikon mukaan. Tällöin suunnitelman ulkopuolelle jäivät asiakkaan omat tulkinnat ja merkityksenannot siitä, mitä apua hän tarvitsee. Analyysin avulla oli mahdollista tarkentaa asiakaslähtöisen ja asiakaskeskeisen työtavan eroa sekä muotoilla toimintalähtöinen työtapa. Toimintalähtöisyydessä ovat keskeisiä asiakkaan arjen konstruoituminen, erilaisten merkitysten tunnistaminen ja analysointi yhdessä asiakkaan kanssa sekä huomion kohdistaminen asiakkaan sosiaalisen toimijuuden kehittymisen edellytyksiin asiakasyhteistyössä. Tutkimuksessa esitetään rakennusainekset toimintalähtöisen asiakassuunnitelman tekemiseksi. Avainsanat: asiakassuunnitelma, asiakaslähtöisyys, moniääninen merkitys, moniammatillinen lapsiperhetyö, toimijuus, toimintalähtöisyys.